Muita jotka salaa ihastuneet johonkin henkilöön? Miten kestätte tämän tuskan?
Kommentit (62)
Se menee ohi, nyt ei tunhu siltä mutta se menee ohi. Kokemusta on.
Vierailija kirjoitti:
Se menee ohi, nyt ei tunhu siltä mutta se menee ohi. Kokemusta on.
Olen ollut nyt 4v ihastunut salaa, millon se siis menee ohi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se menee ohi, nyt ei tunhu siltä mutta se menee ohi. Kokemusta on.
Olen ollut nyt 4v ihastunut salaa, millon se siis menee ohi?
Minä oon ollu yli 10 vuotta, ei mene ohi :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se menee ohi, nyt ei tunhu siltä mutta se menee ohi. Kokemusta on.
Olen ollut nyt 4v ihastunut salaa, millon se siis menee ohi?
Kyllästyt tuohon olotilaan ja alat funtsii mitä koko ajan menetät kun jäät jumittamaan johonkin ihmiseen ts järki astuu kuvioihin mukaan.
Nautinnollista tuskaa. Jo neljättä vuotta. Kummallisesti piristää seksielämää myös kotona kun samalla haaveilen ihastuksestani.
Mitä järkeä on salaisissa ihastuksissa? Miksette kerro kohteelle?! Ei kohde osaa katsella teitä potentiaalisena kumppaaniehdokkaana, sillä ei oleta teidän olevan mitenkään kiinnostunut. Jos paljastat ihastumisesi, alkaa tämä kohde mahdollisesti tarkkailemaan ja pohdiskelemaan sinua mahdollisena ehdokkaana itselleen. :D
Se oli kamalaa aikaa. Sitä oli niin ihastunut, mutta aina yritin järkeillä asioita. Joskus järkeily auttoi, toisinaan ei ollenkaan. Kun luen noita päiväkirjamerkintöjäni noilta ajoilta, en voi sanoa olleeni muuta kuin pakkomielteinen tätä henkilöä kohtaan. Eniten auttoi se, että pääsi kohteesta eroon sillein, ettei tarvitse viettää työaikaa/ vapaa-aikaa hänen kanssaan. Toki se ensiksi kirpaisi, mutta aika laimentaa ja se tosiasia, ettei juttumme olisi voinut toimia.
Kestän siksi että uskon edelleen että hän on paras mies minulle.
Hän on hyväsydäminen, rehti ja kunnollinen.
Kukaan existäni ei ole hänen vertaisensa.
Uskonnettä jonain päivänä olemme yhdessä.
Pitäisi kai tutkituttaa päänsä, minun siis. Ainakin olen megaluokan masokisti.
Joskus sitä vaan uskoo siihen oikeaan. Tunnen, että eräs nainen on minulle se oikea. Olen ollut salaa ihastunut pari vuotta ja edelleen uskon meihin. Tulemme olemaan vielä jonakin päivänä yhdessä, tiedän sen. Vielä joskus kerron hänelle. Jos hän torjuu, jätän hänet rauhaan ja jatkan elämääni.
Olen myös ihastunut erääseen henkilöön, ja luulen että hänkin on minuun. Luulen että hän kuvittelee elämäntilanteeni olevan este. Näin ei ole ja haluaisin kertoa hänelle tämän.Emme vain tapaa missään. Miten ihmeessä tämän selvitän?
Miksi salaa? Ihastuksesta pääsee yli paljon helpommin, jos hakee tilanteelle jonkinlaisen päätöksen ihastuksen kanssa. Tekee jonkinlaisen aloitteen. Jos tulee pakit, se sattuu aikansa, mutta eipä tarvitse roikkua haaveissa ja spekuloinnissa.
Jos salassapidolle on hyvä syy (esim. tyyppi on varattu, kuten minun tapauksessani nyt), mitään aloitetta ei tietenkään kannata tehdä. Minua on auttanut, että kerron asiasta yhdelle _luotettavalle_ ystävälle, jolloin saan pakahduttavan salaisuuden ulos systeemistäni, mutta jatkossa vältän asiasta puhumista hänenkään kanssaan, etten lietsoisi tunteitani yhtään enempää. Joskus voi lyhyesti jutella, jos jotain uutta kuuluu. Mindfulness-tekniikat auttavat tunnekuohuissa. Ja kun olen ihastukseni kanssa, yritän keskittyä aktiivisesti kuuntelemaan häntä ja muitakin läsnäolijoita, etten harhautuisi miettimään omia halujani ja kaipuitani.
Mutta monesti tuollaiseen pitkään ja sitkeään salaihastukseen auttaa vain johonkin toiseen tyyppiin ihastuminen tai välimatka.
Vierailija kirjoitti:
Joskus sitä vaan uskoo siihen oikeaan. Tunnen, että eräs nainen on minulle se oikea. Olen ollut salaa ihastunut pari vuotta ja edelleen uskon meihin. Tulemme olemaan vielä jonakin päivänä yhdessä, tiedän sen. Vielä joskus kerron hänelle. Jos hän torjuu, jätän hänet rauhaan ja jatkan elämääni.
Mitä odotat? Miksi et kerro heti?
Olin varmaan vuoden salaa ihastunut, sitten en enää kestänyt vaan kerroin hänelle...
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on salaisissa ihastuksissa? Miksette kerro kohteelle?! Ei kohde osaa katsella teitä potentiaalisena kumppaaniehdokkaana, sillä ei oleta teidän olevan mitenkään kiinnostunut. Jos paljastat ihastumisesi, alkaa tämä kohde mahdollisesti tarkkailemaan ja pohdiskelemaan sinua mahdollisena ehdokkaana itselleen. :D
Itse en ainakaan paljastanut siksi, että hän oli naimisissa. En tiedä, mitä syitä muilla oli, mutta minulla oli monta tuon tyylistä vakavaa syytä, miksen kohteelle ihastumisesta kertonut.
En halua ketään muuta kuin hänet. Ajatuskin jostain toisesta ahdistaa.
Olen myös sillä kannalla että kertominen auttaa. Pakit auttaa unohtamaan. Jos toinen vielä vähän naureskelee ihastumisellesi, niin siitä saa sellaisen häpeän että varmasti tunteet lähtee.
Mulle kävi onnellisesti ja reilun vuoden kestäneen ihastuksen ja kasvavan ahdistuksen pyyhki pois uusi ihastus.
Vierailija kirjoitti:
Olin varmaan vuoden salaa ihastunut, sitten en enää kestänyt vaan kerroin hänelle...
Miten sitten kävi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on salaisissa ihastuksissa? Miksette kerro kohteelle?! Ei kohde osaa katsella teitä potentiaalisena kumppaaniehdokkaana, sillä ei oleta teidän olevan mitenkään kiinnostunut. Jos paljastat ihastumisesi, alkaa tämä kohde mahdollisesti tarkkailemaan ja pohdiskelemaan sinua mahdollisena ehdokkaana itselleen. :D
Itse en ainakaan paljastanut siksi, että hän oli naimisissa. En tiedä, mitä syitä muilla oli, mutta minulla oli monta tuon tyylistä vakavaa syytä, miksen kohteelle ihastumisesta kertonut.
Mikset kertoisi. Liittohan saattaa olla lopussa ja kaveriasteella. Eivät vaan pääse itse eteenpäin. Jokatapauksessa omat kuvitelmat karisevat ja pää nollaantuu tulevaisuutta varten. Jos ihastuksen perheessä on lapsia niin silloin jättäisin kertomisen väliin ja kärsisin.
Siis miten muka salaa ?
Eikö hän tiedä ?