Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa törkeimmistä lokkeilijoista!
12.07.2017 |
Tuolla oli ketju siitä, miten äiti lapsineen oli yrittänyt kutsumatta puskea mukaan yksityisesti vuokrattuun kotaan. Toiset kommentoivat sinne muutaman tarinan omistakin kokemuksistaan röyhkeilijöiden kanssa. Se ketju meni kuitenkin vain riitelyksi siitä, oliko AP oikeassa vai väärässä kieltäessään toisia tulemasta maksamalleen alueelle. Haluaisin päästä kauhistelemaan lisää sosiaalipornografisia tarinoita ilmaisen hyödyn mankujista, joten voisitteko kirjoittaa niitä tänne?
Kerron omani, joka ei kuitenkaan onneksi ole kovin paha. Naapurissani asuu epävirallinen alivuokralainen, joka tajusi, että minullahan on kotonani tietokone, toisin kuin hänen alivuokraemännällään. Hän tuli sitten kerran pyytämään minulta, josko voisin etsiä hänelle netistä juna-aikataulun, ja minähän olin vain iloinen siitä, kun pystyin auttamaan naapuria. Sitten hän kävi pyytämässä minulta puhelinnumeron. Ja osoitteen. Ja toisen puhelinnumeron. Ja sitten ensimmäisen puhelinnumeron toistamiseen, kun ei ollut pistänyt sitä muistiin. Numeropalveluihin ei voinut soittaa, kun ne maksavat, ja internetyhteyttä ei miehellä itsellään ollut käytettävissä.
Tämä kaikki toistui valehtelematta kymmeniä kertoja, mutta se ei minua vielä haitannut, sillä olihan se minulle pieni vaiva ja hänelle suuri apu. Sitten hän kuitenkin pyysi minua kirjoittamaan paperille KAIKKIEN kaupungissa toimivien katsastuskonttoreiden nimet ja puhelinnumerot. Niitä on siis toista kymmentä. Paperin hän heitti käytön jälkeen roskiin ja tuli jonkun viikon päästä pyytämään, että kirjoittaisin ne hänelle uudelleen. Pyysin tietysti, että hän alkaisi säilyttää antamiani papereita, ettei minun tarvitse hakea samoja tietoja useaan kertaan. Hän lupasi säilyttää ne, mutta ei mennyt viikkoakaan, kun joku oli kuulemma "varastanut" sen muovipussin, jossa hän säilytti kaikkia antamiani lappusia.
Sitten alkoi tulla vaatimuksia, että "hae minulle tämä puhelinnumero nyt jo kuudennentoista kerran, ja tee se heti kun nyt on perjantai-iltapäivä ja haluan soittaa sinne ennen kuin se paikka sulkeutuu viikonlopuksi ja haluan ehtiä vielä vuokraemäntäni maksamalle saunavuorolle joka alkaa nyt". Hän alkoi tosissaan vaatia, että minun pitää hakea hänelle tietoja puolen tunnin sisään, tai pahimmillaan just ja heti, eikä auttanut vaikka sanoin olevani juuri lähdössä kotoa, tai että minulla oli ruoka lämpimänä pöydässä. Lopulta kamelin selän katkaisi se, kun lemmikkini alkoi tehdä loppuaan ja tämä mies jatkoi ovellani kärkkymistä silloinkin, kun kerroin haluavani olla rauhassa lemmikkini kanssa sen viimeisten päivien ajan. Sanoin, että täällä on "saattohoito" meneillään, tämä on minulle todella raskasta enkä ole saanut murheeltani käytyä ulkonakaan viiteen päivään. "No joo mut ota nyt kuitenkin taas ne katsastuskonttorit, ota vaikka vaan 8 jos et jaksa kaikkia."
Halusin vain sanoa, että "ei käy nyt". Ja sanoinkin, mutta ei se tehonnut, vaikka sanoin kuinka monta kertaa. Sitten piti huutaa, että "EI KÄY NYT". Inhottavaa joutua huutamaan, mutta siitäpä hän uskoi ja lupasi, ettei enää tule pyytelemään minulta mitään.
