Mikä olisi oikeasti terveellinen ruokavalio?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalioita on itse asiassa tutkittu hyvin vähän tieteellisesti laadukkaalla ja luotettavalla tavalla. Sama koskee yksittäisiä ruokaryhmiä. Ruokavaliotutkimukset, joita on tehty, on tutkimuksellisesti huonolaatuisia eikä niiden tuloksiin siten voi luottaa hirveän paljon. Jos esimerkiksi on tutkittu karppauksen terveysvaikutuksia ja verrattu karppausta vaikkapa lautasmalliin, niin se karppaajaryhmä ei oikeasti ole karpannut mitenkään oikein eikä tunnollisesti vaan syönyt mitä sattuu. Tämän vuoksi tulokset ei ole kovin luotettavia. Ruokavaliotutkimusta ei voi tehdä labraolosuhteissa, mutta jotenkin pitäisi kuitenkin pystyä kontrolloimaan, että koeryhmä ja verrokkiryhmä syö sitä mitä pitääkin. Mutta milläs ihmisten arkea kontrolloidaan, ei millään. Koehenkilöt syö mitä sattuu, mutta väittää tutkijoille, että joo joo kyllä karppasin juuri ohjeidenne mukaan. 

Tosin suurin osa "karppaajista" syövät väärin. Esim. lihaa ja proteiinia syödään hurjia määriä. Ja rasvat jätetään syömättä.

Tämä on yleinen virhe ja toistuu varoituksista huolimatta. Se rasvapelko on niin juurtunut suomalaisiin.

Juuri tuota tarkoitin. Suuri osa väittää karppaavansa, vaikka ei karppaa. Oikeasti karppaaja syö rasvaa ja rajoittaa hiilareita, mutta moni joka väittää "karppaavansa" on oikeasti korkeaproteiinisella dieetillä. Sama ilmiö on niin arjessa kuin noissa tutkimuksissakin ongelmana. Niissä tieteellisissä tutkimuksissa pitäisi oikeasti vahtia, että karppaaja-koeryhmän ruokavalio on rasvapitoinen eikä siinä ole nostettu prodejen osuutta, mutta käsittääkseni tällaista tutkimuksissa ei ole onnistuttu tekemään (käsittääkseni jopa osa tutkijoista kuvittelee karppauksen olevan lähinnä lihan syömistä).

Eihän niitä tutkimuksia pysty tekemäänkään. Haastattelututkimukset on ihan nollatutkimuksia. Ei kukaan oikeasti kerro, mitä syövät. Ja sanovat karppaavansa kun syövät lihaa niinkuin olisivat lihansyöjiä. Karppaajia voisi hyvällä syyllä kutsua kasvissyöjiksi, niin suuri osa ruuasta kun on kasviksia. Rasva on se juttu. Eikä mikään keinorasva.

Monipuolisuus on erittäin tärkeä tekijä. Valitsee kasviksia, juureksia, hedelmiä, marjoja sekä sieniä satokausien mukaan, mutta tietysti niitäkin kannattaa syödä pitkin vuotta vaihtelevasti. Sopivassa suhteessa possua, nautaa, kalaa, kanaa ja riistaa. Kerran pari viikossa kasvisruokapäivä. Mahdollisimman vähän lisäaineita, makeutusaineita ja pitkälle prosessoituja elintarvikkeita. Sokeria, suolaa ja rasvoja kohtuudella.

Vierailija kirjoitti:

Monipuolisuus on erittäin tärkeä tekijä. Valitsee kasviksia, juureksia, hedelmiä, marjoja sekä sieniä satokausien mukaan, mutta tietysti niitäkin kannattaa syödä pitkin vuotta vaihtelevasti. Sopivassa suhteessa possua, nautaa, kalaa, kanaa ja riistaa. Kerran pari viikossa kasvisruokapäivä. Mahdollisimman vähän lisäaineita, makeutusaineita ja pitkälle prosessoituja elintarvikkeita. Sokeria, suolaa ja rasvoja kohtuudella.

