Lue keskustelun säännöt.
Se klassinen ongelma, mies ei tee kotona yhtään mitään ja aika menee harrastuksissa.
04.08.2017 |
Tämä on alkanut paisua niin isoksi, että olen eroa miettinyt ihan vakavissani. Eli siis mies ei tee kotona yhtään mitään, makaa sohvalla. Käy töissä, hänellä töitä 4krt/viikko. Aamua ja yövuoroa. Minulla taas vaihtelee, joskus teen 6 päiväisiä viikkoa, sitten taas 2-6 välillä.
Kun hän ei ole töissä, kaikki vapaa aika menee harrastukseen ja ystävien näkemiseen. Yhdessä sitten vietetään aikaa yleensä illalla.
Olen koittanut keskustella nätisti, kertonut ettei tämä ainakaan voi jatkua minun osaltani näin: käyn töissä, hoidan talon ja oma harrastus aika kärsii, kun minulla tunnu olevan aikaa kun siivota kotona. Mies ei ole kertaakaan mopannut, huolehtinut päivää kauempaa pyykinpesusta tmv. Onneksi joskus edes siivonnut keittiön.
Kun tapasimme ja tapailtiin, sanoi että hän tekee kyllä kotitöitä ja ne kuuluu molemmille. Kerroin siis, että edellisen suhteeni päätin juuri siihen etten halunnut kotipiiaksi. Asuttiin reilu vuosi eri osoitteissa, siivoili myös ollessaan minun luonani, joten tottakai luulin että jos meillä on joskus yhteinen koti mies varmasti osallistuu.
Totuus on alkanut kyllä valjeta, siihen ei tarvitse minua herätellä. Yksi päivä pyysin laittamaan pyykkikoneen päälle. Kohta pyysi näyttämään miten se toimii (?!). Ja lisään tähän etten koskaan valita miten mies hoitaa asian, tai neuvo häntä, ellei itse kysy apua.
Ollaan riidelty nyt paljon tästä, samalla myös paljastunut ettei hänen tarvinnut kotona koskaan tehdä mitään, ei tehnyt isäkään. Isällä sama harrastus kun pojalla ja isän aika kului samaan. Olen sanonut, että minun kanssa se ei noin vetele, en ole hänen äitinsä ja turha odottaa, jos haluaa kotipiian etsiköön toisen.
Aluksi koitin jutella nätisti, olla syyllistämättä. Enemminkin kertoa mihin toivoisin muutosta, eli siihen että osallistuisi ja yhteinen aika voisi joskus olla kivaa tekemistä yhdessä, kun se että mies töiden ja harrastuksen jälkeen makaa sohvalla. Nykyään mies aina suuttuu ja tiuskii kun jankutan samasta asiasta ja syyllistän häntä. Kokee kuulemma haukkumiseksi. En siiis nähtävästi saisi puhua miltä minusta tuntuu. Jos olen sanonut etten jaksa tällaista enää, suuttuu siitä ja sanoo että "no painu sitten piippiip täältä". Joskus edes tulee pyytämään anteeksi ja sanoo ettei tarkoita todellakaan, sanoo vain vihaisena niin.
Tämä kaikki on vetänyt mut siihen pisteeseen, että olen kokoajan ahdistunut ja väsynyt. En saa enää öisin nukuttua, nytkin olen nukkunut 4-5h per yö, käyn töissä, siivoan, edes kaksi kertaa viikossa yritän jaksaa käydä omassa harrastuksessa. Tuntuu että mies on vetänyt koko suhteemme alun jotakin ihme roolia, koska monesti olen miettinyt että ketähän mahdoton aluksi tapailla/ seurustella, tuntuu kun henkilö olisi vaihtunut tässä!
Muita ongelmia meillä silleen ole. Mutta olen alkanut nähdä miehen lapsellisena. Suhteemme alussa mainosti kun puhuminen on tärkeää, nyt ei suostu. Jos yritän jutella mököttää hiljaa vastaamatta tai välillä yrittää ärsyttää minua vastaamalla kaikkea tyhmää. Ottaa kaiken aina niin itseensä, häntä haukutaan ja minä suurentelen ja keksin asioita omasta päästä. Milloin olen sairas ja muka vainoan häntä siis ihan kaikkea tyhmää maan ja taivaan väliltä. Saattaa jopa puhua äidilleen samaan sävyyn tämän soittaessa, kerran kysyinkin miten kehtaat puhua äidillesi noin..
