Taaperoimetyksen taivastelijoille.

niin taisi olla 5-7 vuotta se ikä kun ihmisen kuuluisi " poikanen" vieroittaa rinnasta.

Pusituuteri? onko parempaa tietoa jotain tällaista muistelisin.



Verratkaapa hyvät mammat siihen ,että kävelevätkö teidän vauvat yhtä nopeasti kuin vaikka koiranpennut?

Vieläks' sä imetät??!!

Helsingin Sanomien NYT-liite julkaisi 7.1. jutun (1/2005, Lapset: isojen lasten imetys on arka asia) ns. taaperoimetyksestä. Isomman lapsen imettäminen onkin takuuvarma myrskyn nostattaja, josta saa kuulla eriasteisia kommetteja: hämmästeleviä, kummastelevia, paheksuvia, mitätöiviä...Taaperoimetystä eivät kaikki ymmärrä ja hyväksy. Enkä ihmettele, koska aiheesta ei puhuta ja lisäksi viranomaistieto taaperoimetyksestä on yhtä kuin viranomaisen oma asenne taaperoimetykseen. Moni äiti imettää juoksevaa ja puhuvaa lastaan vähän kuin salaa, vain kotona ollessaan, koska ei halua asettua arvostelulle alttiiksi. Itse lakkasin imettämästä julkisesti siksi, etten halua kenenkään arvostelevan lapseni kuullen hänelle tärkeää ja rakasta tapaa. Poikkeuksen tästä teen vain tilanteissa, joissa voin tarvittaessa perustella ajan kanssa miksi yhä imetän.



NYT-liitteeseen oli lainattu anonyymeja kommentteja Vauva-lehden palstalta. Palstan kirjoitukset ovat usein provosoivia ja siellä esitetyt mielipiteet paljon rajumpia kuin monikaan naamakkain tohtisi lausua. Usein kommentit ovat seksuaalissävytteisiä. Isoa lasta imettävien äitien sanotaan imettävän edelleen, koska saavat imetyksestä seksuaalista nautintoa, käytetään mm. sanoja pedofilia ja insesti. Viitataan siihen, että äiti ei osaa asettaa rajoja itselleen eikä lapselleen, ja aikuisen naisen ja pienen lapsen välistä imetystapahtumaa verrataan kahden aikuisen väliseen seksiin.



Ellei ole imettänyt laisinkaan tai on imettänyt kohtalaisen pientä vauvaa, ei mitenkään voi tietää millainen on se hienovarainen suhde, joka vallitsee imetetyn lapsen ja äidin välillä. Lasta on mahdoton pakottaa rinnalle, lapsi kieltäytyy rinnasta jos hän ei sitä halua. Jo pieni vauva saattaa tehdä totaalisen rintastopin, jos hän jostain syystä ns. pettyy rintaan, saa rinnalla ollessaan huonoja kokemuksia: maitoa ei heru vauvan mielestä riittävän nopeasti, vauvan asento on huono, maitoa tulee suihkuamalla, jolloin vauva meinaa tikahtua siihen. Rintalakkoilevan vauvan kanssa ei auta kuin kärsivällisyys, ja se, että jaksaa selvittää mistä lakko saattaisi johtua. Vauvaa voi yrittää huijata syömään kun hän on unisena rinnalla tai kun tilanne poikkeaa totutusta, vauva on vaikkapa kantoliinassa ja saa imeä samalla kun äiti kävelee Roope-ankka -uraa olohuoneeseen.



Isomman lapsen kohdalla huijaaminenkaan ei enää luonnistu. Lapsi ei tule rinnalle ellei hän halua, piste. Entä pakottaako äiti lasta, alistaako hän lapsen henkisesti jatkamaan imemistä? Voiko äiti haluta takertua vauvavaiheeseen, ja pitää siitä kiinni imetyksen avulla? Miksei, mutta silloin äidin ja lapsen suhteessa on todennäköisesti paljon muitakin ongelmia, ja ne tulisivat esiin jossain toisessa muodossa ilman imetystäkin.