Monipuolisuus ei takaa terveellisyyttä.

Oikea vastaus ei löydy mammapalstalta. Täällä riehuvat ties mitkä oman mutu-tutkijat, jotka uskovat tietävänsä parhaiten, vaikka eivät ole päivääkään ravitsemustieteitä lukeneet tai omaa kykyä tieteellisten tutkimusten tarkasteluun. Tieteellinen tutkimus on se, mihin kannattaa luottaa. Googlaa ravitsemussuositukset. Pähkinänkuoressa syö paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Valitse täysjyväviljoja. Syö paljon kanaa ja valkoista lihaa. Suosi kasviöljyjä, kuten oliiviöljyä, pähkinöitä, avokadoa. Vältä punaista lihaa ja rasvaisia maitotuotteita ja syö sokerisia ja suolaisia herkkuja vain kohtuudella.

Vierailija kirjoitti:

On todella tutkittu. Tässä nyt ensin helppolukuinen lehtiartikkeli, perässä tutkimuksia.

Jos niitä kerta on tutkittu, niin miksi et anna meille linkkejä niihin tutkimuksiin? Jokaisessa sun linkissäsi on ongelma; joko sekoitetaan kätevästi prosessoitu punainen liha prosessoimattomaan (eihän se tee punaisesta lihasta epäterveellistä, jos makkaravalmistaja työntää makkaraansa natriumnitriittiä) tai sitten puhutaan pelkästä korrelaatiosta. Missä RCT?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On todella tutkittu. Tässä nyt ensin helppolukuinen lehtiartikkeli, perässä tutkimuksia.

Jos niitä kerta on tutkittu, niin miksi et anna meille linkkejä niihin tutkimuksiin? Jokaisessa sun linkissäsi on ongelma; joko sekoitetaan kätevästi prosessoitu punainen liha prosessoimattomaan (eihän se tee punaisesta lihasta epäterveellistä, jos makkaravalmistaja työntää makkaraansa natriumnitriittiä) tai sitten puhutaan pelkästä korrelaatiosta. Missä RCT?

Tämä on juuri ongelma näille sokeasti tutkimuksiin uskoville. Eihän ne raukat edes tajua, mitä on tutkittu ja miten.

Vierailija kirjoitti:

Kysyt nyt asiaa, josta asiantuntijatkin kiistelee. Ja se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle, ihmisissä on eroja siinä että mitä syömällä he voivat hyvin. Ota huomioon, että esim. Suomessa diabeteksen hoitoon suositellaan lautasmallia ja Ruotsissa taas karppaamista.

Yhtä mieltä kai kaikki on siitä, että lisätty sokeri on epäterveellistä ja useimmat lisäaineet on epäterveellisiä.

 "Ja se mikä sopii yhdelle ei välttämättä sovi toiselle, ihmisissä on eroja siinä että mitä syömällä he voivat hyvin."

Näin se menee, paitsi Suomessa, jossa kaikki ihmiset tungetaan samaan muottiin ja jossa oletetaan, että kaikkien elimistö reagoi THL:n suositukseen samalla tavalla.

Sosialistisille maille on tyypillistä, että niissä jokaiseen asiaan on yksi ratkaisu, jonka on sovittava kaikille. Pyritäänköhän tälläisellä toiminnalla ehdottomaan täydelliseen yhteen ratkaisuun, vai mikä tässä on ideana?

Vierailija kirjoitti:

Oikea vastaus ei löydy mammapalstalta. Täällä riehuvat ties mitkä oman mutu-tutkijat, jotka uskovat tietävänsä parhaiten, vaikka eivät ole päivääkään ravitsemustieteitä lukeneet tai omaa kykyä tieteellisten tutkimusten tarkasteluun. Tieteellinen tutkimus on se, mihin kannattaa luottaa. Googlaa ravitsemussuositukset. Pähkinänkuoressa syö paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Valitse täysjyväviljoja. Syö paljon kanaa ja valkoista lihaa. Suosi kasviöljyjä, kuten oliiviöljyä, pähkinöitä, avokadoa. Vältä punaista lihaa ja rasvaisia maitotuotteita ja syö sokerisia ja suolaisia herkkuja vain kohtuudella.

