Lue keskustelun säännöt.
Kiusallinen huomio opettajien työajoista.
15.59?
28.07.2017 |
Tiedän muutaman opettajan eräästä isosta koulusta. Ollaan juteltu heidän työn raknuudesta ja muustakin. Lukujärjestyksessä opetusta oppilaille/opettajille tasaisesti ma-pe 8-16. Arvatkaa, paljonko opettajien autoja on perjantaina klo 12. Entä klo 14?
Kommentit (210)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tietää, että mistä pirusta tää ihme valitus opettajia ja hoitohenkilökuntaa vastaan kumpuaa? Itse kuulun jälkimmäisiin ja ihan kauheeta valitusta saa lukea sieltä sun täältä. Itseltäni meinaa jo työmotivaatio kadota.. Omien lasteni opettajat ovat olleet kyllä tosi mukavia ja samaten muistan omasta lapsuudestani etenkin aivan ihanat alakoulun opet. Meillä oli pieni kyläkoulu ja opettajat huolehtivat meistä pienistä oppilaista ihan sydämellään. Itsekin sain sateisina päivinä usein opelta kyydin kotiin, koska matkaa oli useampi kilsa. Ja nyt omille pikkukoululaisilleni opettajat on tosi tärkeitä, vaikka käyvätkin isoa koulua ja kaikki on muuttunut omista kouluajoistani. Silti he jaksavat opetustyön ohella olla myös oikeasti läsnä. Tarvittaessa lohduttavat, halaavat, solmivat kengännauhat ja ovat jopa saattaneet kotiin kun koulumatka on ollut pelottava. Ja lapset odottavat jo kovasti kun koulu alkaa tulevalla viikolla.
Hoito- ja opetusala ovat suurimmat kustannuserät valtion budjetissa. Mikäli noita osa-alueita saataisiin tehostettua 10-15%, säilyttäen palveluiden tason, niin rahaa riittäisi aika moneen hyvään juttuun (köyhille, tms.)
Opettajien ja sos.puolen sekä terveyspuolen ihmiset yrittää ennaltaehkäistä sitä köyhyyttä kaikin tavoin! Jos suorittavalta portaalta kynitään palkat ja työehdot vielä surkeammiksi, luuletko tosiaan,että mannaa sataa joillekin köyhille!!!?? Älä unta nää. Jo nyt verojen käytöstä käydään kovaa ideologista valintaa: annetaanko suuryrityksille edelleen miljonien yritystukia, miljardi menee pelkkiin maataloustukiin vuodessa jne. Opettajan ammattiin on vielä halua, mutta kuinka kauan? On kaikkien etu, ett korkeakoulutusta arvostetaan edes vähän eikä ulosmitata sitä surkealla palkalla ja työehdoilla!! Esim.Ruotsi on erittäin varoittava esimerkki samoin moni muu maa, missä koulutustulokset ovat huonot ja opetajien asema heikko. Julkisen sektorin työpaikoista ei saa tulla roskatyötä, jota tekee kuka tahansa kaduntallaaja millä tahansa taustalla!
Pitää näköjään alleviivata että en ollut laskemassa kenenkään palkkaa. Voin kokemuksesta sanoa että tehokkuutta ja laatua saadaan nostettua samaan aikaa ilman että ihmiset ajetaan loppuun, tai palkkoja lasketaan. Samalla helposti arvostuskin nousee. Tuo vaan vaatii halua, osaamista ja kunnianhimoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tehnyt kolmen sorttisia opettajan hommia:
1. luokanopettaja alakoulussa: rehellisesti sanoen päivät olivat aika lyhyitä ja koin työn kevyeksi, vaikkakin lapsia piti paimentaa ja ohjata kädestä pitäen, ihan koko ajan.
2. kielten tuntiopettajana yläkoulussa (tähän minulla on kelpoisuus): ilta- ja viikonlopputöitä oli runsaasti, vaikka päivät koululla olivat keskimäärin 5-6-tuntisia. Oppilaat olivat hankalassa iässä, oppiaine ei heissä herättänyt hurraa-huutoja.
3. rättikässän tuntiopettajana alakoulussa: kaikkein helpoimmalla pääsi tässä. Keräsin lukuvuoden alussa ideat materiaalin puitteissa kasaan ja tunneilla jatkettiin sitä työtä, joka käsillä oli, ilman sen ihmeellisempää suunnittelua. Oli jakotunnit ja pienet ryhmät, ihan parasta.
Nykyään teen asiantuntijatyötä valtiolla siksi, että opettajahommat eivät sitten kuitenkaan olleet minua varten. Valinta ottaa joskus satunnaisesti päähän, etenkin silloin kun miettii, että opettajalla niitä varsinaisia työpäiviä vuodessa on se n.190 + vesot ja itsellä nykyään aika paljon enemmän.
Huomio: yrittäkääpä hoitaa puhelimitse (tai paikan päällä käymällä) asioita eri yrityksissä perjantaina iltapäivällä - useimmiten saa vastauksen, että henkilö on seuraavaksi paikalla maanantaina aamusta. Eli se viikonloppu aloitetaan hyvin monessa ammatissa ajoissa :)
Ja kun itse opena menen perjantaina suoraan töistä klo 14-15 jälkeen kauppaan niin kumman paljon siellä on oppilaiden huoltajia viikonlopun ruokaostoksilla (eivät ole ammatiltaan opettajia). Ja todella usein tulee pyyntöjä, että voisiko miccopecca lähteä perjantaina aiemmin, niin pääsisimme ajoissa mökille / reissuun / sukulaisiin, usein pyydetään jopa koko perjantai vapaaksi. Ja hienosti ne työssäkäyvät hoitavat lastensa hammaslääkärit ym. kesken koulupäivän - ei ole opettajalle mahdollista lähteä kesken työpäivän lapsen kanssa lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei riistetä enää kirjoitti:
Olisiko parasta että opettajien kummalliset työsopimukset purettaisiin ja kaikki pistettäisiin 8:00-16:00 työajalle, normaalilla työsopimuksella? Resurrointi niin että lähiopetus ja opetuksen ulkopuolinen työ ehditään tehdä tuon ajan sisällä. Kesälomatkin voisivat olla sitten kuten muillakin, jolloin voisi kehittää materiaaleja yms. sillä aikaa kun oppilaat eivät ole koulussa... Kuulostako reilulle kaikkien osapuolten osalta? Ei enää riistettäisi opettajia...