Tänne kirjoitin, koska tiedän että en ole yksin tässä tilanteessa, täällä on muitakin. Olen niin väsynyt, etten tiedä enää mitä teen.
Kommentit (162)
Vierailija kirjoitti:
Mun isä ei ole lapsuudessaan tehnyt mitään kotitöitä. Heillä oli kotiapulainen. Äitinikään ei tykkää kotitöistä. Pyykkiä kyllä. Hän halusi aidosti ostaa palvelut ulkoa. Isäni mielestä siihen ei ollut varaa, jolloin hän alkoi siivota, laittaa ruokaa ja tiskata, jolloin säästyi rahaa. Siis paljon enemmän kuin äitini.
Äitisi oli ovela, hän iski siihen miehen herkimpään kohtaan, lompakkoon :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni ap myös mahdollistaa tilanteen. Minulle ei tulisi mieleenkään pestä aikuisen mieheni pyykkejä, paitsi jos hän ei olisi siihen esimerkiksi sairauden vuoksi kykeneväinen. Tai tehdä ruokaa useammin kuin mieheni. Helppohan ap:n miehen on luistaa kotitehtävistä, kun kotona häärää "äiti", joka hoitaa kaiken automaattisesti.
Tavallaan, mutta onhan se naurettavaa että molemmat pesevät erikseen muutaman paitansa ja pyykkikone laulaa yötä päivää.
Onko teillä jotenkin vähän vaatteita vai miksi pyykkikone olisi koko ajan käytössä ja puolityhjänä?
No esim nyt sinkkuna pesen erikseen:
-pyyhkeet 60 asteessa
-Lakanat 60 asteessa (huuhteluaineella)
- Silkki/villapesu
-Valkoiset 40
-Kirjavat/tummat 40
AIkoinaan miehen kanssa yleensä pyykkikone oli maksimissaan puolillaan, minulla on muutama neule, muutama paitapusero ja alusvaatteita n viidet joita käytän eli pesen tiheästi. Jotta kone olisi täynnä, alusvaatteitakin olisi oltava kymmenittäin.
Ja peset lakanat ja pyyhkeet jokapäivä?
En tietenkään pese enkä ole niin väittänytkään. Lakanat 1krt/vk, pyyhkeet 1-2krt/vk, valkoiset ja tummat 2-3krt vk, silkki/villa+ alusvaatteet n. kerran vk. Käytännössä päivässä 1-2 koneellista päivästä riippuen.
Onko oikeasti tarpeellista pestä lakanat kerran viikkoon? Vai hikoiletko öisin ihan älyttömästi - jolloin tuon ymmärrän. Mutta muuten väliä vois vähän harventaa, makkarin ikkunat auki aamulla ja sänky jätetään myös 'auki', ei pedata heti. Ja pyyhkeidenkin pesuväli kuulostaa tiuhalta - osta lisää pyyhkeitä, jotta voit pestä sitten kerralla isomman satsin harvemmin.
Luin jostain, että pyyhkeet pitäisi pestä parin, kolmen käyttökerran jälkeen. Itse olin kuvitellut, että viikon (seitsemän suihkua) voi samaa kylpypyyhettä käyttää, kasvo- ja käsipyyhkeet vaihtoon ehkä pari kertaa viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi miehellä tietyllä tavalla on -ja hän tästä usein mainitseekin- oikeus päästä vähemmällä kotitöistä, koska hän tienaa it-alalla tuplasti minun sairaanhoitajan palkkaani nähden. Jos siis joskus vähääkään vihjaan että olen väsynyt ja jos mies jaksaisi vaikka viedä roskat tai leikata nurmikon, niin tulee äkkiä muistutus, että ei olisi touvalla kuule taloa eikä nurmikkoa jos hän ei raataisi stressaavassa työssä.
Aivan järkyttävää! Miten it-alalla työskentelevä mies voi olla noin tollo? Todella törkeää teettää pakkotöitä omalla puolisollaan, lastensa äidillä!
Se että sairaanhoitajat saavat huonompaa palkkaa kuin it-tyypit johtuu vain siitä että naisia on aina syrjitty, ja syrjinnän historia näkyy vielä konkreettisesti siinä että naisvaltaisilla aloilla on huonot palkat. Jos sairaanhoitajista 90% olisi miehiä, olisi palkat itketty vaativuuden takia jo pilviin.
