Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Opetan yliopistolla suomea vaihtarikursseilla. Kerran yksi alkeisjatkokurssin opiskelijatyttö toi tunnin jälkeen minulle n. 7 sivua tekstiä, joka pitäisi tarkistaa "if you have time". Hän ei kuulemma ollut varma, onko teksti oikein. Vilkaisin papereita, kyseessä oli googlekääntäjällä englannista suomeen käännettyjä pieniä kirjoitelmia eri aiheista, ja tiedättekin varmaan, millaista jälkeä googlekääntäjällä saa aikaan. Sanoinkin, että tämä ei taida olla sinun tekstiäsi ja kysyin, onko kyseessä jokin koulutehtävä (minun kurssiini se ei liittynyt mitenkään). Hän kielsi jyrkästi ja sanoi, että se on vain häntä itseään varten. Teksti oli siis ihan kamalaa kieliasultaan, ja kääntäminen olisi varmasti vienyt ainakin tunnin per sivu, koska tekstit olisi käytännössä pitänyt muotoilla uudestaan.
Otin tekstit mukaan kiltteyttäni ja päästäkseni pois tilanteesta (ei olisi pitänyt), ja lupasin miettiä, mutta sanoin olevani skeptinen. Selitin myöhemmin sähköpostilla, että katsoin paperit läpi ja että työ veisi paljon aikaa eikä kuulu toimenkuvaani, ja se ei mitenkään edistäisi hänen oppimistaan. Ajattelin, että nyt hän ymmärtää, mutta ei, hän intti, että siitä olisi paljon apua hänelle. Vastasin jo jyrkemmin, että en tee ilmaista käännöstyötä ja hänen pitää itse kirjoittaa tekstinsä. Inttäminen jatkui kun hän haluaa muka oppia suomea, "I need your help" (kaikki käytiin siis englanniksi, ei hän juuri suomea osannut). Lopulta sitten pääsin hänestä eroon, mutta hän yritti vielä monenlaista muuta erityisjärjestelyä, esim. neljättä tenttiä kun hänellä ei juuri nyt ole aikaa (vain kolmeen on kaikilla oikeus) ja tenttiarvosanan korotusta jollain lisätehtävällä (ei muutkaan sellaista mahdollisuutta saa). Vain arvosana kiinnosti, ei oppiminen (hän oli paljon pois ja saattoi tunnilla lukea jotakin muuta kirjaa). Jouduin myös tekemään kurssin kolmannen tentin (ns. uusinnan) vain häntä varten, mutta hän ei tullut paikalle.
Justiinsa, opettajathan haluavat tehdä ilmaista käännöstyötä vielä työpäivien ja tuntisuunnittelun lisäksi, hyvää hyvyyttään. Mitä ilmeisimmin teksti olisi mennyt johonkin tehtävään jota hän olisi tarjonnut omanaan. Paljon muussa olen joutunut opiskelijoita auttamaan, mutta he eivät ole olleet röyhkeitä eikä auttaminen ole vienyt aikaa, tämä sähläys vei yllättävän paljon. Ärsyttää sellaiset, jotka eivät ota mitään vastuuta oppimisestaan. Onneksi suurin osa ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Lokakuu76 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei nyt ole paha juttu, mutta mies menetti siinä mahdollisuutensa jäädä yökylään.
Pari kertaa olin tapaillut miestä, jonka kutsuin kylään. Ehdotin että laitan jotain syötävää. Sehän sopi. Odotin ko päivään saakka, että kysyisi, kuten normaalit ihmiset, että voiko tuoda mitään. Ei kysynyt. No,ajattelin että tuonee sitten viiniä tms. mikä sopisi hyvin, koska ilmoittikin, että tulee julkisilla, jos ottaa vähän viiniäkin.
