Lue keskustelun säännöt.
Taaperoimetyksen taivastelijoille.
01.04.2006 |
Jos et imetä taaperoa, et todellakaan voi ymmärtää, miksi se tapahtuu. Miksi siis miettiä, onko se perverssiä, normaalia, tuottaako se mielihyvää ja millaista ja kenelle? Et vaan ymmärrä, kun lapsesi on itse lopettanut imemisen, sinulta on maito loppunut jostain syystä tai olet saanut touhusta tarpeeksesi. Hyvä niin. Kukin tyylillään. WHOn suosituksille viittaat kintaallasi, koska se tarkoittaa, että et ole niistä kuullutkaan tai et halua hyväksyä sitä tosiseikkaa, että et noudata maailman terveysjärjestön suosituksia. Ehkä sitten vaikka lintuinfluenssan suojautumisessa. Pitkän imetyksen terveydelliset hyödyt äidille ovat pitkään imettävien äitien itse keksimiä varmaan. Ja lapsen turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen tunteita ei voi täyttää kuin yhdellä tavalla eli sylissä pitämällä. Niinkö? Taaperoimetyksen taivastelijoita olkoot vain ne, jotka taaperoita imettävät ja muut pysykööt lestissään ja hoitakoot lapsiaan parhaalla mahdollisella tavalla. Turha niiden on puhua, jotka asiasta eivät mitään ymmärrä.
Kommentit (133)
taapero-sanaa? Jos puhe ei olisi imetyksestä, te tuskin kutsuisitte 5-vuotiasta taaperoksi. Käyttäkää järkeä, jos sitä teillä on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko silloin joku ikäraja milloin te vierottaisitte lapsen? Miksi ei saa kysellä iästä?
on paljon artikkeleja taaperoimetyksestä ja lasten vierottumisesta siis niistä ikärajoista. Kaikki eivät välttämättä vierota itseään vielä 4-vuotiaanakaan. Ei kai siinä ole mitään sääntöä, mutta itse ajattelen niin, että tuon ikäinen ymmärtäisi puhetta ja selityksiä jo aikas hyvin ja imetyksen lopettaminen voisi käydä niin kuin järkipuheen kautta helpommaksi. Minä olen ajatellut lopettaa imetyksen kesän alussa, kun lapseni on 2v8kk, vaikka lapselle imeminen on ollut niin kovin tärkeää. Ja ajankohta tuolloin, kun molemmat vanhemmat ovat lomalla, niin jaksamme vuorotellen valvoa, kun muutama yö kuluu siinä vastustellessa lapselta kuitenkin. (Saa rintamaitoa siis nukkumiseen ja yöllä tarvitessaan.)
Vierailija:
Ravitsemuksellisesti äidinmaidon hyödyt on loppuun käytetty n.7kk imetyksen jälkeen- sen jälkeinen imetys ei ole syömistä vaan läheisyyttä. Miksi lasta ei voi helliä muutenkin?Mitä hyötyä on sitten entaa sitä lehmän maitoa? Ja uuden tutkimuksen mukaanhan äidinmaidon koostumus muuttuu lapsen ollessa n. 1-vuotias. Eli maidosta tulee taas ravinteikkaampaa koska lapsi alkaa liikkua enemmän ja tarvitsee enemmä ravintoa ym. Kato luonto on tässäkin hoitanut hommansa.
Mitä te paaperoimettäjät saatte siitä itsellenne?
Olen nähnyt muutaman tapauksen jossa jopa 4-vuotias on vielä käynyt tissillä ja hampaissa on havaittu kiillevaurioita ja vinoon kasvua,Tutin (myös pullotutin) imeminen muokkaa hampaita sekä kitalakea. Tissi ei tee sitä samaa lähellekkään yhtä paljon. (ja muistaakseni luin joskus että rinta muokkaa oikean muotoiseksi juuri tuota kitalakea)Ja näitä isoja tutin syöjiä on huomattavasti enemmän kuin taapero imettäjiä! Rintamaito ei ole hampaille yhtään sen pahempi kuin mikään muukaan ruoka tai juoma. Joten muistakaa hampaiden huolto,aivan sama saako lapsi tissimaitoa vai ei.
puhumattakaan läheisriippuvuudesta. Ei uskaltanut mennä edes isänsä syliin:o(
Juu lapset on erilaisia,en usko että imetyksellä on tämänkään tapauksen kanssa mitään tekemistä.
Lapsi ei voi valita- se on äidin tehtävä päättää, mikä on järkevää.
