Lue keskustelun säännöt.
Kiusaaminen voi johtua myös kiusatusta itsestään- mitä mieltä olette?
17.07.2017 |
Tietenkin on sadistisia piirteitä omaavia jotka kiusaavat pahuuttaan, mutta osa kiusatuista on sosiaalisesti vähemmän älykkäitä tai kyvykkäitä.
Itseä kiusattiin yläkoulussa, tulin tavallaan huonosta perheestä(kulissit ja talous kunnossa) ja olin kovin lapsenomainen. Kun vähän aikuistuin ja menin ammattikouluun niin tulin taas toimeen luokkatovereitteni kanssa.
Tietenkin hyvin kasvatetut eivät kiusaa koskaan.
Olen näin järkeillyt mutta syytänkö kuitenkin vain itseäni asiasta jolle en voinut mitään?
Kommentit (438)
En vaan tajua. Kyllä minäkin jonkun epähygieenisen tyypin muistan rinnakkaisluokalta mutten ole kenenkään kimppuun käynyt.... outoa. Kumma juttu. Lapset on sairaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaamisen voi laukaista vaikka kateus toisen vaatteista. Kisaaja kiusaa ja löytää syyn. Tietysti hakee helpon kiusattavan. Se että joku on hyväntahtoinen ja hyväsydäminen ja siksi helppo kiusattava, ei tee henkilöä huonoksi tai kiusaamisarvoiseksi. Kiusaaja haluaa kiusata ja löytää aina syyn. Koulun uutta oppilasta yritetään aina aluksi kiusata. Jos lasta on kiusattu aikaisemmin, niin hän ei välttämättä osaa puolustautua.
Eikös täällä juuri äsken syyllistetty kiusattuja. Minä tein samoin. Oliko mukavaa?
Työpaikkakiusattujen joukossa on myös (mt-)ongelmaisia. Sama viesti samalla lailla kaikille, yksi kokee tulevansa kiusatuksi, muut ymmärtävät asian oikein. Tällaisia tapauksia hyvin hankala hoitaa. Pitääkö joitakin kohdella toisin (ts suosia) jotteivat kokisi tulevansa kiusatuiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huomatkaa, että tässä ei puhuttu moraalisesta syystä vaan kausaalisesta syystä: siitä, mistä jokin asia johtuu.
Onko joku tässä ketjussa todella sitä mieltä, että sattumalta sama ihminen joutuu kiusatuksi alakoulussa, yläkoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja työelämässä, vaikka aina välissä vaihtuisi paikkakunta ja tuttavapiiri kokonaan? Ajatteleeko joku, että tässä se selittävä tekijä ei ole nimenomaan kiusattu itse?
Jos huomaat, niin aloituksen loppupuolella oli kysymys "...vai syytänkö itseäni sittenkin jostain mille en olisi voinut tehdä yhtään mitään?" tms. Tämä viittaa siihen, että aloittaja tarkoitti muutakin kuin kausaalista yhteyttä. Aloittajan mainitsemat tekijät taas olivat sellaisia, että toki ne voivat kiusaamiselle altistaa, mutta ei kukaan normaali ihminen kuvittele että lapsi olisi niihin itse syypää. Veikkaan, että tämän vuoksi aloitukseen tulee paljon "kiusaaminen on aina väärin" -tyyppisiä kysymyksiä. Jos haettaisiin pelkkiä kausaalisia syitä, olisi aloitus pitänyt muotoilla toisin.
