Lue keskustelun säännöt.
Ollaanko me nyt mieheni kanssa p*skoja ihmisiä kun ei annettu tuntemattoman lapsiperheen tulla meidän maksamaan kotaan?
11.07.2017 |
Oltiin siis varattu ja maksettu kotapaikka eräältä ulkoilualueelta että saadaan varmasti paistaa makkarat ja olla rauhassa. No ei keretty edes tulia sytyttää kun jo siihen tunki joku äiti 3 pienen lapsen kanssa "ai että tännehän me mahdutaan!!" Siinä sitten ystävällisesti sanottiin, että nuo muut on ilmaisia paikkoja ja tätä kotaa saa käyttää maksua vastaan. Ei meinannut millään päästää irti ajatuksesta, että eivät voi sinne tunkea.
Siellä pitkin poikin oli niitä laavuja vapaana, mutta eihän hänelle kelvannut kun ötökät kuulemma syö! Siinä meni 20 min ihan turhaan vääntämiseen ja lopulta kun lähtivät niin äiti antoi kyllä kuulua kuinka paskoja ihmisiä olemme kun emme antaneet lastensa tulla grillaamaan kanssamme.
Ohjeistin kyllä, että mistä kotaa voi vuokrata ja hintakaan ei ole paha.
Tosi kiva oli siinä sitten paistaa makkaroita kun oli hetki aiemmin haukuttu maanrakoon. Tehtiinkö me tässä nyt väärin? Olisitteko itse ottaneet tuntemattomat teidän maksamaan kotaan?
Kommentit (427)
Meillä kävi kesämökillä taannoin niin että seuraava mökin vuokrannut asiakas saapui lastensa ja koiransa kanssa paikalle monta tuntia ennen ennalta määrättyä vaihtoaikaa. Totesi vielä oikein että olkaa vaan ihan rauhassa (no, niinhän me ajattelimme ollakin) ja meni lastensa kanssa rantaan uimaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En sano juuta enkä jaata tähän.
Riippuu ihan tilanteen tunnelmasta ja näistä mukaan tunkevista ihmisistä. Jos olisivat heti tehneet mukavan ja rennon vaikutelman, niin siitä vain mukaan porukkaan.
Kuitenkin jos naamat eivät olisi miellyttäneet ja tyyli röyhkeä, niin sitten vain muille maille.
Mutta tietenkään ap ei ole paska. On täysi oikeus olla rauhassa, kun kerran on sitä halunnut ja maksanut.
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran ihan tavallisella nuotiopaikalla pitämässä evästaukoa patikoinnista. Olin varannut mukaan hienot eväät, joiden esivalmisteluun olin käyttänyt useamman tunnin kotona. Mukana oli siis mieheni ja meidän lapsi. Grillailtiin siinä miehen kanssa rosmariini-sipuli-peruna-folionyyttejä (esikeitetyt perunat valmiiksi folionyyttiin kotona ja nyytti reppuun mukaan), paisteltiin pihviä ja jälkkäriksi paistoin lettuja (kotona pulloon tehdystä lettutaikinasta), mukana repussa oli myös mansikkahilloa ja kylmäkallen viereen pakattu kerma, josta ravistin kermavaahdot lettujen kaveriksi. Tykkään gourmet-ruoasta metsässä, harrastamme paljon patikointia ja meillä on aina mukana tuollaiset herkkueväät, ne kuuluu meillä siihen patikkajuttuun ja lapsikin tietty tykkää ja osaa arvostaa "ulkona syömistä", ei siinä ravintoloita tarvitse. Koska reppu kuitenkin painaa herkästi liikaa, niin varaan mukaan vain sen määrän mitä me kolme itse syömme, se lettupannukin vie tilaa.