Juttu on vaan niin että tuota on yritetty, mutta opettajien ammattiyhdistykset ovat jarruttaneet kaikilla tasuilla. Mistähän johtuu?
Kokonaistyöaika kokeiluissa työntantajan ainoa tavoite on ollut säästää ja olla lukematta mukaan kaikkea suunnittelu tm.työtä. Nykyinen repaleinen järjestelmä opetusvelvollisuuksineen ei toimi sekään mutta parannuksiin tarvitaan työntantajalta myös asenne, että kaikesta työstä tosiaan maksetaan! Nythän on paljon opettajan työtä, joka on pientä silppua päivän mittaan, jota ei mitata eikä siitä makseta.
Esim.oppilaan ja huoltajan kanssa on käytävä pakosti palavereita mutta niistä ei makseta erikseen vaan sisältyy nykyiseen palkkaan jne. Sen vuoksi pelkkä luokan edessä tehtävä työ ei ole kuin murto-osa mitä opettajat nykyään tekee työviikon mittaan. Oppilaiden lomat eivät ole muihin EU-maihin nähden mitenkään erityisen pitkät. Jos opettaja kesäkeskeytyksen ajan pakotetaan istumaan tyhjällä koululla, kenen etu se olisi? Opettajan työ on asiantuntijatyötä, jossa on vaikea erottaa työ- ja vapaa-aikaa useasti. Itsellä on välttämätöntä pysyä monessakin suhteessa uuden tutkimuksen ja ajankohtaisen keskustelun mukana ja tämä lukeminen ja tutkiminen tapahtuu kotona koneella ja kirjoista. Monilla on aivan vanhentuneet käsitykset koko opettajan työstä: jos aikoo tehdä työtä hyvin, on pysyttävä ajan harmoilla mm. tietotekniikassa ja sen ohjelmissa ja monessa muussa asiassa, aivan kuin muissakin ammateissa. Tämä tapahtuu omalla ajalla ja kustannuksella, kuten muillakin asiantuntijoilla. Koulua ei myöskään voi laittaa kiinni minkään koulutuksen vuoksi, vaikka se olisi tärkeääkin vaan jokainen joutuu hankkimaan täydennyskoulutusta mistä pystyy. Oman kaupungin työterveyshuolto voi olla kiinni, kun kaikki on koulutuksessa mutta koulussa se ei ole koskaan mahdollista. Olen opiskellut 7 vuotta aikoinaan yliopistossa ja olen nuyt palkkaurani huipulla: 4100 euroa kuussa bruttona. Nettona n.2700 euroa. Se ei tule siitä enää nousemaan vaikka työuraa on ainakin 20 vuotta eläkeikään. Niin, onko se kohtuuton muihin ylemmän korkeakoulututkinnon rinnalla? Jokainen voi olla mitä mieltä haluaa.
Ei millään pahalla mutta pikkaisen olen huolissani koulutuksen tasosta jos opettajien ajatukset ovat tuolla tasolla. Ensin kerrot että et keksi mitään tekemistä sille ajanhetkelle kun oppilaita ei ole koulussa, mutta seuraavassa vaiheessa vaadit että pääset opiskelemaan työajalla. Entäs tuo viittaus pieneen palkkaan, tarkoittaako se että mielestäsi vaatimatonta 4100e/kk palkkaa pitää kompensoida pitkillä lomilla ja lyhyillä työpäivillä vai miksi otit sen tässä yhteydessä esiin?
Kuntasektorille, esim. opettajille ei ole koskaan tarjolla esim.kesäkuussa tai heinäkuussa laadukasta tai mitään muutakaan täydennyskoulutusta. Kyse on kokonaisuudesta, missä ja milloin työtä tehdään. Opettajien työ on yksi osa koulun työtä ja nivoutuu lukuisten sidosryhmien kanssa, kuten nuoristotoimi, terveys- ja sosiaalitoimi, seurakunnat jne. Opettajat eivät elä umpiossa ja työ on tehtävä silloin, kun sitä oikeasti pystyy tekemään. Sen vuoksi tyhjässä koulussa pakkoistuminen ei ole järkevää kesällä vaan suunnitelua tehdään kotona. Opettajilla ei ole koulussa läsnäolopakkoa muuten kuin työnantajan osoittamina aikoina, muistakaa tämä. Palkan mainitsin siksi, että etenemismahdollisuudet ovat nolla, toisin kuin monella muulla korkeakoulutetulla asiantuntijalla yksityissektorilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tietää, että mistä pirusta tää ihme valitus opettajia ja hoitohenkilökuntaa vastaan kumpuaa? Itse kuulun jälkimmäisiin ja ihan kauheeta valitusta saa lukea sieltä sun täältä. Itseltäni meinaa jo työmotivaatio kadota.. Omien lasteni opettajat ovat olleet kyllä tosi mukavia ja samaten muistan omasta lapsuudestani etenkin aivan ihanat alakoulun opet. Meillä oli pieni kyläkoulu ja opettajat huolehtivat meistä pienistä oppilaista ihan sydämellään. Itsekin sain sateisina päivinä usein opelta kyydin kotiin, koska matkaa oli useampi kilsa. Ja nyt omille pikkukoululaisilleni opettajat on tosi tärkeitä, vaikka käyvätkin isoa koulua ja kaikki on muuttunut omista kouluajoistani. Silti he jaksavat opetustyön ohella olla myös oikeasti läsnä. Tarvittaessa lohduttavat, halaavat, solmivat kengännauhat ja ovat jopa saattaneet kotiin kun koulumatka on ollut pelottava. Ja lapset odottavat jo kovasti kun koulu alkaa tulevalla viikolla.