Mies sitten tuli ilman mitään. Ei saakeli edes kukkakimppua. Tiesin sillä samalla sekunnilla kun näim ettei mitääm tuomisia ole, että joo tämä oli tässä. Kukaan ei voi olla niin saakelin urpo, etenkin mies joka yrittää naista riiata, ettei vie mitään saadessaan kutsun ensimmäistä kertaa kylään ja vieläpä illalliselle. Vitutti koko illan kokata ja tarjota sille. Joikin sitten viiniänikin hyvillä mielin. Tulipahan selväksi ettei kannata enää jatkaa :)
Vinkki miehille: jos nainen kutsuu sinut kotiin illalliselle, vie nyt hemmetti soikoon jotain.
Ja tämä myös tiedoksi sille, joka kirjoitti että "jokainen nainen deiteillä".
Tuo "tyhjin kynsin" kylään meneminen voi olla myös kulttuuri- ja perhesidonnainen juttu. Omassa suvussa viedään AINA jokin tuliainen (ihan vaikka karkkipussi tai kahvipaketti) kylään mennessä, tätini tuo jopa meille (mökkinaapuriin) pistäytyessään rusina-askin lapselle. Anoppi (vaikka muutoin sivistynyt ihminen on) ei osaa tuoda tuliaisia. Tuli muutamaksi yöksi meille, kun tuli toisen lapsen muutossa avustamaan ja toisen kerran lapsenlapsen syntymän jälkeen avustamaan eikä tuonut meille eli majapaikkaansa MITÄÄN, mutta kyllä meillä esitteli, mitä vei sinne toiseen perheeseen (muikunmätiä ja kylmäsavustettua poroa). Olin vähän, että häh, kun siinä meidän keittiönpöydän ääressä niitä esiin kaivoi. Mutta ei ole kai tahallaan ilkeä, törppö tuliaisasiassa vain (ja joskus muulloinkin). Kerran mentiin samaan aikaan kylään sukulaisperheeseen ja anoppi tuli kädet heiluen sinnekin ja katseli hämmentyneenä, kun minä (tapani mukaan) vein tyylikkään tuliaslahjan, sillä kertaa Marimekon tarjottimen, lautasliinat ja jotain syötävää nätisti sellofaaniin pakattuna.
Provoiletko? Siis anoppi tuli auttamaan teitä ja sen olisi pitänyt tuoda tuliaisia???
Ilmaisin itseni huonosti. Tuli meille kortteeraamaan, mutta apu ja tuliaiset meni miehen sisaren perheeseen. Meillä vain yöpyi valmiiksi pedatussa vuoteessa, nautti valmiiksi katetun aamiaisen, päivällisen ja iltapalan muutaman vuorokauden ajan. Minä en ole koskaan muuten saanut samaa kohtelua anoppilassa vaivaiseniin 23 vuoden aikana 😂 (En ole koskaan yöpynyt siellä ja päivällisen noin 3 krt). Eipä silti, minä "kostan" vain nostamalla serviisin tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isoäitini on varakas ja on pystynyt elämänsä aikana lahjoittamaan kaikille lapsilleen kesämökit. Minun perheeni kohdalla (vanhempani olivat eronneet) isoäiti halusi varmistaa, että mökki tulee minulle niin halutessan luopua siitä hän lahjoitti sen yhden sukupolven yli, eli ei vanhemmalleni, vaan minulle.
Hän meni vain tekemään juristin neuvosta hölmön mokan: antoi kyllä hallintaoikeuden isälleni, mikä olikin tarkoitus, mutta myös isäni vaimolle, joka ei ole äitini, ja tarkoitus oli saada sillä lailla perintöveroa alemmas, koska tämä henkilö on isääni nuorempi jonkin verran.
Hän kirjoitti myöhemmin vielä lausunnon, jonka mukaan hän ei ollut tarkoittanut, että vaimo hallitsisi mökkiä enää isäni kuoleman jälkeen, vaan luopuisi siitä viimeistään silloin.