Ja eihän parisuhteessa ole toisen ihmisen palkalla ole mitään merkitystä kun kumpikin maksaa osansa, vaan kyse on siitä että yhteistä kotia ja yhteisiä lapsia kuuluu hoitaa 50/50. Ja toisaalta siitä että jokaisella on oikeus vapaa-aikaan ja lepoaikaan. Nythän näyttää siltä että mies on ikään kuin palkallaan ostanut sinut kotiorjaksi --- ja kasvattaa teidän lapsennekin esimerkillään tuollaiseen. Hyi hitto!
Ota nainen kiinni itseäsi niskasta! Sinä teet saman työpäivän kuin mieskin. Kotihommat jaatte puoliksi. Jos miestä ei kiinnosta, sano että saa sitten hankkia tilalleen omalla rahallaan siivoojan ja lastenhoitajan. Sääli vaan sitten kun lapset tajuaa etteivät he kiinnostaa omaa isää sen vertaa että viettäisi heidän kanssaan aikaa.
Uhkaile myös avioerolla ja sano että haluat yhteishuoltajuuden että viikon ovat isän kodissa, jossa hänen kuuluu hoitaa kaikki. Katos miten ukon naama menee siitä ehdotuksesta.
Meillä tehdään kaikki kotityöt puoliksi tai yhdessä. Olemme molemmat työssäkäyviä joten tilanne on minusta normaali meillä. En katsoisi sekuntiakaan miestä joka ei tee kotona mitään. Vaikea kuvitella että moisia edes nykyaikana edes on olemassa? Ei tuollaista tarvitse sietää enää vuonna 2017.
Ilja saa valehdella faneilleen niin paljon kuin sielu sietää, kunhan vaan lopulta sanoo että oli "sissimarkkinointia" ;)
Ne fanit ei kato oo ihan terävimmästä päästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hemmetti,mikä teitä miehiä vaivaa jotka ette osallistu kotitöihin,me tehdään kotityöt yhdessä,välillä kyllä jos toisella on enemmän aikaa niin siivoaa enemmän,ei tarvitse ikinä pyytää toista vaikka tiskaamaan tai pitämään vaatteita ja tavaroita oikeassa paikassa.
Pidän kyllä moisia miehiä peräkammarin poikina,jotka eivät arvosta naistaan,
itse en pystyisi siihen että toinen vain raataa ja itse istun sohvalla.M37
Älä jaksa, vähän solidaarisuutta omaa sukupuolta kohtaan, kiitos. Ei vaimosi anna sinulle yhtään enempää pi**ua vaikka leikit täällä valkoritaria.
Älä itse jaksa. Tuollaisia miehiä oikeasti on, minunkin mieheni. Ja ne miehet kyllä saa sitä pi**ua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pyykinpesun 'raskaudesta' valittaminen on mulle kyllä ihan arvoitus. Että mikä siitä tekee niin hankalan? Meillä likaiset vaatteet heitetään suoraan koneeseen, kun kone täynnä, laitetaan se päälle. Tähän pesuaineen laittoon, vesihanan aukaisemiseen ja käynnistysnapin painamiseen menee aikaa n. 15 sek. Kun kone pessyt, heitetään vaatteet kuivuriin. Tässä menee n. puoli minuuttia. Kun kuivuri valmis, tyhjennetään sen vesisäiliö, n.5sek. Puhtaat vaatteet otetaan suoraan kuivurista - mitä niitä turhaan viikkailemaan ja kaappiin asettelemaan. Toki ne, jotka sinne ovat vielä jääneet, kun kuivuria seuraavan kerran tarvitsee, viedään kaappiin, mutta tämäkään ei ole mielestäni raskasta tai aikaa vievää.
Hehe... Ei pitäis edes vastata näin provoon. Joillakin kun on sitä pyykkiä vähän enemmän. Tarvitaan kuivuria saman tien uudestaan. En myöskään halua pestä kauniita pitsialusvaatteitani 60 asteen lakanapyykissä.
Murra ette kai te nyt lakanoita joka päivä pese..? Meille toimii se että esim tummat vaatteet suoraan koneeseen, pestään kun on täysi. Vaaleat pyykkikoriin. Kun tummat on pesty, ne laitetaan kuivumaan ja vaaleat koneeseen, kun se kone on täysi pestään ne ja tummat kerätään tällävälin pyykkikoriin. Toki vaatteet pitää kuivumaan laittaa mutta ei ole iso homma.. Pyykkiä pestään pari kertaa viikossa, meillä on aika iso kone.
