Kerro esimerkkejä siitä, kuinka väsynyt olet joskus ollut!

Burn-outista ja stressistä johtuen unettomuutta (tai toisinpäin) edelleen kärsivänä voin sanoa, että parhaimmat on kyllä kun itse tekee ja touhuu kuin kone, mutta mitään et muista. Viimeiset kolme kuukautta mennyt täysin pimennossa, mistään en mitään muista, silti täällä porskutetaan. Viileisin oli tältä aamulta kun hihkuin miehelleni, että aivan parasta kun hän on vienyt roskapussin ja ei tarvitse aloittaa aamua sillä kun työntää hieman täyteen roskikseen roskia. Tuli outoja katseita ja hän varovaisesti aloitti, että hän ei ole sitä vienyt, hän on tullut eilen puolilta öin kotiin ja käynyt samantien nukkumaan.

Pojallani oli ensimmaiset 3 kk todella paha koliikki. Itki noin  22 tuntia 24:sta, lopun ajan kuljin vasymyksesta horjuen parkuva vauva sylissani. Exasta eli lapsen isasta ei ollut mitaan apua. Itsekin olin viela todella heikossa kunnossa hatasektion jalkeen, korkea verepaine ja matala hemoglobiini, lisaksi se kipea iso leikkaushaava. Mitaan turvaverkkoja ei ollut.

Yhtena kauniina kesaaamuna olin jalleen kiertamassa ympyraa olohuoneessa vauva sylissani. Vauva raakyi hirveasti. Huomasin sohvalla tyynyn ja sumuiset aivoni sanoivat: Tyyny. Laittaa naamalle. Hiljenee.

Onneksi jarjen aani palasi paahani.

Arvatkaapa, onko minulla enemman kuin yksi lapsi...

Oon mm.

-jättänyt avaimet jääkaappiin

-laittanut leipäpussin jääkaappiin ja kinkun leipälaatikkoon

-multa kysyttiin syönkö tämän (pakaste)pizzan, otin sen ja mies huikkas perään ettei sitä oo vielä lämmitetty.

Olen kahden vuorokauden matkustamisen jälkeen mennyt suoraan yhden bändin keikalle ja nukahdin seisaalleni kesken keikan. En kaatunut kun oli niin paljon ihmisiä. Ja kyse ei ollut mistään rauhallisesta musiikista.

Unohdin osoitteeni. Jouduin mennä kadulle tarkistamaan tien nimen ja talon numeron.

Kerran näin ystävän kaupungilla, sovittiin kahvitreffit kahvilaan, minun piti käydä kaupassa ensin. Kaupassa ostin itselle kahvia ja join siellä. Kunnes muistin ystäväni kahvilassa minua odottamassa. Tuohon aikaan olin aivan ylipaineistetussa stressitilassa.

Ajoin kolme kertaa työmatkan aikana pyörän tienviereiselle pellolle. Olin niin väsynyt, etten pystynyt pitää ohjaustankoa suorassa.

Panttasin vessassa käymistä useamman viikon aivan pakkotilanteeseen asti, koska en vaan jaksanut mennä vessaan. Tämän jälkeen hainkin sairaslomaa burnouttiin.

No toi mullakin, et teen kyllä suhteellisen järkeviä juttuja, mutta pää on niin sekaisin, että mitään ei muista.

Laskeminen ja numeroiden näppäily on äärettömän hankalaa. Pakko pysähtyä nukkumaan autolla ajaessa.

Monesti en jaksa syödä, vaan menen nukkumaan, vaikka nälkä.

Niin väsynyt että en jaksanut käydä suihkussa. Menin nukkumaan 19.00. Tätä on tapahtunut monta kertaa töiden jälkeen.

Nyt muista oon kans nukahtanut pari kertaa seisaallee, mut heräsin ennen, ku kaaduin.

T.26

Vierailija kirjoitti:

Niin väsynyt että en jaksanut käydä suihkussa. Menin nukkumaan 19.00. Tätä on tapahtunut monta kertaa töiden jälkeen.

Mitä nukkumaan menoaika kertoo väsymyksestä, jos et kerro myös heräämis aikaasi?

Hain postit postilaatikosta ja ulko-ovella naputtelin pitkään(!) auton kauko-ohjausnappulaa ja kummastelin, mikä on vialla, kun ulko-ovelle ei aukea. Onneksi ennen paleltumista tajusin, mikä oli pielessä, mutta kauan se kesti...