Arvatkaas, kuka oli ovella heti seuraavana päivänä lemmikkini poismenon jälkeen? "No voi ootkos sä nyt vähän kurjalla mielellä, mutta nyt on hei uusi päivä, joten mikäs se olikaan se puhelinnumero, jonka olen kysynyt jo 16 kertaa?" Sanoin, että minusta olisi kiva antaa vähän apua, mutta hänelle ei voi tarjota vähän apua ilman, että hän alkaa vaatia paljon apua. Hän lupasi, ettei tule enää kyselemään mitään, ja tuon lupauksen jälkeen hän tuli enää kerran pyytämään minulta puhelinnumeroa. Kieltäytyin tietysti silloinkin, ja sen jälkeen ei ole miehestä kuulunut.
Kommentit (1685)
Vierailija kirjoitti:
Lokakuu76 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei nyt ole paha juttu, mutta mies menetti siinä mahdollisuutensa jäädä yökylään.
Pari kertaa olin tapaillut miestä, jonka kutsuin kylään. Ehdotin että laitan jotain syötävää. Sehän sopi. Odotin ko päivään saakka, että kysyisi, kuten normaalit ihmiset, että voiko tuoda mitään. Ei kysynyt. No,ajattelin että tuonee sitten viiniä tms. mikä sopisi hyvin, koska ilmoittikin, että tulee julkisilla, jos ottaa vähän viiniäkin.
Mies sitten tuli ilman mitään. Ei saakeli edes kukkakimppua. Tiesin sillä samalla sekunnilla kun näim ettei mitääm tuomisia ole, että joo tämä oli tässä. Kukaan ei voi olla niin saakelin urpo, etenkin mies joka yrittää naista riiata, ettei vie mitään saadessaan kutsun ensimmäistä kertaa kylään ja vieläpä illalliselle. Vitutti koko illan kokata ja tarjota sille. Joikin sitten viiniänikin hyvillä mielin. Tulipahan selväksi ettei kannata enää jatkaa :)
Vinkki miehille: jos nainen kutsuu sinut kotiin illalliselle, vie nyt hemmetti soikoon jotain.
Ja tämä myös tiedoksi sille, joka kirjoitti että "jokainen nainen deiteillä".
Tuo "tyhjin kynsin" kylään meneminen voi olla myös kulttuuri- ja perhesidonnainen juttu. Omassa suvussa viedään AINA jokin tuliainen (ihan vaikka karkkipussi tai kahvipaketti) kylään mennessä, tätini tuo jopa meille (mökkinaapuriin) pistäytyessään rusina-askin lapselle. Anoppi (vaikka muutoin sivistynyt ihminen on) ei osaa tuoda tuliaisia. Tuli muutamaksi yöksi meille, kun tuli toisen lapsen muutossa avustamaan ja toisen kerran lapsenlapsen syntymän jälkeen avustamaan eikä tuonut meille eli majapaikkaansa MITÄÄN, mutta kyllä meillä esitteli, mitä vei sinne toiseen perheeseen (muikunmätiä ja kylmäsavustettua poroa). Olin vähän, että häh, kun siinä meidän keittiönpöydän ääressä niitä esiin kaivoi. Mutta ei ole kai tahallaan ilkeä, törppö tuliaisasiassa vain (ja joskus muulloinkin). Kerran mentiin samaan aikaan kylään sukulaisperheeseen ja anoppi tuli kädet heiluen sinnekin ja katseli hämmentyneenä, kun minä (tapani mukaan) vein tyylikkään tuliaslahjan, sillä kertaa Marimekon tarjottimen, lautasliinat ja jotain syötävää nätisti sellofaaniin pakattuna.
Provoiletko? Siis anoppi tuli auttamaan teitä ja sen olisi pitänyt tuoda tuliaisia???