Hyvin harva suunnittelee etukäteen jatkavansa imetystä tiettyyn ikään asti. Itse ajattelin ensin että " imetän niin kauan kuin pystyn, mikä ei varmaankaan ole kauan, koska kaikilla suvun naisillakin on maito loppunut" . Opin nopeasti, ettei maito itsekseen lopu, se loppuu vain jos tekee tiettyjä asioita, jotka vaikuttavat siihen, että maito loppuu. Sitten päätin imettää 6 kk saakka. Kun puoli vuotta tuli täyteen, ajattelin että no, tämä kun on niin vaivatonta ja helppoa, imetän vielä vähän. Ja vielä vähän...Missään nimessä en aikonut imettää enää kun lapsi kävelisi tai puhuisi, se tuntui...no, oudolta. Lähellä 1 vuoden rajaa mietin ettei ole mitään järkeä opettaa lasta enää korvikkeelle; jos hän tarvitsee maitoa, juokoon oman lajinsa maitoa. Imetys jatkui lopulta 1,5 vuotta ja ylitti kaikki omat ennakkoluuloni ja rajani, jotka olivat olleet aivan täysin tietämättömyydestä johtuvia.



Toisen lapsen kohdalla en ole rajapyykkejä enää pohtinut, paitsi silloin, kun luen lehdestä että sen ja sen sallitun iän ylittänyttä lasta imettävä on perverssi jonka lapset pitäisi huostaanottaa.



***



Arjessa isomman lapsen imetys on sitä, että hän tulee pyytämään rintamaitoa, kuka mitäkin koodisanaa käyttäen. Joistakin on kamalaa, että iso lapsi huutaa tissiä. Joistakin taas on kamalaa, että iso ihminen huutaa v***uperkelettä. Nolous syntyy useimmiten vastaanottajan asenteista.



Iso lapsi on rinnalla " interaktiivinen" , hän ei vain vastaanota maitoa, hän myös kommentoi sitä. Hän saattaa kiittää siitä, hän saattaa kertoa muistojaan siitä, hän saattaa (hieman epäillen) suunnitella aikaa kun ei enää haluakaan sitä. Maito on kuulemma parempaa kuin suklaa, kaakao ja pillimehu. (Äidinmaito maistuu makealle, koska se sisältää paljon laktoosia. Äidinmaidon maitosokeri ei tee vahinkoa hampaille jos lapsen hammashygieniasta huolehditaan hyvin.)



Antropologi Katherine Dettwylerin mukaan ihmisen luontainen imetysaika saattaisi olla esim. silloin kun jälkikasvu on nelinkertaistanut syntymäpainonsa tai saavuttanut oletetusta aikuisiän painostaan kolmanneksen. Luonnollinen vieroitusikä voisi olla myös 6 kertaa raskausajan pituus (6 x 9 kk = 4,5 vuotta) tai kun " maitohampaat" vaihtuvat pysyviksi hampaiksi.



Pitkään jatkuvasta imetyksestä on myös konkreettista hyötyä. Pitkä imetys alentaa naisen riskiä sairastua moniin syöpiin, se säilyttää lapsen vastustuskyvyn hyvänä, ja jos lapsi sairastuu, rintamaito on se ravinto, joka häneen aika varmasti uppoaa. Toisin kuin väitetään, pitkäkään imetys ei tee lapsesta äidin puntissa roikkuvaa nyhveröä, vaan lujittaa lapsen perusluottamusta, mikä taas johtaa siihen, että lapsesta todennäköisemmin tulee rohkea, itsenäinen ja omiin kykyihinsä luottava.



Juuri sellainen ihminen oli Johannes Virolainen. Häntä imetettiin pitkään, tarinan mukaan jopa 6 vuotta. Virolainen oli tunnettu eläväisen persoonansa lisäksi myös absolutismistaan viinan suhteen. Ehkäpä hän oli tankannut rintamaitohuikkaa ja äitinsä läheisyyttä niin paljon, ettei enää tarvinnut toisenlaista huikkaa saadakseen toisenlaista läheisyyttä.

Vierailija:

Syy: koska maito muuttuu pelkäksi sokerivelliksi joka on yhtä haitallista hampaille kuin coca-cola. Mieluummin imettäminen pitäisi lopettaa reilusti ennen 1v. Ei kai ammatti-ihmiset pötyä voi puhua asiakkaille?

- tämä edelleen jaksaa ällistyttää: onpa se luontoäiti ollut pölvästi, kun on noin haitallisen aineen poikasen emolle kehittänyt :)

syynne/etunne taaperoimettämiselle?

