Olen muuttamassa soluun, olisiko epäkohteliasta...

"Toivottavasti en kuitenkaan kovin montaa kuukautta siinä tule edes asumaan, niin ei luulisi mulla olevan mitään velvollisuutta leikkiä kenenkään seuralaista oman hyvän olon kustannuksella. Ihmettelen teidän reaktiotanne, miettikää nyt mitä pyydän, vain sitä että saan olla rauhassa. On niitä monet kerrat pahempiakin kämppiksiä kuin minä joka haluaisi vain olla omissa oloissaan myös silloin kun on pakko mennä yhteisiin tiloihin."

Tajuatko yhtään kuinka itsekkäältä ja muutoshaluttomalta omaan napaan tuijottajalta kuulostat? Jos soluasuminen on sinulle lähtökohtaisesti 'seuralaisen leikkimistä oman hyvän olon kustannuksella', niin on täysin älytöntä edes harkita kimppakämppää. En ollut itsekään maailman sosiaalisin tapaus kotioloissa opiskeluaikoina (halusin palautua rauhassa arkipäivien kiireistä), mutta moikkasin aina kämppiksiä ja heitin smalltalkia silloin harvakseltaan kun nähtiin. Ei olisi tullut mieleenkään luikkia pois tilanteesta reagoimatta mitenkään, etenkin kun törmäiltiin aika satunnaisesti. Jos et kykene edes näin vähäiseen kommunikaatioon kämppäkaverien kanssa niin huh huh. Ei ole liikoja vaadittu.

Sori, ite en kyllä muistais tollasta toivetta. Se kun olisi vastoin oppimiani hyviä tapoja.

Ja siis en tekisi sitä tahallani, vaan käytös tulisi selkärangasta.

Mieti uudestaan tuota asumismuotoa. Miten tulet pärjäämään koulussa ja töissä?

Onhan toi epäkohteliasta. Mutta kyllähän täälläkin aina huudetaan, että jos ei ole varaa maksaa pienen yksiön vuokraa, niin sitten olisi pakko muutta soluun tai kimppakämppään - eli jos vaihtoehtoja ei ole, niin minkäs teet?

Et uskalla esittäytyä kämppikselle? Eihän sinun tarvitse tehdä muuta kuin tervehtiä, kertoa nimesi ja missä opiskelet, se riittää vallan mainiosti perustiedoiksi. Aloittavilla opiskelijoilla on yleensä tutustumiskierros, joko koko porukalla tai tutor-ryhmissä, jonka aikana kaikki esittelevät itsensä. Aiotko skipata tämänkin? 

Paikkasi ei ole solussa, vaan jossain, missä saat hoitoa. Minua alkaisi kyllä pelottaa ja ahdistaa, että mikä hullu asuu samassa solussa kanssani, jos joku olisi tuollaisen lapun jättänyt oveen.

Vierailija kirjoitti:

kirjoittaa ja laittaa tulevan kämppiksen oven alta lappu, jossa olis jotain tähän suuntaan: "Hei, voisitko törmätessämme yhteisissä tiloissa pidättäytyä kaikenlaisesta sosiaalisesta kanssakäymisestä kanssani, ellei sitten ole erittäin tärkeää asiaa, kiitos! :)". Kun mulla on tiettyihin tilanteisiin aika paha sosiaalisten tilanteiden kammo, ja ahdistaa jo nyt jos joudun moikkailemaan tai vielä pahempi juttelemaan jonkun kanssa aina kun näen sen samassa huoneessa, vaikkapa keittiössä. Haluan saada tehdä ruokani rauhassa ilman mitään velvoitetta siihen että tarttis jotain turhaa jutella. Siis tietenki kaikki tärkeet asiat eri juttu, saa puhua jos vaikka jokin häiritsee jne. Mutta en halua mitään "moi mitä oot tehny tänään :)"-kyselyjä. Eikai tästä voi loukkaantua jos mahdollisimman kohteliaan lapun koitan kirjoittaa?