Anoppi tuli auttamaan toisen lapsen perheeseen ja vei sinne herkkutuliaiset ? Käytti vaan majapaikkana tätä rikkaampaa poikaansa ja marimekko-miniää. Meinasi ettei osaa mitään niin hienoille ihmisille viedä. Tai on kustantanut pojalle, jotain josta miniä ei ole tietoinen,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on eräs ystävä, jonka luulin ensin lokkeilevan " näyttää ihanalta, harmi ettei oo varaa" ( ja merkitsevä katse) kunnes tajusin, että kyseinen ihminen on vain vähissä varoissa. Ymmärrän kyllä ja tunnen myötätuntoa, muttei tee mieli pyytää kahvilaan tai terassille koska päätyy itse maksumieheksi ! Voin tulla kahville ja tuoda kahvipaketin sekä pullapitkon, mutten ala kahvilassa maksaa kolmen euron lattea ja vitosen kakkupalaa!
Tuliaisiksi 4 ueron kahvipaketti ja 4 euron pullapitko. No jäähän persaukiselle kaverille huomiseksiskin, tosi huomaavaista.
Toki jos kalliimmasta päästä ostaa mutta halvemmallakin selviää.
"Vinkki miehille: jos nainen kutsuu sinut kotiin illalliselle, vie nyt hemmetti soikoon jotain."
Ymmärrän tämän, mutta kun aloin miettimään asiaa, niin ei kukaan nainenkaan minulle ole mitään tuonut, ei koskaan. Itse olen tuonut nallea ja kukkaa treffeillä, maksellut, kutsunut syömään. Elokuvatikettiä, oluita, juomia.
Niin, minähän olen nainen, niin se on jo lahja.
Mun kaverilla ja mulla oli ennen tapana istua lauantaisin iltaa mun luona ja toki, koska tykkään kokata ja laittaa, tein aina jotain tarjottavaa. Usein ihan kunnon ruoan. Kaverini toi mukanaan yleensä itselleen siideriä tai jotain muuta juomaa ja loppuillasta joi minun juomiani. Kerran hän keksi, että pidetään juustoilta. Sovittiin, että minä ostan viinin ja keksit ja hän tuo juustot (4 kpl). Ilta meni ihan hyvin ja juustoista jäi pienet nökäreet, jotka laitoin kotonani jääkaappiin. Yöllä baarissa kaverini sitten sanoi, että laskee huomenna osuuteni noista juustoista, joka toki on isompi minulle, koska jämät jäivät minulle. Silloin meni ihan tosissaan hermot ja pyysin kaverini hakemaan juustot itselleen kotiin.
Edelleen ollaan tekemisissä, mutta en juurikaan häntä luokseni pyydä. Ja hänen luonaan olen 10 vuoden aikana käynyt 4 kertaa, sanomattakin selvää, etten edes pysty laskemaan kuinka useasti hän on ollut minun luona kylässä.
Vierailija kirjoitti:
Naapurin lapsi on käytännössä kesän yksin ja tunkee meille aina, kun ollaan kotona. Vanhemmat on töissä ja lapsen teini-ikäinen sisarus nukkuu ilmeisesti pitkälle iltapäivään. Tylsäähän sille tulee. Sanoin tämän lapsen äidille, että hän on meillä aika paljon ja vihjasin, että voisi käydä vähän harvemmin ja pitäisikö keksiä jotain tekemistä hänelle päivisin. No, tämän äiti ei ymmärtänyt ollenkaan, vaan alkoi paasata siitä, kuinka hänen puolestaan lapsi voi olla meillä niin paljon kuin haluaa ja ei häntä haittaa, vaikka söisikin joka päivä meillä. Voisi käydä edes joka toinen päivä jossain muualla... Sääliksi käy, eikä ole mitenkään hankala lapsi. Haluaisin vain joskus olla ja vaikka vain piereskellä omalla sohvalla rauhassa.
Vaikka meillä kävi paljon lapsen kavereita, olin kyllä himassani kuin kotonani, Siis pierin ku huvitti. Ei ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on eräs ystävä, jonka luulin ensin lokkeilevan " näyttää ihanalta, harmi ettei oo varaa" ( ja merkitsevä katse) kunnes tajusin, että kyseinen ihminen on vain vähissä varoissa. Ymmärrän kyllä ja tunnen myötätuntoa, muttei tee mieli pyytää kahvilaan tai terassille koska päätyy itse maksumieheksi ! Voin tulla kahville ja tuoda kahvipaketin sekä pullapitkon, mutten ala kahvilassa maksaa kolmen euron lattea ja vitosen kakkupalaa!