Heureka! Ongelmat ratkaistu. Ala nyt, ap, toimia tämän ohjeen mukaan niin ei enää huolen häivää mistään kotitöiden jakamisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä myöskään mies ei tee mitään. Käymme molemmat ma-pe 8-16 töissä ja töiden jälkeen teemme aina remonttia pitkälle iltaan. Kun tulen töistä, äkkiä ruokaa, jotain yrittää siivota samalla ja valmistautua remppaan. Mies vaan makaa sohvalla tämän koko ajan, ei edes koiraa viitsi viedä ulos vaan minun on tehtävä sekin kaikkien muiden juttujen ohessa. Menemme tekemään remonttia kun on syöty, kotona hirveä kaaos ja sotku kun ei ehdi siivota. Kotiin taas tullessamme noin 21-22 aikaan olen niin rikki ja poikki etten jaksaisi enää mitään. Kämppä on pommin jäljiltä, hirveä sikolätti, eikä ole enää mitään mielenkiintoa tai jaksamista alkaa siivoamaan. Mua stressaa ja ahdistaa ainainen sotku eikä kukaan muu tee asialle yhtään mitään. Ja mies vielä ihmettelee miksi olen niin ärtynyt. Viikonloppuisinkaan ehdi siivota kun ollaan aamusta iltaan remppaa tekemässä. Jossain välissä pitäisi sitten myös käydä kaupassa ja pestä pyykkiä. Olen ihan loppu
Anteeksi mutta nauroin ääneen tätä! Kertomistapasi on niin hauska:D Mitä ihmeen remonttia te teette koko aika??! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo pyykinpesun 'raskaudesta' valittaminen on mulle kyllä ihan arvoitus. Että mikä siitä tekee niin hankalan? Meillä likaiset vaatteet heitetään suoraan koneeseen, kun kone täynnä, laitetaan se päälle. Tähän pesuaineen laittoon, vesihanan aukaisemiseen ja käynnistysnapin painamiseen menee aikaa n. 15 sek. Kun kone pessyt, heitetään vaatteet kuivuriin. Tässä menee n. puoli minuuttia. Kun kuivuri valmis, tyhjennetään sen vesisäiliö, n.5sek. Puhtaat vaatteet otetaan suoraan kuivurista - mitä niitä turhaan viikkailemaan ja kaappiin asettelemaan. Toki ne, jotka sinne ovat vielä jääneet, kun kuivuria seuraavan kerran tarvitsee, viedään kaappiin, mutta tämäkään ei ole mielestäni raskasta tai aikaa vievää.
Hehe... Ei pitäis edes vastata näin provoon. Joillakin kun on sitä pyykkiä vähän enemmän. Tarvitaan kuivuria saman tien uudestaan. En myöskään halua pestä kauniita pitsialusvaatteitani 60 asteen lakanapyykissä.
Murra ette kai te nyt lakanoita joka päivä pese..? Meille toimii se että esim tummat vaatteet suoraan koneeseen, pestään kun on täysi. Vaaleat pyykkikoriin. Kun tummat on pesty, ne laitetaan kuivumaan ja vaaleat koneeseen, kun se kone on täysi pestään ne ja tummat kerätään tällävälin pyykkikoriin. Toki vaatteet pitää kuivumaan laittaa mutta ei ole iso homma.. Pyykkiä pestään pari kertaa viikossa, meillä on aika iso kone.
Heureka! Ongelmat ratkaistu. Ala nyt, ap, toimia tämän ohjeen mukaan niin ei enää huolen häivää mistään kotitöiden jakamisesta.
Ei ainakaan pyykeistä tarvi tapella :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hoida ap omat sotkusi ja kun miehesi rutisee, että on sotkuista, niin toteat, että se siivotkoon joka sotki.
Älä myöskään kokkaa miehelle, jos vihjailee jotain, niin muistuta kuka kokkasi edelliset kuukaudet. Imuroi ja pese, vsin puolet, eli ne jotka eniten häiritsee. Esim.wc, makkari ja eteinen.
Kai se mies on kova sotkemaankin, jos sitä sotkua niin paljon on.