Tuolloin siihen nuotiolle sitten saapui hieman jälkeemme viisilapsinen perhe, joilla oli eväänä vain makkaroita grillattavaksi ja jotkut pillimehut. Ne lapset alkoivat kuolaten katsomaan mansikkahillo-kermavaahto-lettujamme. Ja pyytämään saako he lettuja myös. Ja vanhempansa säestivät innokkaana taustalla, että heidän lapsille kyllä saa antaa lettuja, ei ole mitään allergioita tai herkkurajoituksia. Arvatkaa vaan harmittiko, koska lettutaikinani oli sen kokoinen, että siitä sai juuri kaksi lettua per aikuinen ja kolme lettua lapsellemme, ja olin sen etukäteen lapselleni kertonutkin, että tehdään lettuja ja hän saa kolme, sen ajatuksen voimalla lapsi jaksoi pitkän patikan.. En voinut alkaa tarjoilemaan tyhjästä noille viidelle vieraalle lapselle lettuja. Ja sanoin sitten että emme voi nyt tarjota, ja siitäkös nuo vanhemmat närkästyi ja heidän lapset alkoi kiukuttelemaan vanhemmilleen että miksi he eivät saa lettuja. Koko ruokarauha oli pilalla, kiitos noiden idioottien.
Ymmärrän erittäin hyvin miksi ap vuokrasi oman kodan.
Ihmisillä ei ole nykyään mitään käsitystä siitä, että kaikki eivät halua jakaa omistaan tai jaettavaa ei yksinkertaisesti ole! En olisi todellakaan antanut ventovieraille yhtään lettua vaikka olisi ollut ylimääräistä. Retkellä syödään sitä mitä on otettu mukaan ja omat roskat viedään lähtiessä pois. Ei sinne olla tultu syömään muiden eväitä. Tässä tapauksessa vielä järjetöntä ajatuksenjuoksua lasten vanhemmilta että 'antakaa vaan lettuja meidän lapsille'. minun äiti olisi aikanaan sanonut että älä viitsi kerjätä tuntemattomilta ja syö omat ruokasi, sekä pahoitellut letunpaistajalle lasten huonoa käytöstä!
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran ihan tavallisella nuotiopaikalla pitämässä evästaukoa patikoinnista. Olin varannut mukaan hienot eväät, joiden esivalmisteluun olin käyttänyt useamman tunnin kotona. Mukana oli siis mieheni ja meidän lapsi. Grillailtiin siinä miehen kanssa rosmariini-sipuli-peruna-folionyyttejä (esikeitetyt perunat valmiiksi folionyyttiin kotona ja nyytti reppuun mukaan), paisteltiin pihviä ja jälkkäriksi paistoin lettuja (kotona pulloon tehdystä lettutaikinasta), mukana repussa oli myös mansikkahilloa ja kylmäkallen viereen pakattu kerma, josta ravistin kermavaahdot lettujen kaveriksi. Tykkään gourmet-ruoasta metsässä, harrastamme paljon patikointia ja meillä on aina mukana tuollaiset herkkueväät, ne kuuluu meillä siihen patikkajuttuun ja lapsikin tietty tykkää ja osaa arvostaa "ulkona syömistä", ei siinä ravintoloita tarvitse. Koska reppu kuitenkin painaa herkästi liikaa, niin varaan mukaan vain sen määrän mitä me kolme itse syömme, se lettupannukin vie tilaa.
Tuolloin siihen nuotiolle sitten saapui hieman jälkeemme viisilapsinen perhe, joilla oli eväänä vain makkaroita grillattavaksi ja jotkut pillimehut. Ne lapset alkoivat kuolaten katsomaan mansikkahillo-kermavaahto-lettujamme. Ja pyytämään saako he lettuja myös. Ja vanhempansa säestivät innokkaana taustalla, että heidän lapsille kyllä saa antaa lettuja, ei ole mitään allergioita tai herkkurajoituksia. Arvatkaa vaan harmittiko, koska lettutaikinani oli sen kokoinen, että siitä sai juuri kaksi lettua per aikuinen ja kolme lettua lapsellemme, ja olin sen etukäteen lapselleni kertonutkin, että tehdään lettuja ja hän saa kolme, sen ajatuksen voimalla lapsi jaksoi pitkän patikan.. En voinut alkaa tarjoilemaan tyhjästä noille viidelle vieraalle lapselle lettuja. Ja sanoin sitten että emme voi nyt tarjota, ja siitäkös nuo vanhemmat närkästyi ja heidän lapset alkoi kiukuttelemaan vanhemmilleen että miksi he eivät saa lettuja. Koko ruokarauha oli pilalla, kiitos noiden idioottien.