Tuliaisiksi 4 ueron kahvipaketti ja 4 euron pullapitko. No jäähän persaukiselle kaverille huomiseksiskin, tosi huomaavaista.
Nii-in? Molemmille keitetään kahvit siitä samasta paketista ja jää vielä moniin aamukahveihinkin !
Vierailija kirjoitti:
Entisessä työpaikassani oli mukavan tuntuinen saman ikäinen nainen, jonka kanssa kävimme usein lounaalla ja juttelimme niitä ja näitä tauoilla. Olimme sellaisia hyviä työkavereita ja aina kun olimme työn puolesta reissuilla, vaikkapa 2-päiväisillä kulutuspäivillä, jaoimme saman hotellihuoneen tai hytin jos oltiin laivalla. Noin kolmen vuoden kuluttua vaihdoin työpaikkaa ja sovimme pitävämme yhteyttä sen jälkeenkin. Pari kertaa kävimme lounaalla ja muutamalla drinksullakin. Emme pitäneet mitenkään säännöllisesti yhteyttä, mutta kuitenkin epäsäännöllisen säännöllisesti soittelimme puolin ja toisin kuulumisia. Viime kesällä tämä entinen työkaverini sitten soitteli kun satuin olemaan mökillä. Minulla on pikkuruinen mökki järven rannalla vailla mukavuuksia. Olin mökillä lepäilemässä ja vähän kuntoutumassakin jalkaleikkauksen jälkeen. Siinä sitten jutellessamme hän kertoi olevansa seuraavalla viikolla samoilla suunnilla reissussa ja kutsuin hänet _kahville_ jos reitin varrelle osuu. Hän sanoi tulevansa tiistaina.
Tiistaina aamupäivällä sain tekstarin, että pian nähdään! Työkaverini kuitenkin unohti kertoa olevansa matkassa siskonsa ja tämän kahden kouluikäisen lapsen kanssa. Hieman kiusallinen se tilanne tietysti oli, kun olin varannut kyläkaupasta vain kahdelle kahvin kanssa mansikkaleivokset ja suolaiset piirakkapalat, mutta onneksi kaapista löytyi keksiä ja hieman improvisoin niistä, mansikoista ja kermavaahdosta hätävaraa. En ollut tilanteesta oikeastaan moksiskaan, sattuuhan sitä ettei tule maininneeksi ja kun kahvia ja hätävaraa riitti kaikille, niin mikäs siinä oli kahvitellessa. Me juttelimme ja lapset leikki rannalla. Kahvit oli jo hyvän aikaa sitten juotu ja aloin mielessäni ihmetellä, että eikö heidän jo pitäisi jatkaa matkaansa kun ilta alkoi jo olla hyvän matkaa aluillaan ja taivas alkoi mennä pilveen siihen malliin, että pian tulisi sade. Olin juuri kysymäisilläni asiasta kun entinen työkaverini ehti kysyä ensin, että joko kohta voisi ruokaa laittaa, kun lapsilla on varmaan jo nälkä uituaan ja leikittyään rannassa ja että saunankin voisi siinä samalla laittaa, niin lapset pääsisivät ajoissa nukkumaan ja me aikuiset istumaan iltaa viinilasillisten äärellä. Ei auttanut kuin sanoa, että en ollut varautunut siihen, että he jäisivät saunomaan ja syömään (kun en tiennyt lisäväestä ylipäätään), ettei minulla ollut viiniä kun ei voinut sitä lääkkeiden kanssa juoda ja että kyläkauppakin on jo kiinni ettei sitä ruokaa ihan äkkiä mökille saisikaan. Jääkaapissa oli ruokaa sen mitä olin itselleni ajatellut illaksi, eli muutama uusi peruna, silliä ja pieni savustettu siika, koiran ruoat ja jotain pientä, jolla ei ruokkisi kahta lisäaikuista ja lasta. Tilanne oli nolo ja pahemmaksi meni. Siinä kävi vielä ilmi, että entisen työtoverini sisko oli luullut heidän tulevan mökilleni perjantain aamuun saakka! Kun ei ollut mitään puhetta, että työkaverinikaan jäisi yöksi. Hänen piti käydä kahvilla kun reissu sattui samoille suunnille. Mökissäni on yksi avattava puusohva ja siinä mahtuu nukkumaan itseni lisäksi koirani, pieni pöytä ja 2 tuolia, nojatuoli, telkkari ja pieni keittiösyvennys. Sinne ei mahtuisi mitenkään 3 aikuista ja lasta nukkumaan vaikka olisi etukäteen niin suunniteltu. Yritin ehdottaa, että jos lapset söisivät ne piirakkapalat ja laittaisin heille leivät ja teetä lisäksi, mutta ei se kelvannut.
