Avioeron tullessa onko siltä jätetyltä ihan pakko viedä ihan kaikki mitä irti lähtee?
Tässä ihmetellään erästä tapausta:
Eräs vaimo jätti miehensä ja muutti uuteen asuntoon heidän (yhteisestä) talosta.
Vei kaiken mennessään.
Ihan kaiken, astiat, kattilat, lusikat, huonekalut, matot, petivaatteet, pyyhkeet......ihan kaiken mikä irti lähti.
Yhteistä elämää takana todella todella pitkään ja yhteiset lapset.
Kai he nyt ovat lukuisten vuosien kanssa YHDESSÄ ostaneet jotain mitä olisi voinut jättää tuolle ihan inhimillisistä syistä tai yhdessä elettyjen vuosien takia.
Edes petivaatteet. Tai yhden lusikan. Tuolikin olisi varmaan ollut jätetylle tarpeellinen, vanhasta pöydästä puhumattakaan.
Onko tällainen kuinka yleistä?
Jättäjät jotka jätitte vanhan siippanne ja kotinne, kommentoikaa omaa näkemystä .
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
Pakko ihmetellä samaa. Käytiin tutustumassa mahdollisen lasten uuden hoitajan kotiin ja järkytys oli valtava.
Tää hoitaja oli juuri eronnut ja mies oli vienyt lähes kaiken. Siellä oli keittiönpöytä ja lapsille (4)oli jättänyt pari patjaa (joitain vaatteita). Telkkarin se nainen oli ostanut, että lapsilla olis jotain kivaa.
Siinä me kahviteltiin seisoen keittiönpöydän äärellä ja tää nainen tilitti elämäänsä.Ei me lapsia sinne koskaan viety hoitoon. Keräsin tutut ja sukulaiset yhteen ja vietiin runsaasti omista nurkista huonekaluja, mattoja, verhoja jne. Lapsille vaatteita.
Näillä oli todellinen tarve, muttei kehdanneet pyytää.
Liikuttuivat ja kiittelevät vielä vuosien jälkeenkin. Heillä on nyt parempi elämä, lähti rouva opiskelemaan ja löysi kivan miehen.
Olit tosi reilu kun autoit toista tuossa tilanteessa.
Vietiin kerran kaverin muksun leikkikaveri kotiin (siellä kipeä erotilanne myös).
Kävi ilmi että ko äiskä kans putsattu huolella. Pikkulikalla lastenhuoneessa ohut patja missä nukkuivat ja muutama pehmolelu nurkassa . Oli vienyt iskä petivaatteetkin.
Joku sitkeä sissi on kokenut sen, ettei lähde omasta peritystä maatalosta mihinkään, odottelee siis oikeuden päätöksiä ja ukko tuonut uuden muijan viereiseen huoneeseen ja asumaan.
Vierailija kirjoitti:
Joku sitkeä sissi on kokenut sen, ettei lähde omasta peritystä maatalosta mihinkään, odottelee siis oikeuden päätöksiä ja ukko tuonut uuden muijan viereiseen huoneeseen ja asumaan.
Tämä siis kaveri, lopulta häipyi , mutta kauan kesti., ja omaisuus puoleksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä mulla mitkään kellot soineet kun mies ehdotti vuosia ennen eroa että minä maksan kaikki vakuutukset, lasten hoitomaksut, ruuat, sähköt yms. juoksevat kulut ja hän auton osamaksun sekä asuntolainan lyhennyksen. Petaili varmaan jo lähtöään tuolloin. Vaikeaa sitä kodin lämpöä on mukaansa ottaa mitä on vuosia maksanut 400€/kk.
Mies kuvitteli saavansa koko asunnon kun oli kerta maksanut lainan lyhennyksiä enemmän. Ei penaalin terävin kynä, mutta enpä ole minäkään. Olisi alunperin pitänyt maksaa kaikki puoliksi niin olisin saanut edes pari lusikkaa mukaani.
No et todellakaan ole penaalin terävin kynä, jos kuvittelet, että se oikeasti menee noin. Ihan sama kenen nimissä mikäkin asia on, ne jaetaan avioerossa, ja nykyään jopa avoerossa, jos sitä vaatii.