Ymmärrän erittäin hyvin miksi ap vuokrasi oman kodan.
Vai viisilapsinen perhe ;D Ja lapsesi jaksaa kolmen letun ajatuksella eteenpäin?
Onko yläpeukut hyvästä provosta?
Face-päivityksen ainesta tietysti valokuvineen näistä gourmet-retkieväistä.
Minulle on käynyt lyhyen ajan sisällä kaksikin kertaa lennolla niin, että minua (pienikokoinen nainen) on pyydetty vaihtamaan istumapaikkaa. Toisella kerralla kyseessä oli perheenisä, joka olisi halunnut istua lähempänä perhettään, ja toisella isokoinen mies. Teen aina check inin ajoissa ja tarvittaessa maksan lisämaksun saadakseni käytäväpaikan. Kun kieltäydyin vaihdosta, sain mulkoilua osakseni. Ei se keskipaikalla istuminen ole mukavaa minullekaan, ja kun nykyään tosiaan voi paikan valita itse, ei ole minun syytäni, että joku ei tee ajoissa check iniä tai halua maksaa lisämaksua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen työssä juhlapaikassa joka sijaitsee rannalla. Useinkin joudun häätämään veneilijöitä pois ovelta- he tulisivat vessaan! Meillä on jopa yksityinen laituri-siihenkään ei saa kiinnittyä ilman lupaa. Paikat katettu valkoisin liinoin ja kukkasin- vessassa on hääparin toimittamia tuotteita-saippuoita-hiuslakkaa-dödöä ym. Sitten nämä resuiset veneilijät eivät ymmärrä-ettei voi tulla toisten varaamaan ja maksamaan juhlatilaan vessaan. Eräänkin kerran kun juhlapukuiset vieraat saapuivat ovesta sisään, joukkoon tunkeutui rannalta äiti kakkahousuvauvan kanssa-kielsin tulemasta-niin kovat haukut sain. Silti kielsin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran ihan tavallisella nuotiopaikalla pitämässä evästaukoa patikoinnista. Olin varannut mukaan hienot eväät, joiden esivalmisteluun olin käyttänyt useamman tunnin kotona. Mukana oli siis mieheni ja meidän lapsi. Grillailtiin siinä miehen kanssa rosmariini-sipuli-peruna-folionyyttejä (esikeitetyt perunat valmiiksi folionyyttiin kotona ja nyytti reppuun mukaan), paisteltiin pihviä ja jälkkäriksi paistoin lettuja (kotona pulloon tehdystä lettutaikinasta), mukana repussa oli myös mansikkahilloa ja kylmäkallen viereen pakattu kerma, josta ravistin kermavaahdot lettujen kaveriksi. Tykkään gourmet-ruoasta metsässä, harrastamme paljon patikointia ja meillä on aina mukana tuollaiset herkkueväät, ne kuuluu meillä siihen patikkajuttuun ja lapsikin tietty tykkää ja osaa arvostaa "ulkona syömistä", ei siinä ravintoloita tarvitse. Koska reppu kuitenkin painaa herkästi liikaa, niin varaan mukaan vain sen määrän mitä me kolme itse syömme, se lettupannukin vie tilaa.
Tuolloin siihen nuotiolle sitten saapui hieman jälkeemme viisilapsinen perhe, joilla oli eväänä vain makkaroita grillattavaksi ja jotkut pillimehut. Ne lapset alkoivat kuolaten katsomaan mansikkahillo-kermavaahto-lettujamme. Ja pyytämään saako he lettuja myös. Ja vanhempansa säestivät innokkaana taustalla, että heidän lapsille kyllä saa antaa lettuja, ei ole mitään allergioita tai herkkurajoituksia. Arvatkaa vaan harmittiko, koska lettutaikinani oli sen kokoinen, että siitä sai juuri kaksi lettua per aikuinen ja kolme lettua lapsellemme, ja olin sen etukäteen lapselleni kertonutkin, että tehdään lettuja ja hän saa kolme, sen ajatuksen voimalla lapsi jaksoi pitkän patikan.. En voinut alkaa tarjoilemaan tyhjästä noille viidelle vieraalle lapselle lettuja. Ja sanoin sitten että emme voi nyt tarjota, ja siitäkös nuo vanhemmat närkästyi ja heidän lapset alkoi kiukuttelemaan vanhemmilleen että miksi he eivät saa lettuja. Koko ruokarauha oli pilalla, kiitos noiden idioottien.
