Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miksei vanhan ajan kodinhoitajia enää ole?

Vierailija
10.07.2017 |

Minun isovanhempani olivat tavallisia työläisiä. Pappa oli tehtaalla, mummo oli kaupassa. Heillä oli kaksi lasta. He elivät tavallista alemman luokan elämää. Silti heillä oli kotiapulainen laittamassa ruokaa, siivoamassa ja pyykkäämässä sekä katsomassa lasten perään, kunnes nuorempi täytti 16. Kotiapulainen asui kotonaan, tuli töihin ennen isovanhempieni lähtöä töihin, hoiti päivän aikana kodin kuntoon, teki ostokset, vastaanotti lapset koulusta, auttoi läksyissä, lähti kotiin vasta kun isovanhemmat palasivat kotiin suoraan valmiiseen pöytään.

En voi kuvitellakaan, että meillä olisi varaa nykypäivänä ottaa kotiapua, tai edes au pairia. Me olemme keskipalkkaisia ja meillä on yksi päiväkoti-ikäinen lapsi. Yhteinen nettomme on 3 500 euroa, mikä on varmasti suhteessa todella paljon paremmin kuin isovanhemmillani aikoinaan. Minua hirvittäisi palkata edes siivoojaa pari kertaa viikossa. Mutta olisihan tuollainen kotiapu ihanaa.

Kommentit (193)

Vierailija
81/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Poikani perheellä on au pair. Kotoisin Sloveniasta. Mukava tyttö. Hoitaa lasten kuljettamisen kouluihin ja harrastuksiin.

Vierailija
82/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Viron vapautumisen jälkeen monet perheet ottivat virolaisia tyttöjä kotiapulaisiksi. Tiedän 2 tapausta joissa talon isäntä vaihtoi vaimonsa nuoreen,kauniiseen ja halukkaaseen. Toinen tytöistä pääsi rikkaisiin naimisiin. Iso talo meren rannalla uima-altaineen ym.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
83/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mun ex-miehellä käy kodinhoitaja (vanhempi, pienituloinen, eläkkeellä oleva sukulaisnainen) muutaman tunnin kerran viikossa siivoamassa ja etenkin laittamassa ruokaa. Kymmenen ikäiset lapsemme asuvat pääasiassa isänsä kanssa, joten maksamme kodinhoitajan yhdessä. Ei meistä kovin kallista, saa lisäksi vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä. Kodinhoitaja laskuttaa meitä ukko.fi palvelun kautta (toinen vastaa eezy.fi).

Vierailija
84/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mun ex-miehellä käy kodinhoitaja (vanhempi, pienituloinen, eläkkeellä oleva sukulaisnainen) muutaman tunnin kerran viikossa siivoamassa ja etenkin laittamassa ruokaa. Kymmenen ikäiset lapsemme asuvat pääasiassa isänsä kanssa, joten maksamme kodinhoitajan yhdessä. Ei meistä kovin kallista, saa lisäksi vähentää verotuksessa kotitalousvähennyksenä. Kodinhoitaja laskuttaa meitä ukko.fi palvelun kautta (toinen vastaa eezy.fi).

Niin ja kun lapset olivat pienempiä niin hän kävi iltaisin jolloin miehellä saattoi olla iltamenoja joten lapset hoituivat samalla. Tai sitten lapset olivat minulla tai isänsä mukana.