Työtoverini lähti loukkaantuneena siskonsa ja hänen lastensa kanssa ja laittoi vielä testarin perään, ettei hän olisi ikinä minusta uskonut ja miten hänet oli nyt nolattu siskonsa edessä.
Seuraavan kerran kuulin hänestä kuntavaalien aikaan. Olisi pitänyt äänestää häntä kun hän on ryhtynyt politiikkaan ja olisi nyt valmis antamaan anteeksi, mutta vain jos äänestän häntä.
En äänestänyt.
Voi herranjee millaista sakkia!
Pöyristyttävä tarina. Onneksi pääsit eroon heistä jo saman illan aikana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
8 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on eräs ystävä, jonka luulin ensin lokkeilevan " näyttää ihanalta, harmi ettei oo varaa" ( ja merkitsevä katse) kunnes tajusin, että kyseinen ihminen on vain vähissä varoissa. Ymmärrän kyllä ja tunnen myötätuntoa, muttei tee mieli pyytää kahvilaan tai terassille koska päätyy itse maksumieheksi ! Voin tulla kahville ja tuoda kahvipaketin sekä pullapitkon, mutten ala kahvilassa maksaa kolmen euron lattea ja vitosen kakkupalaa!
Tuliaisiksi 4 ueron kahvipaketti ja 4 euron pullapitko. No jäähän persaukiselle kaverille huomiseksiskin, tosi huomaavaista.
3 + 5 ei voi maksaa koska ylellisyyttä kurjalle kaverille. 4 + 4 ok, niin voidaan köyhäillå yhdessä
Vierailija kirjoitti:
8 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on eräs ystävä, jonka luulin ensin lokkeilevan " näyttää ihanalta, harmi ettei oo varaa" ( ja merkitsevä katse) kunnes tajusin, että kyseinen ihminen on vain vähissä varoissa. Ymmärrän kyllä ja tunnen myötätuntoa, muttei tee mieli pyytää kahvilaan tai terassille koska päätyy itse maksumieheksi ! Voin tulla kahville ja tuoda kahvipaketin sekä pullapitkon, mutten ala kahvilassa maksaa kolmen euron lattea ja vitosen kakkupalaa!
Tuliaisiksi 4 ueron kahvipaketti ja 4 euron pullapitko. No jäähän persaukiselle kaverille huomiseksiskin, tosi huomaavaista.
3 + 5 ei voi maksaa koska ylellisyyttä kurjalle kaverille. 4 + 4 ok, niin voidaan köyhäillå yhdessä
varmaan ironiaa tässä, mutta kyllä kaverille on ihan ok viedä pullaa ja kahvipaketti kohteliaisuudesta. 8 euron kertakäyttöinen on ylellisyyttä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siskoni hoidatti päiväkoti-ikäisen lapsensa sairauseläkkeellä olevalla äidilläni asuessaan samalla paikkakunnalla. Säästi näin päivähoitomaksut. Kun siskoni perhe muutti toiselle paikkakunnalle, hän on viimeset pari vuotta vienyt lapsensa äidilleni heti koulujen loputtua kesäkuussa ja hakee hänet kotiin taas elokuussa ennen koulun alkua. Siskoni lomailee itse miehenä kanssa kotonaan ilman lastaan. Äitini valittelee väsymystä, mutta ottaa kuitenkin lapsen kesiksi hoitoon. Kuuleman siskoni tarvitsee apua ja hengähdystauon arjen pyörittämisestä. En usko, että siskoni perhe maksaa mitään äidilleni lapsensa täyshoidosta kesän ajalta. Tänä kesänä olisin tarvinnut äitini apua noin viikoksi lasteni hoidossa. Minulla oli pienehkö leikkaus. Äitini ei pystyny (halunnut) tulemaan auttamaan minua eikä hän voinut ottaa lapsiani viikoksi, koska siskoni poika on hänellä taas koko kesän. Jouduttiin turvautumaan mieheni siskon apuun, joka on äitiyslomalla ja tuli mielellään auttamaan.