Ala toimia samoin. Pian hän huomaa että kuka ne työt teki😂😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täällä. Toissa iltana mulla keitti ihan kunnolla yli. Tähän asti olen siis koittanut edes jotenkin asialliseen tapaan keskustella, en ole ollut silleen "kun sä et koskaan..." linjalla. Homma meni niin, että oltiin menossa nukkumaan. Yritin avata keskustelua nätisti ja mies mumisi että jutellaan huomenna hän nyt nukkuu.
Keitti jotenkin todellisesti yli, huusin miehelle ihan kunnolla, sanoin että olen nyt kurkkua myöten täynnä häntä ja suhdettamme. Ja että tällainen ei ole minua varten. Kerroin, että tasavertaisen kumppanin sijaan minusta tuntuu että mulla on aikuinen kakara, se että hänen äitinsä hoiti kiltisti lapset ja kodin, isänsä sai tehdä töitä ja harrastaa ei tarkoita että voi olettaa meillä menevän samoin.
Kerroin, että vaikka en yhteistä aikaa tarvitse sen enempää kun nytkään (minä siis itse myös tykkään omasta ajasta), mutta kyllä se millaista se on merkitsee.
Eilen tulin illalla töistä, laitoin pyykit ja tein ruuan töihin valmiiksi itselleni ja en jaksanut huomata edes koko miestä. Kohta pyysi viereensä sohvalle ja pyysi lopettamaan puuhailun ja tulemaan kainaloon. Lupasi, että tänään hän siivoaa sillä välin kun olen töissä. Ja myönsi, että hänen on vaikea sanoa ei, kun se koskee töitä tai ystävien pyyntöjä. Sanoi että tietää että asiat on menneet ihan väärin. Kertoi että jos kieltäytyy joskus ylimääräisistä töistä tai kavereiden kutsusta tulee huono omatunto, jos he suuttuvat. Mies on kyllä sellainen kiltti luonteeltaan, eli jollain tapaa kokee että pitää miellyttää toisia jne. Mutta tekee sen silloin minun kustannuksellani.
Sanoin myös että kyllä ne kotityöt kuuluu myös hänelle, ihan päivittäin. Ei se pelasta enää suhdettamme jos hän kerran puolessa vuodessa siivoaa.
Mutta katsotaan, kun tulen illalla töistä kotiin.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Toissa iltana mulla keitti ihan kunnolla yli. Tähän asti olen siis koittanut edes jotenkin asialliseen tapaan keskustella, en ole ollut silleen "kun sä et koskaan..." linjalla. Homma meni niin, että oltiin menossa nukkumaan. Yritin avata keskustelua nätisti ja mies mumisi että jutellaan huomenna hän nyt nukkuu.
Keitti jotenkin todellisesti yli, huusin miehelle ihan kunnolla, sanoin että olen nyt kurkkua myöten täynnä häntä ja suhdettamme. Ja että tällainen ei ole minua varten. Kerroin, että tasavertaisen kumppanin sijaan minusta tuntuu että mulla on aikuinen kakara, se että hänen äitinsä hoiti kiltisti lapset ja kodin, isänsä sai tehdä töitä ja harrastaa ei tarkoita että voi olettaa meillä menevän samoin.
Kerroin, että vaikka en yhteistä aikaa tarvitse sen enempää kun nytkään (minä siis itse myös tykkään omasta ajasta), mutta kyllä se millaista se on merkitsee.
Eilen tulin illalla töistä, laitoin pyykit ja tein ruuan töihin valmiiksi itselleni ja en jaksanut huomata edes koko miestä. Kohta pyysi viereensä sohvalle ja pyysi lopettamaan puuhailun ja tulemaan kainaloon. Lupasi, että tänään hän siivoaa sillä välin kun olen töissä. Ja myönsi, että hänen on vaikea sanoa ei, kun se koskee töitä tai ystävien pyyntöjä. Sanoi että tietää että asiat on menneet ihan väärin. Kertoi että jos kieltäytyy joskus ylimääräisistä töistä tai kavereiden kutsusta tulee huono omatunto, jos he suuttuvat. Mies on kyllä sellainen kiltti luonteeltaan, eli jollain tapaa kokee että pitää miellyttää toisia jne. Mutta tekee sen silloin minun kustannuksellani.
Sanoin myös että kyllä ne kotityöt kuuluu myös hänelle, ihan päivittäin. Ei se pelasta enää suhdettamme jos hän kerran puolessa vuodessa siivoaa.
