Älyvapaimmat työtehtävät mitä teillä on ollut

Vierailija kirjoitti:

Työskentelen päivätoimintakeskuksessa ja osallistun siten kaikkiin toimiin mihin asiakkaammekin. Saan siis palkkaa mm. kuntosalilla käymisestä, pyörälenkeistä, retkeilystä, maalaamisesta, kahvilla istumisesta, kaupungilla käveleksimisestä, uimisesta, ruuanlaiton ohjaamisesta jne jne jne... Ei älyvapaata sinänsä, mutta sosiaalisena ja sitä myöten asiakkaiden kanssa erittäin hyvin toimeen tulevana mietin kyllä usein että kaikesta sitä palkkaa maksetaankin :)

Sinulla on vastuu kokoajan niistä ihmisistä joiden kanssa teet noita aktiviteettejä. Siksi kai palkka on hyvä?

Kiireapulaisena en saanut tehdä mitään muuta kun katsoa, kuinka työntekijällä on kiire ja valittaa kiirettä. Kun tarjosin apuani toistuvasti, sain vaan vastaukseksi että kun ei ehdi neuvomaan. Kerroin kyllä että minulla on kokemusta kyseisestä työstä että eikös olis apua jos edes jotain saisin tehdä, mutta ei, kun ei ehdi neuvomaan. Välillä aina yritin edes jotain tosi helppoa hommaa omatoimisesti alkaa apuna tekemään, mutta ei, kun ei ehdi neuvoa. No, niinpä vain katselin kiireistä työntekijää.

päiväkodissa avataan servietit, leikataan ne neljään osaan ja jokainen neljä osaa taitetaan puoliksi kolmioksi. Näin saadaan yhdestä servietistä neljälle lapselle servietti. Tapahtuu yhä 2017 kunnallisessa päiväkodissa. Kaikesta säästetään. Paitsi tuntuu, että teknisellä puolella tai koulussa ei ole tällaista??

Olen siivooja. Kerran piti siivota ennen remonttia toimistotilat viimeisen päälle puhtaaksi. Esim. kaikki lamppujen päälliset ym. piti olla pölyttömät. Sitten siellä tehtiin remontti ja kaikki paikat oli vielä enemmän sotkussa. Remontin jälkeen se piti siivota taas. Ikinä en ymmärtänyt miksi se piti siivota ennen remonttia viimeisen päälle siistiksi? 

Parturi-kampaamossa käytettyjen kertakäyttöhanskojen peseminen, kuivatus, sitten vaan uudet talkit pintaan ja "avot"! Samat hanskat käytössä kuukausitolkulla, joka on sinänsä arveluttavaa koska hanskojen suojausteho on vain joitakin kymmeniä minuutteja.

Vierailija kirjoitti:

Terveyskeskuslääkärinä kaikenlaisten todistusten kirjoittelu. Yksi menetti korttinsa kun ajoi humalassa, ja halusi lääkärintodistuksen, että perussairautensa vuoksi tarvitsee ajokorttinsa takaisin suunniteltua aiemmin (tein todistuksen, jossa en puoltanut ajokortin aikaisempaa palauttamista). Yksi vanhempi mies halusi todistuksen, että ei tarvitse käyttää mopoillessa kypärää. Koulu vaati, että muslimiveljeksille teen todistuksen kouluruokailuun, että eivät voi syödä sianlihaa. Eräs äiti halusi, että lapsensa saisivat koulussa vain luomumaitoa juotavaksi (tästä kieltäydyin, mutta lastenlääkäri oli todistuksen tehnyt).

Veljeni sai pienenä allergiaoireita tavallisesta maidosta (ihottumaa ja vatsavaivoja), mutta ei luomumaidosta. Vaikka syytä tähän ei ole tiedossa, oli luomumaitoon siirtyminen perusteltua selvien havaintojen perusteella.

Typerin työ mitä olen tehnyt, on kirjoittaa rahoitushakemuksia, joissa yritetään hienoin sanankääntein selittää, miksi täysin turhanpäiväinen tutkimus on ihmiskunnalle oleellista. Hävetti.

Olin töissä isännöitsijällä sihteerinä ja toimistomme oli pankin yläpuolella. Isännöitsijällä oli siivoussopimus myös pankista.