Univaje n.4päivää täysin hereillä ilman minuuttiakaan unta (ei ollut lapsia silloin) stressin ja mt ongelmien takia yritin riistää oman hengen. Nykyään menee jo hyvin elämässä onneks.

nukahdin röökillä ollessa ja  heräsin kun poltin kättäni, toisella kertaa nukahdin kusella ollessani ja löin leuan lavuaariin sillä seurauksella että huulet hampaasta läpi!  Laitoin kännykän pakastimeen ja vein juuston sänkyyn tyynyn alle. Kun näin vanhaa tuttavaa ja tämä kysyi  kumpi tuli vastasin että poika, tuli kiire korjata että eikun tyttö!  Ja sitten piti vielä pysähtyä miettimään, että eikun onko se poika sittenkin..

Niin  ja kelakortin saavuttua syytin virheestä nimessä, en muistanut että sen pitkin olla tyyliin Jenny ei Jenni! Olin 19v yh-äiti, ei mitään turvaverkkoa .  Onneksi selvittiin ja nyt  typy on fiksu koululainen <3

Olen nukahtanut ravintolassa vessanpöntölle. Ja siis ihan väsymyksestä, alkoholilla ei osuutta asiaan.

Pahimmassa masennuksessani niin väsynyt että en poistunut sängystä muuta kuin vessaan ja jääkaapille. En siivonnut, tiskannut, vienyt roskia, käynyt kaupassa/töissä. Elin sänkyni vankina. En edes tv:tä jaksanut katsoa.

Tuttava tuli yövuorosta kotiin ja päätti keittää kahvit. Latas keittimen ja laitto tippumaan. Hetken päästä ihmetteli ku haisi palanut muovi. Oli laittanut ladatun kahvinkeittimen hellalle ja hellan päälle. Tietyllä tavalla ihan oikein ajateltu, mutta sitten kuitenkaan ei.

Sama yökyöpeli ajeli yönsä valvoneena skootterilla kylänraitilla ja ihmetteli hitonko takia nuo vastaantulijat tuuttailee ja tuolla tavalla hötkyilee. Ajeli vastaantulevien kaistaa pitkin eikä väsymykseltään tajunnut sitä.

Monesti oon tietokoneen ääreen nukahtanut bussissa.metrossa.tv:n ääreen.

Vierailija kirjoitti:

No töissä olen nukahtanut monesti.

Mutta lisäksi mm. laittanut tavaroita paikkoihin jonne ne ei kuulu; puhelin jääkaapissa, vaatteet likapyykkikorin sijaan vessanpöntössä. Olen ollut menossa väärään asuntoon, kantanut roskiksen mukanani ratikkapysäkille, pyrkinyt bussilipulla töihin kulkulätkän sijaan ja samana päivänä pyrkinyt kotiovesta sisään työpaikan kulkulätkällä, ymmärtämättä missä vika kun ei ovet aukea, lähtenyt yöhousut jalassa ulos, unohtanut koiran rappukäytävään...no, näitä riittää!

Kannattaisi jo jonkinlaisten hälytyskellojen ääniä alkaa kuulla.

Ei ole enää normaalia/tervettä/hauskaa

Kohta tapahtuu jotain pahempaa ja vaarallisempaa. Joku muu kuin sinä, voi joutua pahasti kärsimään sinun väsymyksesi takia.

Et saa mitään kärsi kärsi kirkkaimman kruunun saan- palkintoa.

Ihmisen elämän ei kuulu olla tuollaista.

Vierailija kirjoitti:

nukahdin röökillä ollessa ja  heräsin kun poltin kättäni, toisella kertaa nukahdin kusella ollessani ja löin leuan lavuaariin sillä seurauksella että huulet hampaasta läpi!  Laitoin kännykän pakastimeen ja vein juuston sänkyyn tyynyn alle. Kun näin vanhaa tuttavaa ja tämä kysyi  kumpi tuli vastasin että poika, tuli kiire korjata että eikun tyttö!  Ja sitten piti vielä pysähtyä miettimään, että eikun onko se poika sittenkin..

Niin  ja kelakortin saavuttua syytin virheestä nimessä, en muistanut että sen pitkin olla tyyliin Jenny ei Jenni! Olin 19v yh-äiti, ei mitään turvaverkkoa .  Onneksi selvittiin ja nyt  typy on fiksu koululainen <3

Terävät huulet sulla ja aika mädät hampaat.

Aloin keittää teetä, otin vettä keittimeen ja kaadoin vedet kahvinkeittimeen.

Etsin kännykkääni tovin ja se oli kädessäni.

Puhun usein väsyneenä siansaksaa, kun en saa oikeita sanoja tulemaan oikein suustani.

Menin pelkät pikkuhousut ja farkkutakki päällä sekä lenkkarit jaloissa, marraskuussa! Hakemaan postia ja koetin avata postilaatikon lukkoa pyöränavaimella. Ohi ajanut poliisipartiokin kiinnostui että mikäs nainen tämä  nyt on ? Puhalluttivat ja pyysivät henkkareita, hitto miten hävetti ! :(

Eikä ollut edes lapsia silloin, olin muuten vain väsynyt.