Ymmärrän erittäin hyvin miksi ap vuokrasi oman kodan.
Vai viisilapsinen perhe ;D Ja lapsesi jaksaa kolmen letun ajatuksella eteenpäin?
Onko yläpeukut hyvästä provosta?
Face-päivityksen ainesta tietysti valokuvineen näistä gourmet-retkieväistä.
Miksi kaikki on nykyään heti provoa? Ihan oli kuule totuudenmukainen teksti. Lapseni kyllä jaksaa tsempata juuri lettujen tai muiden herkkujen voimalla jos patikka väsyttää, kun hänelle sanoo, että jaksa vielä kilometri niin pääsemme nuotiopaikalle ja saat sitten kolme lettua. Onko tässä jotain outoa? Luulin että moni äiti kannustaa väsynyttä lasta kertomalla, että mikä mukava asia odottaa perillä kun jaksaa sinne taivaltaa. Vai onko syy epäillä provoa nuo herkkueväät? En tiedä oletko patikoinut paljon, mutta ei se ollenkaan niin harvinaista ole, että patikkaharrastajat harrastaa gourmet-eväitä. En minä niitä faceen laita, enkä laita faceen juuri mitään muutakaan. Ihan riittää iloksi se ruoan hyvä maku, en kaipaa muiden kehuja. t. tuo letunpaistaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Missä tälläistä vuokrattavia kotia on?
Vaikka Repovedellä.
Ei minusta ainakaan ole mitenkään 'kiva' tutustua ihmisiin. Minä haluan olla rauhassa, varsinkin retkeillessäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt lyhyen ajan sisällä kaksikin kertaa lennolla niin, että minua (pienikokoinen nainen) on pyydetty vaihtamaan istumapaikkaa. Toisella kerralla kyseessä oli perheenisä, joka olisi halunnut istua lähempänä perhettään, ja toisella isokoinen mies. Teen aina check inin ajoissa ja tarvittaessa maksan lisämaksun saadakseni käytäväpaikan. Kun kieltäydyin vaihdosta, sain mulkoilua osakseni. Ei se keskipaikalla istuminen ole mukavaa minullekaan, ja kun nykyään tosiaan voi paikan valita itse, ei ole minun syytäni, että joku ei tee ajoissa check iniä tai halua maksaa lisämaksua.
Onko sulla rakkovaivoja vai mielisairaus?
Mahtavaa että sanoitte vastaan! Moni ei olis kehdannut alkaa vääntää vaikka syytä olikin. Vaikuttaa tosiaan mammalta, jolle harvoin sanotaan ei..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos joku ei tiedä mikä on varauskota, niin katsokoon tästä linkistä erään Repoveden varauskodan tiedot:
http://www.luontoon.fi/mustavuorenvarauskota
Jonkun mielestä vuokra voi olla kallis, jonkun hyvätuloisen mielestä taas pieni hinta omasta rauhasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle on käynyt lyhyen ajan sisällä kaksikin kertaa lennolla niin, että minua (pienikokoinen nainen) on pyydetty vaihtamaan istumapaikkaa. Toisella kerralla kyseessä oli perheenisä, joka olisi halunnut istua lähempänä perhettään, ja toisella isokoinen mies. Teen aina check inin ajoissa ja tarvittaessa maksan lisämaksun saadakseni käytäväpaikan. Kun kieltäydyin vaihdosta, sain mulkoilua osakseni. Ei se keskipaikalla istuminen ole mukavaa minullekaan, ja kun nykyään tosiaan voi paikan valita itse, ei ole minun syytäni, että joku ei tee ajoissa check iniä tai halua maksaa lisämaksua.