Jos olet yhtään fiksu ihminen niin ymmärrät ettei tällaista voi yksinkertaisesti tehdä upouudelle tuttavuudelle ja vielä noin tylyillä sanavalinnoilla. Kämppis on aivan viaton sivullinen eikä missään tapauksessa syypää sinun angstailuusi. Asetat kohtuuttoman taakan ventovieraalle kieltämällä normaaliin elämään kuuluvan kanssakäymisen, jos alat laittelemaan kämppäkaverille älä puhu minulle -lappusia.

Käsittämättömiä kommentteja täällä. Joo, kyllä se lappuidea on todella huono mutta ymmärrän ap silti sua.

Täällä ihmiset kommentoivat, että ap on lellipentu, joka diivailee. Siis kyseessä on sosiaalisten tilanteiden pelosta, jolla ei ole mitään tekemistä diivailun kanssa! Ap myös sanoo hakevansa koko ajan yksiötä. Ap:n haukkuminen ei varmaan tässä tilanteessa kuitenkaan auta.

Ei kannata jättää lappuja eikä tehdä itsestään mitään numeroa, hoitaa vain velvollisuutensa eli esim yhteisten tilojen siivoamiset ja muun ajan on niin vähän tekemisissä kämppisten kanssa kuin mahdollista. Sanoo tavatessa moi ja ei jää juttelemaan. Toisinaan ne toisetkaan ei kaipaa mitään muuta. Jos on joku ammattiapua vaativa sos tilanteiden kammo niin se voi näkyä ulospäin outoutena tai ujoutena mutta sille nyt ei voi mitään, ihmiset muutenkin pitää yleensä kaikkia sellaisia epänormaaleina jotka on mitenkään erilaisia kuin itse (eli omasta mielestä normaaliuden mallikappale on), toisia enemmän toisia vähemmän. Tästä syystä useimmat ei muuta tuntemattomien kanssa kimppaan jos ei ole aivan pakko.

Ihan kyllä ymmärrän APtä, olen itse aika samanlainen.

On hyväksi opetella vetämään ne omat rajat, ja opetella pitämään niistä kiinni. Jotkut ihmiset yrittävät takertua tällaiseen hiljaiseen ja vetäytyvään ihmiseen, koska saattavat mieltää hyväksi kuuntelijaksi, kiehtovan salaperäiseksi, rauhalliseksi ja luotettavaksi - tai kokevat, että tuota ujoa reppanaa pitää nyt piristää ja rohkaista kuorestaan ulos.

Eli senkin uhalla, että sinua pidetään vähän tai enemmän outona ja tylynä, tyrehdytä keskustelu, poistu paikalta, kun et enää kestä. Yritä toimia ystävällisesti mutta jämäkästi.

Minuun aina yritetään takertua, eivätkä millään tajua, miten hemmetin väsynyt olen aina noiden kohtaamisten aikana ja niiden jälkeen vielä hyvän aikaa. En voi ymmärtää miksi jotkut minusta näin älyttömästi tykkäävät, kun minäkin tahtoisin vain olla ihan rauhassa. Niitä näitä voin hetken jutella, mutta en halua puhua itsestäni, kuulumisistani, ajatuksistani ja tunteistani kuin kahden lähemmän ihmisen kanssa. En edes nauti small talkista, se on uuvuttavaa.

Toi on sulle varmaan hankala tilanne ja hyvä, että olet etsimässä omaa kämppää.

Olen itse asunut kolmen naisen kanssa kimppakämpässä, eli neljä ihmistä jakoi keittiön ja yhden kylppärin, eli tekemisissä oltiin paljon ja joustavuutta vaadittiin.

Miten sä ajattelit kokkailla, jos kukaan muu ei saa olla paikalla samaan aikaan, koska saattaisit joutua puhumaan. Miten olet ajatellut sopia esim. suihkuvuoroista, nehän katsotaan tilanteen mukaan. Nämä on normaali elämän asioita ja sulla kyllä tulossa vaikeat ajat, anteeksi kun sanon näin. Miten muut voi ylipäätään toimia kanssasi, kun sulle ei saa puhua. Sulla ei ole oikeutta pitää muita varpaillaan, vaikka kuinka ahdistaisi. Tosi ikävää muille.

