Lääkäriopintojen ravitsemusopetus

hei, ei ole aikaa lukea tuota. voisitko ystävällisesti referoida hieman ja ottaa pääasioita esille tekstistä niin voisimme keskustella?

Vierailija kirjoitti:

hei, ei ole aikaa lukea tuota. voisitko ystävällisesti referoida hieman ja ottaa pääasioita esille tekstistä niin voisimme keskustella?

Pointti on se, että lääkärit ovat tietämättömiä ravitsemukseen liittyvistä asioista. Tilanne on pahempi kuin 1970-luvulla. Lääkäriopinnoissa vain neljäsosa yliopistoissa vaati YHDEN ravitsemuskurssin. Käytännössä vuonna 1982 oli enemmän ravitsemusoppia kuin nyt (25%). Lääkäriopintojen tuhansista tunneista vain  22,3 tuntia liittyy nykyisin ravitsemukseen. Samaan aikaan kuitenkin lihavuutta jne demonisoidaan koko ajan enemmän. Mistä tämä mielestänne kertoo?

Ravitsemus- ja ruokavalioneuvontaa varten on kokonainen oma ammattikuntansa. Toki karkeat perusasiat olisi hyvä ymmärtää, mutta ei ole resurssien kannalta järkevää vaatia, että kaikki sote-alalla osaisivat tehdä edes auttavasti toistensa töitä. Lääkärin kuuluu tietää, mitä sairauksia ylipaino voi aiheuttaa tai pahentaa, suunnitella hoito noihin sairauksiin ja ohjata potilas tarvittaessa ravitsemusterapeutille tai laihdutusryhmään. Käytännön laihdutusohjaus ei kuulu lääkärille vaan ravitsemusammattilaisille.

Vierailija kirjoitti:

Ravitsemus- ja ruokavalioneuvontaa varten on kokonainen oma ammattikuntansa. Toki karkeat perusasiat olisi hyvä ymmärtää, mutta ei ole resurssien kannalta järkevää vaatia, että kaikki sote-alalla osaisivat tehdä edes auttavasti toistensa töitä. Lääkärin kuuluu tietää, mitä sairauksia ylipaino voi aiheuttaa tai pahentaa, suunnitella hoito noihin sairauksiin ja ohjata potilas tarvittaessa ravitsemusterapeutille tai laihdutusryhmään. Käytännön laihdutusohjaus ei kuulu lääkärille vaan ravitsemusammattilaisille.

Tässä ei ole siitä kyse. Miten lääkäri voi tietää mikä sairaus johtuu ruokavaliosta jos hän ei tiedä mitään ravitsemuksesta? Monen sairauden alkuperä on kuitenkin ravinnossa.

Miksi lääkärin pitäisi osata neuvoa ravitsemus asioissa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi lääkärin pitäisi osata neuvoa ravitsemus asioissa?

Ehkäpä sairauden alkuperää tarkasteltaessa tulisi "hieman" tietää ravitsemuksesta? Esimerkki (idiooteille): joku syö vain pelkkää kinkun paistorasvaa ja laboratorioarvot ovat perseestä, eikö lääkärin tule silloin kysyä mitä syö ja päätellä, että vika on ravitsemuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravitsemus- ja ruokavalioneuvontaa varten on kokonainen oma ammattikuntansa. Toki karkeat perusasiat olisi hyvä ymmärtää, mutta ei ole resurssien kannalta järkevää vaatia, että kaikki sote-alalla osaisivat tehdä edes auttavasti toistensa töitä. Lääkärin kuuluu tietää, mitä sairauksia ylipaino voi aiheuttaa tai pahentaa, suunnitella hoito noihin sairauksiin ja ohjata potilas tarvittaessa ravitsemusterapeutille tai laihdutusryhmään. Käytännön laihdutusohjaus ei kuulu lääkärille vaan ravitsemusammattilaisille.