Entä jos uskoo alaa hyvin tuntevaa lääkäriä ja luottaa hänen tulkintoihinsa, sekä selailee ulkomaisia laatulehdiksi luokiteltavia nettilehtiä, joissa tasaisin väliajoin on uutisia, kuinka vaikka laajassa tutkimuksessa (jokin laadukas yliopisto) on todettu, että ei ole korrelaatiota tyydyttyneenj rasvan ja sydäntautien välillä? Entä riittääkö, jos samanlaisista tutkimuksista lukee tiivistelmät BMJ:stä (British Medical Journal, vertaisarvioitu julkaisu), joissa todetaan, että tyydyttynyt rasva ei ole riski.

Onko silti uskottava THL:ää ja oltava syömättä voita, rasvaista juustoa ja kermaa? 

Entä miksi suomalaiset ovat koko ajan lihoneet, vaikka suomalaisten ruokatottumukset ovat koko ajan tuleet lähemmäs virallisia suosituksia, eivätkä suomalaiset syö sen enempää lisättyä sokeria, kuin muissakaan maissa? Entä miksi ranskalaisilla on euroopan paras sydänterveys, vaikka he kuluttavat voita lähes 3x sen määrän, mitä Suomessa?

Yritinpä etsiä RCT tutkimusta punaisesta lihasta. Löysinkin jotain parempaa eli meta-analyysin useasta sellaisesta.

https://www.purdue.edu/newsroom/releases/2016/Q4/nutrition-data-review-…

Ei ollut vaarallista.

Mikä on pieni ihme huomioide sen, että aikas huonoa ravintoa elukoille syötetään nykyään ja se tutkitusti vaikuttaa myös ihmisen terveyteen joiltain osin verrattuna esim. ruohoruokittuun lehmään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On todella tutkittu. Tässä nyt ensin helppolukuinen lehtiartikkeli, perässä tutkimuksia.

Jos niitä kerta on tutkittu, niin miksi et anna meille linkkejä niihin tutkimuksiin? Jokaisessa sun linkissäsi on ongelma; joko sekoitetaan kätevästi prosessoitu punainen liha prosessoimattomaan (eihän se tee punaisesta lihasta epäterveellistä, jos makkaravalmistaja työntää makkaraansa natriumnitriittiä) tai sitten puhutaan pelkästä korrelaatiosta. Missä RCT?

Tämä on juuri ongelma näille sokeasti tutkimuksiin uskoville. Eihän ne raukat edes tajua, mitä on tutkittu ja miten.

Toki voidaan sanoa, että tutkittavat, jotka ovat oman ilmoituksensa mukaan syöneet enemmän lihaa, ovat sairastuneet helpommin. Eihän me mistään tiedetä mitä ihmiset kyselyihin kirjoittaa. Jos nämä ihmiset oikeasti syövät vähemmän lihaa, mutta valehtelevat kulutuksensa ylöspäin, ehkä voitaisiin todeta, että valehtelijat sairastuvat todennäköisemmin esim. diabetekseen.

Vierailija kirjoitti:

Oikea vastaus ei löydy mammapalstalta. Täällä riehuvat ties mitkä oman mutu-tutkijat, jotka uskovat tietävänsä parhaiten, vaikka eivät ole päivääkään ravitsemustieteitä lukeneet tai omaa kykyä tieteellisten tutkimusten tarkasteluun. Tieteellinen tutkimus on se, mihin kannattaa luottaa. Googlaa ravitsemussuositukset. Pähkinänkuoressa syö paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Valitse täysjyväviljoja. Syö paljon kanaa ja valkoista lihaa. Suosi kasviöljyjä, kuten oliiviöljyä, pähkinöitä, avokadoa. Vältä punaista lihaa ja rasvaisia maitotuotteita ja syö sokerisia ja suolaisia herkkuja vain kohtuudella.