Vierailija:

Eikö se olisi ihmislapsillekin sopiva vieroitusikä kun hampaat (tai muutama hammas) on saatu?

kun useimpien eläinten poikaset osaavat mm. kävellä lähes heti synnyttyään; mm. tässä ihmisen poikanen eroaa muista eläimistä, ehkä sitten joissakin muissakin asioissa?

Kyllä ainakin lähipiirissäni imetykseen suhtaudutaan myönteisesti mutta imetyksestä luopuneet eivät ole saaneet suurta leimaa otsaansa. Minun tutuillani ei siis ole ongelmana se, että tekisivät vasten suositusten. Mutta kun ihan oikeasti kaikki eivät jaksa, kykene tai muuten pysty imettämään suositusten mukaisesti.



Olet ihan oikeassa ettei kukaan voikaan ymmärtää ellei itse ole asiaa kokenut. Eihän sitäkään kukaan täysimettänyt äiti voi ymmärtää, että jollain äidillä sitä maitoa EI HERU vaikka tekisi mitä!! Olkoonpa syy siihen mikä tahansa niin tuomita ei tarvitsisi ketään.



Jokaisella oma elämänsä.

Äidinmaidon sokeri on laktoosia ja sitä on koko imetysajan saman verran, noin 7 g/l. Äidinmaito ei koskaan muutu sokerilitkuksi. Se on samanlaista sokerilitkua koko ajan mutta sellaisena ihmislapselle oikein oivaa ravintoa.

Yritin kopsata tähän nuo kohdat muttei onnistunut eli laitapa googleen hakusanaksi " 101 reasons to breastfeed" niin löydät sieltä 101 miksi kannatata imettää. Ja on todettu että 2v ja yli sen pituinen imetys vähentää naisella rintasyöpäriskiä, tuon 2(+)v imetysajan ei kuitenkaan tarvitse tapahtua yhteen putkeen jotta kys hyöty saavutetaan).

Vierailija:

Kyllä ainakin lähipiirissäni imetykseen suhtaudutaan myönteisesti mutta imetyksestä luopuneet eivät ole saaneet suurta leimaa otsaansa. Minun tutuillani ei siis ole ongelmana se, että tekisivät vasten suositusten. Mutta kun ihan oikeasti kaikki eivät jaksa, kykene tai muuten pysty imettämään suositusten mukaisesti.

Olet ihan oikeassa ettei kukaan voikaan ymmärtää ellei itse ole asiaa kokenut. Eihän sitäkään kukaan täysimettänyt äiti voi ymmärtää, että jollain äidillä sitä maitoa EI HERU vaikka tekisi mitä!! Olkoonpa syy siihen mikä tahansa niin tuomita ei tarvitsisi ketään.

Jokaisella oma elämänsä.

Eniten minua harmittaa se,että monen imetys epäonnistuu tiedon puutteeseen. Ja tämä ei ole äidin vika vaan sen että kunnon imetys tietoutta ei yleensä ole tarjolla,synnytys sairaalassa tai neuvolassa. Muta jos joku ei halua imettää niin eipä tuo minua silloin harmita yhtään. silloinhan äiti on tehnyt oman päätöksensä. Se on kuitenkin pieni osa jolla maitoa ei heru ollenkaan. Mutta se tarkoittaa sitä että se ei riitä missään vaiheessa vauvalle. Jos maitoa aluksi tulee niin sitten se ei kyllä seinään lopu. Tai voi loppua jos ei ole oikeaa tietoutta millä maidontuotannon saa pidettyä riittävänä. Ja edelleen tästä syytän neuvoloiden ja sairaaloiden henkilökunnan tietämättömyyttä!

koskee kehitysmaita, tahvot!

ja siten sen suositukset koskevat globaalisti kaikkia maailman maita.

Tahvo!

Imetän lastani vielä aamun varhaisina tunteina, ehkä noin 5:n aikaan, ihan vaan siksi että se meillä toimii ja lapsi saa ehkä jotain hyödyllisiä aineit itseensä, esim. vasta-aineita. Lapsi noin 2-vuotias.

Jos lapsella on esim. nuha, niin hän imee pitkin yötä. Lapsi on ollut hyvin terve (kop kop).

Muut saavat olla mitä mieltä tahtovat. Meillä tämä toimii nyt ja sillä siisti.

Vierailija:

Ilman että olen puolesta tai vastaan, kertokaa taaperoimettäjät

syynne/etunne taaperoimettämiselle?

En raaski lopettaakaan. Mutta se on minun valintani.