Jännittääkö sinua hurjissa huvipuistolaitteissa?
Juteltiin ystävien kanssa huvipuistolaitteissakäymisestä. Moni kertoi saavansa laitteissa adrenaliiniryöpyn, joka tuntuu hyvätä. Laittessaa jännittää että pitävätkö suojakaaret ja suistuuko juna radalta.
Olen luonteeltani tasainen "viilipytty", vaikka pelkäänkin monia asioita. En todellakaan ole mikään rohkea ihminen, ennemminkin arka. Huvipuistolaitteet eivät kuitenkaan kuulu pelottaviin asioihin. Uskon että kaaret pysyvät paikoillaan enkä kuole ajon aikana. Tämä siitäkin huolimatta, että olen ollut lapsena huvipuistolaitteessa, joka meni rikki.
Huvipuistolaitteet ovat siis minusta vain tylsiä. Jotkut rytkyttävät ja turvakaaret painavat, joten olo voi olla epämukava. Osassa tulee huono olo. Mutta ei pelota, ei tule mitään upeaa adrenaliiniryöppyä ja sen jälkeistä hyvää oloa. Olen tänäkin kesänä käynyt kaiki Linnanmäen hurjimmatkin laitteet läpi, ei mitään fiilistä.
Olenko ihan outo? Pelottaako kaikkia muita (kuten tuttavapiirissäni)? Saavatko kaiki muut noista jotain hyvää fiilistä?
Kommentit (25)
Pilvenpyörä oli ihana, enemmän sellaisia tasaisesti pyöriviä keskitason laitteita. Ulkomailla on korkeitakin ketjukiikkuja. Jos vielä mahtuisi maha mukaan...
Särkänniemen X on iha hullu laite mutta hyvä. Oon kokeillu. Samoin Powerparkin Pegasus. Mutta koko Suomen paras laite on Powerparkin Booster. Oon käyny ja oli ihan paras. Hurjista hurjin laite. Mä aion käydä Linnanmäen Kieputtimessa mutta mulle on sanottu että ne turvakaaret voi sattua jos on isot jalat. Kaikki muut mun lempilaitteet tuntuu iha helpolta. Esim Powerparkin Dragon tower. Oon käyny ja tykkäsin. Vähä niinku Kingi.
Minä olen muutaman vuoden sisällä alkanut pelkäämään huvipuistolaitteita liikaa.
Pelkään niitä niin paljon, että pelkään saavani sydänkohtauksen. Joskus joku sai minut huijattua Linnanmäen Taigaan, ja se odotus, ennen kuin laite lähti liikkeelle, oli aivan kamalaa. Kiljuin ääneni käheäksi, jalat tutisi koko päivän sen jälkeen, en nauttinut yhtään vaan se oli hirveää kaikin puolin.
Sama koskee Rakettia, Kingiä, Kirnua, Ukkoa, kaikkia oikeastaan. Vuoristorataakin.
Lapsena kyllä juoksin päätä pahkaa laitteesta laitteeseen, mutta nykyään pelkään niitä, en nauti.
Itse kävin tänään vuosien tauon jälkeen huvipuistossa. Aluksi oli hankala päättää että ostaako yksittäisiä laitelippuja vaiko rannekkeen. Päädyin rannekkeeseen koska halusin käydä useissa laitteissa ja useiden laitelippujen on kallista puuhaa. Olen valikoiva sen suhteen että missä laitteissa käyn eli paljon pyörivät sekä pää alaspäin menevät laitteet jätän sovinnolla väliin. Pelkään että pahimmassa tapauksessa tulee niin huono että oksennan. Joskus kymmenen vuotta sitten kävin jopa raketissa mutta nyt skippasin totta kai huonon olon pelossa. Jopa maailmanpyörässä jopa hieman ahdistaa silloin kun vaunut pysähtelevät ylös. Se Kyöpelinvuoren hotelli oli aika makaaberi. Vuoristoradassa en pystynyt olemaan kiljumatta siinä kohtaa kun juna meni alamäkeä. Mietin että miten jarrumiehet kestää tuollaista menoa tuntikausia päivässä. Varmaan ovat tottuneita siihen.
Ööh. AP, ennemminkin, miksi sinä menet kaikkiin laitteisiin, jos et saa mitään fiilistä? Aivan turhaa rahanmenoa.
Itse en todellakaan tällä iällä käy hurjassa laitteissa. Tulee vaan huono olo, ei yhtään jännää, kuten joskus nuorena. Silloin ei tosin nykyisen laisia laitteita olekaan.
Lintsin vanha vuoristorata on sopiva. Mut siinä just tulee se tunne, ettei siinä penkissä pysy, ja siitä en tykkää.
Nimim. Odotellessa laitteita, joissa ei tarvitse kirppis ylösalaisin.