"Täällä riehuvat ties mitkä oman mutu-tutkijat, jotka uskovat tietävänsä parhaiten, vaikka eivät ole päivääkään ravitsemustieteitä lukeneet tai omaa kykyä tieteellisten tutkimusten tarkasteluun. Tieteellinen tutkimus on se, mihin kannattaa luottaa."

Miksi ihmiset muuttuvat päteviksi tieteellisten tutkimusten tulkitsijoiksi ja heidän kannattaa luottaa siihen, kun kyseessä on tulos, joka on vähärasvaisuuden puolesta.

Entä miksi ihmiset muuttuvat epäpäteviksi tieteel. tutkimusten tulkitsijoiksi, kun kyseessä on tutkimus, joka suosii tyydyttyneitä rasvoja, ja miksi tälläiseen tieteelliseen vertaisarvioituun tutkimukseen ei kannata luottaa?

Entä miksi Pekka Puska on luotettava, mutta tanskalainen lääketieteen tohtori Uffe Ranskov ei ole sitä? 

Kaikkea kohtuudella.

Se on sosiaalisesti, fyysisesti ja henkisesti kaikkein terveellisiin.

Vaikka vetäisi vain ravintoarvoiltaan terveellisintä vaihtoehtoa, onko sitten aina kiva kun ei koskaan voi juoda muuta kuin periaatteessa vettä tai ravintolassa ei voi ottaa ikinä muuta kuin annoksia joissa on peruna yms hiilihydraattilisäkkeet pois tai max. ne ovat keitettyjä eikä koskaan muusina, paistettuna, uppopaistettuna jne.

Onko kiva kun ei koskaan voisi kylässä ottaa yhtä keksiä tai palaa kakkua? Onko se edes kohteliasta kun ei voi terveellisyyden takia ottaa kuin aina vaan vettä hanasta?

Onko kivaa kun ei voi koskaan ns. herkutella eikä näin osallistua perheessä ruuan puolesta sipsikulhoon tai vaikka pizzaperjantaihin? Onko myöskään lapsille hyvä esimerkki näyttää että terveellisyys tarkoittaa kaikesta epäterveellisestä ehdotonta kieltäytymistä. Minusta se ei ole tervettä.

Siksi sanon että se on terveellisintä kun syödään kaikkea kohtuudella. Ei niitä karkki- ja sipsipusseja tarvitse olla jokaiselle omaa eikä alkoholia vetää joka viikko. Ei myöskään pizzaa joka viikko tai ranskanperunoita.

Olisi minustakin kiva jos kutsun kaverini kahville ja olen leiponut hänelle kakun tai pullaa ja yksi ei syö ikinä mitään sellaista siksi kun on niin epäterveellistä. Ei koskaan lähde vaikka yksille tai ravintolassa ottaa vain salaattia ilman kastiketta ja kana on maustamaton.

Elävää raakaravintoa 80 %.

Loput voi olla kypsennettyä, muttei mitä saattuu sekään, ainakaan kovin usein ja isoja määriä.

Ohis mutta on harhaluulo että jokainen meistä olisi omanlaisensa ja jokaisen keho reagoisi omalla tavallaan ruokaan.

Ei pidä paikkaansa, lukuunottamatta ruoka-aineallergioita, keliakiaa, laktoosi-intoleranssia ym. sairauksia.

Terve ihmiskeho reagoi aika ennalta-arvattavasti lihaan, eläinrasvaan, maitoon jne. Se missä oikeasti on suurta vaihtelua ihmisten välillä on makumieltymykset, tottumukset ja arvostukset.

Joku pitää pihviä ainoana "oikeana" ruokana ja sitten kokee voivansa hyvin sitä syömällä. Joku toinen haluaa karttaa viljoja koska on lukenut että ne eivät kuulu luolamiesdieettiin, ja sitten saa epämääräisiä oireita puurosta. Ja niin edelleen.