Tässä ei ole siitä kyse. Miten lääkäri voi tietää mikä sairaus johtuu ruokavaliosta jos hän ei tiedä mitään ravitsemuksesta? Monen sairauden alkuperä on kuitenkin ravinnossa.

Mutta eikö se tieto tule ihan jo fysiologian opinnoissa että ravitsemus ja nesteet vaikuttaa ihmisen fysiologiaan?

Eihän kyse ole vain laihdutuksesta. Huono/sopimaton ruoka voi aiheuttaa/pahentaa lukuisia sairauksia. Jos lääkäri ei ole näistä tietoinen, jää sairauden hoito oireiden lääkinnän tasolle, eikä puutu siihen oireen syyhyn, eli ruokavalioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lääkärin pitäisi osata neuvoa ravitsemus asioissa?

Ehkäpä sairauden alkuperää tarkasteltaessa tulisi "hieman" tietää ravitsemuksesta? Esimerkki (idiooteille): joku syö vain pelkkää kinkun paistorasvaa ja laboratorioarvot ovat perseestä, eikö lääkärin tule silloin kysyä mitä syö ja päätellä, että vika on ravitsemuksessa?

Kai ihminen osaa kysyä sitä ilman ravitsemustieteiden opintojakin ja tarvittaessa ohjata eteenpäin saamaan ohjausta jota ei itse kykene antamaan.

Vierailija kirjoitti:

Eihän kyse ole vain laihdutuksesta. Huono/sopimaton ruoka voi aiheuttaa/pahentaa lukuisia sairauksia. Jos lääkäri ei ole näistä tietoinen, jää sairauden hoito oireiden lääkinnän tasolle, eikä puutu siihen oireen syyhyn, eli ruokavalioon.

Tässäpä se ydin. Hulluinta on se, että opintojen määrä on vain vähentynyt samaan aikaan kun ravitsemuksen osuus monien sairauksien taustalla on entistä selvempää. Ei ihme, että salaliittoteoreetikot saavat tuulta purjeisiinsa kun faktatkin alkavat jo tukea heidän väitteitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lääkärin pitäisi osata neuvoa ravitsemus asioissa?

Ehkäpä sairauden alkuperää tarkasteltaessa tulisi "hieman" tietää ravitsemuksesta? Esimerkki (idiooteille): joku syö vain pelkkää kinkun paistorasvaa ja laboratorioarvot ovat perseestä, eikö lääkärin tule silloin kysyä mitä syö ja päätellä, että vika on ravitsemuksessa?

Kai ihminen osaa kysyä sitä ilman ravitsemustieteiden opintojakin ja tarvittaessa ohjata eteenpäin saamaan ohjausta jota ei itse kykene antamaan.

Ensimmäinen idiootti siis löytyi. Hyvä.

Aloitus kuulostaa hädältä joka kumpuaa ymmärtämättömyydestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi lääkärin pitäisi osata neuvoa ravitsemus asioissa?

Ehkäpä sairauden alkuperää tarkasteltaessa tulisi "hieman" tietää ravitsemuksesta? Esimerkki (idiooteille): joku syö vain pelkkää kinkun paistorasvaa ja laboratorioarvot ovat perseestä, eikö lääkärin tule silloin kysyä mitä syö ja päätellä, että vika on ravitsemuksessa?

Kai ihminen osaa kysyä sitä ilman ravitsemustieteiden opintojakin ja tarvittaessa ohjata eteenpäin saamaan ohjausta jota ei itse kykene antamaan.

Ensimmäinen idiootti siis löytyi. Hyvä.

Katsoit siis peiliin. Hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hei, ei ole aikaa lukea tuota. voisitko ystävällisesti referoida hieman ja ottaa pääasioita esille tekstistä niin voisimme keskustella?