Minusta on vain itsekästä ettei osaa päästää lapsesta " irti" vaan jatkaa imetystä noin pitkään. Lapsihan ei muusta tiedä vaan tottuu siihen.Höpönpöpön! Miksi sitten jonkun lapsi 9kk ikäisenä lopettaa itse tissittelyn? ja se on ok? Meillä tyttö kävi 1½vuotiaaksi tissillä,itse lopetti tissin pyytämisen pikkuhiljaa. Eli kerrat väheni ensin 1 krt/vk Sitten 2-3krt/vk ja 1krt/vk jne.
Sitten on kiva kun koulussa kiusataan tissin imijäksi....
Suomessa taaperot eivät pääse vielä kouluun!
Luulen että nämä väkisin imettäjät haluavat itselleen kunniaa ja marttyyrin kruunun, " minäpä imetin 6 vuotta nännit verillä ettei tulisi allergiaa
Ja tähän vastaisin,että ei pidä puhua asiasta niin tietävänä mitä ei ole itse kokeillut ja mistä ei mitään tiedä:)!
Mitenkäs täysimetys (lapsen ainoa ravinto äm) liittyy tähän?
Täysimettää voi periaatteessa vaikka koko lapsen ensimmäisen elinvuoden ja sellaisesta lukenutkin mutta niissä tapauksissa taustalla on esim hyvin laajoja allergioita yms.
Itse olen täysimettänyt kumpaakin lastani liki 7kk ja muutenkin äm oli vahvasti kuvioissa pitkälti oli 1v ikään johon asti se oli ainoa maito.
Vierottautuivat imetyksestä jonkin verran alle 2v iässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Onko silloin joku ikäraja milloin te vierottaisitte lapsen? Miksi ei saa kysellä iästä?
On varmasti jokin ikä, jossa jokainen vieroittaa lapsen kuin lapsen, jos lapsi ei itse tajua vieroittua. Sitä on kuitenkin mahdotonta sanoa, koska se on niin kiinni lapsesta, tilanteesta ja ajankohdasta. Se on todennäköisesti ihan eri jokaiselle äidille ja lapselle.
Jos ei ole itse imettänyt isompaa lasta, on vaikeata ymmärtää, että se isomman lapsen imetys on vielä vuorovaikutuksellisempaa toimintaa kuin pienen lapsen imetys. Isoa lasta voi myös imettää esimerkiksi kerran viikossa saunan jälkeen, imetys saattaa kestää kaksi sekuntia per rinta. Silloin voi tuntua turhalta vieroittaa isoakaan lasta, vaikka häntä ei missään olosuhteissa haluaisi imettää samalla tavalla kuin kolmikuista.
On siis mahdotonta antaa mitään ikärajaa, jolloin jokainen lapsi tulisi olla vieroitettu. Siksi ikärajoista kysely tuntuu niin turhalta ja turhauttavalta.
joo tämä taitaa monella olla ongelma ymmärtää että taaperon imettäminen ei ole samanlaista kun pienen vauvan. Lapsi ei tosiaankaan roiku siinä tississä kokoaikaa ja joka välissä tissiä pyydä. Imetykset olivat meillä päivällä ainakin monesti niitä kolme imaisua ja leikkejä jatkamaa. Ja sitten joskus tissillä viihtyi pidempäänkin. JA tissillä ei muutenkaan monesti päivässä käynyt enää 1-vveen jälkeen kun alettiin pikkuhiljaa totutella lehmän maitoon. Vielä haluaisin kysyä,että miksi se lehmän maito on sitten niin paljon parempaa niille taaperoille kun se äidinmaito? Lehmänmaitohan on terkoitettu vasikoille sopivaksi ja äidinmaito ihmislapsille sopivaksi.
Ja kysymykseen pyytääkö puhuva lapsi tissiä niin kyllä meillä ainakin. Tissi sana oli ensimmäisiä sanoja mitä oppi sanomaan. Ja joistakin kun se on niiiin kauheaa jos lapsi nostaa paitaa ja pyytää tissiä niin meidän tyttö teki näin jo 9-10kk iässä. Silloinko olisi pitänyt lopettaa imetys kun se on niin ällöttävää kun lapsi ITSE suullaan sanoo sanan tissi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
-jaa, imeminen kylläkin kehittää lapsen suun alueen lihaksia siten että purenta kehittyy paremmin (kuin tuttia/tuttipulloa käyttäneillä). Pelkkä äidinmaito ei aiheuta reikiä, mutta sokeripitoisten ruokien syöminen usein lisää kariesriskiä, mikäli lapsi on saanut suuhunsa mutans-bakteerin. Kiillevaurioita voi kai olla ihan jo puhkeavissa hampaissakin, ts. ne ovat saattaneet muodostua jo sikiöaikana. (Aika vauvoillakin alkaa olla jo omaa tahtoa, tarkoitan sitä että " imettäminen" on usein siinä mielessä vähän hassu termi että usein jo alle vuoden ikäistä lasta ei voi vaatia tulemaan rinnalle, vaan lapsi itse haluaa äidin rinnalle).