Ihmiskehon anatomia ja fysiologia toimivat autuaan tietämättöminä näistä pääkopan mielipiteistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea vastaus ei löydy mammapalstalta. Täällä riehuvat ties mitkä oman mutu-tutkijat, jotka uskovat tietävänsä parhaiten, vaikka eivät ole päivääkään ravitsemustieteitä lukeneet tai omaa kykyä tieteellisten tutkimusten tarkasteluun. Tieteellinen tutkimus on se, mihin kannattaa luottaa. Googlaa ravitsemussuositukset. Pähkinänkuoressa syö paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Valitse täysjyväviljoja. Syö paljon kanaa ja valkoista lihaa. Suosi kasviöljyjä, kuten oliiviöljyä, pähkinöitä, avokadoa. Vältä punaista lihaa ja rasvaisia maitotuotteita ja syö sokerisia ja suolaisia herkkuja vain kohtuudella.

"Täällä riehuvat ties mitkä oman mutu-tutkijat, jotka uskovat tietävänsä parhaiten, vaikka eivät ole päivääkään ravitsemustieteitä lukeneet tai omaa kykyä tieteellisten tutkimusten tarkasteluun. Tieteellinen tutkimus on se, mihin kannattaa luottaa."

Miksi ihmiset muuttuvat päteviksi tieteellisten tutkimusten tulkitsijoiksi ja heidän kannattaa luottaa siihen, kun kyseessä on tulos, joka on vähärasvaisuuden puolesta.

Entä miksi ihmiset muuttuvat epäpäteviksi tieteel. tutkimusten tulkitsijoiksi, kun kyseessä on tutkimus, joka suosii tyydyttyneitä rasvoja, ja miksi tälläiseen tieteelliseen vertaisarvioituun tutkimukseen ei kannata luottaa?

Entä miksi Pekka Puska on luotettava, mutta tanskalainen lääketieteen tohtori Uffe Ranskov ei ole sitä? 

Mielenkiintoinen kysymys tuo, miksi ihminen luottaa siihen tulokseen, mihin haluaa uskoa. Siitähän tässä on kyse.

Jokaisesta ruoka-aineesta löytyy tutkimuksia, joiden tulokset ovat ääripäissä toisistaan. Jokainen löytää kyllä omaa mielipidettä puoltavan tutkimuksen netin syövereistä, oli sitten kyseessä lupa syödä makkaraa joka päivä, kitata viiniä pullo päivässä tai kiskoa suklaata levyllinen iltapalaksi ja vielä juustoa ja olutta päälle. Vakavammin puhuen: On tutkimuksia, joiden mukaan maidolla on terveyttä edistäviä vaikutuksia, on tutkimuksia joiden mukaan sillä ei ole vaikutuksia suuntaan tai toiseen ja tutkimuksia joiden mukaan sillä on haitallisia vaikutuksia terveyteen. Ja näitä on valtavat määrät. Aina löytyy tutkimuksia, joissa asetelma on ollut pielessä, jonka rahoittaja on vaikuttanut tuloksiin jne. joten yhtäkään ruoka-ainetta ei ole, joista kaikki tutkimukset olisivat tismalleen samaa mieltä. On olemassa jopa tutkimuksia, joiden mukaan kasvikset ovat haitallisia terveydelle. Siksi on tehtävä metatutkimusta ja vertailtava väestötutkimuksia. Siksi tarvitaan tiedeyhteisöä, joka osaa tulkita ja erottaa luotettavan epäluotettavasta.

Ps. En tiedä, miksi puhut vähärasvaisuudesta. Ravitsemussuositukset eivät kehota syömään vähärasvaisia ruokaa. Ylempi kirjoitukseni ei siis puoltanut vähärasvaisia ruokavaliota.

Käyttäjä3895 kirjoitti:

Ohis mutta on harhaluulo että jokainen meistä olisi omanlaisensa ja jokaisen keho reagoisi omalla tavallaan ruokaan.

