Muita opettajia joita masentaa työhönpaluu?

Niin sitten ohiksena, miten ihmisen biologiaa opetetaan ala-asteella. Ope on maha pystyssä jo yli puolivälin raskauden. Joku poika luokassa suuttuu ja lyö. Itse siihen paikalla olleena, että ensinnäkin älä lyö ja se on tiineenä. Hoikalla naisella puoli pötsiä pystyssä, eikä kukaan tajua, että se olisi vain vähän lihonut.

Ymmärrän, ettei kaikkea haluta tehdä julkiseksi, mutta tuo oli jo niin ilmiselvää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noista miesopettajista. Meillä on neljä lasta ja kahdella oli miesope ja kahdella naisope alakoulussa. En tiedä, mitä se alimman alta meneminen miehillä on. Koska ihan samalla tavalla oppivat miesopettajankin luokassa lukemaan ja laskemaan ja muutkin asiat, mitä piti. Kaikki pääsivät alakoulun hyvin läpi.

Yläkoulun puolella oli muutama loistava miesope. Kuri oli heillä aina paljon parempi. Osa naisopettajista ei saanut mitään kuria porukkaan. Eli tuntityöskentely oli miesopettajien tunneilla paljon tiiviimpää.

Joten en kyllä ainakaan koululaisten äitinä allekirjoita tätä miesopettajien haukkumista.

Tuntemani miesopet keskittyvät siihen, "että heistä varmasti pidetään", ovat päälle liimatun rentoja ja jättävät tärkeitä asioita opettamatta.

Tuo ei kyllä pidä paikkaansa, sillä tärkeätkin asiat voi opettaa rennommalla tyylillä.

Kahden teini-ikäisen äitinä parhaimmat opettajat lapsillani on kyllä ollut miehiä, paria naisopettajaa lukuunottamatta.

Eikä opettajalta riitä opettaa "tärkeät asiat" vaan pitää luoda oppilaalle valmiudet ja kiinnostus tiedon vastaanottamiseen.

Tämän huomaa, kun lapset tekevät läksyjä. Suosikkiopen läksyt tehdään mukisematta ja vielä hyvin, mutta joidenkin opettajien sitten taas rimaa hipoen, eikä kiinnostusta juuri ole. Eikä se johdu, etteikö aihe kiinnostaisi, sillä jos opettaja vaihtuu, joko skarpataan tai sitten päinvastoin.

Joskus tuntuu, että ne vanhemmat pitäisi laittaa takaisin kouluun. Nurkassa seisomisesta voisi osa aloittaa.

Lukaispaaka lomalukemisena Lipposkan palkkatulot.

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201707282200292454_pi.shtml

Kelpaisi moinen sopeutuminen minullekin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noista miesopettajista. Meillä on neljä lasta ja kahdella oli miesope ja kahdella naisope alakoulussa. En tiedä, mitä se alimman alta meneminen miehillä on. Koska ihan samalla tavalla oppivat miesopettajankin luokassa lukemaan ja laskemaan ja muutkin asiat, mitä piti. Kaikki pääsivät alakoulun hyvin läpi.

Yläkoulun puolella oli muutama loistava miesope. Kuri oli heillä aina paljon parempi. Osa naisopettajista ei saanut mitään kuria porukkaan. Eli tuntityöskentely oli miesopettajien tunneilla paljon tiiviimpää.

Joten en kyllä ainakaan koululaisten äitinä allekirjoita tätä miesopettajien haukkumista.

Tuntemani miesopet keskittyvät siihen, "että heistä varmasti pidetään", ovat päälle liimatun rentoja ja jättävät tärkeitä asioita opettamatta.

Naisopettajien tuntema miesviha ja kateus on yllätys. Mistä tiedät mitä ja miten miehet opettavat luokissaan kun olet omalla tunnillasi omassa luokassasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noista miesopettajista. Meillä on neljä lasta ja kahdella oli miesope ja kahdella naisope alakoulussa. En tiedä, mitä se alimman alta meneminen miehillä on. Koska ihan samalla tavalla oppivat miesopettajankin luokassa lukemaan ja laskemaan ja muutkin asiat, mitä piti. Kaikki pääsivät alakoulun hyvin läpi.

Yläkoulun puolella oli muutama loistava miesope. Kuri oli heillä aina paljon parempi. Osa naisopettajista ei saanut mitään kuria porukkaan. Eli tuntityöskentely oli miesopettajien tunneilla paljon tiiviimpää.