Pointti on se, että lääkärit ovat tietämättömiä ravitsemukseen liittyvistä asioista. Tilanne on pahempi kuin 1970-luvulla. Lääkäriopinnoissa vain neljäsosa yliopistoissa vaati YHDEN ravitsemuskurssin. Käytännössä vuonna 1982 oli enemmän ravitsemusoppia kuin nyt (25%). Lääkäriopintojen tuhansista tunneista vain  22,3 tuntia liittyy nykyisin ravitsemukseen. Samaan aikaan kuitenkin lihavuutta jne demonisoidaan koko ajan enemmän. Mistä tämä mielestänne kertoo?

maissin kasvatuksesta, palmuöljystä ja brändista nimeltä McDonalds, ja tulokset näkyvät , jopa Suomessa! Siitä se kertoo, tiedekin on alistettu täydellisesti kaupallisuuden alle. vain jenkeissä menee läpi se, että eipä opeteta ravitsemusta lääkäreille, niin he ei ole pistämässä kapuloita globaalin "ruokabisneksen" rattaisiin.

tässä kehno 5sentiseni

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän kyse ole vain laihdutuksesta. Huono/sopimaton ruoka voi aiheuttaa/pahentaa lukuisia sairauksia. Jos lääkäri ei ole näistä tietoinen, jää sairauden hoito oireiden lääkinnän tasolle, eikä puutu siihen oireen syyhyn, eli ruokavalioon.

Tässäpä se ydin. Hulluinta on se, että opintojen määrä on vain vähentynyt samaan aikaan kun ravitsemuksen osuus monien sairauksien taustalla on entistä selvempää. Ei ihme, että salaliittoteoreetikot saavat tuulta purjeisiinsa kun faktatkin alkavat jo tukea heidän väitteitään.

Ei tue. Et vain ymmärrä aihepiiriä, syyseuraussuhteita ja asioiden oikeaa mittakaavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hei, ei ole aikaa lukea tuota. voisitko ystävällisesti referoida hieman ja ottaa pääasioita esille tekstistä niin voisimme keskustella?

Pointti on se, että lääkärit ovat tietämättömiä ravitsemukseen liittyvistä asioista. Tilanne on pahempi kuin 1970-luvulla. Lääkäriopinnoissa vain neljäsosa yliopistoissa vaati YHDEN ravitsemuskurssin. Käytännössä vuonna 1982 oli enemmän ravitsemusoppia kuin nyt (25%). Lääkäriopintojen tuhansista tunneista vain  22,3 tuntia liittyy nykyisin ravitsemukseen. Samaan aikaan kuitenkin lihavuutta jne demonisoidaan koko ajan enemmän. Mistä tämä mielestänne kertoo?

maissin kasvatuksesta, palmuöljystä ja brändista nimeltä McDonalds, ja tulokset näkyvät , jopa Suomessa! Siitä se kertoo, tiedekin on alistettu täydellisesti kaupallisuuden alle. vain jenkeissä menee läpi se, että eipä opeteta ravitsemusta lääkäreille, niin he ei ole pistämässä kapuloita globaalin "ruokabisneksen" rattaisiin.

tässä kehno 5sentiseni

Jep, et osaa ajatella.

Niin siis jos kyse on tästä, että nykyään on muodikasta syyttää milloin mitäkin tavallista ravintoainetta kaikista sairauksista tuhkarokosta syöpäkasvaimiin, niin ei, näitä vaihtoehtoisteorioita ei opeteta lääkiksessä - kuten ei muitakaan vaihtoehtoisteorioita. Jos taas meinaataan kinkkurasva tukkii suonet -tyyppistä viralliseen hyväksyttyyn linjaan pohjautuvaa yleistietoa, niin kyllä se opetetaan lääkiksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ravitsemus- ja ruokavalioneuvontaa varten on kokonainen oma ammattikuntansa. Toki karkeat perusasiat olisi hyvä ymmärtää, mutta ei ole resurssien kannalta järkevää vaatia, että kaikki sote-alalla osaisivat tehdä edes auttavasti toistensa töitä. Lääkärin kuuluu tietää, mitä sairauksia ylipaino voi aiheuttaa tai pahentaa, suunnitella hoito noihin sairauksiin ja ohjata potilas tarvittaessa ravitsemusterapeutille tai laihdutusryhmään. Käytännön laihdutusohjaus ei kuulu lääkärille vaan ravitsemusammattilaisille.