Vierailija kirjoitti:
"Vinkki miehille: jos nainen kutsuu sinut kotiin illalliselle, vie nyt hemmetti soikoon jotain."
Ymmärrän tämän, mutta kun aloin miettimään asiaa, niin ei kukaan nainenkaan minulle ole mitään tuonut, ei koskaan. Itse olen tuonut nallea ja kukkaa treffeillä, maksellut, kutsunut syömään. Elokuvatikettiä, oluita, juomia.
Niin, minähän olen nainen, niin se on jo lahja.
Siis oikeastiko ette vie viinipulloa kun menette illalliselle jollekin? Oikeasti? Kaikki joita olen kotiini syömään kutsunut tuo viiniä, ja samoin vien itse jos minut on kutsuttu. Älkää ihmetelkö jos ette saa uutta kutsua syömään... uskomatonta moukkamaisuutta! Joku tekee teille illallisen, yleistä kohteliaisuutta on viedä vähintään pullo hyvää viiniä. Ja kyllä - myös naisena vien aina miehelle jos minut on kutsuttu syömään. Missä tynnyrissä teidät on kasvatettu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taloyhtiön kokous järjestettiin kerran sellaisena ajankohtana työpäivän aikana ettei moni päässyt sinne työmatkoiltaan tms. Paikan päälle pääsi vain muutama työtön tai vapaata ottanut äijä.
Päättivät että meidän yhtiön pihaan rakennetaan iso grillimaja. Ihmeteltiin eräänä päivänä että mikä hitto siihen keskelle pihaa oli ilmestynyt (ja muutaman tonnin lasku siitä sitten myöhemmin).
Nämä äijät eivät viihtyneet kotona vaimojensa ja lastensa kanssa, eli heidän suunnitelmanaan oli tehdä tuosta piilopaikka jossa voivat kaljotella rauhassa ja jonne vaimot eivät kehtaa mennä häätämään heitä ulos.
Kävi niin että äijät kaljottelivat ja polttelivat puita siellä pitkin öitä monena iltana, aiheuttaen savuvahinkoja muiden asuntoihin koska monella oli öisin ikkunat auki tuolloin koska oli se hellekausi. Sitten kun piti siivota jälkiä niin kiertelivät grillimajaa siihen tyyliin että ei me olla tuolla mitään grillailtu. Muut joutuivat maksaa tuon ja siivota tuon. Tämän jälkeen ketään muita ei huvittanut käyttää sitä koska se oli rakennettu liian lähelle asuntoja ja savusi kuin 10 savupiippua.
Olimme nuori pariskunta ja asuimme suurehkossa kaupungissa. Miehen siskot miehineen ja useine lapsineen alkoivat käydä meillä kesällä ja sitten syyslomalla ja hiihtolomalla aina vain useampia päiviä. Eivät tuoneet mitään tuliaisia, ruokaa tai mitään. Edes pussilakanoita yms ei ollut mukana. Elivät siis meidän ruualla. Kun tuli aika mennä ruokakauppaan niin hävisivät jonnekin kuin pierut Saharaan siksi aikaa.
Kerran sitten taas pakkasin lakanoita yms pesukoneeseen heidän jäljiltään kun tuli mitta täyteen. Sanoin miehelle että ei näin voi olla että meillä lokkeillaan ja kulutetaan rahaa toisten ruokkimiseen päiväkaupalla ja pestään heidän jäljiltään monta koneellista lakanapyykkiå eikä meillä ole koskaan omaa rauhaa lomien aikana. Mies sanoi miettineensä samaa asiaa. Me emme olleet koskaan noiden lokkien luona yötä, hyvä että kahvit keittivät kun kävimme kylässä.