Onko sulla rakkovaivoja vai mielisairaus?
Yliaktiivinen rakko, kiitos kysymästä. Käyn vähintään kahdesti tunnissa vessassa, ja vessahädän iskiessä pidätyskykyni on heikko. Vaivan vuoksi stressaan lentämistä. En kuitenkaan välitä avautua intiimivaivoistani kanssamatkustajille tai alkaa kinastella siitä, kenellä on paremmat perustelut tietylle paikalle, mistä syystä kaltaisesi leimaavat minut sitten mielisairaaksi kieltäytyessäni vaihtamasta paikkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa toki tyypillistä tuo teidän käytöksenne, jossain muualla olisi ilahduttu että saadaan seuraa (jos siis tilaa hyvin oli).
Kerroppas missä muka oltais nuin vieraanvaraisia. Harrastan itse vaeltamista ja kerran vuodessa teen vaellusreissun ulkomaille. Tällä hetkellä listalta löytyy mm. Kanada, Saksa, Tanska, Norja, Venäjä(Ural) ja Islanti. Kertaakaan kukaan ei ole avokätisesti luopunut omasta rauhastaan. Kyllä jokainen varmasti haluaa, että kun on itse omasta tilasta maksanut niin sen myös saa.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa toki tyypillistä tuo teidän käytöksenne, jossain muualla olisi ilahduttu että saadaan seuraa (jos siis tilaa hyvin oli).
Yritäpä kuule saksalaisten vuokraamaan laavuun...
Muualla kuin Suomessa olisi perhe varmaan toivotettu tervetulleeksi, onhan mukavaa saada juttuseuraa ja lapsille kavereita. Sen sijaan, että suomalaisia pidettäisiin epäsosiaalisina itsekkäinä juntteina, voi kuitenkin ajatella, että oman tilan, rauhan ja yksityisyyden tarpeemme vain on suuri.
Pidin itseäni suomalaiseksi todella seurallisena, kunnes aloin seurustella yhteisöllisemmästä kulttuurista olevan miehen kanssa. Matkat hänen kotimaahansa olivat minulle aluksi raskaita, kun koko ajan piti olla menossa ja tavata kavereita ja sukulaisia. Hänen perheensä tai kaverinsa eivät näe mitenkään outona ehdottaa tuppautumista mukaan, kun olemme vaikka varanneet romanttisen kylpyläviikonlopun. Mies selvästi rentoutuu näin parhaiten, minulla stressi vain lisääntyy. Olemme sittemmin saaneet tehtyä kompromisseja niin, että kumpikin nauttii matkasta.
Vierailija kirjoitti:
Olin kerran ihan tavallisella nuotiopaikalla pitämässä evästaukoa patikoinnista. Olin varannut mukaan hienot eväät, joiden esivalmisteluun olin käyttänyt useamman tunnin kotona. Mukana oli siis mieheni ja meidän lapsi. Grillailtiin siinä miehen kanssa rosmariini-sipuli-peruna-folionyyttejä (esikeitetyt perunat valmiiksi folionyyttiin kotona ja nyytti reppuun mukaan), paisteltiin pihviä ja jälkkäriksi paistoin lettuja (kotona pulloon tehdystä lettutaikinasta), mukana repussa oli myös mansikkahilloa ja kylmäkallen viereen pakattu kerma, josta ravistin kermavaahdot lettujen kaveriksi. Tykkään gourmet-ruoasta metsässä, harrastamme paljon patikointia ja meillä on aina mukana tuollaiset herkkueväät, ne kuuluu meillä siihen patikkajuttuun ja lapsikin tietty tykkää ja osaa arvostaa "ulkona syömistä", ei siinä ravintoloita tarvitse. Koska reppu kuitenkin painaa herkästi liikaa, niin varaan mukaan vain sen määrän mitä me kolme itse syömme, se lettupannukin vie tilaa.
