Tiedätkö ketään naista, äitiä, joka olisi jättänyt lapset (isälleen) ja jatkanut omaa elämää?
Niin, ettei (juuri) tapaa enää lapsiaan.
Tällaisia miehiähän on pilvin pimein, mutta tiedätkö äitejä, jotka on lapset jättäneet?
Kommentit (217)
Tiedän valitettavasti, äitini jätti meidät isälle.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän. Syitä on monia, raha, sisarukset muista suhteista, joista on tullut hyvin tärkeitä, työ, omat ongelmat. Toinen tapaa viikko viikko systeemillä lastaan ja toinen kerran kuussa. Kolmas näkee lastaan kun kummallekin sopii, asuvat lähekkäin ja lapsi osaa itse kulkea julkisilla. Yhdellä äidillä on lapsen kanssa valvottut tapaamiset, syynä päihdeongelma.
Siis miten äiti on jättänyt lapsensa jos lapsi on viikko-viikko systeemillä molempien vanhempiensa luona vuorotellen?
Tiedän. Ystäväni asui ulkomailla miehensä ja lapsensa kanssa. Mies yhtäkkiä ilmoitti , että hänellä on toinen ja haluaa erota. Ystävälläni ei ollut työpaikkaa eikä kotia joten hän jätti lapsen isälle. Teini-iässä tytär halusi muuttaa äitinsä luo. Kaikkien välit nykyään hyvät.
Tiedän, akka hankkiutuu ensin raskaaksi että saisi miehen otteeseensa. Jätti lapset miehelle ja lähti toisen miehen matkaan, oli kolmannelle raskaana, no, hu**aa aina kun miehen silmä välttää.
Äitini jätti 1, 6 ja 8 vuoden ikäiset lapset. Ei ole sen jälkeen nähty. Perusti uuden perheen uuden miehen kanssa.
Tiedän, hän jätti miehen ja lapset varmasti jo joskus 15 vuotta sitten eikä ole ollut heihin sen jälkeen missään tekemisissä. Jos joku tuntematon kysyy häneltä, että onko hänellä lapsia, niin hän vastaa, että ei ole.
Vaimoni vaan hävisi. Jätti minut kolmen lapsen kanssa.
Poliisille oli ilmoittanut, että on olemassa mutta ei saa kertoa missä.
Ei mitään suuria ongelmia. Oma arvailuni on että ei jaksanut lapsia. Ei kyllä koskaan ollut mikään emotionaalisin tyyppi.
Noin vuoden jälkeen sain tietää ex vaimon muuttaneen toiseen kaupunkiin ja muuttaneen nimensä.
Minusta teko oli tosi raukkamainen.
Ei ole tavannut lapsia, minua tai vanhempiaan 10 vuoteen.
m39
Jotenkin tuntuu kummalliselta, että joku voi jäättää lapsensa. Rakastan lapsiani yli kaiken ja olen vielä meinannut menettää yhden lapsistani.
Vaimoni vaan hävisi. Jätti minut kolmen lapsen kanssa.
Poliisille oli ilmoittanut, että on olemassa mutta ei saa kertoa missä.
Ei mitään suuria ongelmia. Oma arvailuni on että ei jaksanut lapsia. Ei kyllä koskaan ollut mikään emotionaalisin tyyppi.
Noin vuoden jälkeen sain tietää ex vaimon muuttaneen toiseen kaupunkiin ja muuttaneen nimensä.
Minusta teko oli tosi raukkamainen.
Ei ole tavannut lapsia, minua tai vanhempiaan 10 vuoteen.
m39
Eräs nainen tästä meidän naapurustosta muutti ulkomaille perheensä kanssa, miehensä toiveesta. Asuivat jossain siirtolaisten halvassa vuokrakämpässä. Nainen kypsyi, jätti kaksi lastaan sinne miehensä kanssa ja tuli Suomeen ja aloitti hillittömän bailaamisen ja dokaamisen yms.
Syy miksi he muuttivat alunperin Suomesta oli se, että Suomi on niin länsimainen ja vapaamielinen maa. Perheessä haluttiin viettää kunnon islamilaista elämää..
Äiti jätti lapsensa ihan vapaaehtoisesti, ei ollut kyse miehen pahuudesta tms. Hän halusi Suomeen rilluttelemaan, aika epävakaa persoona.
Tiedän 2 tapausta. Toisessa äidin mt-ongelmat syynä, ei sillä, isäkään ei ole aivan terve päästä, mutta terveempi kuin äiti. Toisessa äiti nyt vain muutti toiselle paikkakunnalle töihin, ja koska siellä ei ollut sukua eikä turvaverkkoa, niin katsottiin parhaaksi että lapsi jää isälle jossa suku ja kaverit ovat lähellä.
Äiti jätti lapsensa jo alle kouluikäisinä isälleen ja lähti toisen miehen mukaan.
Äidin lapsuus oli risainen (annettu adoptioon pariskunnalle, joilla ei omia lapsia eikä kenties ollut tarpeeksi valmiuksia lapsen kasvatukseen).
Tiedän. Jätti alle kaksi vuotiaan, alkoholi elämässä ykkönen meni lapsenkin edelle,kännissä soitteli tai pöllähti käymään kaikenkarvaisten äijänkuvatusten kanssa. Joskus kesällä otti luokseen ,mutta silloinkaan ei voinut olla selvinpäin. Kasvaessaan laps kieltäytyi tapaamastä ,nyt jo aikuinen ja äiti jatkaa samaan malliin.
Siis mä olen aina ajatellut, että jos meille tulee ero, niin jätän lapset miehelle. En oikeastaan koskaan miettinyt, että siinä olis jotain outoa :o
Siis asumme isossa talossa, jonka mies omistaa kokonaan. Lapsilla on täällä päiväkoti ja kaverit, myöhemmin koulu. Niillä on omat huoneet jne. Mikä järki mun ois eron koittaessa ostaa pieni kämppä ja änkeä meidät sinne, kun täällä niillä on kaikki mahdollinen? Mieluummin säästäisin rahojani siihen, että käytäis vaikka matkoilla, mutta asuisin ittekseni yksiössä.
Minä jätin lapset isälle ja jatkoin matkaa. Toki tapaan heitä, nytkin yksi datailee tuolla viereisessä huoneessa.
Voin sanoa että paras päätös, pelasti minun ja lasten suhteen.
En viitsinyt lukea koko keskustelua, mutta Maisa Torppa.
Lapsen kaverin äiti, oli ulkomaalainen ja lähti takaisin kotimaahansa ja jätti lapsen suomalaiselle isälleen.
Moni sanoisi, että minä olen hylännyt lapseni kun tapaan heitä vain joka toinen viikonloppu ja silloinkaan he eivät yleensä ole luonani yötä. Äidiltä tuollainen katsotaan hylkäämiseksi, isältä normaaliksi etävanhemmuudeksi. Asenteet ovat edelleen todella jyrkät äitejä kohtaan.
Minulla syynä on fyysinen sairaus, joka on rajusti heikentänyt toimintakykyäni. Lasten tapaamispäivän jälkeen nukun lähes koko seuraavan vuorokauden.