Tässä ei ole siitä kyse. Miten lääkäri voi tietää mikä sairaus johtuu ruokavaliosta jos hän ei tiedä mitään ravitsemuksesta? Monen sairauden alkuperä on kuitenkin ravinnossa.

Vaikka siten, että tietyn sairauden kohdalla aina opetetaan mitkä tekijät voivat sen aiheuttaa..? Nämä on ihan perusasioita jokaisen hoidettavan sairauden kohdalla. Mikä aiheuttaa, miten voidaan ehkäistä, mitkä on oireet, miten diagnoosi varmistetaan, mikä on hoito, mikä on ennuste. Näihin se lääketieteen ydin oikeastaan kiteytyykin.

Lääkäri näkee ravitsemuksen niinkuin - noh - lääkäri. Sairauskeskeisesti. Kokonaisvaltaista ravitsemusosaamista varten on oma osaava ammattikuntansa, joilla on oma erillinen vuosien mittainen koulutuksensa. Erikoislääkärin koulutus on nykyiselläänkin 12 vuotta, ei siihen ole mitään järkeä lykätä vielä ravitsemusterapeutin koulutusta päälle.

Vierailija kirjoitti:

Ravitsemus- ja ruokavalioneuvontaa varten on kokonainen oma ammattikuntansa. Toki karkeat perusasiat olisi hyvä ymmärtää, mutta ei ole resurssien kannalta järkevää vaatia, että kaikki sote-alalla osaisivat tehdä edes auttavasti toistensa töitä. Lääkärin kuuluu tietää, mitä sairauksia ylipaino voi aiheuttaa tai pahentaa, suunnitella hoito noihin sairauksiin ja ohjata potilas tarvittaessa ravitsemusterapeutille tai laihdutusryhmään. Käytännön laihdutusohjaus ei kuulu lääkärille vaan ravitsemusammattilaisille.

Suomessa ongelmana on julkisen terveydenhuollon laihdutusryhmien puute. Niillä voitaisiin hillitä merkittävästi ylipainoa ja lihavuutta sivuilmiöineen mutta jostain kumman syystä niihin ei budjetoida koskaan rahaa. Kaikilla ei ole varaa eikä edes kannata käydä jollain kirjekurssin käyneellä "ravitsemuskonsulentilla".

Kyse on siitä, että lääkisopinnot kestää noin kuusi vuotta ja siihen pitää mahduttaa valtavasti tietoa ihmisen anatomiasta, fysiologiasta, kaikista sairauksista (sekä fyysisistä että psyykkisistä), myös kemiasta, lääkkeitä jne. Jostain on aivan pakko karsia tai lääkis kestäisi 20 vuotta. Lääkäri on henkilö, jonka tehtävä on tunnistaa sairauksia ja hoitaa sairauksia. Koko ajattelumalli on sairauskeskeinen. Ei lääkisopinnoissa ole rakennustekniikastakaan kurssia, vaikka lääkärin pitää miettiä voiko joku astma tai infektiokierre johtua sisäilmaongelmista.

Koska lääkäri ei voi eikä hänen tule tietää kaikkea ihmisen käyttäytymisestä, terveydestä ym ym niin lääkäri toimii tiiviissä yhteistyössä muiden alojen ammattilaisten kanssa. Fyssarit ovat perehtyneet liikuntapuoleen ja lihasten hyvinvointiin ja ergonomiaan. Psykologit ovat perehtyneet psyyken toimintaan ym ym. Rakennusterveystarkastajat niihin sisäilma-asioihin. Ravitsemusterapeutit ravintoon.