Vierailija
85/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No tuollainen jonkun nurkissa asuminen on kieltämättä aika kaukana nykypäivästä(ja itse en haluaisikaan että meillä asuu joku vieras) mutta varmasti monessa perheessä olisi kysyntää esim. ihmiselle joka kävisi 2-3 kertaa viikossa kotiapuna muutaman tunnin kerrallaan. Siivoaisi, pesisi, silittäisi tai lajittelisi pyykkejä, pissattaisi koiran, kävisi ruokakaupassa tai mitä ikinä siinä perheessä sitten tarvittaisiinkin. 2-3 kertaa viikossa 3-4 tuntia kerrallaan olisi n.15 e tuntipalkalla ja sivukuluineen n. tonnin kustannus kuussa perheelle, mikä on toki paljon, mutta monelle ihan mahdollinen jos 2 työssäkäyvää aikuista, minkä lisäksi siitä saisi kotitalousvähennyksen. Ihan kohtuullisen toimeentulon tuolla voisi saada ilman koulutusta, jos olisi vaikka 3 perhettä jossa kävisi apuna. Tosin voi olla että parhaiten tuo toimisi yrittäjämallisena, en tiedä kuinka moni perhe on valmis ottamaan kantaakseen työnantajavelvoitteita (työterveyshuollot yms).

Ideana tuo olisi ihan harkittavissa. Täytyy muistaa, että ainakin vielä osa-aikatyötä tekevä työtön saa sen 300 e suojaosan mikä ei vähennä työttömyysturvaa. Jos palkka vaikka 15 e tunti olisi sekin parempi kuin pelkkä päiväraha. Jos työtä olis esim. 15 h vko (3 päivänä 5 h) eli 60 x 15 e eli n. 900 e kk (karkeasti laskettuna 4 viikolta).

Suojaosan jälkeen jäisi päivärahaa vähentämään 300 e eli puolet suojaosan jälkeisestä palkasta joten tulot verojen jälkeen päiväraha 250 e + palkka 700 e = 950 e. Tuo siis pelkkä arvio riippuen veroprosentista. Käteen jäisi n. 400 e enemmän kk.

Tämä siis laskettu alimman eli työmarkkinatuen mukaan joka on bruttona n. 700 e ja käteen jää n. 550 e. Lisäksi kodinhoitoa tarvitseva perhe voisi maksaa matkakulut ja ruoan työpäivinä.

Tämän voisi toteuttaa vaikka 2 perheen kesken jolloin työtä voisi olla vaikka 25-30 h vkossa. Tällöin päästäisiin jo reilusti yli tonnin ansioihin. Täytyy kuitenkin muistaa että työajan kokonaismäärän viikossa tulee olla max 80 % kokoaikatyöstä että tuon 300 e suojaosan siihen saa.

Myös opiskelijat tai pienellä eläkkeellä olevat voisivat olla kiinnostuneita. Heillä tosin ei ole mitään suojaosia ja ainakin opiskelijoilla ne tulorajat opintotuelle.

Lisäksi edelleen on olemassa kait se kotitalousvähennys jonka työnantaja saa verotuksessa vähentää.

Vierailija
86/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

jos jollakulla on koulutus johonkin, miksi haluaisi kodinhoitajaksi

No vaikka siksi, ettei saa sitä työtä, johon on kouluttautunut. Ihan on nykyhetken ongelma tuo aika monelle ihmiselle.

Niin totta tuo. Itsellä liiketalouden tutkinto ja joka ainoaan paikkaan jota hakee on minimissään yli 100 hakemusta. Useimmiten hakemusmäärät 200-300 per paikka. Ylivoimaiselta tuntuu työllistyminen kun ikääkin yli 50 v. Digitalisaatio jyllää ja järjestelmät kehittyy eikä työntekijöitä tarvita.

Tässä muutoksessa kuitenkaan kukaan ei tunnu tietävän mitä työtä tulevaisuudessa tulee olemaan kun se tekoälykin kuulemma korvaa niitä ns. akateemisia ammatteja kuten vaikkapa juristi, lääkäri, ekonomi jne. Odotan kauhulla v. 2019 jolloin Digitalisaatio ottaa jättiloikan kun tulee esim. valtakunnallinen tulorekisteri ja kaikki muukin on jatkossa siellä suomi portaalissa digitaalisena.

Hallitus kuitenkin vaan jaksaa jankuttaa työttömien laiskuutta vaikka hyvin pitäisi sielläkin olla tiedossa tilanne kun itse ajavat sitä digitalisaatiota ja robotisaatiota .