Tuolloin siihen nuotiolle sitten saapui hieman jälkeemme viisilapsinen perhe, joilla oli eväänä vain makkaroita grillattavaksi ja jotkut pillimehut. Ne lapset alkoivat kuolaten katsomaan mansikkahillo-kermavaahto-lettujamme. Ja pyytämään saako he lettuja myös. Ja vanhempansa säestivät innokkaana taustalla, että heidän lapsille kyllä saa antaa lettuja, ei ole mitään allergioita tai herkkurajoituksia. Arvatkaa vaan harmittiko, koska lettutaikinani oli sen kokoinen, että siitä sai juuri kaksi lettua per aikuinen ja kolme lettua lapsellemme, ja olin sen etukäteen lapselleni kertonutkin, että tehdään lettuja ja hän saa kolme, sen ajatuksen voimalla lapsi jaksoi pitkän patikan.. En voinut alkaa tarjoilemaan tyhjästä noille viidelle vieraalle lapselle lettuja. Ja sanoin sitten että emme voi nyt tarjota, ja siitäkös nuo vanhemmat närkästyi ja heidän lapset alkoi kiukuttelemaan vanhemmilleen että miksi he eivät saa lettuja. Koko ruokarauha oli pilalla, kiitos noiden idioottien.
Ymmärrän erittäin hyvin miksi ap vuokrasi oman kodan.
Ja vaikka teillä olisi ollut 200 litraaa mukana sitä lättytaikinaa, ette siltikään olisit tarjonneet ! Hitto soikoon, nää on just näitä vanhempia jotka ovat niin hulluina omiin kakaroihinsa, että kuvittelevat, että kaikki muutkin ovat! Miten meistä nykysuomalaisista olen tullut tällaisia ?!
Vierailija kirjoitti:
Olen kyllä niin erilainen täällä :)
Jos olivat ihan ok-oloisia ihmisiä, niin miksi ei! Ei minulla ensimmäisenä ole mielessä jokin : olemme maksaneet, vaan kiva tutustua muihin.
Mutta en toki olisi toiminut noinkaan kuin tuo äiti, ihan olisin uskonut yhdestä lauseesta, ettei asiaa.
Kuitenkin: mitä opetatte lapsillenne? Ystävällisyyttä ja avoimuutta muita kohtaan vai "me olemme tästä maksaneet" -henkeä?
Jos olet vuokrannut mökin. Haittaako jos ohikulkijat käyvät siellä saunomassa ja grillaamassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli samanlainen juttu, kun vuokrasimme lapsen synttäreille leikkipuiston sisätilat eli tavallaan "korttelitalon". Ovessa oli iso kyltti Yksityistilaisuus, mutta silti sinne tunki sadepäivänä väkeä sisään vedoten siihen, että se on verovaroilla kustannettu tila, joka on kaikkien käytössä. Yritin vääntää rautalangasta, että se on viikolla avoimien ovien tila, viikonloppuisin vuokrattavissa. Ei, sisään oli pakko päästä, kun he olivat lapsille luvanneet. Sitten nämä vieraat näkivät tarkoilut ja lapset tietty ryntäsi kohti pöytää, mutta siinä vaiheessa anoppi seisoi tormakkana pöydän edessä ja ilmoitti, että tästä ei oteta, tänne ette kuulu. Ja taas lasten vanhemmat vänkäämään, että ei voida kieltää.
Lopulta oli pakko soittaa vartijat. Tämä vierasjoukko kun ei kuunnellut vaaleatukkaisia naisia.
Kiva tietää että on olemassa vanhempia jotka opettavat lapsilleen että on ok tunkeutua toisten vuokraamiin tiloihin ja syödä muiden maksamia tarjoiluja ilman lupaa...
Juu heillä on yleensä sellaiset isot hameet.
Ihan kiva, että jaksat. Minä teen vaativaa, ihmissuhdeintensiivistä työtä, minkä takia lomalla en halua tutustua uusiin ihmisiin. Hengaan perheen, parin serkun ja kavereiden kanssa. Siksi me harrastamme myös tota vuokraamista, jotta sadaan omaa tilaa. Totta kai olen kohtelias, mutta loputtomiin ei vain jaksa.