Hesarissa hehkutetaan "kokoomuslaista unelmaa": ei kahvitaukoja, työtä 10h päivässä + iltaisin ja sunnuntaisin kotona töitä
Näin! Sama systeemi kaikille työntekijöille, eikös niin?
Kommentit (250)
En haluaisi tuon alaiseksi.
Että sikäli vähän huonoa mainosta Marimekolle.
Pohdin myös juttua lukiessa, että oman työn organisointi kuulosti todella huonolta. Itsensä johtamisen taito korostuu näin digiajalla, kun työtä voi tehdä 24/7. Tehokkuuden kannalta se ei järkevää ole, vaikka moni ansaan astuu..
Kyllä täytyy sanoa, että naiset on tyhmiä ja kateellisia.
Tyhmiä, koska kuvittelevat tuollaisen työtahdin olevan poikkeuksellista johtajalle. Ei, se on ihan normaalia ja SIKSI siitä maksetaan paljon. Joten älkää viitsikö nillittää kenenkään palkoista, tässä on esimerkki panos/tuotos -suhteesta ja hyväpalkkaisen elämästä.
Tietämys töelämästä muualla kun sairaalassa ja koulussa nolla. Kyllä tuo pitäisi normitunneilla saada tehtyä. Mikä? Miten sä puhut puhelimessa jenkkilään päiväsaikaan? Aikaero, beibet, aikaero. Skypepuhelu ei ole työtä, lapsetkin skypettää...virttu mikä idioottikommentti. Tekeekö sun lapset ennen puhelua analyysejä ja raportteja joista puhuu siinä puhelussa????
Näissä kommenteissa näkee naisen. Naisen.
Työnteko ja johtajuus pahapaha.
Lihavuus hahaa, siitä saa sanoa ja haukkua läskiksi. Meille naisille asetetaan niin paljon ulkonäköpaineita maumau, ARVATKAA KUKA ASETTAA????
Tämä nainen ei vingu vaan tekee. Maha on, entäs sitten? Mitäs jos se onkin raskaana????
Yhteenvetona kaikista mammakommenteista on, että harvaa harvempi nainen on edes vähän kypsä johtajaksi. Peskääpä te tytöt pyykkiä ja siivotkaa, miehet ja nämä harvat naiset hoitaa johtamisen.
Aiai, eihän nyt kellään mennyt ylitöiksi???
Vierailija kirjoitti:
10 000 kk liksalla sitä varmaan jaksaa teeskennellä ahkeraa mutta ei voi samaa vaatia muilta jotka eivät saa kymppitonia kuussa.
Paskaa jauhamalla jos tuon palkkan saa ja A4:a siirtelemällä niin ei voi aidoksi työnteoksi edes sanoa.
Moni "korvaamaton johtaja" makaa mullan alla ja maa pyörii edelleen radallaan ja firma toimii ilman yhtä johtajaakin ihan hyvin.
Kukaan ei ole korvaamaton eikä kukaan hyvä johtaja kuvittele niin. Ovi käy hyvin nopeasti, jos ei tule tuloksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalle meistä työntekeminen on elämäntapa, josta nauttii. Mä luin jutun varmasti erilaisten lasien läpi kuin suurin osa täällä, koska en näe missään kehoitusta tehdä juuri niin kuin hän tekee.
Asiantuntijatehtävissä työt tulevat älypuhelinten mukana kotiin, osalla jopa lomille. Kotona tehdystä työstä ei saa palkkaa, silti kiireisiin viesteihin tulee vastattua.
Kyseisellä henkilöstöjohtajalka on varmasti intohimo työhönsä ja hän ihan itse päättää miten ja kuinka monta tuntia työtänsä tekee. Hän on ihan selvästi uraihminen, jolle työ on tärkeää ja tulee varmasti etenemäön vielä urallaan.