Hoito- ja opetusala ovat suurimmat kustannuserät valtion budjetissa. Mikäli noita osa-alueita saataisiin tehostettua 10-15%, säilyttäen palveluiden tason, niin rahaa riittäisi aika moneen hyvään juttuun (köyhille, tms.)
Opettajien ja sos.puolen sekä terveyspuolen ihmiset yrittää ennaltaehkäistä sitä köyhyyttä kaikin tavoin! Jos suorittavalta portaalta kynitään palkat ja työehdot vielä surkeammiksi, luuletko tosiaan,että mannaa sataa joillekin köyhille!!!?? Älä unta nää. Jo nyt verojen käytöstä käydään kovaa ideologista valintaa: annetaanko suuryrityksille edelleen miljonien yritystukia, miljardi menee pelkkiin maataloustukiin vuodessa jne. Opettajan ammattiin on vielä halua, mutta kuinka kauan? On kaikkien etu, ett korkeakoulutusta arvostetaan edes vähän eikä ulosmitata sitä surkealla palkalla ja työehdoilla!! Esim.Ruotsi on erittäin varoittava esimerkki samoin moni muu maa, missä koulutustulokset ovat huonot ja opetajien asema heikko. Julkisen sektorin työpaikoista ei saa tulla roskatyötä, jota tekee kuka tahansa kaduntallaaja millä tahansa taustalla!
Pitää näköjään alleviivata että en ollut laskemassa kenenkään palkkaa. Voin kokemuksesta sanoa että tehokkuutta ja laatua saadaan nostettua samaan aikaa ilman että ihmiset ajetaan loppuun, tai palkkoja lasketaan. Samalla helposti arvostuskin nousee. Tuo vaan vaatii halua, osaamista ja kunnianhimoa.
No, kerro ihmeessä keinosi! Jos työmäärää vielä nykyisestä kasvatetaan ja siitä ei makseta lisää palkkaa, on kyse ansioiden laskusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tietää, että mistä pirusta tää ihme valitus opettajia ja hoitohenkilökuntaa vastaan kumpuaa? Itse kuulun jälkimmäisiin ja ihan kauheeta valitusta saa lukea sieltä sun täältä. Itseltäni meinaa jo työmotivaatio kadota.. Omien lasteni opettajat ovat olleet kyllä tosi mukavia ja samaten muistan omasta lapsuudestani etenkin aivan ihanat alakoulun opet. Meillä oli pieni kyläkoulu ja opettajat huolehtivat meistä pienistä oppilaista ihan sydämellään. Itsekin sain sateisina päivinä usein opelta kyydin kotiin, koska matkaa oli useampi kilsa. Ja nyt omille pikkukoululaisilleni opettajat on tosi tärkeitä, vaikka käyvätkin isoa koulua ja kaikki on muuttunut omista kouluajoistani. Silti he jaksavat opetustyön ohella olla myös oikeasti läsnä. Tarvittaessa lohduttavat, halaavat, solmivat kengännauhat ja ovat jopa saattaneet kotiin kun koulumatka on ollut pelottava. Ja lapset odottavat jo kovasti kun koulu alkaa tulevalla viikolla.
Hoito- ja opetusala ovat suurimmat kustannuserät valtion budjetissa. Mikäli noita osa-alueita saataisiin tehostettua 10-15%, säilyttäen palveluiden tason, niin rahaa riittäisi aika moneen hyvään juttuun (köyhille, tms.)
Opettajien ja sos.puolen sekä terveyspuolen ihmiset yrittää ennaltaehkäistä sitä köyhyyttä kaikin tavoin! Jos suorittavalta portaalta kynitään palkat ja työehdot vielä surkeammiksi, luuletko tosiaan,että mannaa sataa joillekin köyhille!!!?? Älä unta nää. Jo nyt verojen käytöstä käydään kovaa ideologista valintaa: annetaanko suuryrityksille edelleen miljonien yritystukia, miljardi menee pelkkiin maataloustukiin vuodessa jne. Opettajan ammattiin on vielä halua, mutta kuinka kauan? On kaikkien etu, ett korkeakoulutusta arvostetaan edes vähän eikä ulosmitata sitä surkealla palkalla ja työehdoilla!! Esim.Ruotsi on erittäin varoittava esimerkki samoin moni muu maa, missä koulutustulokset ovat huonot ja opetajien asema heikko. Julkisen sektorin työpaikoista ei saa tulla roskatyötä, jota tekee kuka tahansa kaduntallaaja millä tahansa taustalla!
Pitää näköjään alleviivata että en ollut laskemassa kenenkään palkkaa. Voin kokemuksesta sanoa että tehokkuutta ja laatua saadaan nostettua samaan aikaa ilman että ihmiset ajetaan loppuun, tai palkkoja lasketaan. Samalla helposti arvostuskin nousee. Tuo vaan vaatii halua, osaamista ja kunnianhimoa.
No, kerro ihmeessä keinosi! Jos työmäärää vielä nykyisestä kasvatetaan ja siitä ei makseta lisää palkkaa, on kyse ansioiden laskusta.