Vaimo on kuitenkin päättänyt isäni puolesta, että minä en saa käyttää mökkiä, (jolla on kaksi taloa), vaan isoäitini kuoltua ja siirryttyä pois "moraalisena vartijana" hän hallitsee mökkiä ja on tuupannut isäni laitokseen, ettei tartte tätäkään hoitaa, kun isä on hiukan dementoitunut.
Millähän oikeudella, kun mökin on ostanut ja maksanut isäni äiti, se on lahjoitettu minulle ja isäni ei voi enää mökkiä käyttää? Aika härskiä minua vastaan ihan kiusantekemisen ilosta. Varsinkin kun minua ei haittaisi se, että hän on siellä.Jos sinun äitipuolellesi on annettu hallintaoikeus mökkiin, hänellä on kaikki oikeus sitä hallita ja käyttää. Ja sinä olet saanut siitä alennusta perintöveroon, joten sinullakaan ei ole valittamista. Jos hallintaoikeutta ei olisi laitettu, joutuisit maksamaan normaalin perintöveron. Turhaa valittaa, jos halusit kiertää perintöveroja ja samalla pitää hallintaoikeuden mökkiin. Äitipuolesi ei ole ilkeä eikä härski, sinä olet.
T. Verotarkastaja
No kuule, yksinkertainen virkamies, isoäitini on kirjoittanut paperin, että vaimo luopuisi mökistä ja hänelle on sitä isoäidin perunkirjoituksessa ehdotettu. Totta kai maksaisin veroseuraamukset takaisin, sen ehkä kaksi tuhatta euroa, jonka valtio siitä kostuisi, jos kuule sitäkään. Tässä ei nyt ole rahasta kysymys.
Lisäksi jos sua vähän vituttaa, niin tiedoksesi, etten mä niitä veroja koskaan maksanut, vaan isäni :) Lisäksi minulle on ulkomaille lahjoitettu omaisuutta kokonaan ilman lahjaveroa. Vituttaako, vituttaako?
Että siinähän tarkastelet veroja! Miksi teet työsi niin huonosti, ääliö? :DDD Kaikki vanhentuneita verojuttuja jo, olen Suomen verottajalta ihan itse kysynyt, ehkä peräti sinulta :DD
Eksäni lokkeili koko suhteen ajan minulta (ja äidiltään, joka antoi rahaa). Maksoin aina enemmän kaikesta, vaikka olin opiskelija ja hän työtön suurimman osan suhteestamme. Hänen logiikkansa oli se, että hänelle riittäisi ruuaksi makaroni ja tonnikala vuoden jokaisena päivänä (silloin tonnikala oli vielä halpaa), mutta koska minä nyt kerran haluan tuhlata kunnon monipuoliseen ruokaan, niin saa hänkin sitä syödä. Kuitenkin hän syyllisti minua kaikesta normaalista rahankäytöstä (ruoka, siivousvälineet, leffavuokraus muutaman kerran vuodessa jne.)
Röyhkeimpänä mieleen jäi, että hän oli etsivinään töitä, mutta sanoi kerran, että eihän se nyt maailmanloppu olisi jos minä valmistuttuani kävisin töissä ja hän ei, kyllähän me toimeen tultaisiin. Kerran hän soitti kotoa (!) minulle töihin, että täällä ei ole mitään ruokaa, sinun täytyy tuoda kotimatkalla, onko kaupat vielä auki? En tuonut, mutta löysin tultuani pakkasesta kalapuikkoja joita hän sentään arvosti. :)
Kun oli tiukkaa rahasta, hän sanoi että pyydetään vanhemmiltamme (koskaan en omiltani pyytänyt). Jos joku tarjosi jotakin ilmaiseksi, ei hänen kulutuksellaan ollut mitään rajaa. Onneksi sain lopulta jätettyä hänet (monesta muustakin syystä). Ja joo, enää en luusereita ja hyväksikäyttäjiä katselisi, mutta olin nuori, kokematon ja kiltti. Ei tuollaista olisi tarvinnut sietää.