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
87/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kun isäni oli vauva ja taapero, isovanhemmat ottivat maalta nuoren tytön tänne Helsinkiin luokseen asumaan. Tyttö hoiti kodin ja lapsen kun isovanhemmat oli töissä. Ei silloin ollut tällaisia äitiyslomia mitä nyt.

Vierailija
88/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Viron vapautumisen jälkeen monet perheet ottivat virolaisia tyttöjä kotiapulaisiksi. Tiedän 2 tapausta joissa talon isäntä vaihtoi vaimonsa nuoreen,kauniiseen ja halukkaaseen. Toinen tytöistä pääsi rikkaisiin naimisiin. Iso talo meren rannalla uima-altaineen ym.

Virolaiset nuoret naiset tosiaan valloittivat kotiapumarkkinat 90-luvulla. Varsinkin Espoossa heille löytyi hyvin töitä ja vaimonkin paikkoja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
89/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niin koska demaritäti Arja Alho ei sitä salli.

Vierailija
90/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

En suostui mistään hinnasta toisten lapsia hoitamaan,vessoja pesemään ym. Kelan elättinä helpompaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
91/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eli käyttäisitte päivähoitomaksut kodinhoitajan palkkaan? Maksaisitteko hänen eläkkeensäkin?

Vierailija
92/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kodinhoitajat olleet niitä, jotka tulivat kotiin auttamaan, esim. kun perheeseen syntyi vauva. Vielä 70-luvulla meille tuli kodinhoitaja auttamaan kotiin muutamana päivänä, kun pikkusiskoni oli vastasyntynyt.

Kotiapulaisten katoamiseen syynä on varmaan se, että harva suostuu enää nykyaikana niin pienellä palkalla töihin. Meilläkin oli kotona joskus palkattu lastenhoitaja, sellaisia nuoria tyttöjä, jotka olivat jonkun aikaa, kunnes saivat ns. oikeita töitä.

Osaksi johtuu siitä, että nuoret aivät halua oikeita töitä, vaan halutaan julkkikseksi keinolla millä hyvänsä tai vähintään apulaisjohtajaksi, jos ei pääjohtajan paikkaa heti saada.

Sekä siitä, että rahaa saa kaikista tukitoimista sen verran, ettei nuoren tarvitse mitään hankkia.

Itse olin ekan kesän lapsenpiikana 12v ja rahat piti säästää oppikoulun maksuja varten.

Olen minäkin nuorena vahtinut kesätöinä lapsia. Se "palkka" oli pelkkää taskurahaa, kun pimeänä maksettiin. Pimeänä sinäkin omat tienestisi olet saanut.

Olenko sanonut maksaneeni veroja niistä roposista? En, mutta koulua varten ne oli säästettävä. Nykyäänkään niin pienistä tuloista ei makseta veroa. Kysy verotoimistosta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
93/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kodinhoitajat olleet niitä, jotka tulivat kotiin auttamaan, esim. kun perheeseen syntyi vauva. Vielä 70-luvulla meille tuli kodinhoitaja auttamaan kotiin muutamana päivänä, kun pikkusiskoni oli vastasyntynyt.

Kotiapulaisten katoamiseen syynä on varmaan se, että harva suostuu enää nykyaikana niin pienellä palkalla töihin. Meilläkin oli kotona joskus palkattu lastenhoitaja, sellaisia nuoria tyttöjä, jotka olivat jonkun aikaa, kunnes saivat ns. oikeita töitä.

Osaksi johtuu siitä, että nuoret aivät halua oikeita töitä, vaan halutaan julkkikseksi keinolla millä hyvänsä tai vähintään apulaisjohtajaksi, jos ei pääjohtajan paikkaa heti saada.

Sekä siitä, että rahaa saa kaikista tukitoimista sen verran, ettei nuoren tarvitse mitään hankkia.