Mikä kumman velvollisuus kämppiksellä on noudattaa ap:n järjettömiä sääntöjä? Kyllä se on aloittaja itse kuka joustaa eikä laita muita tanssimaan pillinsä mukaan. Huoneeseen keittolevy ja mikro, kokkaat sapuskasi siellä. Tai laitat ruokaa niin myöhään ettei muita ole hereillä. Itse haistattaisin pitkät jollekin teinipimulle joka yrittää määräillä muita. Se on katsos kämppiksenkin koti eikä sinun pelkästään.

Onkohan sulla estynyt persoonallisuushäiriö? Mulla on, mutta en mä kehtaisi mitään lappuja kirjoitella. Sitten vasta hävettäisikin jos siihen ihmiseen jossain törmäis. Asuin kans solussa ja kyllä mä nyt tervehtiä uskalsin ja vähän muutakin puhua, mutta niinhän siinä kävi että aloin vältellä mahdollisia kohtaamisia. Se nyt on toisaalta aika yleistä muillekin jos kämppiksen kanssa ei kemiat oikein kohtaa.

Koita vaan kestää, kyllä se helpottuu ajan ja kokemusten myötä. Huomaat ettei moikkaamista tarvi pelätä eikä nolostumiseen kuole :)

Aloittaja kirjoitti:

Viimeksi kun soitin lääkäriin niin sanoin ääneen sen lauseen jonka aion sanoa kun puhelimeen vastataan. Silloin voin siis kunnolla etukäteen suunnitella mitä sanon, eikä ne kysele mitään yllättäviä henkilökohtaisia asioita (esim mun elämästä jotain ihan muuta kuin siihen asiaan liittyen mitä soitan). Jos siis soitan hammaslääkäriaikaa niin ei ne kysele vaikka että mitä aion opiskella. Jos kyselis niin sitten ahdistais. Kaikki tollaset "niitä näitä puhumiset" tuntemattomien kanssa ahdistaa siis pahasti. Jos vaikka pitää tubtemattoman opiskelijakaverin kanssa suunnitella miten kertoa vaikka talvisodasta esitelmässä, niin ei se tuota ongelmaa, ei siinä mun elämästä siihen esitelmään kirjoiteta. Jos taas mun pitäis pitää esitelmä itestäni ja siten jostain henkilökohtaisemmasta tuntemattomille nii hyi helvetti en pystyis.

Eli ongelma on sinussa itsessäsi eikä 'kamalia henkilökohtaisuuksia arvaamatta kyselevissä' vieraissa. Oletko aspergerpiirteinen tms. kun sosiaalisten tilanteiden pitäisi mennä tietyn kaavan mukaan, ja niistä poikkeaminen herättää paniikkia? Soluasuminen voisi toimia hyvänä siedätyksenä jos tsemppaisit itseäsi, olethan vaihtamassa yksiöön heti kun mahdollista. Joudut elämässäsi pahempiinkin tilanteisiin kuin tuntemattomille moikkaaminen. Eikä kämppis ole vieras kuin hetken aikaa, väkisinkin toisen rutiinit ja oleminen tulevat tutuiksi vaikka ette olisikaan suoraan tekemisissä.

sosiaalistentilanteiden kammoinen soluun asumaan

laulutaidoton yksinlaulua kammoava musiikkiopistoon laululinjalle

lentopelkoinen koelentäjäksi

korkeanpaikan kammoinen torninosturikuljettajaksi

koiralle pahasti allerginen kennelin hoitajaksi

laskutaidoton kirjanpitäjäksi

vampyyri vihkivesipullottamoon

siinä niitä tilanteita joista tietää jo lähtiessä että ei hyvä seuraa

Ei oo yhtään epäkohteliasta. Muista laittaa joku lappu selkään ja rinnuksiin myös kun lähdet yliopistolle ensimmäisenä päivänä, että varmasti tietävät että et halua kommunikoida. Joutuisithan siid siitä päivästä eteenpäin jaarittelemaan monta tuntia päivässä. Sivuvaikutuksena jäisit kaikesta ulos ja parityöt sitten vasta ahdistaisivatkin mutta hei, saitpahan kulkea turpa tukossa 5 vuotta yliopiston käytävillä! Ei hitto mut sithän alkaa se työelämä... Mut voithan kirjottaa CV:een ettet oikeen mielellään haastattelijan tai työkavereiden kanssa puhuis oikeestaan, tekisit töitä vaan..