Joten en kyllä ainakaan koululaisten äitinä allekirjoita tätä miesopettajien haukkumista.

Tuntemani miesopet keskittyvät siihen, "että heistä varmasti pidetään", ovat päälle liimatun rentoja ja jättävät tärkeitä asioita opettamatta.

Suurin osa oppilaista oppii opettajasta huolimatta.

Niinpä. Meidänkin yläkoulun heikoimmat lenkit on miesopettajat. He soveltavat koulun yhteisiä sääntöjä oman halunsa mukaan koska heille tärkeintä on että heistä pidetään. Sitten jos joku vanhempi ottaa negatiivisesti yhteyttä niin miesopettaja menee siitä niin sekaisin että jää 2 viikon sairaslomalle. Samaiset miesopet sanoo sitten naisopeille samassa tilanteessa että pitää pystyä nousemaan sen negatiivisen palautteen yläpuolelle!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noista miesopettajista. Meillä on neljä lasta ja kahdella oli miesope ja kahdella naisope alakoulussa. En tiedä, mitä se alimman alta meneminen miehillä on. Koska ihan samalla tavalla oppivat miesopettajankin luokassa lukemaan ja laskemaan ja muutkin asiat, mitä piti. Kaikki pääsivät alakoulun hyvin läpi.

Yläkoulun puolella oli muutama loistava miesope. Kuri oli heillä aina paljon parempi. Osa naisopettajista ei saanut mitään kuria porukkaan. Eli tuntityöskentely oli miesopettajien tunneilla paljon tiiviimpää.

Joten en kyllä ainakaan koululaisten äitinä allekirjoita tätä miesopettajien haukkumista.

Tuntemani miesopet keskittyvät siihen, "että heistä varmasti pidetään", ovat päälle liimatun rentoja ja jättävät tärkeitä asioita opettamatta.

Naisopettajien tuntema miesviha ja kateus on yllätys. Mistä tiedät mitä ja miten miehet opettavat luokissaan kun olet omalla tunnillasi omassa luokassasi?

Olen eri, mutta riittävän monta on nähty. Myös luonnevikaisia joukossa. Tänä päivänä siitä kurinpidosta oltaisiin käräjillä.

Tavallaan mua hämmentää lukea, kuinka väsyneitä monet opettajat on. Tiedän sen toki työpaikaltakin, muttei siitä näin suoraan kahvihuoneessa puhuta.

Suurina ongelmina näen jatkuvat leikkaukset ja entistä suuremmat ryhmäkoot. Monilla opettajilla ei ole tarpeeksi auktoriteettia, toisaalta myös oppilaat ovat nykyään haastavampia ja paljon on sellaista "minua et määräile" - asennetta, kuvataan videot nettiin ja jatkuva pelkotila ja kaoottisuus päällä. Ei omalla kohdalla, nämä ovat huomioita, joita olen tehnyt työpaikalla. Opettajan pelko luokassa ja oppilaiden keskellä on iso ongelma, jolle täytyisi jollakin keinolla saada ratkaisu.

Itse olen erityisluokanopettaja (nk tarkkis) yläkoulussa, ja myönnän - ei se helpoimmasta päästä ole. Mutta itse tulen läheiseksi oppilaisen kanssa, tietenkin, kun opetan muutamaa oppilasta kolme vuotta. Ja opetan siis kaikki aineet, poislukien kotitalous ja käsityöt.

Enemmän menee yvin kuin huonosti, ja vaikeudetkin sitten selvitellään. Auktoriteetti on kova sana, mutta myös omanlainen rentous.

Olen kesälläkin ollut enemmän ja vähemmän tekemisissä oppilaiden ja perheiden kanssa, kävin jopa yhden oppilaan rippijuhlissa. Ja yhden entisen oppilaan häissä.

Odotan kuitenkin innolla taas alkavaa vuotta.

Kuka oikeasti haluaa opettajaksi nykypäivänä? Paljon olisi annettavaa, vaan kaikki kurinpidolliset toimet on riisuttu pois. Oppilaat tietävät sen ja lainaavat lakipykäliä tarvittassa. Samalla voi näyttää keskisormea, haistatella "sä et voi mulle mitään, tiedän oikeuteni" jne. Menes vaan polttamaan välitunnilla se hamppusätkäsi, niin hermot lepää hetken, jotta ruotsin kielioppi kiinnostaisi. Tai ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen alakoulussa koulunkäynninohjaajana ja minun mielestäni aika iso osa opettajista on turhasta vinkuvia kitisijöitä. Kiltit kympin tytöt ovat hakeutuneet opettajiksi ja kun sitten törmäävät vähän erilaisiin perheisiin ja lapsiin kuin heidän ihannemaailmassaan olisi, niin eivät tunnu kestävän.