Itse toimin asiantuntijatehtävissä, kahvikupin haen koneen äärelle ja teen töitä tai sitten kupillinen kulkeutuu palaveriin. Päivät venyvät välillä pitkiksi, teen töitä tilanteen mukaan, mutta joskus teen taas vastaavaati lyhempää päivää. Mun palkka on vaan reilu 5000 euroa, mutta tuskin olisi, jos tuijottelisin kelloa ja lähtisin minuutilleen pois, kun päivä on täynnä.
Säälin puolisoasi. Jos minun puolisoni vastailisi työpuheluihin vapaa-ajalla niin hän ei enää olisi puolisoni.
Jos työ on elämän sisältö niin pysykööt sinkkuna ja lapsettomana. Mutta varsinkaan lapsia ei pidä tehdä jos työ on omassa elämässä noin tärkeätä.
Höpöhöpö :D
Teollisuus ja asiantuntijaorganisaatiot ovat täynnä esimiehiä ja johtajia, jotka tekevät kyllä pidempää päivää kuin muut, mutta kyllä heillä on ihan oma elämäkin. On lapset ja puoliso ja harrastuksiakin.
8h kellokortti-ihmiset eivät vain tajua, että on Suomessa on hyvinkin mahdollista tehdä uraa ja pitää hyvää huolta perheestäänkin. Toki siinä ei voi olla puolisona julkisen sektorin lapalaista lapamato, joka tulee hysteeriseksi työsoitoista tai maileista silloin tällöin vapaa-aikana. Mitenköhän sä pärjäisit yrittäjäpuolison kanssa? :D
Minusta esim vuorotyötä tekevillä on paljon haastavampaa perheen ja lasten kanssa.
Minä elän yrittäjäpuolison kanssa. Mutta hän ei ikinä tuo töitä kotiin eikä vapaa-ajalle.
Hän itse toistaa jatkuvasti sitä että jos yrittäjä ei kykene järjestämään asioita normaalilla työpäivänä niin sitten laitetaan lappu luukulle. Hyvin pärjää.
Jopa ne 8 tuntia tekevät ihmiset on liian paljon pois lastensa luota päivässä. Lasten pitäisi olla vanhempiansa kanssa enemmän joka ikinen päivä kuin mitä vanhempi on töissä.
On minusta lapsen heitteillejättöä se että lapsen kanssa ollaan vaan muutama hassu tunti vuorokaudessa. Ei ihme että lapset tuntevat että heistä ei kukaan välitä kun vanhemmat on vähintään sen 10 tuntia päivässä pois ja sitten kun tulevat kotiin niin juostaan kaupoissa tai siivotaan. Koska sitä ollaan LAPSEN kanssa?
Entäs koska on parisuhde jos vähintään 5 päivää viikossa ollaan 10+ tuntia vähintään poissa kotoa?
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi tuon alaiseksi.
Että sikäli vähän huonoa mainosta Marimekolle.
Tuskin hänellä montaa suoraa omaa alaista onkaan tuon kokoisessa organisaatiossa (ei kovin iso yritys, ei isoa HR-osastoa). Muutama korkeintaan. Hän tekee asiantuntijatyötä organisaation ja johtamisen kehittämiseksi ja on todennäköisesti johtoryhmän jäsen.
Lehtijutun perusteella on mahdotonta tietää, miten hyvää tai huonoa yhteistyö hänen kanssaan työelämässä olisi.
Vierailija kirjoitti:
10 000 kk liksalla sitä varmaan jaksaa teeskennellä ahkeraa mutta ei voi samaa vaatia muilta jotka eivät saa kymppitonia kuussa.
Paskaa jauhamalla jos tuon palkkan saa ja A4:a siirtelemällä niin ei voi aidoksi työnteoksi edes sanoa.
Moni "korvaamaton johtaja" makaa mullan alla ja maa pyörii edelleen radallaan ja firma toimii ilman yhtä johtajaakin ihan hyvin.
Teeskennellä ahkeraa.
Paskaa jauhamalla ja papereita siirtelemällä.