Mutta katsotaan, kun tulen illalla töistä kotiin.
Hienoa että edes osa meni väliaikaisesti perille. Vähän huolestuttavaa on kuitenkin että tulee huono omatunto kun sanoo kavereille ei mutta on siitä ei tule huono omatunto kun käskee puoliso painumaan piip. Ja mitkä aikuisten ihmisten javerit suuttuu jos sanoo ettei tänään sovi?! Toivottavasti tajusi jotain keskustelusta. Pahoin pelkään että korjaa käytöksen viikoksi mutta toivotaan että olen väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asutko kenties Maskussa?
Mun ex mies oli TÄYSIN samanlainen paska. Kerran jopa huuti mulle että ystävät ja harrastukset menee mun edelle. Aina. No jätkä sekos kun mä tein ratkasun ja aloin elämään omaa elämää ja ilmoitin yllättäin että muutan sitten pois. Ennen yhteenmuuttoa asunto oli LÄÄVÄ!! Veti myös roolia ihanasta luonteesta. Mutta totuus tuli pian esille. Ei edes omia paskavanoja pöntöstä saanut siivottua. Koti ihan kaaos ja ... voi hyvänen aika .. nyt kun muistelee niin miksi edes tuhlasin aikaani sellaiseen ukkoon. Mä sanon sulle kokemuksen perusteella että ei tule muuttumaan, suo ei arvosteta, LÄHDE! Miksi kulutat aikaasi mieheen joka ei arvosta sinua?! Ei tee sinun vuoksesi mitään kunnollista?!No et se sinäkään täysillä käy, jos tollaseen läävään suostuit muuttamaan. Kai sinä sen tajuat, että toi mies oli täysn tyytyväinen elämäänsä. Mitä sinä hänen elämässään teit?
Kuten kirjoitin, en ole hänen kanssa enää. Hän veti alusta alkaen roolia. Minä LÄHDIN suhteesta sillä arvostan itseäni ja sain elämääni paremman miehen ! Kiitos vaan mutta voin ihan hyvin nupistani.
"Ennen yhteenmuuttoa asunto oli LÄÄVÄ!!"
Kun ei mee jakeluun niin ei mene jakeluun.. otan osaa. Olet oikea idiootti.
Ei mene jakeluun, siinä olet oikeassa. En pysty ymmärtämään ihmistä joka tieten tahtoen hyppää paskan sekaan ja sitten alkaa sitä pitämään ongelmana.
Vierailija kirjoitti:
Meillä myöskään mies ei tee mitään. Käymme molemmat ma-pe 8-16 töissä ja töiden jälkeen teemme aina remonttia pitkälle iltaan. Kun tulen töistä, äkkiä ruokaa, jotain yrittää siivota samalla ja valmistautua remppaan. Mies vaan makaa sohvalla tämän koko ajan, ei edes koiraa viitsi viedä ulos vaan minun on tehtävä sekin kaikkien muiden juttujen ohessa. Menemme tekemään remonttia kun on syöty, kotona hirveä kaaos ja sotku kun ei ehdi siivota. Kotiin taas tullessamme noin 21-22 aikaan olen niin rikki ja poikki etten jaksaisi enää mitään. Kämppä on pommin jäljiltä, hirveä sikolätti, eikä ole enää mitään mielenkiintoa tai jaksamista alkaa siivoamaan. Mua stressaa ja ahdistaa ainainen sotku eikä kukaan muu tee asialle yhtään mitään. Ja mies vielä ihmettelee miksi olen niin ärtynyt. Viikonloppuisinkaan ehdi siivota kun ollaan aamusta iltaan remppaa tekemässä. Jossain välissä pitäisi sitten myös käydä kaupassa ja pestä pyykkiä. Olen ihan loppu
Tehkää ihmeessä lapsi tuon hässäkän keskelle. Kyllä mies sitten skarppaa ja osallistuu, sinä saat maata sohvalla. ;)
Meilläkin on remppa meneillään ja meillä se hoidetaan niin että kun töistä tultu ja syöty niin minä teen pakolliset kotityöt ja mies menee jo remontin kimppuun. Kun olen hommani hoitanut , lähden miehen avuksi tekemään sitä remppaa.
Mutta siis levähtäminen loppuu yhtäaikaa, kotityöt ovat töitä nekin.