Lokakuu76 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lokakuu76 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei nyt ole paha juttu, mutta mies menetti siinä mahdollisuutensa jäädä yökylään.
Pari kertaa olin tapaillut miestä, jonka kutsuin kylään. Ehdotin että laitan jotain syötävää. Sehän sopi. Odotin ko päivään saakka, että kysyisi, kuten normaalit ihmiset, että voiko tuoda mitään. Ei kysynyt. No,ajattelin että tuonee sitten viiniä tms. mikä sopisi hyvin, koska ilmoittikin, että tulee julkisilla, jos ottaa vähän viiniäkin.
Mies sitten tuli ilman mitään. Ei saakeli edes kukkakimppua. Tiesin sillä samalla sekunnilla kun näim ettei mitääm tuomisia ole, että joo tämä oli tässä. Kukaan ei voi olla niin saakelin urpo, etenkin mies joka yrittää naista riiata, ettei vie mitään saadessaan kutsun ensimmäistä kertaa kylään ja vieläpä illalliselle. Vitutti koko illan kokata ja tarjota sille. Joikin sitten viiniänikin hyvillä mielin. Tulipahan selväksi ettei kannata enää jatkaa :)
Vinkki miehille: jos nainen kutsuu sinut kotiin illalliselle, vie nyt hemmetti soikoon jotain.
Ja tämä myös tiedoksi sille, joka kirjoitti että "jokainen nainen deiteillä".
Tuo "tyhjin kynsin" kylään meneminen voi olla myös kulttuuri- ja perhesidonnainen juttu. Omassa suvussa viedään AINA jokin tuliainen (ihan vaikka karkkipussi tai kahvipaketti) kylään mennessä, tätini tuo jopa meille (mökkinaapuriin) pistäytyessään rusina-askin lapselle. Anoppi (vaikka muutoin sivistynyt ihminen on) ei osaa tuoda tuliaisia. Tuli muutamaksi yöksi meille, kun tuli toisen lapsen muutossa avustamaan ja toisen kerran lapsenlapsen syntymän jälkeen avustamaan eikä tuonut meille eli majapaikkaansa MITÄÄN, mutta kyllä meillä esitteli, mitä vei sinne toiseen perheeseen (muikunmätiä ja kylmäsavustettua poroa). Olin vähän, että häh, kun siinä meidän keittiönpöydän ääressä niitä esiin kaivoi. Mutta ei ole kai tahallaan ilkeä, törppö tuliaisasiassa vain (ja joskus muulloinkin). Kerran mentiin samaan aikaan kylään sukulaisperheeseen ja anoppi tuli kädet heiluen sinnekin ja katseli hämmentyneenä, kun minä (tapani mukaan) vein tyylikkään tuliaslahjan, sillä kertaa Marimekon tarjottimen, lautasliinat ja jotain syötävää nätisti sellofaaniin pakattuna.
Provoiletko? Siis anoppi tuli auttamaan teitä ja sen olisi pitänyt tuoda tuliaisia???
Ilmaisin itseni huonosti. Tuli meille kortteeraamaan, mutta apu ja tuliaiset meni miehen sisaren perheeseen. Meillä vain yöpyi valmiiksi pedatussa vuoteessa, nautti valmiiksi katetun aamiaisen, päivällisen ja iltapalan muutaman vuorokauden ajan. Minä en ole koskaan muuten saanut samaa kohtelua anoppilassa vaivaiseniin 23 vuoden aikana 😂 (En ole koskaan yöpynyt siellä ja päivällisen noin 3 krt). Eipä silti, minä "kostan" vain nostamalla serviisin tasoa.
a) Tutkimusten mukaan äidinäiti on tärkein isovanhempi. Ehkä anoppi ajattelee, että sinun äidin kuuluu tukea teidän perhettä. b ) hän on tukenut miestäsi, esim. maksanut tämän velkoja, auton tai jotain, josta olette kiitollisuuden velassa c) olet tietämättäsi loukannut häntä d) hän pitää poikansa perhettä hyväpalkkaisina jne ja tyttären perhe on tukea tarvitseva nuoripari f) hän vaan on törppö g) kaikenlaiselle hyväksi käytölle on yhteistä, että se jatkuu niin kauan kun se mahdollistetaan h ) ?
