Kiusaaminen voi johtua myös kiusatusta itsestään- mitä mieltä olette?
Tietenkin on sadistisia piirteitä omaavia jotka kiusaavat pahuuttaan, mutta osa kiusatuista on sosiaalisesti vähemmän älykkäitä tai kyvykkäitä.
Itseä kiusattiin yläkoulussa, tulin tavallaan huonosta perheestä(kulissit ja talous kunnossa) ja olin kovin lapsenomainen. Kun vähän aikuistuin ja menin ammattikouluun niin tulin taas toimeen luokkatovereitteni kanssa.
Tietenkin hyvin kasvatetut eivät kiusaa koskaan.
Olen näin järkeillyt mutta syytänkö kuitenkin vain itseäni asiasta jolle en voinut mitään?
Kommentit (438)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka henkilö olisi kuinka hiljainen, syrjäänvetäytyvä tai mitä muuta tahansa, se ei oikeuta kiusaamiseen. Mikään ei oikeuta.
Minkälainen psykopaatti alapeukuttaa tätä???
Sitten tiedän tämän henkilön x, joka ylä- asteella kovaan ääneen toitotti kaikista luokan hiljaisemmasta ihmisistä, että kun se ja sekin on niin hiljainen! (Itse en ollut hiljainen) itse ei ollut hiljaa _koskaan. Puhui vaikka kukkapurkista jos ei muuta.
Vierailija kirjoitti:
En tule koskaan ymmärtämää sitä, että miksi pitää kiusata? Miksi ei vain voi jättää vaikka rauhaan? Käsittääkseni ihmiset eivät enää ole mitään primitiivisiä eläimiä, mutta voin toki olla väärässä.
Koska sekin lasketaan nykyisin kiusaamiseksi.
Joo, ja raiskaus on joskus raiskatun syy. Sehän aiheuttaa sen tavallaan ite, jos on vaikka liian vähän vaatteita päällä ja kulkee yksin pimeällä. Mitäs on väärässä paikassa väärään aikaan.
Niinkö todella?
Sitten x oli ihan saatanan kaunis ja sosiaalisesti taitava ja sekös vasta ärsyttikin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamisen saattaa laukaista jokin kiusatun piirre, johon on helppo tarttua. Tästä syystä koulun vaihtaminen ei aina suinkaan auta kiusattua, vaan kiusaaminen alkaa uudessa koulussa alusta.
Se, että kiusattu omaa jonkin piirteen, johon on helppo tarttua, ei tarkoita, että häntä saisi kiusata. Kiusaaminen on väärin ja kaikkien on opittava, että ihmistä ei saa kiusata, vaikka tämä olisi minkälainen tahansa.
Kenestä tahansa löytyy jokin ulkoinen piirre joka otetaan kiusaamisen muodolliseksi syyksi. Todellinen syy on usein kiusatun alistuva luonne.
Kyllä se on jokin erilaisuus tai epämassamaisuus. Minua kiusattiin nimittäin päinvastaisesta eli siitä että tein asiat juuri niin kuin itse halusin ja olin vähän itsekäskin. Tämä oman käytöksen ja itseilmaisun kankeus tosin oli peruja kasvattamattomuudesta, joten tavallaan tuntuu että kiusaaminen oli jonkinlainen vastareaktio siihen vaikka en sitä silloin tietenkään ymmärtänyt.
Jos alistuu kiusaamiselle, kiusaaja jatkaa kiusaamistaan. Jos osaa pitää puolensa, kiusaaja luovuttaa ja etsii uuden kiusaamisen kohteen.
"Alistuu kiusaamiselle" on vähän hankala termi käsittää. Varsinkin lapselle. Minä vain olin oma itseni ainakin omasta mielestäni. Toisinaan sanoin jotain vastaan, mutta minun älynlahjoilla tuohon aikaan se ei ollut mitään erityisen fiksua vaan aiheutti lisää kiusaamista. Lopulta tietenkin kun ei enää tiedä miten päin olla että kiusaaminen loppuu niin yrittää vain olla mahdollisimman huomaamaton. Mutta samat kiusaajat muistaakseni jatkoivat koko kouluajan, joskin yläasteella oli hieman rauhallisempaa kun en ollut enää samalla luokalla heidän kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei se kiusaaminen ole kiusatun vika, mutta kiusatussa henkilössä useimmiten on ominaisuuksia jotka altistavat kiusaamiselle. Aspergereita kiusataan erittäin usein.
Juuri näin. Minua on kiusattu -lähinnä ulkopuolelle sulkemalla mutta muutenkin- viidennestä luokasta eteenpäin ja melkein jokaisessa työpaikassa missä olen ollut. Nyt melkein nelikymppisenä minulla on diagnosoitu Asperger...
Lauma suojelee itseään ja jos joku ei sovi laumaan, lauma torjuu sen. Kerran luonto-ohjelmassa oli biisonin vasikka, joka putosi mutaan. Lauma hyljeksi sitä ja yritti ajaa sen pois. Kunnes muta kuivui ja rapisi pois ja vasikka taas hyväksyttiin. Lauma ei tunnistanut sitä mudan peitossa, se ei kai haissut oikealta silloin. Se oli todella silmiä avaavaa minulle. Ymmärsin, miksi minua kiusataan ja hyljeksitään: vaikka kuinka yrittäisin teeskennellä tavallista, ihmiset vaistoavat että en ole kuten he ja tavallaan yrittävät suojella itseään.
Vierailija kirjoitti:
Vaikka henkilö olisi kuinka hiljainen, syrjäänvetäytyvä tai mitä muuta tahansa, se ei oikeuta kiusaamiseen. Mikään ei oikeuta.
Tämä ei ollut ketjun aihe.