Firma pyörii yhtä hyvin ilman johtajaa.
Salli mun nauraa sun kommenteille.
Johtajat teeskentelee, duunarit on ahkeria.
Sorvari tekee, johtaja siirtelee papreita.
Johtajia ei tarvita, duunari on niin pätevä.
Vai oliks se opettaja? Vai hoitsu?
Käyttäjä14 kirjoitti:
Kyllä täytyy sanoa, että naiset on tyhmiä ja kateellisia.
Tyhmiä, koska kuvittelevat tuollaisen työtahdin olevan poikkeuksellista johtajalle. Ei, se on ihan normaalia ja SIKSI siitä maksetaan paljon. Joten älkää viitsikö nillittää kenenkään palkoista, tässä on esimerkki panos/tuotos -suhteesta ja hyväpalkkaisen elämästä.
Tietämys töelämästä muualla kun sairaalassa ja koulussa nolla. Kyllä tuo pitäisi normitunneilla saada tehtyä. Mikä? Miten sä puhut puhelimessa jenkkilään päiväsaikaan? Aikaero, beibet, aikaero. Skypepuhelu ei ole työtä, lapsetkin skypettää...virttu mikä idioottikommentti. Tekeekö sun lapset ennen puhelua analyysejä ja raportteja joista puhuu siinä puhelussa????
Näissä kommenteissa näkee naisen. Naisen.
Työnteko ja johtajuus pahapaha.
Lihavuus hahaa, siitä saa sanoa ja haukkua läskiksi. Meille naisille asetetaan niin paljon ulkonäköpaineita maumau, ARVATKAA KUKA ASETTAA????
Tämä nainen ei vingu vaan tekee. Maha on, entäs sitten? Mitäs jos se onkin raskaana????
Yhteenvetona kaikista mammakommenteista on, että harvaa harvempi nainen on edes vähän kypsä johtajaksi. Peskääpä te tytöt pyykkiä ja siivotkaa, miehet ja nämä harvat naiset hoitaa johtamisen.
Aiai, eihän nyt kellään mennyt ylitöiksi???
Hyvä johtaja = ei osaa organisoida (edes) omaa työtään, niin että elämässä olisi tasapainossa työ ja vapaa ???
Oon itsekin suorittaja ja teen "ylilaatua", mutta en kyllä kehtaisi kertoa tuota ikään kuin hyvänä puolenani Hesarille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalle meistä työntekeminen on elämäntapa, josta nauttii. Mä luin jutun varmasti erilaisten lasien läpi kuin suurin osa täällä, koska en näe missään kehoitusta tehdä juuri niin kuin hän tekee.
Asiantuntijatehtävissä työt tulevat älypuhelinten mukana kotiin, osalla jopa lomille. Kotona tehdystä työstä ei saa palkkaa, silti kiireisiin viesteihin tulee vastattua.
Kyseisellä henkilöstöjohtajalka on varmasti intohimo työhönsä ja hän ihan itse päättää miten ja kuinka monta tuntia työtänsä tekee. Hän on ihan selvästi uraihminen, jolle työ on tärkeää ja tulee varmasti etenemäön vielä urallaan.
Itse toimin asiantuntijatehtävissä, kahvikupin haen koneen äärelle ja teen töitä tai sitten kupillinen kulkeutuu palaveriin. Päivät venyvät välillä pitkiksi, teen töitä tilanteen mukaan, mutta joskus teen taas vastaavaati lyhempää päivää. Mun palkka on vaan reilu 5000 euroa, mutta tuskin olisi, jos tuijottelisin kelloa ja lähtisin minuutilleen pois, kun päivä on täynnä.
Säälin puolisoasi. Jos minun puolisoni vastailisi työpuheluihin vapaa-ajalla niin hän ei enää olisi puolisoni.
Jos työ on elämän sisältö niin pysykööt sinkkuna ja lapsettomana. Mutta varsinkaan lapsia ei pidä tehdä jos työ on omassa elämässä noin tärkeätä.