Työaika alakoulussa on erittäin lyhyt ja valmistelut olemattomia. Didaktiikka ja pedagogiikka ei ihan vuosittain vaadi päivitystä, kuin alkuopetuksessa opetetaan JanicaNicoja lukemaan ja laskemaan. Kolmannesta eteenpäin olevatkin ainekokonaisuudet ovat niin alkeellista kamaa, että kuka tahansa lukion käynyt aikuinen osaa niitä vetää ilman valmisteluja, puhumattakaan viisi vuotta opetusta opiskelleet maisterit.

Uusi opsi on johtanut siihen, että 4-6 luokkalaiset ovat osin oman onnensa nojassa, kun keskenään yrittävät koulun käytävillä "ilmiöoppia". Käytännössä homma menee eriasteiseksi häröilyksi, koska luokanopettajat haukottelevat luokissaan ja valittavat paskaa työtään.

Hankalimmat oppilaat sysätään koulunkäynninohjaajien kontolle jonnekin käytäville ja siivouskomeroihin "opiskelemaan". Juuri ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten sitä opettajan ammattitaitoa. Mutta ei, on kivampi puuhastella tulevien kilttien kympin tyttöjen kanssa.

Kun sitten puolenpäivän jälkeen alkaa oppilaiden koulupäivät päättymään, niin opet jäävät luokkiin "valmistelemaan" ja vastailemaan Wilmaviesteihin, mutta kahdelta alkaakin jo ulko-ovi käymään ja kolmen jälkeen ei koulusta löydy enää kuin rehtori ja koulusihteeri. Johan siinä päivällä mittaa kertyikin, 6-7h. Huh huh.

Kesälomatkin kuluvat kuulemma valmisteluissa. Kumma juttu kuitenkin, että elokuussa saa viikon-pari odotella, ennenkuin kaikkien luokkien lukujärjestykset yms. ovat kunnossa.  Koska tosiasiassa kukaan ei tee mitään tulevan lukuvuoden hyväksi ennen viimeistä viikkoa, jolloin tullaan laittamaan kivoja kuvia luokan seinille ja pulpetit ojennukseen.

Koulu (alakoulut ainakin) elää ihan kummallisessa kuplassa muuhun työelämään nähden. Lyhyet päivät ja jatkuvasti lomailua. Kesän opetukseton aika kruununa kakussa. Ja ei millään muka jaksa, ei millään. Menisivät kymmeneksi vuodeksi jonnekin "tuottavaan" työhön, niin osaisivat taas arvostaa siistejä sisätöitään pitkillä lomilla.

Miksi olet itse kouluavustajana? Eikö kannattaisi ryhtyä opettajaksi, kun sitä hommaa osaisit epäilemättä tehdä vallan hyvin? Nyt palkkasi on puolet opettajan palkasta, ja kesällä joudut työttömäksi tai tuuraajaksi joihinkin muihin kunnan hommiin. Toisaalta joskus itse mietin, että irtisanoutuisin yläkoulun opettajan virasta ja ryhtyisin avustajaksi. Voisi aamulla mennä ns. valmiiseen pöytään ja iltapäivällä jättää työasiat työpaikalle. Vaihdetaanko?

Ikää on ihan liikaa opettajaksi opiskeluun. Muuten kyllä. Opettajan (ja koulunkäynninohjaajan) työ alakoulussa luokanopettajana on niin lupsakkaa touhua verrattuna aikaisempaan työuraani, että mielelläni tosiaan nostaisin tuplapalkkaa opettajan ominaisuudessa. Mutta jos sinua ahdistaa olla tuplapalkalla siisteissä sisähommissa, niin miksi et tosiaan ryhdy sanoista tekoihin ja loikkaa koulunkäynninohjaajan hommiin? Kun siinä mielestäsi kaikki on "valmiiksi tehty".  Juridisesti ehkä niin, mutta käytännössä varsinkin pienluokalla ohjaaja tekee hyvin pitkälle samoja hommia opettajan kanssa. Se kuuluisa "pedagoginen" vastuu puuttuu, mutta käytännössä olemme samoissa HOJKS-palavereissa, sossu-palavereissa, keskustelemme vanhempien kanssa koulujutuistakin kun vanhemmat hakevat erkkalapsensa iltapäiväkerhoista (erkkalapsillahan on oikeus koko peruskoulun ajan iltapäiväkerhoiluun...), vedämme jakotunteja hyvinkin itsenäisesti, you name it.