Yleensä ihminen kuin ihminen joutuu myöntämään tosiasiat silloin kun itse kohtaa ne. Eikä hänellä ole enää vastaväitteitä tai pakokeinoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ujoja ja sosiaalisesti rajoittuneita ei minun mielestäni tarvitse ottaa mukaan tai heitä ei tarvitse pitää ystävänä (ellei halua yms. Ymmärrätte) jos ei itse osaa suojautua kiusaamiselta, omapa on vikansa. Huonosta hygieniasta PITÄÄ SANOA koulukaverille. Jos ei osaa mennä juttelemaan muille on oikeutettu jäädä yksin ja turha valittaa. Kiusaaminen on mielestäni täysin väärin ja olin itsekkin koulukiusattu, mutta sanoin aina vastaan enkä alistunut heidän tahtoonsa. Kerroin kuinka olen parempi kuin he ja kerroin etteivät he voi mitään etteivät ole yhtä upeita kuin minä. En koskaan tuntenut välitunnilla itseäni yksinäiseksi. Lopulta kun halusin kavereita kaupungille ja diskoihin menin vain heidän luokseen ja muutuin kunnon bitchiksi kuten he. 'Kiusaaminen' johtui koska olin liian kiltti. Nykyään 'kiusaajat' ovat laitoksissa tai amiksessa kun taas minä olen menossa arvostettuun lukioon. Hiljaisille hylkiöille kiusaaminen on oikein.
Lasten kohdalla voi olla eri tilanne, mutta oman kokemukseni perusteella sanoisin, että työpaikkakiusaaminen ainakin joskus johtuu kiusattavan omasta käytöksestä. Meillä töissä on esimerkiksi eräs vanhempi nainen, jota on ainakin hänen oman kokemuksensa mukaan kiusattu jo vuosia työpaikalla. Valitettavasti hänet tuntien en ihmettele asiaa yhtään.. Puuttuu jokaiseen asiaan, jotka ei hänelle kuulu, puhuu pahaa muista selän takana ja yrittää saada porukan kollektiivisesti haukkumaan pomoja, vakoilee esimerkiksi toisten sähköposteja ja etsii virheitä, jotka sitten voi tilaisuuden tullen esittää pomolle jne jne.
Työyhteisö on totaalisen kyllästynyt tähän henkilöön, ongelmaa on yritetty ratkoa vaikka missä istunnoissa ja on tehty yhdessä hr-osaston kanssa suunnitelmia. Mikään ei auta. Tämä on aiheuttanut sen, että ko henkilöä ei haluta enää kutsua mukaan mihinkään yhteiseen toimintaan, esimerkiksi hänet jätetään kutsumatta mukaan kun muut menevät lounaalle. Hänelle ei enää edes puhuta vapaaehtoisesti.
Tämä henkilö on kuulemma tullut kiusatuksi jo edellisessä työpaikassaan ja on itse täysin vakuuttunut, että vika on aina kollegoissa, ei näe mitään vikaa omassa käytöksessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomatkaa, että tässä ei puhuttu moraalisesta syystä vaan kausaalisesta syystä: siitä, mistä jokin asia johtuu.
Onko joku tässä ketjussa todella sitä mieltä, että sattumalta sama ihminen joutuu kiusatuksi alakoulussa, yläkoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja työelämässä, vaikka aina välissä vaihtuisi paikkakunta ja tuttavapiiri kokonaan? Ajatteleeko joku, että tässä se selittävä tekijä ei ole nimenomaan kiusattu itse?
Epäilemättä kiusatuksi joutuminen johtuu luonteenpiirteistä, erilaisuudesta yms.
En tätä suoranaisesti epäile, mutta samalla se vahvistaa ainakin oman näkemykseni siitä, että suurin osa ihmisistä on melko perseestä ja suoraan sanottuna täysiä idiootteja kiusaamisineen ja pätemisineen. Olen aina ollut kiusattujen puolella, ainakin hengessä mukana. Välttelen massoja ja lammasmaisesti toimivia klikkejä. Hyi helvetti.
Miten olet konkreettisesti puolustanut kiusattuja?
Vaikutat asenteeltasi sellaiselta, joka kyräilee selkä kyyryssä kuitenkin takavasemmalla.
Ihmisinho puheistasi päätellen taustalla. Ei rakkautta lapsena?
Vierailija kirjoitti:
Mammat ei yllättäen osaa keskustella aiheesta fiksusti pohdiskellen vaan ketju on täynnä kommentteja tyyliin MIKÄÄN EI OIKEUTA KIUSAAMISEEN lässynlää joilla ei ole oikein mitään keskusteluarvoa.
Jep. Vaikea keskustella kun joku rupeaa kärjistämään "ai sinusta on oikein, olet kamala ihminen!" huoh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä tarkoitetaan kiusaamisella?