Vierailija:
Olen nähnyt muutaman tapauksen jossa jopa 4-vuotias on vielä käynyt tissillä ja hampaissa on havaittu kiillevaurioita ja vinoon kasvua, .
Vierailija:
17, kysypäs hammaslääkäriltä eikö rintamaidolla ole vaikutusta hampaisiin?
Oisko luontoäiti ollut niin tyhmä, että olisi antanut emolle semmoisen aineen tarjottavaksi joka pilaa jälkeälisen hampaat? :)
Eiköhän se ole tämä länsimainen puhdistettu ruokamme (sokeri ja erityisesti valkoinen sokeri, valkoiset vehnäjauhot joissa ei ole ravinteita jne) joka ne hampaat pilaa :) (ja se mutans-bakteeri).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syy: koska maito muuttuu pelkäksi sokerivelliksi joka on yhtä haitallista hampaille kuin coca-cola. Mieluummin imettäminen pitäisi lopettaa reilusti ennen 1v. Ei kai ammatti-ihmiset pötyä voi puhua asiakkaille?
Vierailija:
Syy: koska maito muuttuu pelkäksi sokerivelliksi joka on yhtä haitallista hampaille kuin coca-cola. Mieluummin imettäminen pitäisi lopettaa reilusti ennen 1v. Ei kai ammatti-ihmiset pötyä voi puhua asiakkaille?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne " ammatti-ihmisetkin" on vain ihmisiä ja just imetysasioissa usein ulalla kuin lumiukot vrt esim lääkäreiden neuvoihin joilla imetystietoutta opiskeluissaan muutaman hassun tunnin verran.
Tai terkkoihin neuvoloissa jotka tuputtavat suuren tärkkelymäärän vuoksi vatsavaivoja aiheuttavaa perunaa kutakuinkin aina ensikiinteäksi tai rupeavat tuputtamaan kiinteitä jo 3-4kk nlassa vaikkei vauva olisikaan esim keskonen tai ei ímisi rintaa kuin 2-3x/yössä. Jne.
sokeripitoisesta äidinmaidosta johtuen. Eikä taatusti ole saanut sokereita muusta ravinnosta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
sokeripitoisesta äidinmaidosta johtuen. Eikä taatusti ole saanut sokereita muusta ravinnosta!
Suomen Hammaslääkärilehdessä 15/2005 on nyt kiinnostavaa luettavaa otsikolla Imetys ja karies. Sama teksti on julkaistu myös Suuhygienisti-lehdessä 2/2005. Artikkeli on lääketieteen lisensiaatti Riikka Kämäräisen kirjoittama katsaus, joka kartoittaa, mitä tutkimukset kertovat imetyksen ja karieksen yhteydestä.
Artikkelin loppusanat :
" Imetyksen edut ovat niin moninaiset, että varhaislapsuuden karieksen ehkäisyssä rintaruokinnan pituuteen puuttumista olennaisempaa on mutans-streptokokki-infektion estäminen, päivittäinen fluorin saanti hammastahnasta sekä terveellinen ja säännöllinen ruokavalio."
Katsaus keskittyy varhaislapsuuden kariekseen, joka tarkoittaa maitohampaiden karioitumista jo alle kaksivuotiaana. Pienten lasten karies etenee hampaissa hyvin nopeasti. Sen aiheuttaa pääasiassa mutans-streptokokki-bakteeri.
Laktoosi
Äidinmaito sisältää paljon laktoosia, seitsemän grammaa desilitrassa. Korkean laktoosipitoisuuden vuoksi sitä on pidetty karies-riskinä.
Kariesta aiheuttavat bakteerit pystyvät kuitenkin hyödyntämään laktoosia hitaammin kuin sakkaroosia eli tavallista sokeria.
Äidinmaidon laktoosi ei hajoa suussa, vaan vasta ohutsuolessa glukaaniksi ja galaktoosiksi. Äidinmaidossa on erilaisia antibakteerisia ja entsymaattisia aineita, jotka estävät laktoosin hajoamista. Siksi äidinmaidon laktoosi ei osallistu hampaille vaarallisen plakin muodostumiseen, toisin kuin sakkaroosi. Kariesta aiheuttavat bakteerit tekevät sokerista glukaania, joka kiinnittää bakteerit hampaan pinnalle.