Tykkään työstäni enkä valita kuin palkkaa, joka tosiaan on puolet alakoulun open palkasta. En pysty ymmärtämään sitä luokanopettajien kitinää surkeasta työstä. Kuten joku tuolla aiemmin jo sanoi, muutamaksi vuodeksi pakkotahtiseen liukuhihnavuorotyöhön kellokortin ohjaamana, niin johan osaisi taas arvostaa opetustyön keveyttä ja älyttömän pitkiä vapaita. Tuntuukin, että opettajiksi valikoituu valintaprosessissa sellaisia ihmisiä, jotka eivät oikein tunnu kestävän pienintäkään säröä pikkusievään porvarilliseen maailmankatsomukseensa, eivätkä _oikeasti_ pysty samaistumaan niihin pikkupettereihin ja suvipilviin, joille elämä ei ole ihan niin helppoa koulussa eikä kotona. Iso osa opettajista on kotoisin ylemmän keskiluokan perheistä ja sen kyllä huomaa. Niitä kilttejä kympin tyttöjä, joille on vaikeaa kohdata muunkaltaista elämää.

Sinun kirjoituksistasi huomaa selvästi, miksi olet kouluavustaja etkä opettaja. Noin mustavalkoista ajattelua tapaa yleensä vain hyvin nuorilla ihmisillä.

Monella opettajalla ja ammattikasvattajalla on auktoriteettia. Ongelmana ovat enenemässä määrin oppilaat ja vanhemmat. Kuorossa huudetaan kaikkea, mitä estää sitä kasvatusta. Eihän ammattilainen voi tietää riittävästi Jani-Petterin sielunelämästä. Vanhempiakin riipii aiheellinen arvostelu, mitä kutsutaan kasvatukseksi. Kermapersesukupolvi kasvattaa seuraavaa.

Ihanan vapauttavaa sanoa tämä ääneen, kun lopetin opettajana.

Vierailija kirjoitti:

Juttelin juuri opettajan kanssa joka joka oli ihan paniikissa taas koulua alkamisesta. Ei jaksa aloittaa.Lapset ovat nykyään niin vaikeita, haastavia ja kovaäänisiä ja ongelmallisia. Opettajan niskaan kaadetaan sellainen kuorma paskaa talven aikana että sitä ei kukaan tajua. Vanhemmat vaatii ,aikataulut vaatii. Itse vaatii itseltään. Pitäisi opettaa. Muutakin kuin käytöstapoja. Ei loma-aika auta palautumaan. Pitäisi olla vielä työnohjausta ja terapiaa enemmän MYÖS OPETTAJILLE.

Kohta ei kukaan halua opettajaksi!!!

Kommentissasi teet lapsista ja nuorista hirviöitä ja opettajat ovat työssään hätää kärsimässä, vaikka he ovat alan ammattilaisia, joilla luulisi olevan ammattitaitoa ja osaamista.

Jostakin syystä päiväkodin henkilökunta ei juuri valita lapsista ja heidän hoitamisesta, vaikka ryhmäkoot ovat isot.

Mutta auta armias, kun lapsi menee kouluun, hänestä tulee yhdessä yössä joidenkin opettajien mukaan ihmishirviö, joka vie opettajan hermot ja voimavarat.

Puhumattakaan kouluavustajista, poliisista, lääkäreistä, harrastusten ohjaajista, lasusta jne. he kun eivät juuri valita, kuinka raskasta on työskennellä lasten ja nuorten kanssa.

Miksi vaikeudet kasaantuvat vain opettajille, vaikka luulisi heillä jo ammattinsa puolesta olevan taito ja osaaminen. Ja miten yksikään opettaja voi kuvitella sitten vanhempien pärjäävät, kun heiltä puuttuu alan koulutus.

Koulunkäyntiavustajat. Osa niistä luulee olevansa opettajia. Löytyvät usein välitunneilla nurkan takaa tupakalla. Parhaimmillaan ovat suureksi avuksi. Pahimmillaan yksi oppilas lisää.