Höpöhöpö :D
Teollisuus ja asiantuntijaorganisaatiot ovat täynnä esimiehiä ja johtajia, jotka tekevät kyllä pidempää päivää kuin muut, mutta kyllä heillä on ihan oma elämäkin. On lapset ja puoliso ja harrastuksiakin.
8h kellokortti-ihmiset eivät vain tajua, että on Suomessa on hyvinkin mahdollista tehdä uraa ja pitää hyvää huolta perheestäänkin. Toki siinä ei voi olla puolisona julkisen sektorin lapalaista lapamato, joka tulee hysteeriseksi työsoitoista tai maileista silloin tällöin vapaa-aikana. Mitenköhän sä pärjäisit yrittäjäpuolison kanssa? :D
Minusta esim vuorotyötä tekevillä on paljon haastavampaa perheen ja lasten kanssa.
Minä elän yrittäjäpuolison kanssa. Mutta hän ei ikinä tuo töitä kotiin eikä vapaa-ajalle.
Hän itse toistaa jatkuvasti sitä että jos yrittäjä ei kykene järjestämään asioita normaalilla työpäivänä niin sitten laitetaan lappu luukulle. Hyvin pärjää.
Jopa ne 8 tuntia tekevät ihmiset on liian paljon pois lastensa luota päivässä. Lasten pitäisi olla vanhempiansa kanssa enemmän joka ikinen päivä kuin mitä vanhempi on töissä.
On minusta lapsen heitteillejättöä se että lapsen kanssa ollaan vaan muutama hassu tunti vuorokaudessa. Ei ihme että lapset tuntevat että heistä ei kukaan välitä kun vanhemmat on vähintään sen 10 tuntia päivässä pois ja sitten kun tulevat kotiin niin juostaan kaupoissa tai siivotaan. Koska sitä ollaan LAPSEN kanssa?
Entäs koska on parisuhde jos vähintään 5 päivää viikossa ollaan 10+ tuntia vähintään poissa kotoa?
Tarkoitat siis, että naisen paikka on kotona?
Ekan sivun jälkeen ei edes viitsi lukea vouhkausta eteenpäin. Onko kukaan lukenut edes tuota haastattelua? Siinähän puhutaan henkilöstöjohtajasta itsestään ja johtamisen ja erityisesti HR-johtamisen periaatteista yleensä. Ei siinä vaadita, että rividuunarin pitäisi tehdä 10 h päiviä tai jättää kahvinsa juomatta. Heiltä saa hanskat tipahtaa käsistä tasan silloin kun työaika loppuu, ihan niin kuin ennenkin.
'Käytännössä Strohmayerin luotsaama henkilöstöpolitiikka tarkoittaa sitä, että päätöksiä saa tehdä itsenäisesti, työntekijät uskaltavat tarttua vaikeisiin asioihin ja ilmapiiri on avoin. Hierarkia hälvenee.
”Pitää antaa vapaus toimia omalla tontilla. Tuloksia syntyy, kun omasta työstä otetaan vastuu. Pitää olla yrittäjähenkisyyttä. Itsenäisyys, oma-aloitteisuus ja kyky tehdä päätöksiä edellyttävät, että on tarpeeksi tietoja ja viesti kulkee.”
Hänen mukaansa hyvä johtaja auttaa muita tekemään parhaansa ja kehittää paitsi omaa osaamistaan myös muiden ammattitaitoa.'
Nämähän ovat kaikki hyviä ja tärkeitä asioita. Esim. meillä on pieni firma (50 hlöä), teemme asiantuntijatyötä asiakkaillemme, organisaatiomme on hyvin kevyt ja meillä toteutuu juuri tuo mitä yllä on kuvattu. Ja juu, kyllä menestyksen tae on se, että ihmiset ovat innostuneena työssään ja tekevät vähän enemmänkin kuin minimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalle meistä työntekeminen on elämäntapa, josta nauttii. Mä luin jutun varmasti erilaisten lasien läpi kuin suurin osa täällä, koska en näe missään kehoitusta tehdä juuri niin kuin hän tekee.