Tässä kommentissa kiteytyy mahtavasti nykyisen mallin heikkous. Jos opettajilla olisi kokonaistyöaika, niin silloin toimintaa voidaan tehostaa, ilman että joudutaan tällaisiin keskusteluihin. Kunhan pidetään työaika sovitussa ja varmistetaan että laatu pysyy hyvänä ja opettajat jaksavat. Aikoinaan vastaavia argumentteja kuuli paperimiehiltä.
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt kolmen sorttisia opettajan hommia:
1. luokanopettaja alakoulussa: rehellisesti sanoen päivät olivat aika lyhyitä ja koin työn kevyeksi, vaikkakin lapsia piti paimentaa ja ohjata kädestä pitäen, ihan koko ajan.
2. kielten tuntiopettajana yläkoulussa (tähän minulla on kelpoisuus): ilta- ja viikonlopputöitä oli runsaasti, vaikka päivät koululla olivat keskimäärin 5-6-tuntisia. Oppilaat olivat hankalassa iässä, oppiaine ei heissä herättänyt hurraa-huutoja.
3. rättikässän tuntiopettajana alakoulussa: kaikkein helpoimmalla pääsi tässä. Keräsin lukuvuoden alussa ideat materiaalin puitteissa kasaan ja tunneilla jatkettiin sitä työtä, joka käsillä oli, ilman sen ihmeellisempää suunnittelua. Oli jakotunnit ja pienet ryhmät, ihan parasta.
Nykyään teen asiantuntijatyötä valtiolla siksi, että opettajahommat eivät sitten kuitenkaan olleet minua varten. Valinta ottaa joskus satunnaisesti päähän, etenkin silloin kun miettii, että opettajalla niitä varsinaisia työpäiviä vuodessa on se n.190 + vesot ja itsellä nykyään aika paljon enemmän.
OK! Olisi oikein kiva tietää, mikä on nyt noissa hommissa palkkasi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ei riistetä enää kirjoitti:
Olisiko parasta että opettajien kummalliset työsopimukset purettaisiin ja kaikki pistettäisiin 8:00-16:00 työajalle, normaalilla työsopimuksella? Resurrointi niin että lähiopetus ja opetuksen ulkopuolinen työ ehditään tehdä tuon ajan sisällä. Kesälomatkin voisivat olla sitten kuten muillakin, jolloin voisi kehittää materiaaleja yms. sillä aikaa kun oppilaat eivät ole koulussa... Kuulostako reilulle kaikkien osapuolten osalta? Ei enää riistettäisi opettajia...
Juttu on vaan niin että tuota on yritetty, mutta opettajien ammattiyhdistykset ovat jarruttaneet kaikilla tasuilla. Mistähän johtuu?
Kokonaistyöaika kokeiluissa työntantajan ainoa tavoite on ollut säästää ja olla lukematta mukaan kaikkea suunnittelu tm.työtä. Nykyinen repaleinen järjestelmä opetusvelvollisuuksineen ei toimi sekään mutta parannuksiin tarvitaan työntantajalta myös asenne, että kaikesta työstä tosiaan maksetaan! Nythän on paljon opettajan työtä, joka on pientä silppua päivän mittaan, jota ei mitata eikä siitä makseta.
Esim.oppilaan ja huoltajan kanssa on käytävä pakosti palavereita mutta niistä ei makseta erikseen vaan sisältyy nykyiseen palkkaan jne. Sen vuoksi pelkkä luokan edessä tehtävä työ ei ole kuin murto-osa mitä opettajat nykyään tekee työviikon mittaan. Oppilaiden lomat eivät ole muihin EU-maihin nähden mitenkään erityisen pitkät. Jos opettaja kesäkeskeytyksen ajan pakotetaan istumaan tyhjällä koululla, kenen etu se olisi? Opettajan työ on asiantuntijatyötä, jossa on vaikea erottaa työ- ja vapaa-aikaa useasti. Itsellä on välttämätöntä pysyä monessakin suhteessa uuden tutkimuksen ja ajankohtaisen keskustelun mukana ja tämä lukeminen ja tutkiminen tapahtuu kotona koneella ja kirjoista. Monilla on aivan vanhentuneet käsitykset koko opettajan työstä: jos aikoo tehdä työtä hyvin, on pysyttävä ajan harmoilla mm. tietotekniikassa ja sen ohjelmissa ja monessa muussa asiassa, aivan kuin muissakin ammateissa. Tämä tapahtuu omalla ajalla ja kustannuksella, kuten muillakin asiantuntijoilla. Koulua ei myöskään voi laittaa kiinni minkään koulutuksen vuoksi, vaikka se olisi tärkeääkin vaan jokainen joutuu hankkimaan täydennyskoulutusta mistä pystyy. Oman kaupungin työterveyshuolto voi olla kiinni, kun kaikki on koulutuksessa mutta koulussa se ei ole koskaan mahdollista. Olen opiskellut 7 vuotta aikoinaan yliopistossa ja olen nuyt palkkaurani huipulla: 4100 euroa kuussa bruttona. Nettona n.2700 euroa. Se ei tule siitä enää nousemaan vaikka työuraa on ainakin 20 vuotta eläkeikään. Niin, onko se kohtuuton muihin ylemmän korkeakoulututkinnon rinnalla? Jokainen voi olla mitä mieltä haluaa.