Vierailija kirjoitti:

Mikä kumman velvollisuus kämppiksellä on noudattaa ap:n järjettömiä sääntöjä? Kyllä se on aloittaja itse kuka joustaa eikä laita muita tanssimaan pillinsä mukaan. Huoneeseen keittolevy ja mikro, kokkaat sapuskasi siellä. Tai laitat ruokaa niin myöhään ettei muita ole hereillä. Itse haistattaisin pitkät jollekin teinipimulle joka yrittää määräillä muita. Se on katsos kämppiksenkin koti eikä sinun pelkästään.

Mikä idiootti sinä olet? Ap ei halua mitään sosiaalisia kontakteja ja kirjoittamalla lapun hän esittää toiveen ettei kämppis / kämppikset tule turhia kyselemään.

Sinun mielestäsi olisi siis parempi, että hän kolistelisi kaiket yöt keittiössä.

Ap. Kirjoita se lappu!!! Laita myös oveesi kopio siitä.

Apllahan ei ole edes diagnosoitu kyseistä sairautta/fobiaa, eli varsinaisen sairauden olemassaolo ei ole edes varmaa. Ihan yhtä hyvin voi olla kyse vain siitä "diivailusta" tms ja ap vaan uhriutuu.

Mistä se kämppis tietää, mikä on _erittäin_ tärkeä asia?

Sumi Eemeli Vaala kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä kumman velvollisuus kämppiksellä on noudattaa ap:n järjettömiä sääntöjä? Kyllä se on aloittaja itse kuka joustaa eikä laita muita tanssimaan pillinsä mukaan. Huoneeseen keittolevy ja mikro, kokkaat sapuskasi siellä. Tai laitat ruokaa niin myöhään ettei muita ole hereillä. Itse haistattaisin pitkät jollekin teinipimulle joka yrittää määräillä muita. Se on katsos kämppiksenkin koti eikä sinun pelkästään.

Mikä idiootti sinä olet? Ap ei halua mitään sosiaalisia kontakteja ja kirjoittamalla lapun hän esittää toiveen ettei kämppis / kämppikset tule turhia kyselemään.

Sinun mielestäsi olisi siis parempi, että hän kolistelisi kaiket yöt keittiössä.

Ap. Kirjoita se lappu!!! Laita myös oveesi kopio siitä.

Soluun muutto tarkoittaa sitoutumista tiettyyn yhteisöllisyyteen, johon kuuluu olennaisesti peruskäytöstavat että sosiaalisuus. Olen asunut useammassa 2-3 hengen solussa ja jos kämppis olisi kirjoitellut ja teippaillut mokomia lappuja ympäriinsä, niin olisin soittanut välittömästi asuntosäätiön toimistoon ja vaatinut "normaalia" asuinkaveria. Näin omituinen ja epäsosiaalinen käytös EI sovi kimppa-asuntoon eikä kämppiksellä ole velvollisuutta sopeutua tällaiseen.

Nyt menee turhan vaikeaksi sekä ap:n että tulevan kämppiksen/sien kannalta. Tulet huomaamaan ettei ole järin kivaa tai stressitöntä hengailla aina omassa huoneessa suljetun oven takana ja kuulostella korvat hörössä, että milloin voi käväistä yhteisissä tiloissa törmäämättä muihin. En tajua miksi luokittelet kämppiksen jo etukäteen ns. välteltäväksi tapaukseksi, ethän ole vielä edes tavannut häntä? Ajattelisit sitä kaveriakin vähän kun kuitenkin joudutte jakamaan yhteisen asunnon x ajan verran. Hän on taatusti aivan normaali ja mukava nuori ihminen eikä ansaitse nuivaa kohtelua.