Asiantuntijatehtävissä työt tulevat älypuhelinten mukana kotiin, osalla jopa lomille. Kotona tehdystä työstä ei saa palkkaa, silti kiireisiin viesteihin tulee vastattua.
Kyseisellä henkilöstöjohtajalka on varmasti intohimo työhönsä ja hän ihan itse päättää miten ja kuinka monta tuntia työtänsä tekee. Hän on ihan selvästi uraihminen, jolle työ on tärkeää ja tulee varmasti etenemäön vielä urallaan.
Itse toimin asiantuntijatehtävissä, kahvikupin haen koneen äärelle ja teen töitä tai sitten kupillinen kulkeutuu palaveriin. Päivät venyvät välillä pitkiksi, teen töitä tilanteen mukaan, mutta joskus teen taas vastaavaati lyhempää päivää. Mun palkka on vaan reilu 5000 euroa, mutta tuskin olisi, jos tuijottelisin kelloa ja lähtisin minuutilleen pois, kun päivä on täynnä.
Säälin puolisoasi. Jos minun puolisoni vastailisi työpuheluihin vapaa-ajalla niin hän ei enää olisi puolisoni.
Jos työ on elämän sisältö niin pysykööt sinkkuna ja lapsettomana. Mutta varsinkaan lapsia ei pidä tehdä jos työ on omassa elämässä noin tärkeätä.
Höpöhöpö :D
Teollisuus ja asiantuntijaorganisaatiot ovat täynnä esimiehiä ja johtajia, jotka tekevät kyllä pidempää päivää kuin muut, mutta kyllä heillä on ihan oma elämäkin. On lapset ja puoliso ja harrastuksiakin.
8h kellokortti-ihmiset eivät vain tajua, että on Suomessa on hyvinkin mahdollista tehdä uraa ja pitää hyvää huolta perheestäänkin. Toki siinä ei voi olla puolisona julkisen sektorin lapalaista lapamato, joka tulee hysteeriseksi työsoitoista tai maileista silloin tällöin vapaa-aikana. Mitenköhän sä pärjäisit yrittäjäpuolison kanssa? :D
Minusta esim vuorotyötä tekevillä on paljon haastavampaa perheen ja lasten kanssa.
Minä elän yrittäjäpuolison kanssa. Mutta hän ei ikinä tuo töitä kotiin eikä vapaa-ajalle.
Hän itse toistaa jatkuvasti sitä että jos yrittäjä ei kykene järjestämään asioita normaalilla työpäivänä niin sitten laitetaan lappu luukulle. Hyvin pärjää.
Jopa ne 8 tuntia tekevät ihmiset on liian paljon pois lastensa luota päivässä. Lasten pitäisi olla vanhempiansa kanssa enemmän joka ikinen päivä kuin mitä vanhempi on töissä.
On minusta lapsen heitteillejättöä se että lapsen kanssa ollaan vaan muutama hassu tunti vuorokaudessa. Ei ihme että lapset tuntevat että heistä ei kukaan välitä kun vanhemmat on vähintään sen 10 tuntia päivässä pois ja sitten kun tulevat kotiin niin juostaan kaupoissa tai siivotaan. Koska sitä ollaan LAPSEN kanssa?
Entäs koska on parisuhde jos vähintään 5 päivää viikossa ollaan 10+ tuntia vähintään poissa kotoa?
Olen nuori nainen, joten lapsia vielä ei ole.
Silti olen miettinyt juuri tuota, että eikö tee pahaa tehdä sitä täyttä viikkoa ja nähdä lapsia vain iltaisin?
Sujuuko se ihan hyvin, onko syyllistynyt olo?