Itse olin ekan kesän lapsenpiikana 12v ja rahat piti säästää oppikoulun maksuja varten.

Olen minäkin nuorena vahtinut kesätöinä lapsia. Se "palkka" oli pelkkää taskurahaa, kun pimeänä maksettiin. Pimeänä sinäkin omat tienestisi olet saanut.

Olenko sanonut maksaneeni veroja niistä roposista? En, mutta koulua varten ne oli säästettävä. Nykyäänkään niin pienistä tuloista ei makseta veroa. Kysy verotoimistosta.

Kyse ei ole pelkästään veroista. Veroa ei pienistä summista mene, mutta lakisääteiset maksut on työnantajan pakko maksaa. Kotiapulaiselle pitää ottaa myös vakuutus. Eli oikeasti ei me missään töissä oltu.

Vierailija
94/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikös kodinhoitajat olleet niitä, jotka tulivat kotiin auttamaan, esim. kun perheeseen syntyi vauva. Vielä 70-luvulla meille tuli kodinhoitaja auttamaan kotiin muutamana päivänä, kun pikkusiskoni oli vastasyntynyt.

Kotiapulaisten katoamiseen syynä on varmaan se, että harva suostuu enää nykyaikana niin pienellä palkalla töihin. Meilläkin oli kotona joskus palkattu lastenhoitaja, sellaisia nuoria tyttöjä, jotka olivat jonkun aikaa, kunnes saivat ns. oikeita töitä.

Osaksi johtuu siitä, että nuoret aivät halua oikeita töitä, vaan halutaan julkkikseksi keinolla millä hyvänsä tai vähintään apulaisjohtajaksi, jos ei pääjohtajan paikkaa heti saada.

Sekä siitä, että rahaa saa kaikista tukitoimista sen verran, ettei nuoren tarvitse mitään hankkia.

Itse olin ekan kesän lapsenpiikana 12v ja rahat piti säästää oppikoulun maksuja varten.

Olen minäkin nuorena vahtinut kesätöinä lapsia. Se "palkka" oli pelkkää taskurahaa, kun pimeänä maksettiin. Pimeänä sinäkin omat tienestisi olet saanut.

Olenko sanonut maksaneeni veroja niistä roposista? En, mutta koulua varten ne oli säästettävä. Nykyäänkään niin pienistä tuloista ei makseta veroa. Kysy verotoimistosta.

Ennenvanhaan opiskelijat saivat toisiaan tienata kesätyönsä verovapaina, mutta siitä on yli 30 vuotta aikaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
95/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Äitini sanoi, että päiväkodit olivat 60-ljvulla sellaisia, että niihin pääsi vain heikkotuloisten lapset. (liekö kuntakohtaisiakin eroja)

Minä olin seurakunnan päiväkodissa mutta emme olleet nyt ihan heikoimmassa asemassa, vanhemmat duunareita, isä oli suht hyväpalkkainen ja molemmat työelämässä. Asuimme omistusasunnossa. Samassa päiväkodissa olivat myös kaverini, joiden vanhemmissa oli keskiluokkaista väkeä, mm pankinjohtaja. En tiedä mitään kriteereitä millä sinne pääsi. Tästä ei ole ollut puhetta.

Vierailija
96/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Eli käyttäisitte päivähoitomaksut kodinhoitajan palkkaan? Maksaisitteko hänen eläkkeensäkin?

Päivähoito on lapsen kidutusta. On sairasta pitää lasta jossain 30 lapsen sekaryhmässä. Minä olin päivähoidossa tarhassa ja se oli aivan kamalaa. Vielä tänäkin päivänä muistan miten inhosin joka ikistä päivää siellä.

Lapset ovat yksilöitä ja heitä pitää sellaisina kohdella. Heitä EI voi kohdella samana massana miten päiväkodit heitä kohtelee.