Vierailija kirjoitti:

Monella opettajalla ja ammattikasvattajalla on auktoriteettia. Ongelmana ovat enenemässä määrin oppilaat ja vanhemmat. Kuorossa huudetaan kaikkea, mitä estää sitä kasvatusta. Eihän ammattilainen voi tietää riittävästi Jani-Petterin sielunelämästä. Vanhempiakin riipii aiheellinen arvostelu, mitä kutsutaan kasvatukseksi. Kermapersesukupolvi kasvattaa seuraavaa.

Ihanan vapauttavaa sanoa tämä ääneen, kun lopetin opettajana.

Mihin työhön vaihdoit?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin juuri opettajan kanssa joka joka oli ihan paniikissa taas koulua alkamisesta. Ei jaksa aloittaa.Lapset ovat nykyään niin vaikeita, haastavia ja kovaäänisiä ja ongelmallisia. Opettajan niskaan kaadetaan sellainen kuorma paskaa talven aikana että sitä ei kukaan tajua. Vanhemmat vaatii ,aikataulut vaatii. Itse vaatii itseltään. Pitäisi opettaa. Muutakin kuin käytöstapoja. Ei loma-aika auta palautumaan. Pitäisi olla vielä työnohjausta ja terapiaa enemmän MYÖS OPETTAJILLE.

Kohta ei kukaan halua opettajaksi!!!

Kommentissasi teet lapsista ja nuorista hirviöitä ja opettajat ovat työssään hätää kärsimässä, vaikka he ovat alan ammattilaisia, joilla luulisi olevan ammattitaitoa ja osaamista.

Jostakin syystä päiväkodin henkilökunta ei juuri valita lapsista ja heidän hoitamisesta, vaikka ryhmäkoot ovat isot.

Mutta auta armias, kun lapsi menee kouluun, hänestä tulee yhdessä yössä joidenkin opettajien mukaan ihmishirviö, joka vie opettajan hermot ja voimavarat.

Puhumattakaan kouluavustajista, poliisista, lääkäreistä, harrastusten ohjaajista, lasusta jne. he kun eivät juuri valita, kuinka raskasta on työskennellä lasten ja nuorten kanssa.

Miksi vaikeudet kasaantuvat vain opettajille, vaikka luulisi heillä jo ammattinsa puolesta olevan taito ja osaaminen. Ja miten yksikään opettaja voi kuvitella sitten vanhempien pärjäävät, kun heiltä puuttuu alan koulutus.

Viittaamisi ammattiryhmiin. Opettajilta on riisuttu käytännössä kaikki kurinpidon toimenpiteet. Toisin kuin noilta muilta. Lisäksi vanhemmat osaavat kasvattaa sen hiukan verran, että lapset tietävät "oikeutensa". Siitä myös huomautetaan.

Suosittelisin sinulle päivää luokissa ja kommentoi sen jälkeen. Itsekin alan pitkän linjan ammattilaisena jos menen vieraaseen luokkaan, niin johan heitetään löylyä kiukaalle. Enkä todellakaan ole hiiri. Oppilaat itse sanovat, että niistä on hauska saada vaihtelua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Monella opettajalla ja ammattikasvattajalla on auktoriteettia. Ongelmana ovat enenemässä määrin oppilaat ja vanhemmat. Kuorossa huudetaan kaikkea, mitä estää sitä kasvatusta. Eihän ammattilainen voi tietää riittävästi Jani-Petterin sielunelämästä. Vanhempiakin riipii aiheellinen arvostelu, mitä kutsutaan kasvatukseksi. Kermapersesukupolvi kasvattaa seuraavaa.

Ihanan vapauttavaa sanoa tämä ääneen, kun lopetin opettajana.

Mihin työhön vaihdoit?

Bisnes. En kadu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen alakoulussa koulunkäynninohjaajana ja minun mielestäni aika iso osa opettajista on turhasta vinkuvia kitisijöitä. Kiltit kympin tytöt ovat hakeutuneet opettajiksi ja kun sitten törmäävät vähän erilaisiin perheisiin ja lapsiin kuin heidän ihannemaailmassaan olisi, niin eivät tunnu kestävän.