Siis isäni ei olisi kuollut pian mökin saatuaan, vaan hoivakotiin joutumisen jälkeen kun ei ole enää voinut nauttia mökistä, elossa on vielä.
135
Kyllä jotkut verovirkailijat on sitten tyhmiä! Jos oot huolissas Suomen veroista niin älä ainakaan siitä oo, ettei valtio saisi paritonnistaan tai satasia, jos tuossa hallintaoikeus purettaisi!!!!! Et sitten tajunnut, että jos me purettais se, niin niin se menisi? Etkö todellakaan osaa hommaasi..?
Joku hullu kaappas tän ketjun. Mayday, mayday!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vinkki miehille: jos nainen kutsuu sinut kotiin illalliselle, vie nyt hemmetti soikoon jotain."
Ymmärrän tämän, mutta kun aloin miettimään asiaa, niin ei kukaan nainenkaan minulle ole mitään tuonut, ei koskaan. Itse olen tuonut nallea ja kukkaa treffeillä, maksellut, kutsunut syömään. Elokuvatikettiä, oluita, juomia.
Niin, minähän olen nainen, niin se on jo lahja.
Siis oikeastiko ette vie viinipulloa kun menette illalliselle jollekin? Oikeasti? Kaikki joita olen kotiini syömään kutsunut tuo viiniä, ja samoin vien itse jos minut on kutsuttu. Älkää ihmetelkö jos ette saa uutta kutsua syömään... uskomatonta moukkamaisuutta! Joku tekee teille illallisen, yleistä kohteliaisuutta on viedä vähintään pullo hyvää viiniä. Ja kyllä - myös naisena vien aina miehelle jos minut on kutsuttu syömään. Missä tynnyrissä teidät on kasvatettu?
Päivälliselle kutsuttuna veisin viinipullon, illalliselle kutsuttuna välttämättä en. Illallisen kun on tarkoitus olla kevyt ja se alkaakin niin pirun myöhään.
Sinä mökkihullu mene muualle. Meitä ei kiinnosta sun sekoilu ja janlkaus. Meitä kiinnostaa lokkeilu tarinat ja sun on jo vanha
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vinkki miehille: jos nainen kutsuu sinut kotiin illalliselle, vie nyt hemmetti soikoon jotain."
Ymmärrän tämän, mutta kun aloin miettimään asiaa, niin ei kukaan nainenkaan minulle ole mitään tuonut, ei koskaan. Itse olen tuonut nallea ja kukkaa treffeillä, maksellut, kutsunut syömään. Elokuvatikettiä, oluita, juomia.
Niin, minähän olen nainen, niin se on jo lahja.
Siis oikeastiko ette vie viinipulloa kun menette illalliselle jollekin? Oikeasti? Kaikki joita olen kotiini syömään kutsunut tuo viiniä, ja samoin vien itse jos minut on kutsuttu. Älkää ihmetelkö jos ette saa uutta kutsua syömään... uskomatonta moukkamaisuutta! Joku tekee teille illallisen, yleistä kohteliaisuutta on viedä vähintään pullo hyvää viiniä. Ja kyllä - myös naisena vien aina miehelle jos minut on kutsuttu syömään. Missä tynnyrissä teidät on kasvatettu?
Päivälliselle kutsuttuna veisin viinipullon, illalliselle kutsuttuna välttämättä en. Illallisen kun on tarkoitus olla kevyt ja se alkaakin niin pirun myöhään.