Jotenkin tuntuisi kamalalta nähdä parivuotiasta vain iltaisin, mutta 3 vuotta pois oleminen työelämästä vasta pahalta kuulostaakin.
Siinähän totaalisesti putoaisi kärryiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En haluaisi tuon alaiseksi.
Että sikäli vähän huonoa mainosta Marimekolle.
Tuskin hänellä montaa suoraa omaa alaista onkaan tuon kokoisessa organisaatiossa (ei kovin iso yritys, ei isoa HR-osastoa). Muutama korkeintaan. Hän tekee asiantuntijatyötä organisaation ja johtamisen kehittämiseksi ja on todennäköisesti johtoryhmän jäsen.
Lehtijutun perusteella on mahdotonta tietää, miten hyvää tai huonoa yhteistyö hänen kanssaan työelämässä olisi.
En myöskään haluaisi tuon johdettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ekan sivun jälkeen ei edes viitsi lukea vouhkausta eteenpäin. Onko kukaan lukenut edes tuota haastattelua? Siinähän puhutaan henkilöstöjohtajasta itsestään ja johtamisen ja erityisesti HR-johtamisen periaatteista yleensä. Ei siinä vaadita, että rividuunarin pitäisi tehdä 10 h päiviä tai jättää kahvinsa juomatta. Heiltä saa hanskat tipahtaa käsistä tasan silloin kun työaika loppuu, ihan niin kuin ennenkin.
'Käytännössä Strohmayerin luotsaama henkilöstöpolitiikka tarkoittaa sitä, että päätöksiä saa tehdä itsenäisesti, työntekijät uskaltavat tarttua vaikeisiin asioihin ja ilmapiiri on avoin. Hierarkia hälvenee.
”Pitää antaa vapaus toimia omalla tontilla. Tuloksia syntyy, kun omasta työstä otetaan vastuu. Pitää olla yrittäjähenkisyyttä. Itsenäisyys, oma-aloitteisuus ja kyky tehdä päätöksiä edellyttävät, että on tarpeeksi tietoja ja viesti kulkee.”
Hänen mukaansa hyvä johtaja auttaa muita tekemään parhaansa ja kehittää paitsi omaa osaamistaan myös muiden ammattitaitoa.'
Nämähän ovat kaikki hyviä ja tärkeitä asioita. Esim. meillä on pieni firma (50 hlöä), teemme asiantuntijatyötä asiakkaillemme, organisaatiomme on hyvin kevyt ja meillä toteutuu juuri tuo mitä yllä on kuvattu. Ja juu, kyllä menestyksen tae on se, että ihmiset ovat innostuneena työssään ja tekevät vähän enemmänkin kuin minimin.
Kunhan ei vaadi että muutkin kun hänkin. Näihinkin johtajiin on törmätty.
Rankkaa tai ei, mutta ainakin minun silmissäni tuo johtaja näyttää ikäistään nuoremmalta.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä idea. Minäkin otan muutaman vanhuksen aina kotiin iltatöiksi, kun lähden töistä. Hyvin toimisi. Ja vähän päälle 2000 euron palkalla. Suomi nousuun.
...ja kohta taas leikattaisiin palkkoja...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalle meistä työntekeminen on elämäntapa, josta nauttii. Mä luin jutun varmasti erilaisten lasien läpi kuin suurin osa täällä, koska en näe missään kehoitusta tehdä juuri niin kuin hän tekee.
Asiantuntijatehtävissä työt tulevat älypuhelinten mukana kotiin, osalla jopa lomille. Kotona tehdystä työstä ei saa palkkaa, silti kiireisiin viesteihin tulee vastattua.
Kyseisellä henkilöstöjohtajalka on varmasti intohimo työhönsä ja hän ihan itse päättää miten ja kuinka monta tuntia työtänsä tekee. Hän on ihan selvästi uraihminen, jolle työ on tärkeää ja tulee varmasti etenemäön vielä urallaan.