Työaika alakoulussa on erittäin lyhyt ja valmistelut olemattomia. Didaktiikka ja pedagogiikka ei ihan vuosittain vaadi päivitystä, kuin alkuopetuksessa opetetaan JanicaNicoja lukemaan ja laskemaan. Kolmannesta eteenpäin olevatkin ainekokonaisuudet ovat niin alkeellista kamaa, että kuka tahansa lukion käynyt aikuinen osaa niitä vetää ilman valmisteluja, puhumattakaan viisi vuotta opetusta opiskelleet maisterit.

Uusi opsi on johtanut siihen, että 4-6 luokkalaiset ovat osin oman onnensa nojassa, kun keskenään yrittävät koulun käytävillä "ilmiöoppia". Käytännössä homma menee eriasteiseksi häröilyksi, koska luokanopettajat haukottelevat luokissaan ja valittavat paskaa työtään.

Hankalimmat oppilaat sysätään koulunkäynninohjaajien kontolle jonnekin käytäville ja siivouskomeroihin "opiskelemaan". Juuri ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten sitä opettajan ammattitaitoa. Mutta ei, on kivampi puuhastella tulevien kilttien kympin tyttöjen kanssa.

Kun sitten puolenpäivän jälkeen alkaa oppilaiden koulupäivät päättymään, niin opet jäävät luokkiin "valmistelemaan" ja vastailemaan Wilmaviesteihin, mutta kahdelta alkaakin jo ulko-ovi käymään ja kolmen jälkeen ei koulusta löydy enää kuin rehtori ja koulusihteeri. Johan siinä päivällä mittaa kertyikin, 6-7h. Huh huh.

Kesälomatkin kuluvat kuulemma valmisteluissa. Kumma juttu kuitenkin, että elokuussa saa viikon-pari odotella, ennenkuin kaikkien luokkien lukujärjestykset yms. ovat kunnossa.  Koska tosiasiassa kukaan ei tee mitään tulevan lukuvuoden hyväksi ennen viimeistä viikkoa, jolloin tullaan laittamaan kivoja kuvia luokan seinille ja pulpetit ojennukseen.

Koulu (alakoulut ainakin) elää ihan kummallisessa kuplassa muuhun työelämään nähden. Lyhyet päivät ja jatkuvasti lomailua. Kesän opetukseton aika kruununa kakussa. Ja ei millään muka jaksa, ei millään. Menisivät kymmeneksi vuodeksi jonnekin "tuottavaan" työhön, niin osaisivat taas arvostaa siistejä sisätöitään pitkillä lomilla.

Miksi olet itse kouluavustajana? Eikö kannattaisi ryhtyä opettajaksi, kun sitä hommaa osaisit epäilemättä tehdä vallan hyvin? Nyt palkkasi on puolet opettajan palkasta, ja kesällä joudut työttömäksi tai tuuraajaksi joihinkin muihin kunnan hommiin. Toisaalta joskus itse mietin, että irtisanoutuisin yläkoulun opettajan virasta ja ryhtyisin avustajaksi. Voisi aamulla mennä ns. valmiiseen pöytään ja iltapäivällä jättää työasiat työpaikalle. Vaihdetaanko?

Ikää on ihan liikaa opettajaksi opiskeluun. Muuten kyllä. Opettajan (ja koulunkäynninohjaajan) työ alakoulussa luokanopettajana on niin lupsakkaa touhua verrattuna aikaisempaan työuraani, että mielelläni tosiaan nostaisin tuplapalkkaa opettajan ominaisuudessa. Mutta jos sinua ahdistaa olla tuplapalkalla siisteissä sisähommissa, niin miksi et tosiaan ryhdy sanoista tekoihin ja loikkaa koulunkäynninohjaajan hommiin? Kun siinä mielestäsi kaikki on "valmiiksi tehty".  Juridisesti ehkä niin, mutta käytännössä varsinkin pienluokalla ohjaaja tekee hyvin pitkälle samoja hommia opettajan kanssa. Se kuuluisa "pedagoginen" vastuu puuttuu, mutta käytännössä olemme samoissa HOJKS-palavereissa, sossu-palavereissa, keskustelemme vanhempien kanssa koulujutuistakin kun vanhemmat hakevat erkkalapsensa iltapäiväkerhoista (erkkalapsillahan on oikeus koko peruskoulun ajan iltapäiväkerhoiluun...), vedämme jakotunteja hyvinkin itsenäisesti, you name it.