Minä taas tein samalle isännöitsijälle leipomosiivouskohdetta iltaisin ja siitä oli oma sopimus sekä minun että leipomon kanssa.

(Se oli kovaa duunia mutta liksa oli aika hyvä ja luontaisetuna oli aina siivoojalle pussi leipää ja pullaa.)

No, joku asiakas oli sitten pankissa oksentanut lattialle ja isännöitsijän mielestä minun olisi pitänyt mennä siivoamaan se. Ihan ilmatteeks avokkaissa ja jakkupuvussa, kun teinhän hänelle muutenkin siivoustöitä niin kyllähän se oksennuksenkin nyt voisin hoitaa.

Ilmoitin ettei siivous kuulu päivätyöni toimenkuvaan, sun diilis. Mene ite.

En mennyt ja pomo meni.

Jokapäiväinen ruoan biojätteeseen heittäminen! Jos vaikka tullut valikoimiin kuulumatonta broilerin sisäfilettä 40 pakettia niin ne kipataan ketjuohjeistuksen määräyksestä roskiin????? Itken välillä kun näitä kippailen kannen alle.

Kuinka moni ihminen niitä tässäkin maassa tarvitsisi...

Letitin palvelutalossa mummojen hiuksia kerran lähes koko iltavuoron ajan. Alkoi siitä, kun yksi asukkaista keksi pyytää ranskanlettiä ja siitä muut innostuivat :D

Päiväkoti muutti. Henkilökunnan olisi pitänyt kuskata tavaraa omilla autoilla ilman korvausta.

Mun auto "hajosi" sopivasti just silloin.

Vierailija kirjoitti:

Tämä vähän aihetta sivuten: Olin kolmekymppisenä uudessa työpaikassa ja tehtäväkseni annettiin mitata 60 grammaa suolaa useampaan purkkiin. Ei siinä mitään, työ oli muutenkin yksinkertaista, mutta se oli vähän turhauttavaa kun sain tähänkin vaativaan tehtävään kunnon perehdytyksen! :D Siinä toinen työntekijä esimerkkiä näyttäen selosti tarkkaan miten homma hoidetaan sen sijaan, että olisi vain sanonut aikuiselle ihmiselle "Mittaa noihin purkkeihin 60 g suolaa". Mietin sen opastajankin kannalta miten viitsikin noin yksinkertaisen homman niin tarkkaan selostaa. Seuraavalla kerralla työn osuessa minulle uusi työntekijä kysyi "Oletko tehnyt tätä aikaisemmin, vai näytänkö miten tehdään?" Näytänköhän minä jotenkin erityisen tyhmältä...? :D

Mä oon tehnyt samantyylistä työtä ja aina aluksi multa kysyttiin vastaava. Ajattelin itsekkin että näytänkö mä jotenkin tyhmältä, mutta kun huomasin että muillekkin uusille väännetään vastaavia tehtäviä rautalangasta niin ymmärsin, että ilmeisesti siellä työntekijät kuvitteli tekevänsä jotenkin hyvin, hyvin vaikeaa ja monimutkaista työtä. Vastaavan asian selittämiseen saatettiin käyttää puolikin tuntia ja yleensä se selitys oli jotain ihan järkyttävää kuultavaa. Ja vain tärkeät, pitkään talossa olleet sai neuvoa, ettei neuvo väärin. Sitten sen monimutkaisen ohjeen jälkeen huokailtiin kuinka vaikeaa on opettaa uusille näitä hommia, kun kaikki pitää neuvoa kädestä pitäen. Jos kesken opastuksen sanoit, että ymmärsin kyllä, yleensä vastauksena oli että kannattaa nyt vaan kuunnella nämä ohjeet ensin, kun ei voi muuten tietää miten homma hoituu oikein ja pitää kuunnella että oppii. Mun mielestä olis ohjeeksi hyvin riittänyt esim "mittaa purkkeihin suolaa 60g, kysy jos on jotain kysyttävää". Ja tuo loppuosakin on vähän turha, toisaalta kyllä kertoo että kysyä saa jos jotain tulee mieleen, mut toisaalta loukkaava, kyllähän jokainen ihminen ymmärtää mitä juuri kerrottiin. Minäkin tulin joskus miettineeksi mitä näitten opastajien päässä liikkuu, että pitävätkö toisia ihmisiä tyhminä, vai ovatko tehneet samaa työtä niin kauan että on hämärtynyt se miten helppoja tai vaikeita työtehtävät on. Vai oliko kyse vaan siitä että halusivat päästä pätemään. Aika hassulla tavalla.