Ei pidä paikkaansa, lukuunottamatta ruoka-aineallergioita, keliakiaa, laktoosi-intoleranssia ym. sairauksia.

Terve ihmiskeho reagoi aika ennalta-arvattavasti lihaan, eläinrasvaan, maitoon jne. Se missä oikeasti on suurta vaihtelua ihmisten välillä on makumieltymykset, tottumukset ja arvostukset.

Joku pitää pihviä ainoana "oikeana" ruokana ja sitten kokee voivansa hyvin sitä syömällä. Joku toinen haluaa karttaa viljoja koska on lukenut että ne eivät kuulu luolamiesdieettiin, ja sitten saa epämääräisiä oireita puurosta. Ja niin edelleen.

Ihmiskehon anatomia ja fysiologia toimivat autuaan tietämättöminä näistä pääkopan mielipiteistä.

No ei se mene ihan noin. Esimerkiksi ihminen, jolla on insuliiniresistenssi, reagoi eri lailla rasvoihin ja hiilihydraatteihin kuin ihminen, jolla ei ole insuliiniresistenssiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea vastaus ei löydy mammapalstalta. Täällä riehuvat ties mitkä oman mutu-tutkijat, jotka uskovat tietävänsä parhaiten, vaikka eivät ole päivääkään ravitsemustieteitä lukeneet tai omaa kykyä tieteellisten tutkimusten tarkasteluun. Tieteellinen tutkimus on se, mihin kannattaa luottaa. Googlaa ravitsemussuositukset. Pähkinänkuoressa syö paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Valitse täysjyväviljoja. Syö paljon kanaa ja valkoista lihaa. Suosi kasviöljyjä, kuten oliiviöljyä, pähkinöitä, avokadoa. Vältä punaista lihaa ja rasvaisia maitotuotteita ja syö sokerisia ja suolaisia herkkuja vain kohtuudella.

"Täällä riehuvat ties mitkä oman mutu-tutkijat, jotka uskovat tietävänsä parhaiten, vaikka eivät ole päivääkään ravitsemustieteitä lukeneet tai omaa kykyä tieteellisten tutkimusten tarkasteluun. Tieteellinen tutkimus on se, mihin kannattaa luottaa."

Miksi ihmiset muuttuvat päteviksi tieteellisten tutkimusten tulkitsijoiksi ja heidän kannattaa luottaa siihen, kun kyseessä on tulos, joka on vähärasvaisuuden puolesta.

Entä miksi ihmiset muuttuvat epäpäteviksi tieteel. tutkimusten tulkitsijoiksi, kun kyseessä on tutkimus, joka suosii tyydyttyneitä rasvoja, ja miksi tälläiseen tieteelliseen vertaisarvioituun tutkimukseen ei kannata luottaa?

Entä miksi Pekka Puska on luotettava, mutta tanskalainen lääketieteen tohtori Uffe Ranskov ei ole sitä? 

Mielenkiintoinen kysymys tuo, miksi ihminen luottaa siihen tulokseen, mihin haluaa uskoa. Siitähän tässä on kyse.

Sitä kutsutaan psykologiassa vahvistusvinoumaksi (engl. confirmation bias) ja sitä ilmenee siis monessa muussakin kuin näissä ravintoasioissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oikea vastaus ei löydy mammapalstalta. Täällä riehuvat ties mitkä oman mutu-tutkijat, jotka uskovat tietävänsä parhaiten, vaikka eivät ole päivääkään ravitsemustieteitä lukeneet tai omaa kykyä tieteellisten tutkimusten tarkasteluun. Tieteellinen tutkimus on se, mihin kannattaa luottaa. Googlaa ravitsemussuositukset. Pähkinänkuoressa syö paljon kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Valitse täysjyväviljoja. Syö paljon kanaa ja valkoista lihaa. Suosi kasviöljyjä, kuten oliiviöljyä, pähkinöitä, avokadoa. Vältä punaista lihaa ja rasvaisia maitotuotteita ja syö sokerisia ja suolaisia herkkuja vain kohtuudella.