Onkohan sulla menny iltapala ja illallinen sekaisin? Meillä illallinen on päivällistä myöhempään tapahtuva ruokailu jossa ihan samalla tavalla syödään kuin päivällisellä mutta fiinimmin. Iltapala taas on jotain kevyttä ilman alkoholia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vinkki miehille: jos nainen kutsuu sinut kotiin illalliselle, vie nyt hemmetti soikoon jotain."
Ymmärrän tämän, mutta kun aloin miettimään asiaa, niin ei kukaan nainenkaan minulle ole mitään tuonut, ei koskaan. Itse olen tuonut nallea ja kukkaa treffeillä, maksellut, kutsunut syömään. Elokuvatikettiä, oluita, juomia.
Niin, minähän olen nainen, niin se on jo lahja.
Siis oikeastiko ette vie viinipulloa kun menette illalliselle jollekin? Oikeasti? Kaikki joita olen kotiini syömään kutsunut tuo viiniä, ja samoin vien itse jos minut on kutsuttu. Älkää ihmetelkö jos ette saa uutta kutsua syömään... uskomatonta moukkamaisuutta! Joku tekee teille illallisen, yleistä kohteliaisuutta on viedä vähintään pullo hyvää viiniä. Ja kyllä - myös naisena vien aina miehelle jos minut on kutsuttu syömään. Missä tynnyrissä teidät on kasvatettu?
Päivälliselle kutsuttuna veisin viinipullon, illalliselle kutsuttuna välttämättä en. Illallisen kun on tarkoitus olla kevyt ja se alkaakin niin pirun myöhään.
Onkohan sulla menny iltapala ja illallinen sekaisin? Meillä illallinen on päivällistä myöhempään tapahtuva ruokailu jossa ihan samalla tavalla syödään kuin päivällisellä mutta fiinimmin. Iltapala taas on jotain kevyttä ilman alkoholia.
Ei ole mennyt sekaisin. Päivällisen alkamisaika sijoittuu välille 18:30-22:00 ja illallisen sen jälkeen. Illallista on perinteisesti nautittu ravintolassa oopperan, baletin tai konsertin jälkeen, siksi se on niin myöhäinen. Ja kevyempi kuin päivällinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vinkki miehille: jos nainen kutsuu sinut kotiin illalliselle, vie nyt hemmetti soikoon jotain."
Ymmärrän tämän, mutta kun aloin miettimään asiaa, niin ei kukaan nainenkaan minulle ole mitään tuonut, ei koskaan. Itse olen tuonut nallea ja kukkaa treffeillä, maksellut, kutsunut syömään. Elokuvatikettiä, oluita, juomia.
Niin, minähän olen nainen, niin se on jo lahja.
Siis oikeastiko ette vie viinipulloa kun menette illalliselle jollekin? Oikeasti? Kaikki joita olen kotiini syömään kutsunut tuo viiniä, ja samoin vien itse jos minut on kutsuttu. Älkää ihmetelkö jos ette saa uutta kutsua syömään... uskomatonta moukkamaisuutta! Joku tekee teille illallisen, yleistä kohteliaisuutta on viedä vähintään pullo hyvää viiniä. Ja kyllä - myös naisena vien aina miehelle jos minut on kutsuttu syömään. Missä tynnyrissä teidät on kasvatettu?
Päivälliselle kutsuttuna veisin viinipullon, illalliselle kutsuttuna välttämättä en. Illallisen kun on tarkoitus olla kevyt ja se alkaakin niin pirun myöhään.
Onkohan sulla menny iltapala ja illallinen sekaisin? Meillä illallinen on päivällistä myöhempään tapahtuva ruokailu jossa ihan samalla tavalla syödään kuin päivällisellä mutta fiinimmin. Iltapala taas on jotain kevyttä ilman alkoholia.