Loppuajasta opin ottamaan nuo ohjeet huumorilla, oli kun komediaa kuunnella kuinka monimutkaisesti onnistutaan selittämään jokin ihan yksinkertainen asia. Usein myös katsoin vaivihkaa kellosta kuinka monta minuuttia jonkun helpon asian kertomiseen käytetään, jonka siis voisi kertoa yhdellä lauseella.

Vierailija kirjoitti:

Tukussa, kaadoin kahdeksan tuntia maitoa viemäriin. Avaa purkki, kaada pois, heitä purkki roskiin, toista.

Huhhuh mitä tuhlausta! Mutta miksi?

Joskus teininä olin jeesailemassa yhdellä muuttoa tekevällä toimistolla. Viikon verran kykin yksinäni niissä uusissa typötyhjissä toimitiloissa 8h päivässä ja mun tehtävä oli avata ovia jos sinne sattuu joku toimittamaan jotain tavaraa. Koko viikon aikana sinne tuotiin yksi vesi-automaatti ja kerran kävi joku katselemassa että ilmastointi on kunnossa. No hyvän liksan sain lukemalla kirjoja tyhjän toimiston lattialla.

Yhdessä työpaikassa taas oli jatkuvasti ongelmaa tavarantoimituksessa. Työ oli kokoonpano hommaa ja saattoi välillä olla niinkin että istuttiin viikko tai kaksi oottelemassa jotain tiettyä pikku osaa että voitiin tehdä töitä. No istuin yleensä päivät pitkät tietokoneella tai tein ristikoita. Kotiinkaan ei saanut lähteä koska se osa voi tulla milloin vaan.

Nykyisessä työssä on myös paljon turhanpäiväistä hommaa mikä johtuu huonosti suunnitelluista työtiloista. Lähinnä tyyliin että kuskaat hissillä tavaraa tonnikaupalla alakertaan vaan siks että joku voi hakea ne hetken päästä takas ylös.

Käyttäjä6269 kirjoitti:

Lihanjalostamossa virkanimikkeeni oli välilihantarkastaja. Piti vastata puhelimeen: XXX-liha, välilihantarkastaja Nieminen (onneks ihmiset yleensä ei ehtineet tajuta)

Mun yksi tuttu oli huonekalutehtaassa tittelillä kovien kalujen päällikkö :D

(Sori ot)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ottaa sellaisia myytävää tavaraa sisältäviä muovipusseja laatikoista, nyppiä tarkasti niistä valmistajan tarrat ja liimata tilalle sen firman tarrat, jossa työskentelin koska firma "oli valmistavinaan" nämä Kiinassa tehdyt tuotteet.

Ei olla oltu samassa firmassa,koska meillä tuotteet tuli Virosta ja Kiinasta. Toimenkuvaan kuului myös tuotteiden purkaminen pahveista, ja pakkaaminen uusiin, firman logot sisältäviin pahvilaatikoihin.

Ööö... kukaan ei sanonut mitään samassa firmassa työskentelystä?

Te muuten rikotte salassapitovelvollisuutta juoruillessanne näitä juttujanne nettiin.

Kesätöissä tuli tehtyä seuraavia tehtäviä:

1) Istuin junassa käytävän lattialla ja pidin pystyssä kahta polkupyörää.

2) Suoritin vierailulle tulevalle koululaisryhmälle (yläastelaisia ja lukiolaisia) todella perusteellisen turvallisuustarkastuksen.