Ei millään pahalla mutta pikkaisen olen huolissani koulutuksen tasosta jos opettajien ajatukset ovat tuolla tasolla. Ensin kerrot että et keksi mitään tekemistä sille ajanhetkelle kun oppilaita ei ole koulussa, mutta seuraavassa vaiheessa vaadit että pääset opiskelemaan työajalla. Entäs tuo viittaus pieneen palkkaan, tarkoittaako se että mielestäsi vaatimatonta 4100e/kk palkkaa pitää kompensoida pitkillä lomilla ja lyhyillä työpäivillä vai miksi otit sen tässä yhteydessä esiin?
Kuntasektorille, esim. opettajille ei ole koskaan tarjolla esim.kesäkuussa tai heinäkuussa laadukasta tai mitään muutakaan täydennyskoulutusta. Kyse on kokonaisuudesta, missä ja milloin työtä tehdään. Opettajien työ on yksi osa koulun työtä ja nivoutuu lukuisten sidosryhmien kanssa, kuten nuoristotoimi, terveys- ja sosiaalitoimi, seurakunnat jne. Opettajat eivät elä umpiossa ja työ on tehtävä silloin, kun sitä oikeasti pystyy tekemään. Sen vuoksi tyhjässä koulussa pakkoistuminen ei ole järkevää kesällä vaan suunnitelua tehdään kotona. Opettajilla ei ole koulussa läsnäolopakkoa muuten kuin työnantajan osoittamina aikoina, muistakaa tämä. Palkan mainitsin siksi, että etenemismahdollisuudet ovat nolla, toisin kuin monella muulla korkeakoulutetulla asiantuntijalla yksityissektorilla.
Mitä luulet, järjestettäisiinkö hyvälaatuista koulutusta kesällä, jos kesän lomaviikkoja käytettäisiin organisoidusti opettajien kouluttamiseen? Tiedän että opettajilla ei ole läsnäolopakkoa kuin työnantajan osoittamina aikona ja tuo koettu tutkimuksissa ongelmaksi (esim. https://media.sitra.fi/2017/02/27174749/Selvityksia85-2.pdf).
Vierailija kirjoitti:
Huomio: yrittäkääpä hoitaa puhelimitse (tai paikan päällä käymällä) asioita eri yrityksissä perjantaina iltapäivällä - useimmiten saa vastauksen, että henkilö on seuraavaksi paikalla maanantaina aamusta. Eli se viikonloppu aloitetaan hyvin monessa ammatissa ajoissa :)
Ja kun itse opena menen perjantaina suoraan töistä klo 14-15 jälkeen kauppaan niin kumman paljon siellä on oppilaiden huoltajia viikonlopun ruokaostoksilla (eivät ole ammatiltaan opettajia). Ja todella usein tulee pyyntöjä, että voisiko miccopecca lähteä perjantaina aiemmin, niin pääsisimme ajoissa mökille / reissuun / sukulaisiin, usein pyydetään jopa koko perjantai vapaaksi. Ja hienosti ne työssäkäyvät hoitavat lastensa hammaslääkärit ym. kesken koulupäivän - ei ole opettajalle mahdollista lähteä kesken työpäivän lapsen kanssa lääkäriin.
Monella on nykyään liukuva työaika. Se ei tarkoita, että päivät olisivat lyhyempiä, vaan sitä, että ne työtunnit on tehty sisään jo aikaisemmassa vaiheessa. Samalla tavalla hoidetaan ne lasten hammaslääkärit. Ne otetaan joko kertyneistä ylitunneista tai sitten tehdään miinussaldoa, joka paikataan myöhemmin. Mutta kyllähän sä tämän älykkäänä ihmisenä tiesitkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Koulussamme on niin huonot työtilat, että lähden mielummin kotiini työhuoneeseen tekemään muutaman tunnin "iltavuoroa". Jos opetusta on 8h tulee edellisenä iltana helposti tehtyä 4h valmisteluja. Tästä talvesta tulee todella rankka. Samaan aikaan on uusittava yläkoulun ja lukion kursseja opsien vaihduttua. Vain osa entisestä materiaalista on käyttökelpoista.
Opetusta minulla on 27-32h viikko. Käytännössä teen 50-60h työviikkoa.
Ihan löysää lätinää; 50 h viikossa on 8 - 18 työtä joka arkipäivä. Ei tasan tarkan toteudu läpi lukuvuoden koska kukaan ei sitä jaksa. Tiedän tämän kokoomuksesta kun olen tehnyt tuollaisia viikkoja sesonkitöissä.
Vierailija kirjoitti:
Koulussamme on niin huonot työtilat, että lähden mielummin kotiini työhuoneeseen tekemään muutaman tunnin "iltavuoroa". Jos opetusta on 8h tulee edellisenä iltana helposti tehtyä 4h valmisteluja. Tästä talvesta tulee todella rankka. Samaan aikaan on uusittava yläkoulun ja lukion kursseja opsien vaihduttua. Vain osa entisestä materiaalista on käyttökelpoista.
Opetusta minulla on 27-32h viikko. Käytännössä teen 50-60h työviikkoa.
Miksi helvetissä teet noin paljon palkatta? Muilla aloilla töistä maksetaan tai niitä ei tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen tehnyt kolmen sorttisia opettajan hommia:
1. luokanopettaja alakoulussa: rehellisesti sanoen päivät olivat aika lyhyitä ja koin työn kevyeksi, vaikkakin lapsia piti paimentaa ja ohjata kädestä pitäen, ihan koko ajan.
2. kielten tuntiopettajana yläkoulussa (tähän minulla on kelpoisuus): ilta- ja viikonlopputöitä oli runsaasti, vaikka päivät koululla olivat keskimäärin 5-6-tuntisia. Oppilaat olivat hankalassa iässä, oppiaine ei heissä herättänyt hurraa-huutoja.