Äidinmaito laskee plakin pH-arvoa enemmän kuin lehmänmaito, mutta vähemmän kuin sokeriliuos. Yksinään äidinmaito vahingoitti kiillettä (aiheutti dekalsifikaatiota) hyvin hitaasti, mutta äidinmaidon ja sokeriliuoksen yhdessä aiheuttama vahinko oli jopa suurempi kuin pelkän sokeriliuoksen vaikutus.
Laboratorio-oloissa tehtyjen tutkimusten perusteella äidinmaito ei yksinään ole kariogeenistä, mutta sokeri ja äidinmaito yhdessä ovat riski hampaille.
Imetys ja karies
Imetyksen ja karieksen yhteys ei ole yksiselitteinen. Kreikkalaistutkimuksessa havaittiin, että jo neljänkymmenen päivän pituinen imetys vähensi kariesta. Tutkitut lapset olivat 3-5 vuotiaita. Monissa muissa tutkimuksissa imetyksen pituudella ei ole havaittu yhteyttä karieksen esiintymiseen. Suomalaistutkimuksessa (Alaluusua ym. 1990) ei havaittu viisivuotiaiden karieksella yhteyttä siihen, kauanko heitä oli aikanaan imetetty tai täysimetetty.
Hallonsteinin tutkimuksessa (1995) oli mukana kolmetuhatta noin 18 kuukauden ikäistä lasta, joista kahta prosenttia imetettiin. Lasten vanhemmilta kysyttiin lasten ruokailutottumuksista, hampaiden harjaamisesta, imettämisestä ja fluorin käytöstä. Kariesta oli kaikkiaan 2,1 prosentilla lapsista. Imetetyistä 19,7 prosentilla oli kariesta (ei-imetetyistä 1,7 %). Pitkä imetys ei kuitenkaan ollut karieksen selkein riskitekijä. Lapsilla, joilla kariesta oli, oli huomattavan paljon kariogeenisen ruoan nauttimiskertoja. Heillä oli myös korkeat mutans-streptokokki-tasot.
Japanissa todettiin vuonna 2003, että jos imetys jatkui yli 18 kuukauden ja ruokavaliossa oli päivittäin yli kolme kertaa sokeripitoisia tuotteita, reikiintymisriski oli merkittävä.
Hollannissa tutkittiin nimenomaan pitkään imetettyjä lapsia. Lapsista 76,2 prosentilla ei ollut kariesta. Dentiinikariesta oli 14,5 prosentilla ja vakava-asteista kariesta 9,3 prosentilla. Näiden lasten hampaita harjattiin muita harvemmin fluorihammastahnalla, ja he söivät muita useammin makeita välipaloja. He myös nukkuivat muita useammin perhepedissä. Yöllä syljen puolustusominaisuudet ovat huonoimmillaan.
Yhteenveto: sokeri ja imetys ovat yhdessä riskitekijä hampaille. Hampaita suojaavat terveellinen ruokavalio, tiheän napostelun välttäminen, fluorihammastahnalla harjaaminen ja mutans-streptokokkitartunnan estäminen.
Linkkejä:
Akuutin perusjuttu hampaiden hoidosta
Suusiivous, monipuolinen sivusto suun terveydenhuollosta. Lapsiperheen hampaiden hoito alkaa jo esikoisen odotusaikana.
Nyt mennään tuolle tasolle joten 48 " viisaaseen ja tietävään" kommnettiin voineekin tämä ketju loppua.
Sinänsä sääli ettei täällä voi asiasta pätevin argumentein ja mielipitein pahemmin keskustella.
Vierailija:
sokeripitoisesta äidinmaidosta johtuen. Eikä taatusti ole saanut sokereita muusta ravinnosta!
Tiesitkö että leipäkin on ns. kariogeeninen ruoka-aine?(ei pelkästään sokeri)
Eikö se olisi ihmislapsillekin sopiva vieroitusikä kun hampaat (tai muutama hammas) on saatu?
Pitääkö sitten vierottaa, tässä joku kysyy. Näitä asioita voi kysyä vain ne, jotka eivät todellakaan tiedä, mitä se taaperoimetys tarkoittaa. Kun ei ole sellaista lakia, joka sanoo, että sitten pitää vierottaa tai sittenkään ei vielä tarvitse. Kukin tekee niin kuin parhaaksi näkee. Se tässä aloituksessa oli pointtina. Mitä sitä muut taivastelemaan. Lasta ei voi väkisin imettää. Vierottaa voi.