Se jää usein näissä keskusteluissa epäselväksi. Joukon ulkopuolelle jää helposti, jos on erilainen. Tämä koskee paljon enemmän henkisesti erilaisia (esim. asperger) kuin ulkonäköpiirrettä. Se älyttömän kiva rillipäinen läskikin otetaa ihan toisten mukaan.
Eli jos kiusaamiseen lasketaan, ettei oteta jengiin ja syrjitään, niin varmasti näin. Kuka aikuinenkaan haluaisi olla inhottavan ihmisen kanssa vapaaehtoisesti?
Omat ominaisuudet vaikuttavat suuresti. Siitä sitten voi äityä ihan varsinainen aktiivinen kiusaaminen. Eli haukutaan, tärvellään kamoja, vaikka itse kohde olisi aivan hiljaa.
Opena sanoisin, että ei koskaan ole tilannetta, ettei tunnistaisi kiusatun epämiellyttävät piirteet. Lapsetkin tunnistavat ja toimivat primitiivisesti.
Ei yllätä, että "Mitä tarkoitetaan kiusaamisella?" -kommentti tulee nimimerkiltä Ope.
Tässä on ongelman ydin.
Opettajakouluun pitäisi hyväksyä myös hiljaisia, taiteellisia älykköjä, eikä aina pelkästää mielikuvituksettomia, kuivakkaita matematiikkaneroja, jotka eivät tunnista alkeellistakaan psykodynamiikkaa.
Vierailija kirjoitti:
En tule koskaan ymmärtämää sitä, että miksi pitää kiusata? Miksi ei vain voi jättää vaikka rauhaan? Käsittääkseni ihmiset eivät enää ole mitään primitiivisiä eläimiä, mutta voin toki olla väärässä.
Se rauhaan jättäminen on nimenomaan myös kiusaamista. Syrjintää. Meillä oli alakoulussa tyttö josta kukaan ei pitänyt, hän yritti määräillä leikkejä ja kanteli heti jos kaikki ei mennyt mielensä mukaan. Mitä meidän olisi pitänyt tehdä? Leikkiä hänen kanssa aina juuri niinkuin hän halusi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitusten perusteella osa kiusatuista muuttuu katkeriksi kiusaajiksi, jotka eivät voi sietää heikkoutta ympärillään (muistuttaa liiaksi omasta itsestään). Paha kostetaan siis pahalla)=.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomatkaa, että tässä ei puhuttu moraalisesta syystä vaan kausaalisesta syystä: siitä, mistä jokin asia johtuu.
Onko joku tässä ketjussa todella sitä mieltä, että sattumalta sama ihminen joutuu kiusatuksi alakoulussa, yläkoulussa, lukiossa, ammattikorkeakoulussa ja työelämässä, vaikka aina välissä vaihtuisi paikkakunta ja tuttavapiiri kokonaan? Ajatteleeko joku, että tässä se selittävä tekijä ei ole nimenomaan kiusattu itse?
Epäilemättä kiusatuksi joutuminen johtuu luonteenpiirteistä, erilaisuudesta yms.
En tätä suoranaisesti epäile, mutta samalla se vahvistaa ainakin oman näkemykseni siitä, että suurin osa ihmisistä on melko perseestä ja suoraan sanottuna täysiä idiootteja kiusaamisineen ja pätemisineen. Olen aina ollut kiusattujen puolella, ainakin hengessä mukana. Välttelen massoja ja lammasmaisesti toimivia klikkejä. Hyi helvetti.
Miten olet konkreettisesti puolustanut kiusattuja?
Vaikutat asenteeltasi sellaiselta, joka kyräilee selkä kyyryssä kuitenkin takavasemmalla.
Ihmisinho puheistasi päätellen taustalla. Ei rakkautta lapsena?
No äläpä nyt turhan pitkälle meneviä johtopäätöksiä vetele; kompetenssisi siihen ei riitä.
Vaikka uhri olisi kuinka kiusatuksi tulemiseen "soveltuva" eli yksinkertaistettuna näin laumasta poikkeava, se ei anna kenellekkään oikeutta aortaa ja kiuasara.