3. rättikässän tuntiopettajana alakoulussa: kaikkein helpoimmalla pääsi tässä. Keräsin lukuvuoden alussa ideat materiaalin puitteissa kasaan ja tunneilla jatkettiin sitä työtä, joka käsillä oli, ilman sen ihmeellisempää suunnittelua. Oli jakotunnit ja pienet ryhmät, ihan parasta.
Nykyään teen asiantuntijatyötä valtiolla siksi, että opettajahommat eivät sitten kuitenkaan olleet minua varten. Valinta ottaa joskus satunnaisesti päähän, etenkin silloin kun miettii, että opettajalla niitä varsinaisia työpäiviä vuodessa on se n.190 + vesot ja itsellä nykyään aika paljon enemmän.
OK! Olisi oikein kiva tietää, mikä on nyt noissa hommissa palkkasi?
Palkka on tuplat suhteessa opettajan palkkaan (ilman ylitunteja), mutta työn nurja puoli on se, että jos vaikkapa iltaseitsemältä perjantaina soi puhelin ja esimies kertoo, että pitää kirjoittaa puhe aiheesta X, niin se puhe kirjoitetaan vaikka kesken ravintolaillallisen lautasliinaan, jos ei muuta keksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin tietää, että mistä pirusta tää ihme valitus opettajia ja hoitohenkilökuntaa vastaan kumpuaa? Itse kuulun jälkimmäisiin ja ihan kauheeta valitusta saa lukea sieltä sun täältä. Itseltäni meinaa jo työmotivaatio kadota.. Omien lasteni opettajat ovat olleet kyllä tosi mukavia ja samaten muistan omasta lapsuudestani etenkin aivan ihanat alakoulun opet. Meillä oli pieni kyläkoulu ja opettajat huolehtivat meistä pienistä oppilaista ihan sydämellään. Itsekin sain sateisina päivinä usein opelta kyydin kotiin, koska matkaa oli useampi kilsa. Ja nyt omille pikkukoululaisilleni opettajat on tosi tärkeitä, vaikka käyvätkin isoa koulua ja kaikki on muuttunut omista kouluajoistani. Silti he jaksavat opetustyön ohella olla myös oikeasti läsnä. Tarvittaessa lohduttavat, halaavat, solmivat kengännauhat ja ovat jopa saattaneet kotiin kun koulumatka on ollut pelottava. Ja lapset odottavat jo kovasti kun koulu alkaa tulevalla viikolla.
Hoito- ja opetusala ovat suurimmat kustannuserät valtion budjetissa. Mikäli noita osa-alueita saataisiin tehostettua 10-15%, säilyttäen palveluiden tason, niin rahaa riittäisi aika moneen hyvään juttuun (köyhille, tms.)
Sinä siis leikkaisit lapsilta ja sairailta, että köyhät saisivat asumistuen, työmarkkinatuen ja toimeentulotuen päälle vähän hummailurahaa? No, mitä se koulutuksesta ja sairaanhoidosta leikkaaminen pitkällä tähtäimellä tarkoittaisi? Lisää köyhiä. Mistä leikataan seuraavaksi, että saadaan kaikille köyhille jaettua tarpeeksi tukia ja hummailurahaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomio: yrittäkääpä hoitaa puhelimitse (tai paikan päällä käymällä) asioita eri yrityksissä perjantaina iltapäivällä - useimmiten saa vastauksen, että henkilö on seuraavaksi paikalla maanantaina aamusta. Eli se viikonloppu aloitetaan hyvin monessa ammatissa ajoissa :)
Ja kun itse opena menen perjantaina suoraan töistä klo 14-15 jälkeen kauppaan niin kumman paljon siellä on oppilaiden huoltajia viikonlopun ruokaostoksilla (eivät ole ammatiltaan opettajia). Ja todella usein tulee pyyntöjä, että voisiko miccopecca lähteä perjantaina aiemmin, niin pääsisimme ajoissa mökille / reissuun / sukulaisiin, usein pyydetään jopa koko perjantai vapaaksi. Ja hienosti ne työssäkäyvät hoitavat lastensa hammaslääkärit ym. kesken koulupäivän - ei ole opettajalle mahdollista lähteä kesken työpäivän lapsen kanssa lääkäriin.
Monella on nykyään liukuva työaika. Se ei tarkoita, että päivät olisivat lyhyempiä, vaan sitä, että ne työtunnit on tehty sisään jo aikaisemmassa vaiheessa. Samalla tavalla hoidetaan ne lasten hammaslääkärit. Ne otetaan joko kertyneistä ylitunneista tai sitten tehdään miinussaldoa, joka paikataan myöhemmin. Mutta kyllähän sä tämän älykkäänä ihmisenä tiesitkin.
No tottakai tiesin. Sinä varmasti kuitenkin viestistäni ymmärsit, ettei opettajilla ole työssään samanlaista joustoa, eikös? En voi lounastauolla viedä lasta hammaslääkäriin, koska minulla ei ole lounastaukoa (jep, syön kyllä, yhdessä oppilaiden kanssa). En voi aamulla tulla muutamaa tuntia myöhemmin töihin, jotta ehtisin hoitaa aamulla virastoasioita. Opettaja on siis sidottu koulun kelloon ja koulun rytmiin. Onneksi sentään osan töistä voi tehdä haluamanaan ajankohtana - käytännössä tämä tarkoittaa, että joinain päivinä voin lähteä töistä klo 14.30, tosin valitettavasti klo 15 aikaan harvemmin saa lapsille neuvola- tai hammaslääkäriaikoja, puhumattakaan virastoissa hoidettavissa asioista. Tästä syystä olen joskus joutunut ottamaan palkattoman vapaan, koska meillä ei ole varsinaista mahdollisuutta esim. liukuvaan työaikaan.