Joo olishan sitä voinu moottorisahalla pistää kaiken puoliksi niinkuin se yksi ip-lehteen päätynyt tapaus. Mies tietää etten ole mikään tappelija ja vielä kun toinen sekoaa jostain palautuspullojen panteista on aika häipyä ihan suosiolla. Tiedä vaikka olisi henki lähtenyt.
Mun eksä vaati kaksi vuotta eron jälkeen hänen ostamaansa sänkyä, jonka minä todellisuudessa maksoin. Meillä ei ollut ihmeitä omaisuuksia, joten siinä mielessä ero oli helppo. Kaikki lailliset asiat oli selvitetty ajat sitten.Yllätyin kun tosiaan kaksi vuotta laillisen eron jälkeen poliisi soittaa eksän kera että nyt tullaan hakemaan se sänky , joka oli siis mun maksama, pikkuista lakineuvottelua käytiin, mutta niinhän toi vei sängyn,,viranomaisten avustuksella. ,eli valitsin pienemmän riesan tien.Poliisi toimintaa ihmettelin. No sanoin poliisille, että alanpa vaatimaan tuon alakerran asukkaiden kirjahyllyä, jos näin helppoa on.....................
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähtikö tapetit seinästä? :D Sellasiahan ne naiset on.
Tapeteista en tiedä, mutta eräs vaimo vei kukka-ym.
istutukset pihasta.
Jopa yhden pienehkön puun lastasi muuttokuormaansa.
Minä olisin lähettänyt tommosen perään siististi peräkärryssä kokonaisen mansikkamaan, hallaharsot lepattaen...
Ekassa erossa vein omat kamat, miehen isomman astiaston minkä sen vanhemmat oli meille ostanut ja pleikkarin mikä oli miehen. Mies sai toisen pelikonsolin mikä oli yhdessä ostettu ja pienemmän astiaston, sängyn, sohvan, töllön ymym.
Toisessa erossa sain sängyn, kirjahyllyn ja jotain pientä omien tavaroiden lisäksi. Niin ja auton, koska miehellä oli syvä morkkis. Hyvä kun ehdin alta muuttaa pois kun oli jo uusi emäntä talossa.
Kuulostaa ihan miehen exältä 😂 se tais olla vain koston haluinen (mies jätti sen) koska vei kans kaiken minkä irti lähtee. Kaikki oli muka hänen ostamaa vaikka nainen oli ollut koko ajan opiskelija ja mies painanu hyväpalkkaista duunia. Talossa oli mm. 2 ruokaryhmää jotka molemmat piti saada. Jääkaapinkin se ois halunnu ja verhotangot. Mies ei antanut. Kaikki lamput vietiin katosta paitsi vessan se suostu jättämään "lainaan". Paras oli kun maan sulattua se tuli kaivamaan omenapuut maasta. 😂 Niin ja se muutti omakotitalossa rivari kaksioon et varmaan vähempiki tavara ois riittäny... Viestejä tuli vielä pitkään jälkeenkin päin mitä se vielä haluaa (mm. grilli). Ja edelleen 6 vuotta eron jälkeen se marisee jostain verhoista jotka tänne muka jäi.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä näistä tavaroista saa erotilanteessa väännettyä mitä uskomattominta teatteria. Yhdelläkin tutulla meni ero suht säällisesti. Pystyivät aika tasan laittamaan jaon. Mutta annas olla kun se jätetty osapuoli löysikin uuden kumppanin...vanha tavararaivo iski jälleen ja tässä tapauksessa vaimo palasikin hakemaan sitä sun tätä mikä oli erossa "unohtunut" kaappiin.
Joo.
Kytätään ex-puolison uutta elämää lapsellisesti muka hakemalla sitä ja tätä mikä "on jäänyt".
Kiusallista sille uudelle, kun entinen käy kytsimässä tavaroiden hakemisen livulla.
Tästä syystä moni jättää tarkoituksella asuntoon tavaroitaan joita sitten ruinaa takaisin.
Tai vie kaiken toiselta ja saa tyydytystä kun toinen anelee: "voisitko edes sen mun tyynyn ja peiton tuoda".
Jätin minä exälle pallit että ois jotain jolla istua. Kikkelin sai pitää myös, mokomakin kokovartalomulkero.