Entä jos uskoo alaa hyvin tuntevaa lääkäriä ja luottaa hänen tulkintoihinsa, sekä selailee ulkomaisia laatulehdiksi luokiteltavia nettilehtiä, joissa tasaisin väliajoin on uutisia, kuinka vaikka laajassa tutkimuksessa (jokin laadukas yliopisto) on todettu, että ei ole korrelaatiota tyydyttyneenj rasvan ja sydäntautien välillä? Entä riittääkö, jos samanlaisista tutkimuksista lukee tiivistelmät BMJ:stä (British Medical Journal, vertaisarvioitu julkaisu), joissa todetaan, että tyydyttynyt rasva ei ole riski.

Onko silti uskottava THL:ää ja oltava syömättä voita, rasvaista juustoa ja kermaa? 

Entä miksi suomalaiset ovat koko ajan lihoneet, vaikka suomalaisten ruokatottumukset ovat koko ajan tuleet lähemmäs virallisia suosituksia, eivätkä suomalaiset syö sen enempää lisättyä sokeria, kuin muissakaan maissa? Entä miksi ranskalaisilla on euroopan paras sydänterveys, vaikka he kuluttavat voita lähes 3x sen määrän, mitä Suomessa?

"Entä miksi suomalaiset ovat koko ajan lihoneet,"

Siksi, että he syövät hiilareita noin 50% päivän energiansaannista suositusten mukaan. Eli jos jonku on saatava 2000 kcal päivässä, hän syö siitä 1000 kcal hiilareita, jolloin niitä on syötävä 250 grammaa päivässä, koska hiilartis on 4 kcal/gramma. Tällöin pastaa on syötävä esim. noin 400 grammaa päiväs. Tai leipää 500 gr. Tai mnäitä jaq muita hiilihydraattilähteitä yhdistelamällä. Insuliini nousee siis monta kertaa päivässä hyvin nopsaan korkealle veren sokerin noustessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On todella tutkittu. Tässä nyt ensin helppolukuinen lehtiartikkeli, perässä tutkimuksia.

Jos niitä kerta on tutkittu, niin miksi et anna meille linkkejä niihin tutkimuksiin? Jokaisessa sun linkissäsi on ongelma; joko sekoitetaan kätevästi prosessoitu punainen liha prosessoimattomaan (eihän se tee punaisesta lihasta epäterveellistä, jos makkaravalmistaja työntää makkaraansa natriumnitriittiä) tai sitten puhutaan pelkästä korrelaatiosta. Missä RCT?

WHO:n sivuilla on aika hyvä Q&A tästä suosituksesta. Uskoisin Maailman terveysjärjestön asiantuntijoiden käyneen läpi pari tutkimusta asiaan liittyen, mutta varmaankin tämäkin lihanystävä tietää paremmin. Ja näissä kyllä puhutaan punaisesta lihasta, jota pidetään myös terveysriskinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On todella tutkittu. Tässä nyt ensin helppolukuinen lehtiartikkeli, perässä tutkimuksia.

Jos niitä kerta on tutkittu, niin miksi et anna meille linkkejä niihin tutkimuksiin? Jokaisessa sun linkissäsi on ongelma; joko sekoitetaan kätevästi prosessoitu punainen liha prosessoimattomaan (eihän se tee punaisesta lihasta epäterveellistä, jos makkaravalmistaja työntää makkaraansa natriumnitriittiä) tai sitten puhutaan pelkästä korrelaatiosta. Missä RCT?

WHO:n sivuilla on aika hyvä Q&A tästä suosituksesta. Uskoisin Maailman terveysjärjestön asiantuntijoiden käyneen läpi pari tutkimusta asiaan liittyen, mutta varmaankin tämäkin lihanystävä tietää paremmin. Ja näissä kyllä puhutaan punaisesta lihasta, jota pidetään myös terveysriskinä.

Saatetaan mainita punainen liha, mutta sen epäterveellisyydestä ei ole tutkimuksia.