Itse toimin asiantuntijatehtävissä, kahvikupin haen koneen äärelle ja teen töitä tai sitten kupillinen kulkeutuu palaveriin. Päivät venyvät välillä pitkiksi, teen töitä tilanteen mukaan, mutta joskus teen taas vastaavaati lyhempää päivää. Mun palkka on vaan reilu 5000 euroa, mutta tuskin olisi, jos tuijottelisin kelloa ja lähtisin minuutilleen pois, kun päivä on täynnä.
Säälin puolisoasi. Jos minun puolisoni vastailisi työpuheluihin vapaa-ajalla niin hän ei enää olisi puolisoni.
Jos työ on elämän sisältö niin pysykööt sinkkuna ja lapsettomana. Mutta varsinkaan lapsia ei pidä tehdä jos työ on omassa elämässä noin tärkeätä.
Höpöhöpö :D
Teollisuus ja asiantuntijaorganisaatiot ovat täynnä esimiehiä ja johtajia, jotka tekevät kyllä pidempää päivää kuin muut, mutta kyllä heillä on ihan oma elämäkin. On lapset ja puoliso ja harrastuksiakin.
8h kellokortti-ihmiset eivät vain tajua, että on Suomessa on hyvinkin mahdollista tehdä uraa ja pitää hyvää huolta perheestäänkin. Toki siinä ei voi olla puolisona julkisen sektorin lapalaista lapamato, joka tulee hysteeriseksi työsoitoista tai maileista silloin tällöin vapaa-aikana. Mitenköhän sä pärjäisit yrittäjäpuolison kanssa? :D
Minusta esim vuorotyötä tekevillä on paljon haastavampaa perheen ja lasten kanssa.
Johdolla ei ole työsopimuksessa määriteltyä työaikaa, keskijohdon päällikkötasolla yleensä vielä on. Palkatkin näillä kahdella eri tasolla ovat kovin erilaiset.
Vierailija kirjoitti:
Ekan sivun jälkeen ei edes viitsi lukea vouhkausta eteenpäin. Onko kukaan lukenut edes tuota haastattelua? Siinähän puhutaan henkilöstöjohtajasta itsestään ja johtamisen ja erityisesti HR-johtamisen periaatteista yleensä. Ei siinä vaadita, että rividuunarin pitäisi tehdä 10 h päiviä tai jättää kahvinsa juomatta. Heiltä saa hanskat tipahtaa käsistä tasan silloin kun työaika loppuu, ihan niin kuin ennenkin.
'Käytännössä Strohmayerin luotsaama henkilöstöpolitiikka tarkoittaa sitä, että päätöksiä saa tehdä itsenäisesti, työntekijät uskaltavat tarttua vaikeisiin asioihin ja ilmapiiri on avoin. Hierarkia hälvenee.
”Pitää antaa vapaus toimia omalla tontilla. Tuloksia syntyy, kun omasta työstä otetaan vastuu. Pitää olla yrittäjähenkisyyttä. Itsenäisyys, oma-aloitteisuus ja kyky tehdä päätöksiä edellyttävät, että on tarpeeksi tietoja ja viesti kulkee.”
Hänen mukaansa hyvä johtaja auttaa muita tekemään parhaansa ja kehittää paitsi omaa osaamistaan myös muiden ammattitaitoa.'
Nämähän ovat kaikki hyviä ja tärkeitä asioita. Esim. meillä on pieni firma (50 hlöä), teemme asiantuntijatyötä asiakkaillemme, organisaatiomme on hyvin kevyt ja meillä toteutuu juuri tuo mitä yllä on kuvattu. Ja juu, kyllä menestyksen tae on se, että ihmiset ovat innostuneena työssään ja tekevät vähän enemmänkin kuin minimin.
Itsestään selvää lässytystä. Nämä on niin moneen kertaan kuultu jo. Mitä uutta hän tuo?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ei kahvitaukoja ole pitänyt, niin ulkonäön perustella on ainakin ruokatunnille ehtinyt..