3) Laitoin tarroihin numerot 1-900 kuivamustekynällä ja kiinnitin numerot pusseihin

4) Nuolin kiinni 430 kpl postimerkkejä kirjekuoriin

5) Olen irroittanut viikon ajan papereista niittejä ja sitten silpunnut papereita

6) Olen pukeutunut firman maskotiksi messuja varten

 

Käpyjen keräys

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä vähän aihetta sivuten: Olin kolmekymppisenä uudessa työpaikassa ja tehtäväkseni annettiin mitata 60 grammaa suolaa useampaan purkkiin. Ei siinä mitään, työ oli muutenkin yksinkertaista, mutta se oli vähän turhauttavaa kun sain tähänkin vaativaan tehtävään kunnon perehdytyksen! :D Siinä toinen työntekijä esimerkkiä näyttäen selosti tarkkaan miten homma hoidetaan sen sijaan, että olisi vain sanonut aikuiselle ihmiselle "Mittaa noihin purkkeihin 60 g suolaa". Mietin sen opastajankin kannalta miten viitsikin noin yksinkertaisen homman niin tarkkaan selostaa. Seuraavalla kerralla työn osuessa minulle uusi työntekijä kysyi "Oletko tehnyt tätä aikaisemmin, vai näytänkö miten tehdään?" Näytänköhän minä jotenkin erityisen tyhmältä...? :D

Mä oon tehnyt samantyylistä työtä ja aina aluksi multa kysyttiin vastaava. Ajattelin itsekkin että näytänkö mä jotenkin tyhmältä, mutta kun huomasin että muillekkin uusille väännetään vastaavia tehtäviä rautalangasta niin ymmärsin, että ilmeisesti siellä työntekijät kuvitteli tekevänsä jotenkin hyvin, hyvin vaikeaa ja monimutkaista työtä. Vastaavan asian selittämiseen saatettiin käyttää puolikin tuntia ja yleensä se selitys oli jotain ihan järkyttävää kuultavaa. Ja vain tärkeät, pitkään talossa olleet sai neuvoa, ettei neuvo väärin. Sitten sen monimutkaisen ohjeen jälkeen huokailtiin kuinka vaikeaa on opettaa uusille näitä hommia, kun kaikki pitää neuvoa kädestä pitäen. Jos kesken opastuksen sanoit, että ymmärsin kyllä, yleensä vastauksena oli että kannattaa nyt vaan kuunnella nämä ohjeet ensin, kun ei voi muuten tietää miten homma hoituu oikein ja pitää kuunnella että oppii. Mun mielestä olis ohjeeksi hyvin riittänyt esim "mittaa purkkeihin suolaa 60g, kysy jos on jotain kysyttävää". Ja tuo loppuosakin on vähän turha, toisaalta kyllä kertoo että kysyä saa jos jotain tulee mieleen, mut toisaalta loukkaava, kyllähän jokainen ihminen ymmärtää mitä juuri kerrottiin. Minäkin tulin joskus miettineeksi mitä näitten opastajien päässä liikkuu, että pitävätkö toisia ihmisiä tyhminä, vai ovatko tehneet samaa työtä niin kauan että on hämärtynyt se miten helppoja tai vaikeita työtehtävät on. Vai oliko kyse vaan siitä että halusivat päästä pätemään. Aika hassulla tavalla.

Loppuajasta opin ottamaan nuo ohjeet huumorilla, oli kun komediaa kuunnella kuinka monimutkaisesti onnistutaan selittämään jokin ihan yksinkertainen asia. Usein myös katsoin vaivihkaa kellosta kuinka monta minuuttia jonkun helpon asian kertomiseen käytetään, jonka siis voisi kertoa yhdellä lauseella.

Mullakin on vähän vastaava kokemus yhdestä kesätyöstä. Mutta tässä mun paikassa ohjeita kyllä kannatti kuunnella, sillä jos ei tehnyt hommia just prikulleen niin kuin ne oli aina tehty, niin tuli noottia. Aika nopeasti opin, että sellaista omaa, tervettä järkeä ei kannattanut käyttää eikä vahingossakaan yrittää helpottaa elämää esim. tekemällä sarjatyötä. Ei ollut kesätytön asia ruveta kyseenalaistamaan ikiaikaisia käytäntöjä.

Vietin kokonaisen työpäivän erotellen firman mainosliitteitä paikallislehdistä. Lehtiä oli vain 3000 ja aikaa meni "vaan" 12 tuntia.

Teknisten piirustusten poisto kansioista ja silppuaminen lehmän kokoisella paperinsilppurilla....rakastin sitä.