No mies sitten sanoi asiasta siskoilleen ja että yhden yön voi olla mutta omat petivehkeet mukaan silloinkin. Tästähän ne siskot suuttuivat että mitä, muut saa kyllä olla (ketkä muut? Kaikki muut oli aina yöpyneet hotellissa tms) ja että miten sitä tämmöisellä porukalla sitten matkustaa ja että minä veljen vaimo olinkin tuommoinen!
Ja kyseessä ihan työssäkäyvät perheet. Mutta kun se oli heidän mielestään selvä että heidän lomailu ei kuulu maksaa heille mitään
No se tulos sanomisesta oli että eivät meidän vaivana enää olleet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin aiemmin miehestä, joka muutti kotikaupunkiini ja sanoi työllistyvänsä täällä. Ja varmasti olisi saanut työtä, jos olisi työhalua ollut.
Kävimme muutaman kerran ravintolassa syömässä ja maksoin laskun. Kaupassa ostin ruuat. Yhden kerran sanoi maksavansa kaikki ostokset ja otti mukaan sixpakin lonkeroa. Kassalla kuitenkin totesi lompakon jääneen johonkin. Komensin viemään lonkerot pois ja maksoin ruuat.
Rahat alkoi olla hänellä vähissä ja suuttui siitä moneen kertaan minulle. Ehdotin töitä ja suuttui lisää. Pari kertaa lainasin pienen summan (en saanut koskaan takaisin) ja osti sitten viinaa.
Koska mitään muutosta ei tilanteeseen tullut, nostin äijän tavarat pihalle.
Myöhemmin sain tietää tästä miehestä, että on tehnyt samaa muittenkin naisten kanssa. Olisi kova kiire mennä naimisiin ja saada lapsi. Tarkoitus ei ole mikään muu kuin siipeillä naisen kustannuksella. Joku oli ottanut tämän takia tuhansien eurojen velat ja äijä sitten häipynyt.
Oulussa näin: yksi vieraspaikka talossa ja siihen pysäköi säännöllisesti kahden naapuritalon vieraat. Aivan pokerina. Jos mun paikalle tulee väärä auto, hakkaan sen ikkunat paskaksi.
Vierailija kirjoitti:
Oulussa näin: yksi vieraspaikka talossa ja siihen pysäköi säännöllisesti kahden naapuritalon vieraat. Aivan pokerina. Jos mun paikalle tulee väärä auto, hakkaan sen ikkunat paskaksi.
Moro, oot varmaan mun naapuri! :D
Tai sitten 1 vieraspaikka jota naapurien vieraat käyttää, on Oulun tapa.
Minulla oli kaverin koira hoidossa viikon ja kaverini maksoi siitä hyvästä minulle 50 € (oltiin köyhiä opiskelijoita, koiralla oli omat ruuat mukana ja se oli kaikinpuolin aika harmiton elukka). Eräs puolituttu kuuli tästä ja kysyi, voisinko samalla vaivalla ottaa hänenkin koiransa viikoksi, koirat olivat entuudestaan tuttuja ja tulivat hyvin toimeen. Vastasin että toki, se maksaa 50 €. Sain haukut ahneudesta ja laiskuudesta.
Lokkien ruokkiminen ehdottomasti kielletty!
-Terveystarkastaja-
Vierailija kirjoitti:
Oltiin varattu bussiretki Tukholmassa, retken hintaan kuului sisäänpääsyjä museoihin ja ruokailu. Pari suomalaista mummelia oli tunkemassa mukaan bussiin ilmaiseksi, koska heidän mielestään "se ei haittaa ketään ja he mahtuvat hyvin". Opas ei päästänyt ja mummot jäivät säksättämään satamaan.
Tää kuulostaa ihan mun anopille💙
Ehkä tuo tyttöystävä oli silloin putkiremontin aikana vielä pelkkä tyttöystävä ja on sittemmin mennyt naimisiin veljen kanssa ja nykyään käly.