En halua ottaa lasta syliin, halailla enkä varsinkaan pussailla. Miten olette pitäneet yllä rajojanne pienen lapsen kanssa?

Tuikkuli kirjoitti:

Miten ruokit vauvaa? Pidit tuttipulloa kepin  nokassa ja olit itse viiden metrin päässä? 

Sääliksi käy miestäsikin kun vaimo vihaa kosketusta ja seksiä. Varmaan hänellä on jo sivusuhde normaalin naisen kanssa.

Eihän se sitä tarkoita, että vihaisi seksiä jos ei tykkää muuten kosketella ja halailla.

Jotkuhan naiset taas on sellaisia, että vain halailevat mieluummin seksin sijasta.

Meidän äiti oli tuollainen. Me siskokset muutimme kotoa pois 15 vuotiaina ja veli sijoitettiin hyvään perheeseen. Terapiassa ollaan istuttu, ensin dokattukin ja oltu todella huonoissa parisuhteissa. Ja siis kukaan meistä lapsista ei pitänyt yhteyttä äitiin teini-iän jälkeen. Mihin äitiin, voisi jopa kysyä.

Nyt meillä on hyvin, mutta mun siskolla oli vähä samaa ku äitillä. Karmeeta ollu ja kallista.

Läheisyyden puutteessa kasvaa rikkinäisiä ihmisiä. Ammattiapua kyllä tarvitsee ihminen, joka ei siedä oman lapsensa kosketusta.

Minunkaan äiti ei koskaan ottanut syliin tai lohduttanut. Istutti pöydälle ja yritti puhua järkeä viisivuotiaalle, kun pelästyin jotain kuollakseni ja huusin kuin palosireeni. Vieläkin sattuu, kun ajattelen lapsuutta. En ole äitini kanssa tekemisissä. Sama kohtalo lienee sullakin ap. Olet ehkä kirjolla tai on joku muu ongelma. Etsi apua, jos haluat lapseesi välit säilyttää.

Traumatisoitunut vanhempi, joka haluaa ettemme syyllistä häntä siitä, että laittaa vammansa eteenpäin...

En mitenkään. Ei ole tarve pitää rajojani kun olen lapsen kanssa.

Mä sanoisin, että nyt vaan väkisin halaat, silität ja pussaat sitä lasta sekä annat lapsen näyttää tunteitaan fyysisesti +hakeudut terapiaan.

Toi on erittäin traimatisoivaa, jos tulee kaltoin kohdelluksi lapsena ja altistaa todella huonolle seuralle myöhemmin. Ihminen ei siis osaa hakeutua "hyvien" ihmisten seuraan, vaan hakee kaltoin kohtelua "normaalina" käytösmallina.

Stripparia mä pidän mieluiten sylissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi teit lapsen?

Tiesin, että pystyn olemaan hyvä vanhempi omalla tavallani. Kaikki eivät ole fyysisiä tai helliä, mutta minulla on muita vahvuuksia. Ap

Sille lapselle on aivan älyttömän tärkeää saada fyysistä läheisyyttä äidiltään. Hakeudu terapiaan, koska muuten se on se sun lapsesi, joka joutuu aikuisena hakeutumaan terapiaan näiden asioiden vuoksi.

Aloittaja tuskin on paikalla ikivanhassa ketjussa, ja se lapsikin on jo teini-ikäinen.

Mutta en kyllä tajua, miksi ihmiset tekevät lapsia, kun tietävät, etteivät kykene huolehtimaan niistä. Millaisesta ihmisvihasta sellainen halu oikein kumpuaa?

Hakeudu hoitoon.

Minä ainakin haluaisin. Mutta sitten aina tulee niiden äidit tai isit paikalle ja pilaa tunnelman.

Lapsiraukka.

Taas täällä jaellaan neuvoja ikivanhaan ketjuun...

En minäkään ota muita ihmisiä syliin kun yhden stripparin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No. Pidä ainakin ehkäisystä huolta jatkossa.

Mutta nelivuotias on jo niin iso, että voit jutellakin hänen kanssaan ja kertoa ystävällisesti, mistä et pidä. Keksi teille yhteistä kivaa tekemistä joka ei edellytä koskettelua. Ja nielet vastenmielisyyden ja kestät satunnaiset kosketukset lapselta.

Kiitos rationaalisesta vinkistä. Jotakin tällaista olen jo tehnytkin. Minusta on tärkeä opettaa lapsellekin, että hän saa itse päättää, kuka häneen koskea ja millä tavalla. Ap

Mutta jos ja kun lapsi haluaa kosketusta, etkä sitä anna, niin sehän tarkoittaa että et anna lapselle päätösvaltaa tässä asiassa. Haluat opettaa siis hänetkin estyneeksi, joka pelkää kosketusta?

Mieluummin mä stripparia pidän sylissä kun vauvaa. 

Mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia. 

Mikko känsälä on omituinen mies kun se pitää mieluummin vauvaa sylissä kun stripparia. 

Miksi et mieluummin itse istu vauvan syliin.