Suomessa on kumma tämä kiusausilmapiiri. Se on outoa. Koska aina kiusaamisen taustalla on nähdäkseni kyse vallasta. Tietyt ihmiset tahtovat olla "vallassa" . Ja esim pakonomaisesti päästä tiettyjen ihmisten suosioon. Kuka siellä "ylimmässä asemassa" nyt sitten sattuukaan milloinkin olemaan. Häntä/heitä miellytetään. Toiset miellyttävät eritavalla kuin toiset. Toiset neutraalisti ja Joillekin on ihan sama mitä suustaan päästävät tai mitä ovat saaneet aikaiseksi. Hälläväliä. Sitten on se tietty pieni ryhmä, joka hullaantui saamastaan huomiosta ja alkoi käyttäytyä todella paskamaisesti joitain tiettyjä ihmisiä kohtaan. Kuin kuvitellen, että jonkun ihmisen tai ihmisryhmän suosio oikeuttaisi heidät täysin paskamaiseen käytökseen joitain ihmisiä kohtaan. Kahdenkesken nämä ihmiset ovat mitättömiä vastustajia. Eivät kykene mitään. Pelkureita.
Entäs kiusaajan kiusaaminen? Omaa pikkusiskoani kiusattiin ala-asteen lopulla rankasti; todella törkeää haukkumista, julkista nolaamista, pilkkaamista koska änkytti... Muistanpa kerran kun koulussa tämä pääkiusaaja jakoi lehteä minkä kannessa oli pilapiirros siskostani ja lehden nimi oli "me vihataan *siskon nimi*". Lehteen kerättiin nimiä kuin adressiin ihmisiltä jotka olivat samaa mieltä ja kirjoitettiin haukkuja siskostani. Tämän syynä oli kaiketi se änkytys. Minä kiusasin tätä pääkiusaajaa ja kahta pahinta hännystelijää läpi yläasteen, koska olin niin vittuuntunut. Sisko sairastui pahaan anoreksiaan (nämä kiusaajat haukkuivat koko luokan edessä läskiksi toistuvasti) ja tosiaankin kamppaili mt-ongelmien kanssa koko teini-ikänsä. Nyt 20v on ihan ok. Mielestäni en tehnyt väärin, kun kiusasin ja valjastin muut vanhemmat oppilaat kiusaamaan näitä. Kiusaaminen loppui kuin seinään heti, kun mä tajusin ryhtyä toimeen. Varmaan se minun suorittamani kiusaaminen jätti jälkiä näihin siskoni kiusaajiin, mutta pakko sanoa että olen siitä vain tyytyväinen. Tekisin kaiken uudelleen, varmaan vielä rankemminkin.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamisen voi laukaista vaikka kateus toisen vaatteista. Kisaaja kiusaa ja löytää syyn. Tietysti hakee helpon kiusattavan. Se että joku on hyväntahtoinen ja hyväsydäminen ja siksi helppo kiusattava, ei tee henkilöä huonoksi tai kiusaamisarvoiseksi. Kiusaaja haluaa kiusata ja löytää aina syyn. Koulun uutta oppilasta yritetään aina aluksi kiusata. Jos lasta on kiusattu aikaisemmin, niin hän ei välttämättä osaa puolustautua.
Sori, mutta ketään ei kiusata siksi, että hän on hyväntahtoinen ja hyväsydäminen. Lähes aina kiusaamisen saa alulle jkin kiusatun epämiellyttävä piirre. Tämä on ilmeisesti sellainen asia, jota ei saa sanoa ääneen, koska joillekin on vaikeuskia ymmärtää kausaalisen ja moraalisen syyn ero.
Epäilemättä kiusatuksi joutuminen johtuu luonteenpiirteistä, erilaisuudesta yms.
En tätä suoranaisesti epäile, mutta samalla se vahvistaa ainakin oman näkemykseni siitä, että suurin osa ihmisistä on melko perseestä ja suoraan sanottuna täysiä idiootteja kiusaamisineen ja pätemisineen. Olen aina ollut kiusattujen puolella, ainakin hengessä mukana. Välttelen massoja ja lammasmaisesti toimivia klikkejä. Hyi helvetti.