Tykkään työstäni enkä valita kuin palkkaa, joka tosiaan on puolet alakoulun open palkasta. En pysty ymmärtämään sitä luokanopettajien kitinää surkeasta työstä. Kuten joku tuolla aiemmin jo sanoi, muutamaksi vuodeksi pakkotahtiseen liukuhihnavuorotyöhön kellokortin ohjaamana, niin johan osaisi taas arvostaa opetustyön keveyttä ja älyttömän pitkiä vapaita. Tuntuukin, että opettajiksi valikoituu valintaprosessissa sellaisia ihmisiä, jotka eivät oikein tunnu kestävän pienintäkään säröä pikkusievään porvarilliseen maailmankatsomukseensa, eivätkä _oikeasti_ pysty samaistumaan niihin pikkupettereihin ja suvipilviin, joille elämä ei ole ihan niin helppoa koulussa eikä kotona. Iso osa opettajista on kotoisin ylemmän keskiluokan perheistä ja sen kyllä huomaa. Niitä kilttejä kympin tyttöjä, joille on vaikeaa kohdata muunkaltaista elämää.

Sinun kirjoituksistasi huomaa selvästi, miksi olet kouluavustaja etkä opettaja. Noin mustavalkoista ajattelua tapaa yleensä vain hyvin nuorilla ihmisillä.

Koulunkäyntiavustajakin on läsnä vain oppitunneilla eikä näe sitä valtavaa "näkymätöntä" työmäärää niiden ulkopuolella. Opetuksen suunnittelu ja yhteydenpito koteihin kuuluu asiaan mutta kaikenmaailman muu koulun toiminnan kehittämis- ja arviointityö ja paperihommat ottaa päähän ja vie aikaa sekä energiaa olennaisesta.

Menkää töihin älkääkä kitiskö. Tarpeeksi kauan olette jo lomailleet. Ja ihan itse ammattinne valinneet. "Se on ammatinvalintakysymys". On meidän muidenkin duuneissa omat ikävät puolemme. Jos ette kykene, hakekaa saikkua.

Ai sentään jos kuulisitte lastentarhanopettajien avautumiset. Kollegiaalisista syistä niitä kuulee enemmän kuin tarpeeksi. :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juttelin juuri opettajan kanssa joka joka oli ihan paniikissa taas koulua alkamisesta. Ei jaksa aloittaa.Lapset ovat nykyään niin vaikeita, haastavia ja kovaäänisiä ja ongelmallisia. Opettajan niskaan kaadetaan sellainen kuorma paskaa talven aikana että sitä ei kukaan tajua. Vanhemmat vaatii ,aikataulut vaatii. Itse vaatii itseltään. Pitäisi opettaa. Muutakin kuin käytöstapoja. Ei loma-aika auta palautumaan. Pitäisi olla vielä työnohjausta ja terapiaa enemmän MYÖS OPETTAJILLE.

Kohta ei kukaan halua opettajaksi!!!

Kommentissasi teet lapsista ja nuorista hirviöitä ja opettajat ovat työssään hätää kärsimässä, vaikka he ovat alan ammattilaisia, joilla luulisi olevan ammattitaitoa ja osaamista.

Jostakin syystä päiväkodin henkilökunta ei juuri valita lapsista ja heidän hoitamisesta, vaikka ryhmäkoot ovat isot.

Mutta auta armias, kun lapsi menee kouluun, hänestä tulee yhdessä yössä joidenkin opettajien mukaan ihmishirviö, joka vie opettajan hermot ja voimavarat.

Puhumattakaan kouluavustajista, poliisista, lääkäreistä, harrastusten ohjaajista, lasusta jne. he kun eivät juuri valita, kuinka raskasta on työskennellä lasten ja nuorten kanssa.

Miksi vaikeudet kasaantuvat vain opettajille, vaikka luulisi heillä jo ammattinsa puolesta olevan taito ja osaaminen. Ja miten yksikään opettaja voi kuvitella sitten vanhempien pärjäävät, kun heiltä puuttuu alan koulutus.

En tiennytkään että yläkoululaiset on ennen yläkouluun tuloaan olleet edellisenä päivänä vielä päiväkodissa! Kun kerran yhdessä yössä muuttuvat...

Enkä tiennyt sitäkään että lääkärillä ja lasulla on kerrallaan edessä 25 teiniä, joista vastaa yksin ja tunnin välein uus porukka sisään. Tai että harrastusten ohjaaja joutuu opettamaan ruotsin kielioppia, matikan yhtälöitä, pilkkusääntöjä tms ei niin nuorten tykkäämää asiaa.