Ulkonäkö mainittu!
Jos leveilee sillä, että omistaa koko elämänäsä työlle, niin terveyteen liittyvistä asioista voi huomauttaa.
Työajat, kahvitauot, vapaat säädettiin aikoinaan myös ihan taloudellisin perustein, koska todettiin, että yrityksille on edullista että tehtäviinsä perehdytetty, osaava työntekijä jaksaa ja pysyy terveenä tehtävissään pidemmän aikaa, eikä sairastu tai kuole kesken kaiken, niinkuin ennen näitä säädöksiä kävi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osalle meistä työntekeminen on elämäntapa, josta nauttii. Mä luin jutun varmasti erilaisten lasien läpi kuin suurin osa täällä, koska en näe missään kehoitusta tehdä juuri niin kuin hän tekee.
Asiantuntijatehtävissä työt tulevat älypuhelinten mukana kotiin, osalla jopa lomille. Kotona tehdystä työstä ei saa palkkaa, silti kiireisiin viesteihin tulee vastattua.
Kyseisellä henkilöstöjohtajalka on varmasti intohimo työhönsä ja hän ihan itse päättää miten ja kuinka monta tuntia työtänsä tekee. Hän on ihan selvästi uraihminen, jolle työ on tärkeää ja tulee varmasti etenemäön vielä urallaan.
Itse toimin asiantuntijatehtävissä, kahvikupin haen koneen äärelle ja teen töitä tai sitten kupillinen kulkeutuu palaveriin. Päivät venyvät välillä pitkiksi, teen töitä tilanteen mukaan, mutta joskus teen taas vastaavaati lyhempää päivää. Mun palkka on vaan reilu 5000 euroa, mutta tuskin olisi, jos tuijottelisin kelloa ja lähtisin minuutilleen pois, kun päivä on täynnä.
Säälin puolisoasi. Jos minun puolisoni vastailisi työpuheluihin vapaa-ajalla niin hän ei enää olisi puolisoni.
Jos työ on elämän sisältö niin pysykööt sinkkuna ja lapsettomana. Mutta varsinkaan lapsia ei pidä tehdä jos työ on omassa elämässä noin tärkeätä.
Höpöhöpö :D
Teollisuus ja asiantuntijaorganisaatiot ovat täynnä esimiehiä ja johtajia, jotka tekevät kyllä pidempää päivää kuin muut, mutta kyllä heillä on ihan oma elämäkin. On lapset ja puoliso ja harrastuksiakin.
8h kellokortti-ihmiset eivät vain tajua, että on Suomessa on hyvinkin mahdollista tehdä uraa ja pitää hyvää huolta perheestäänkin. Toki siinä ei voi olla puolisona julkisen sektorin lapalaista lapamato, joka tulee hysteeriseksi työsoitoista tai maileista silloin tällöin vapaa-aikana. Mitenköhän sä pärjäisit yrittäjäpuolison kanssa? :D
Minusta esim vuorotyötä tekevillä on paljon haastavampaa perheen ja lasten kanssa.
Johdolla ei ole työsopimuksessa määriteltyä työaikaa, keskijohdon päällikkötasolla yleensä vielä on. Palkatkin näillä kahdella eri tasolla ovat kovin erilaiset.
Joo työaika on määritelty, mutta ylitöistä ei makseta. Eikä ole kyse mistään johtotasosta.
10 000 kk liksalla sitä varmaan jaksaa teeskennellä ahkeraa mutta ei voi samaa vaatia muilta jotka eivät saa kymppitonia kuussa.
Paskaa jauhamalla jos tuon palkkan saa ja A4:a siirtelemällä niin ei voi aidoksi työnteoksi edes sanoa.
Moni "korvaamaton johtaja" makaa mullan alla ja maa pyörii edelleen radallaan ja firma toimii ilman yhtä johtajaakin ihan hyvin.