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset kehittyvät eri tahtia, jolloin on väärin, että ihmisen itsetunto romutetaan kiusaamalla tai tavallaan lyödään lukkoon ihmisen ominaisuuksia (kyllä tuollaista nössöä saakin jo kiusata), jotka muotoutuvat ja jalostuvat ihmisen kehittyessä ja kohdatessa uusia haasteita. On myös ihmisiä, jotka ovat syystä tai toisesta hieman kehityksestä jäljessä, jolloin iän perusteella tai muihin vertaamalla ei saisi tehdä liian suuria yleistyksiä ja antaa omien asenteiden vaikuttaa suhtautumiseen. Mikä juttu on toiselle suuria asia, voi olla toiselle pieni asia yms.
Tuo eri aikaan kehittyminen on tärkeä asia. Varsinkin tytöillä jossain vaiheessa alakoulua käy niin, että muut tytöt lopettavat jo leikkimisen ja kiinnostuvat muodista, meikeistä ja ehkä pojistakin, mutta joku on edelleen kiinnostunut vain nukeista tai muusta leikkimisestä. On aika selvää, että tämän yhden on joko alettava kiinnostumaan muodista, meikeistä yms kuten muutkin kaverinsa tai etsittävä uusia kehitystasoonsa paremmin sopivia kavereita, joiden kanssa voi vielä leikkiä.
Mitä tarkoitetaan kiusaamisella?
Se jää usein näissä keskusteluissa epäselväksi. Joukon ulkopuolelle jää helposti, jos on erilainen. Tämä koskee paljon enemmän henkisesti erilaisia (esim. asperger) kuin ulkonäköpiirrettä. Se älyttömän kiva rillipäinen läskikin otetaa ihan toisten mukaan.
Eli jos kiusaamiseen lasketaan, ettei oteta jengiin ja syrjitään, niin varmasti näin. Kuka aikuinenkaan haluaisi olla inhottavan ihmisen kanssa vapaaehtoisesti?
Omat ominaisuudet vaikuttavat suuresti. Siitä sitten voi äityä ihan varsinainen aktiivinen kiusaaminen. Eli haukutaan, tärvellään kamoja, vaikka itse kohde olisi aivan hiljaa.
Opena sanoisin, että ei koskaan ole tilannetta, ettei tunnistaisi kiusatun epämiellyttävät piirteet. Lapsetkin tunnistavat ja toimivat primitiivisesti.
Huomatkaa, että tässä ei puhuttu moraalisesta syystä vaan kausaalisesta syystä: siitä, mistä jokin asia johtuu.
Onko joku tässä ketjussa todella sitä mieltä, että sattumalta sama ihminen joutuu kiusatuksi alakoulussa, yläkoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja työelämässä, vaikka aina välissä vaihtuisi paikkakunta ja tuttavapiiri kokonaan? Ajatteleeko joku, että tässä se selittävä tekijä ei ole nimenomaan kiusattu itse?
Ei sekään ole normaalia jos ei osaa muodostaa teini-ikäisenä ihmissuhteita itse ilman valehtelua ja juoruamista. Jos ainut keino muodostaa ihmissuhde on juoruta jostain toisesta jotain niin se ei ole älykästä.
Jos ne mukavat ihmiset kääntyvät itse kiusaajaksi niin teoilla on yleensä seuraukset. Kenelläkään ei ole enää kivaa.
Koulusurmat eivät tapahdu sattumalta??
Tapahtuvatko koulusurmat sattumalta?
Vaikka millainen ihmisryhmä vaikkapa koulussa kuvittelee ettei heidän käyttäytymisellään ole väliä niin se on valetta.
Mom kirjoitti:
Joo, ja raiskaus on joskus raiskatun syy. Sehän aiheuttaa sen tavallaan ite, jos on vaikka liian vähän vaatteita päällä ja kulkee yksin pimeällä. Mitäs on väärässä paikassa väärään aikaan.
Niinkö todella?
No jos sä lähdet liftarireissulle yksinäs Turkkiin niin luulis olevan pieni aavistus mitä voi käydä. Tai kännissä lähdet kahdeksan tumman äijän kanssa niiden huudeille.
Mammat ei yllättäen osaa keskustella aiheesta fiksusti pohdiskellen vaan ketju on täynnä kommentteja tyyliin MIKÄÄN EI OIKEUTA KIUSAAMISEEN lässynlää joilla ei ole oikein mitään keskusteluarvoa.
Minua kiusattiin, koska olin ujo ja todella tönkkö sosiaalisesti, jäädyin aina riitatilanteissa. Minulla oli vain yksi kaveri, joka hänkin kyykytti minua, koska itse oli aika suosittu, olin siis helppoa riistaa. Lisäksi olin epähygieeninen ja vastenmielisen näköinen. Luokallani oli myös kaltaiseni poika, häntäkin kiusattiin.
Uskon, että kyllä kiusatussakin on joku kipinä, joka lopulta pistää kiusaamisen alulle, vaikka se ei oikeutettua ole, eikä kiusatun syytä tietenkään.
Vierailija kirjoitti:
Tapahtuvatko koulusurmat sattumalta?
Koulusurmat eivät johdu kiusaamisesta. Tämä on jostakin syystä vahvana elävä myytti. Esimerkiksi Columbinessa tekijät olivat psykopaatti ja itsetuhoinen masentunut, ja he olivat ennemmin kiusaajia itse kuin kiusattuja. Virginia Techissä tekijä oli mieleltään erittäin vakavasti sairas.
En tule koskaan ymmärtämää sitä, että miksi pitää kiusata? Miksi ei vain voi jättää vaikka rauhaan? Käsittääkseni ihmiset eivät enää ole mitään primitiivisiä eläimiä, mutta voin toki olla väärässä.