Muutin pois yhteisestä kodistamme, koska miehelläni oli toinen nainen. Henkilökohtaiset tavarani sain mukaani. Enkä jaksanut lakiteitse vaatia edes omaa osuuttani, kun mies teki erosta muutenkin likaisen ja hankalan. Olimme avioliitossa siis.
Eräs tuttavani oli parin viikon ulkomaantyöreissulla ja luuli kaiken olevan hyvin kotona. Hän palasi tuliaisten kanssa tyhjään kotiin. Vaimo oli vienyt kaiken, niin irtaimen kuin lapset, muuttanut salaa pois yhteisestä kodista. Miettikääpä itseänne vastaavaan tilanteeseen - avaat kotioven, odotat tapaavasi rakkaimpasi - ja vastassa onkin tyhjät seinät. Sanoisin että aika rumasti toimittu vaimolta.
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttavani oli parin viikon ulkomaantyöreissulla ja luuli kaiken olevan hyvin kotona. Hän palasi tuliaisten kanssa tyhjään kotiin. Vaimo oli vienyt kaiken, niin irtaimen kuin lapset, muuttanut salaa pois yhteisestä kodista. Miettikääpä itseänne vastaavaan tilanteeseen - avaat kotioven, odotat tapaavasi rakkaimpasi - ja vastassa onkin tyhjät seinät. Sanoisin että aika rumasti toimittu vaimolta.
Tämä kuulostaa taas siltä että on saatu pitkään odotettu mahdollisuus lähteä ilman luunmurtumia tai hengen menoa ja se on käytetty.
Itse olen pitänyt itse lopettamani avoliiton päätteeksi ihan kaiken. Minun ne olivat yhteen muuttaessakin.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ihmetellään erästä tapausta:
Eräs vaimo jätti miehensä ja muutti uuteen asuntoon heidän (yhteisestä) talosta.
Vei kaiken mennessään.
Ihan kaiken, astiat, kattilat, lusikat, huonekalut, matot, petivaatteet, pyyhkeet......ihan kaiken mikä irti lähti.Yhteistä elämää takana todella todella pitkään ja yhteiset lapset.
Kai he nyt ovat lukuisten vuosien kanssa YHDESSÄ ostaneet jotain mitä olisi voinut jättää tuolle ihan inhimillisistä syistä tai yhdessä elettyjen vuosien takia.
Edes petivaatteet. Tai yhden lusikan. Tuolikin olisi varmaan ollut jätetylle tarpeellinen, vanhasta pöydästä puhumattakaan.Onko tällainen kuinka yleistä?
Jättäjät jotka jätitte vanhan siippanne ja kotinne, kommentoikaa omaa näkemystä .
Meillä on avioehto jonka mukaan lahjat ja perinnöt eivät ole ositettavaa omaisuutta tai niiden sijaan tulevaa omaisuutta. Jos meille tulisi ero niin veisin sopimuksen mukana mukaan 90% huonekaluista, kaikki lakanat, peitot ja tyynyt. Veisin lähes kaikki astiat, valaisimet ja pöytähopeat.
Toisaalta tiedän eronneita jotka eivät halunneet vanhasta pesästä mitään, halusivat aloittaa lusikoita myöten ihan alusta.
Joten mistäpä tiedät mistä ko. tapauksessa on kyse. Se mitä jätetty mies sanoo niin enpä paljoa luottaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä ihmetellään erästä tapausta:
Eräs vaimo jätti miehensä ja muutti uuteen asuntoon heidän (yhteisestä) talosta.
Vei kaiken mennessään.
Ihan kaiken, astiat, kattilat, lusikat, huonekalut, matot, petivaatteet, pyyhkeet......ihan kaiken mikä irti lähti.Yhteistä elämää takana todella todella pitkään ja yhteiset lapset.
Kai he nyt ovat lukuisten vuosien kanssa YHDESSÄ ostaneet jotain mitä olisi voinut jättää tuolle ihan inhimillisistä syistä tai yhdessä elettyjen vuosien takia.
Edes petivaatteet. Tai yhden lusikan. Tuolikin olisi varmaan ollut jätetylle tarpeellinen, vanhasta pöydästä puhumattakaan.Onko tällainen kuinka yleistä?