Vierailija
97/193 |
19.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

UP

Vierailija
98/193 |
20.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mukavaa kaikille, paitsi sille kodinhoitajalle.

Saihan hän palkan. Heillä oli ymmärtääkseni 18 vuoden aikana viisi kotiapulaista, joista yksi asui heillä viikot, koska hänen vanhempansa asuivat niin kaukana (nykyisin ei 30 km tunnu missään, mutta silloin olisi pitänyt kulkea pyörällä tai jalan). Ilmeisesti olivat sellaisia koulunsa päättäneitä nuoria naisia, jotka pitivät välivuosia ja keräsivät rahaa opintoja varten. Se oli ilmeisesti ihan tavallinen tapa silloin, ja olihan se rauhallista, kun lapset menivät kouluun ja sai puuhailla talossa kaikessa rauhassa. Yksi oli töissä, kunnes löysi oman miehen ja jäi sitten kotiäidiksi.

Ai "palkkaa"? Se vastasi kai paria euroa täyspäiväisestä työstä.Ei taida kovin moni myöskään haluta ylimääräistä asukkia kotiinsa.

Vierailija
99/193 |
20.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kotiapulaisen palkka olisi nykyrahassa noin 300 e/kk eli ei sillä eläisi. Siksi tavallisella myyjällä olisi siihen varaa.

Kuinka tyhma tarvii olla etta voi sanoa nykyrahassa ja ettei silla nykyaan kylla elaisi.

Verot on suurin este halpoihin palveluammatteihin.

Verot on syy Suomen surkeaan rakennuskantaan.

Verot hyodyntavat eniten valtion virkamiehia ja politikkoja joiden palkkiot ovatkin paisuneet melkoisesti. mm poliittisten palkintovirkojen maara ja palkkiot.

Okei, korjataan.

Kotiapulaisen palkka vastaisi ostovoimaltaan nykypäivänä noin 300 euron arvoista summaa. Kiitos sosialismin meille on opetettu, että selvitäkseen jokapäiväisistä kuluistaan tarvitsee enemmän rahaa. 50-luvulla oli ihan tavallista asua alivuokralaisena toisen tytön kanssa jaetussa huoneessa, päävuokralaisen keittiötä ja kylpyhuonetta sai käyttää tiettyyn aikaan.

Verot eivät ole suurin este halpoihin palveluammatteihin, vaan oletus siitä, että kaikilla tuloilla pitää saada sama elintaso.

Asumistuki mahdollisti sen, ettei enää tarvinnut asua alivuokralaisena. Soluasunnoissa ja muissa kimppakämpissä asuminen jäi lähinnä opiskelijoille, työssäkäyvien ei tarvinnut ottaa kämppistä selvitäkseen asumiskuluistaan. Vielä 80-luvulla naapuriini muutti keski-ikäinen naine, joka oli ostanut pienen kaksionsa ja vuokrasi siitä toisen huoneen jollekin nuorelle tytölle alivuokralaisasunnoksi. Näin hän muutamassa vuodessa sai maksettua asuntolainaansa niin paljon, että jatkossa pystyi selviytymään lainasta yksinkin. Siihen aikaan kun oli tavallista, että asuntolainaa ei maksettu tasaerissä vaan suhteessa jäljellä olevan velan määrään. 90-luvulle tultaessa en muista kuulleeni enää keltään tai edes törmänneeni siihen missään muuallakaan, että joku olisi vielä asunut alivuokralaisena. 

Ot, mutta meillä on ollut varmaan 4-5alivuokralaista,jopa yksi perhe, mutta täällä onkin asuntopula.

Vierailija
100/193 |
20.11.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Harvallapa noihin on enää varaa tai niin isoa asuntoa, että oma pieni rauhallinen siipi riittäisi. Yhteiskuntarakenne oli ennen toisenlainen, kun maalta kaupunkiin tulleet naiset olivat joko sisäkköjä tai sihteerikköjä.