Vierailija kirjoitti:
Kokonaistyöaika kokeiluissa työntantajan ainoa tavoite on ollut säästää ja olla lukematta mukaan kaikkea suunnittelu tm.työtä. Nykyinen repaleinen järjestelmä opetusvelvollisuuksineen ei toimi sekään mutta parannuksiin tarvitaan työntantajalta myös asenne, että kaikesta työstä tosiaan maksetaan! Nythän on paljon opettajan työtä, joka on pientä silppua päivän mittaan, jota ei mitata eikä siitä makseta. ...
Peruskoulun opena jännään kyllä, miten tää toteutettaisiin. Aika iso pelko persiissä on siitä, että työnantajan tavoitteena on teettää (paljon) enemmän töitä samalla (tai hiukan isommalla) palkalla.
Vuosityöaikahan on sen 1600 tuntia. Mielenkiintoista on tietysti se, miten määritellään ja kuka määrittelee sen, mitä siihen kuuluu. Homman voisi hoitaa esim. niin, että peruspalkkaa nostetaan vähän (vaikkapa 2800e -> 3000e tai vähän päälle), mikä kuulostaa sinänsä hyvältä. Samalla kuitenkin määritellään vuosityöaikaan kuuluvaksi vähän enemmän hommia, tai vaikka aika paljonkin enemmän. Eli vaikka ikälisättömälle opelle, joka on saanut kahdella ylitunnilla hilattua palkkansa vähän yli kolmeen tonniin maksetaan se sama reilu kolme tonnia, mutta samalla livautetaan hänelle kolmaskin ylitunti tai yksi opetusryhmä lisää, koska "kyllähän se nyt siihen vuosityöaikaan sisältyy koska me niin sanotaan".
Ja jos joku menee sitten loppukeväästä kertomaan rehtorille, että "hupsis, mulla tuli nyt tälle vuodelle parisataa tuntia lisähommia, minkähän kuun palkassa mulle sitten maksetaan se ylimääräinen seitsemän tonnia?", niin reksi kauhistuu ja toteaa, että "eihän tuollaista saa tapahtua, ei sitä kunnan talous kestä, ei ole budjetoitu - koita nyt ensi vuonna tehdä asiat järkevämmin".
Isoin lähtökohtainen ongelma on se, että miten määritellään tai rajataan suunnitteluun käytettävä aika. Yhden tunnin suunnitteluun voi mennä nolla minuuttia, jos kaikki on selvää. Jos taas lähtee suunnittelemaan/kokeilemaan/toteuttamaan jotain ihan uutta juttua, johon liittyy oikeasti paljon miettimistä, materiaaleja, tehtäviä yms., on siihen mahdollista saada kulumaan vaikka 6 tuntia. Tästä haarukasta on aika vaikea määritellä sitä keskimääräistä sunnitteluaikaa per oppitunti. On se sitten ihan mikä tahansa, niin aina joku käyttääkin todellisuudessa paljon vähemmän ja joku toinen taas paljon enemmän aikaa. Miten tämä ratkaistaan? Ei kai kukaan ilmoita alakanttiin tekemisiään? Mihin vedetään raja, jos joku yli-innokas ylisuoriutuja ehdottomasti haluaa nysvätä ja väkertää jokaista tuntiaan loputtomiin, käyttäen tuhottomasti työtunteja? Maksetaanko niistä hänelle oikeasti? Pitäisikö maksaa, jos järki sanoo, että ihan tuota kaikkea ei tarvitsisi tehdä?
Ei minulla ainakaan ole hyviä vastauksia noihin kysymyksiin.
Mulla loppuu jouluun saakka oppitunnit perjantaisin 13.00. Monelta saan lähteä? T. Yläkoulun ope
Vierailija kirjoitti:
ei riistetä enää kirjoitti:
Olisiko parasta että opettajien kummalliset työsopimukset purettaisiin ja kaikki pistettäisiin 8:00-16:00 työajalle, normaalilla työsopimuksella? Resurrointi niin että lähiopetus ja opetuksen ulkopuolinen työ ehditään tehdä tuon ajan sisällä. Kesälomatkin voisivat olla sitten kuten muillakin, jolloin voisi kehittää materiaaleja yms. sillä aikaa kun oppilaat eivät ole koulussa... Kuulostako reilulle kaikkien osapuolten osalta? Ei enää riistettäisi opettajia...
Juttu on vaan niin että tuota on yritetty, mutta opettajien ammattiyhdistykset ovat jarruttaneet kaikilla tasuilla. Mistähän johtuu?