Sinulla on tainnut mennä päivällinen ja illallinen sekaisin. Päivällinen on kaikkein juhlavin ruokailumuoto, esimerkiksi valtiovierailulla valtionpäämiehelle tarjotaan aina juhlapäivällinen, ei koskaan illallista.
Illallinenkin voi olla hieno, mutta siinä on maksimissaan kolme ruokalajia, kun päivällisellä voi olla viisi tai enemmänkin.
Kotonaan voi jokainen nimittää aterioitaan miten haluaa, mutta virallisissa yhteyksissä tämä päivällisen ja illallisen ero kannattaa tuntea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Vinkki miehille: jos nainen kutsuu sinut kotiin illalliselle, vie nyt hemmetti soikoon jotain."
Ymmärrän tämän, mutta kun aloin miettimään asiaa, niin ei kukaan nainenkaan minulle ole mitään tuonut, ei koskaan. Itse olen tuonut nallea ja kukkaa treffeillä, maksellut, kutsunut syömään. Elokuvatikettiä, oluita, juomia.
Niin, minähän olen nainen, niin se on jo lahja.
Siis oikeastiko ette vie viinipulloa kun menette illalliselle jollekin? Oikeasti? Kaikki joita olen kotiini syömään kutsunut tuo viiniä, ja samoin vien itse jos minut on kutsuttu. Älkää ihmetelkö jos ette saa uutta kutsua syömään... uskomatonta moukkamaisuutta! Joku tekee teille illallisen, yleistä kohteliaisuutta on viedä vähintään pullo hyvää viiniä. Ja kyllä - myös naisena vien aina miehelle jos minut on kutsuttu syömään. Missä tynnyrissä teidät on kasvatettu?
Päivälliselle kutsuttuna veisin viinipullon, illalliselle kutsuttuna välttämättä en. Illallisen kun on tarkoitus olla kevyt ja se alkaakin niin pirun myöhään.
Onkohan sulla menny iltapala ja illallinen sekaisin? Meillä illallinen on päivällistä myöhempään tapahtuva ruokailu jossa ihan samalla tavalla syödään kuin päivällisellä mutta fiinimmin. Iltapala taas on jotain kevyttä ilman alkoholia.
Ei ole mennyt sekaisin. Päivällisen alkamisaika sijoittuu välille 18:30-22:00 ja illallisen sen jälkeen. Illallista on perinteisesti nautittu ravintolassa oopperan, baletin tai konsertin jälkeen, siksi se on niin myöhäinen. Ja kevyempi kuin päivällinen.
Illallinen on juhlava päivällinen. Eli arki ja juhla erottaa ne.
Lähdettiin eksäni kanssa Lappiin mökkeilemään. Matkaa varten vuokrasimme auton, jonka minä maksoin. Reissun päällä bensat ostin minä, eksäni jökötti tiukasti autossa sisällä muina miehinä kun tankkausten aika koitti. Perillä mökillä ruokaostokset hoidin minä, eksä osti itselleen kaljaa. Mökki oli vanhempieni, joten suoraa kustannusta ei asumisesta koitunut.
Eksällä oli myös tapana kysellä pizzerioista, olisiko heille jäänyt hakematta jääneitä tilattuja pizzoja, jotka voisi saada halvemmalla. Myöhemmin meillä kummallakin oli työn vuoksi omat autot, melkein samanlaiset. Eksän auto ei mennyt katsastuksesta läpi, joten hän päätti lainata minun autosta ehjää osaa omaan autoonsa. Katsastuksen jälkeen toki sain osan takaisin omaan autooni...
Se oli sellainen lokkijamppa, onneksi tajusin lopettaa suhteen sittemmin.
Illallisella nautitaan useampi ruokalaji kuin arkipäivällisellä. Ja illallinen on usein myöhempään kuin iltapäivällä oleva arkipäivällinen. Mutta illallinen voi alkaa vaikka klo 18.00.