Jättäjät jotka jätitte vanhan siippanne ja kotinne, kommentoikaa omaa näkemystä .Meillä on avioehto jonka mukaan lahjat ja perinnöt eivät ole ositettavaa omaisuutta tai niiden sijaan tulevaa omaisuutta. Jos meille tulisi ero niin veisin sopimuksen mukana mukaan 90% huonekaluista, kaikki lakanat, peitot ja tyynyt. Veisin lähes kaikki astiat, valaisimet ja pöytähopeat.
Toisaalta tiedän eronneita jotka eivät halunneet vanhasta pesästä mitään, halusivat aloittaa lusikoita myöten ihan alusta.
Joten mistäpä tiedät mistä ko. tapauksessa on kyse. Se mitä jätetty mies sanoo niin enpä paljoa luottaisi.
Toisaalta jos vuosien aikana on kertynyt 30-50 liinavaate/pyyheliina kertaa, niin mitä ihmettä niillä sitten tekee kun ei ehdi kaikkea käyttämään vaikka olisivat kuinka pitsibrodeerattuja ja kauniisti kirjailtuja. Samoin astioita kerääntyy ja tavaroita yleensäkin uskomattomat määrät patisuhteessa.
Kyllä niistä liikenee jätettäväksi. En jaksaisi roudata mukana kaikkea edes kiukuspäissäni, mikäli siippa näyttäisi ovea.
Minä otan paikatkin suusta. - Mr Burns
Petetyn naisen kosto on karmea.
[/quote]
Itse olen pitänyt itse lopettamani avoliiton päätteeksi
ihan kaiken.
Minun
ne olivat
yhteen muuttaessakin.[/quote]
"çause we are living in
a material world,
and I am a material girl"
(Madonna "Material Girl")
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräs tuttavani oli parin viikon ulkomaantyöreissulla ja luuli kaiken olevan hyvin kotona. Hän palasi tuliaisten kanssa tyhjään kotiin. Vaimo oli vienyt kaiken, niin irtaimen kuin lapset, muuttanut salaa pois yhteisestä kodista. Miettikääpä itseänne vastaavaan tilanteeseen - avaat kotioven, odotat tapaavasi rakkaimpasi - ja vastassa onkin tyhjät seinät. Sanoisin että aika rumasti toimittu vaimolta.
Tämä kuulostaa taas siltä että on saatu pitkään odotettu mahdollisuus lähteä ilman luunmurtumia tai hengen menoa ja se on käytetty.
Itse olen pitänyt itse lopettamani avoliiton päätteeksi ihan kaiken. Minun ne olivat yhteen muuttaessakin.
Voi tuo olla sitäkin että lähtijää hävettää paskamainen tekonsa niin paljon että ei voi tehdä sitä kasvotusten. Muuttanut suoraan uuden rakkan luokse ja toinen ei tiedä asiasta vielä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Minä otan paikatkin suusta. - Mr Burns
"Mikset yksinkertaisesti pistä pilliä korvaani ja ime minut kerralla tyhjäksi" - Al Bundy, Pulmuset-sarjan isä tokaisee vaimolleen.
Pakko ihmetellä samaa. Käytiin tutustumassa mahdollisen lasten uuden hoitajan kotiin ja järkytys oli valtava.
Tää hoitaja oli juuri eronnut ja mies oli vienyt lähes kaiken. Siellä oli keittiönpöytä ja lapsille (4)oli jättänyt pari patjaa (joitain vaatteita). Telkkarin se nainen oli ostanut, että lapsilla olis jotain kivaa.
Siinä me kahviteltiin seisoen keittiönpöydän äärellä ja tää nainen tilitti elämäänsä.
Ei me lapsia sinne koskaan viety hoitoon. Keräsin tutut ja sukulaiset yhteen ja vietiin runsaasti omista nurkista huonekaluja, mattoja, verhoja jne. Lapsille vaatteita.
Näillä oli todellinen tarve, muttei kehdanneet pyytää.
Liikuttuivat ja kiittelevät vielä vuosien jälkeenkin. Heillä on nyt parempi elämä, lähti rouva opiskelemaan ja löysi kivan miehen.