Kokonaistyöaika kokeiluissa työntantajan ainoa tavoite on ollut säästää ja olla lukematta mukaan kaikkea suunnittelu tm.työtä. Nykyinen repaleinen järjestelmä opetusvelvollisuuksineen ei toimi sekään mutta parannuksiin tarvitaan työntantajalta myös asenne, että kaikesta työstä tosiaan maksetaan! Nythän on paljon opettajan työtä, joka on pientä silppua päivän mittaan, jota ei mitata eikä siitä makseta. Esim.oppilaan ja huoltajan kanssa on käytävä pakosti palavereita mutta niistä ei makseta erikseen vaan sisältyy nykyiseen palkkaan jne. Sen vuoksi pelkkä luokan edessä tehtävä työ ei ole kuin murto-osa mitä opettajat nykyään tekee työviikon mittaan. Oppilaiden lomat eivät ole muihin EU-maihin nähden mitenkään erityisen pitkät. Jos opettaja kesäkeskeytyksen ajan pakotetaan istumaan tyhjällä koululla, kenen etu se olisi? Opettajan työ on asiantuntijatyötä, jossa on vaikea erottaa työ- ja vapaa-aikaa useasti. Itsellä on välttämätöntä pysyä monessakin suhteessa uuden tutkimuksen ja ajankohtaisen keskustelun mukana ja tämä lukeminen ja tutkiminen tapahtuu kotona koneella ja kirjoista. Monilla on aivan vanhentuneet käsitykset koko opettajan työstä: jos aikoo tehdä työtä hyvin, on pysyttävä ajan harmoilla mm. tietotekniikassa ja sen ohjelmissa ja monessa muussa asiassa, aivan kuin muissakin ammateissa. Tämä tapahtuu omalla ajalla ja kustannuksella, kuten muillakin asiantuntijoilla. Koulua ei myöskään voi laittaa kiinni minkään koulutuksen vuoksi, vaikka se olisi tärkeääkin vaan jokainen joutuu hankkimaan täydennyskoulutusta mistä pystyy. Oman kaupungin työterveyshuolto voi olla kiinni, kun kaikki on koulutuksessa mutta koulussa se ei ole koskaan mahdollista. Olen opiskellut 7 vuotta aikoinaan yliopistossa ja olen nuyt palkkaurani huipulla: 4100 euroa kuussa bruttona. Nettona n.2700 euroa. Se ei tule siitä enää nousemaan vaikka työuraa on ainakin 20 vuotta eläkeikään. Niin, onko se kohtuuton muihin ylemmän korkeakoulututkinnon rinnalla? Jokainen voi olla mitä mieltä haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on pakko puuttua tuohon kun opettajia verrataan vuorotyöläisiin tms. työntekijöihin joilla on liukuva työaika. Tuossa on sellainen merkittävä ero että esim. liukuvan työajan omaava työntekijä raportoi tehdyt tunnit ja / tai kuittaa ne käytetyksi. Usein vielä raportoi melko tarkkaan mitä tuolla ajalla on tehnyt. Tätähän ei ole opettajan työssä. Saati että sitä seurattaisiin.
Minun on puolestani huomautettava, että kyllä opettajienkin työaikaa seurataan. Ammattiliitto teettää säännöllisesti satunnaisesti valituilla opettajilla työajan seurantajaksoja, ja tulokset huomioidaan alan sopimusneuvotteluissa. Työajan seurantaan perustuvat esimerkiksi eti kouluasteiden ja aineiden opettajien toisistaan poikkeavat opetusvelvollisuudet. Lisäksi työnantajilla voi olla omia seurantakäytänteitään. Oma työnantajani esimerkiksi teettää lukuvuosittain kuukauden mittaisen seurantajakson kaikilla työntekijöillä. Sen tarkoitus on arvioida kuhunkin opetuksen ulkopuoliseen tehtävään tarvittava tuntiresurssi niin, että resursointia voidaan muuttaa tarpeen mukaan.
Mitä tulee monien alojen tarkkaan raportointiin, se lisää tuskin kenenkään työtehoa. Kellokorttilainen voi istua toimistossa pelaamassa pasianssia ja kirjoittaa raporttiin, mitä huvittaa. Toinen myös selviytyy tietystä tehtävästä toista nopeammin, joku tekee huolellisempaa jälkeä kuin joku toinen. Eri aloilla on erilaiset työaikajärjestelmät alojen erilaisten luonteiden vuoksi, ja yleinen trendi asiantuntijatyössä tuntuisi olevan lisätä etätyötä ja vähentää raportointia.
Nykyään, kun raportoinnin, jatkuvan arvioinnin, lausuntojen kirjoittamisen ja muun toimistotyön sekä oppilashuollon määrä on lisääntynyt opetustyössä, on moni opettaja sitä mieltä, että opetusvelvollisuustyöaika ei enää sovi kuvaamaan työtä. Nythän on niin, että esimerkiksi ryhmänohjaukseen merkitään kaikille tietyn koulun opettajille vaikkapa tunti viikossa, mutta tosiasiassa työmäärä vaihtelee valtavasti sen mukaan, kuinka haastava ryhmä kenelläkin on. Vuosityöaika huomioisi erot paremmin ja tekisi näkyväksi oppituntien ulkopuolisen työn. Ammattiliitto on ajanut ainakin lukio-opettajille vuosityöaikaa, mutta yllättäen työnantajat, jotka joutuisivat tällöin maksamaan laskennallisen työajan sijaan todellisten tuntien mukaan, pistävät vastaan.
Opettaja EI KIRJOITA LAUSUNTOJA. Koskaan. Sen tekee lääkäri. Opelta voidaan pyytää esim kuvaus oppilaan käyttäytymisestä.
Vierailija kirjoitti:
Mulla loppuu jouluun saakka oppitunnit perjantaisin 13.00. Monelta saan lähteä? T. Yläkoulun ope
Noin puoli neljä voisi olla sopiva. Silloin nämä opettajien autoja kyttäävät kyylät saavat käsityksen, että olet opettanut noin kolmeen asti (tämä on vielä juuri ja juuri OK), ja sen lisäksi vielä kirjoitellut s-posteja tai Wilma-viestejä noin puolen tunnin ajan.
Se saattaisi tyydyttää nämä kateelliset vahtaajat.
Ei millään pahalla mutta pikkaisen olen huolissani koulutuksen tasosta jos opettajien ajatukset ovat tuolla tasolla. Ensin kerrot että et keksi mitään tekemistä sille ajanhetkelle kun oppilaita ei ole koulussa, mutta seuraavassa vaiheessa vaadit että pääset opiskelemaan työajalla. Entäs tuo viittaus pieneen palkkaan, tarkoittaako se että mielestäsi vaatimatonta 4100e/kk palkkaa pitää kompensoida pitkillä lomilla ja lyhyillä työpäivillä vai miksi otit sen tässä yhteydessä esiin?