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2351 kirjoitti:
Siis, jos kutsun jonkun kotiini, se ei ole pyynti lahjalle. Olin kuitenkin hemmetin (yllättynyt) ja kiitollinen, kun miesystäväni veli, jonka olimme kutsuneet mun luokse syömäään, toi mulle kynttilän.) Oli kuulemma huomannut, että poltan paljon tuikkuja.:) Synttärilahjaksi nyt kesällä sain myös tuikkuja talvea varten. Musta aika ihanaa, että se toi ne tuikut. Ja ruokana oli tyyliin uunilohta. Toivottavasti sai tarpeeksi.
Kyse ei ole siitä että odottaa lahjaa vaan ihan perus käytös säännöistä että jos on kutsuttu illalliselle niin mukana on kohteliasta tuoda esim viiniä tai muuta vastaavaa. Vaikka illallisia jne ei tienatakseen järjestetä niin kyllä ne silti maksaa isännälle useita kymppejä että ajattelevainen vieras tuo edes sen kympin pullin viiniä.
Ei mun käsittääkseni suomalaisessa tapakulttuurissa tuliaiset ole mikään pakollinen asia.
Vai onkohan tämä joku ylempien luokkien juttu kun ruokakin maksaa useita kymppejä (tosin silloin viininkin pitäisi olla kalliimpaa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjä2351 kirjoitti:
Siis, jos kutsun jonkun kotiini, se ei ole pyynti lahjalle. Olin kuitenkin hemmetin (yllättynyt) ja kiitollinen, kun miesystäväni veli, jonka olimme kutsuneet mun luokse syömäään, toi mulle kynttilän.) Oli kuulemma huomannut, että poltan paljon tuikkuja.:) Synttärilahjaksi nyt kesällä sain myös tuikkuja talvea varten. Musta aika ihanaa, että se toi ne tuikut. Ja ruokana oli tyyliin uunilohta. Toivottavasti sai tarpeeksi.
Kyse ei ole siitä että odottaa lahjaa vaan ihan perus käytös säännöistä että jos on kutsuttu illalliselle niin mukana on kohteliasta tuoda esim viiniä tai muuta vastaavaa. Vaikka illallisia jne ei tienatakseen järjestetä niin kyllä ne silti maksaa isännälle useita kymppejä että ajattelevainen vieras tuo edes sen kympin pullin viiniä.
Ei mun käsittääkseni suomalaisessa tapakulttuurissa tuliaiset ole mikään pakollinen asia.
Vai onkohan tämä joku ylempien luokkien juttu kun ruokakin maksaa useita kymppejä (tosin silloin viininkin pitäisi olla kalliimpaa).
Pakollista ei mutta moukkamaista tulla tyhjin käsin. Eikä se mikään ylemmän luokan juttu ole. Ihan keskiluokkaista ollaan ja silti kaikki tuo aina tullessaan illalliselle vähintään sen pullon viiniä.
Ja mitä tulee tuohon päivällinen/illallinen nimitykseen niin taitaa olla alueellinen tai piiriin kuuluva juttu. Eli virallisesti se oikea nimitys saattaisi olla päivällinen mutta kaikki ketkä tunnen käyttää sanaa illallinen jos se ruokailu tapahtuu kuuden jälkeen illalla ja sisältää usean ruokalajin. Päivällinen mielletään arkiruokailuksi töiden jälkeen. Iltapala taas on se perua ruokailu ennen nukkumaanmenoa.
Aikoinaan ex-poikakaverini tuli kotipaikkakunnaltaan jälleen kerran opiskelupaikkakunnalleen, jossa minä asuin.
Menin vastaan juna-asemalle ja vein hänet hänen opiskelija- asuntoonsa. Hän tokaisi: "hyvä, kun tulit vastaan, niin säästin bussimaksun".
Joo, eikös se mun autolla ajo kotoa asemalle, siltä hänen kämpällern ja takaisin kotiini sitten bensoista maksanut mitään. Olis luullut tajuavan, kun itselläänkin oli auto.