Sinkut hoi! Mikä on pahin "vikasi" parisuhdemarkkinoilla? Entä hyvät puolet?

Impulsiivisuus, ailahtelevaisuus

26-vuotias nainen, 1-vuotias tyttö. Vakituinen työ ja omistusasunto, jos ne jollekin ovat ratkaisevia asioita.

Olen mukava, huumorintajuinen ja lojaali.

Toisaalta, en halua parisuhdetta, saatikka asua miehen kanssa. En pilaa elämääni sillä, tai lapseni lapsuutta.

Minusta ongelmasi on enneminkin tuo että äänestät viherpiiperöitä...

Mutta juu, en myöskään itse arvosta sitä, että "pikarakastutaan" johonkin ja sitten tuleekin lapsi saman tien ja kas kummaa, pian tuleekin ero. Sitten ollan sen lapsen kanssa kahdestaan kun harkintakyky petti miehen suhteen. Ei anna fiksua kuvaa ihmisestä.

Olen aseksuaali. Se karsii noin 99% kaikista ihmisistä. 

40v. kahden teinin yh. Reilu 10 kg ylipainoa, silmälasit. Harkitsen todella tarkkaan, ketä haluan tavata edes treffien merkeissä, kannan mukanani liian raskasta taakkaa menneistä suhteista.

Olen huumorintajuinen, huolehtiva ja rakastava.

Vierailija kirjoitti:

Minusta ongelmasi on enneminkin tuo että äänestät viherpiiperöitä...

Mutta juu, en myöskään itse arvosta sitä, että "pikarakastutaan" johonkin ja sitten tuleekin lapsi saman tien ja kas kummaa, pian tuleekin ero. Sitten ollan sen lapsen kanssa kahdestaan kun harkintakyky petti miehen suhteen. Ei anna fiksua kuvaa ihmisestä.

Ja sen lisäksi kirjoittaa äänestämänsä puolueen väärin. Puolueet kirjoitetaan _pienellä_, jos puolueesta ei käytetä sen virallista nimeä.

Pahin vikani, mutta myös paras puoleni on se, että olen liian hyvä suurimmalle osalle ihmisiä. 

Olen työtön.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen luonteeltani todella harkitsevainen, punnetsen asiat aina sadalta eri kantilta ja hion jotain pikku juttuja. Salaa mielessäni vähän halveksun ihmisiä jotka menevät kihloihin 6kk ensitapaamisen jälkeen, lapsi aluille vuoden jälkeen, ja häät heti kun lapsi on syntynyt. En siis tätä ole kenellekään ääneen sanonut, omastakin kaveriporukasta löytyy parikin tällaista.

Muuten olen ihan kelpo kundi, harrastan lenkkeilyä ja uintia, pituus 183cm paino 77kg, akateemisesti koulutettu humanisti, pidän kulttuurista, kirjallisuus, kuvataide, olen keikkatyöläinen jonka vuositulot jäävät alle 20 000€. Äänestän Vihreitä. Asun Helsingissä mutta syntynyt pikkukaupungissa. Vihaan hosumista. Ikä 32v.

Edustat kyllä mielestäni ihan tavallista 32v akateemista - monesti lapset hankitaan nopeammin vaikkapa ammattikoulutaustalla, ainakin tilastojen mukaan. Myös erot ja koulutustaso kulkevat käsikädessä. En olisi huolissani sinun tilanteessasi https://www.voice.fi/suhteet/a-65722

Olen aivan liian kiltti mies :/

Pahin vikani miehenä on että en

A) asu siellä missä 90% muista sinkkunaisista asuu

B) en someta tai hanki miljoona sosiaalista kontaktia.

C) olen mies ja tämä tarkoittaa että minun tulisi tehdä jatkuvasti aloitteet. Sitä en tee koska kannatan tasa-arvoa. Tämä on se suurin syy. Mutta eipä haittaa.

Pituuteni on vain 178cm

Kasvoni ei ole komeat

En omista korkean statuksen koulutusta/ammattia

En ole ekstrovertti naisten hauskuttaja

Hiukseni vetäytyy/harvenee

Vierailija kirjoitti:

Pahin vikani miehenä on että en

A) asu siellä missä 90% muista sinkkunaisista asuu

B) en someta tai hanki miljoona sosiaalista kontaktia.

C) olen mies ja tämä tarkoittaa että minun tulisi tehdä jatkuvasti aloitteet. Sitä en tee koska kannatan tasa-arvoa. Tämä on se suurin syy. Mutta eipä haittaa.

Kaipaatko kuitenkin naiata vai oletko tyytyväinen sinkkuna? Itsellä oli nuorempana sama tilanne, mutta ennen kuin täytin 25, muutin isompaan kaupunkiin jossa on paljon naisia, aktivoiduin sosiaalisessa mediassa, käyn paljon ulkona, joten tapaan paljon uusia ihmisia. 

Pahin vika on se että olen aivan liian ujo ja estynyt tehdäkseni mitään aloitteita. Tuntuu että se on vaan pahentunut iän myötä. Oon pari kertaa päässyt suhteeseen toisten aloitteista, mutta eivät olleet kovin hyviä kokemuksia.

Lisäksi oon alkoholisti.

Hyviä puolia? Oon kiltti, hyvännäköinen/kaunis, uskollinen, fiksu, hellä... Ihan hyvä tyyppi oikeasti jos vaan olisin itsevarmempi. ;/

Huonot puolet: akateeminen koulutus tuntuu pelottavan miehiä, ja akateemiset miehet ovat harvassa.

Hyvät puolet: elän terveellistä elämää: syön terveellisesti, urheilen, olen hoikka ja itsevarma, voin hyvin.

- Haluton muuttamaan saman katon alle naisen kanssa.

- Tarvitsen ehkä keskimääräistä enemmän myös omaa aikaa.

- En halua enää perustaa perhettä.

Vierailija kirjoitti:

Huonot puolet: akateeminen koulutus tuntuu pelottavan miehiä, ja akateemiset miehet ovat harvassa.

Hyvät puolet: elän terveellistä elämää: syön terveellisesti, urheilen, olen hoikka ja itsevarma, voin hyvin.

Akateemiset itsevarmat naiset ovat usein vielä hiukan nenäkkäitä, halveksivat muita ja kaiken kaikkiaan muistuttavat aika lailla alfa-miehiä aseenteeltaan. No tavismies ei ole tällaisesta kiinnostunut, vaan "naisellinen" ja "feminiininen" nainen on hänen ykköspreferenssinsä.

Olen eronnut ja 3 lasta, ikää 29.

Ylipainoa noin 10kg, johtuu lääkkeistä eikä urheilu tai ruokavalio juuri auta.

Olen erittäin impulsiivinen, taiteilijia, toimin täysin intuition ja fiiliksen mukaan, järjen kassa tällä harvoin on mitään tekemistä. Olen erittäin itsevarma sekä itsenäinen ja en etsi niinkään pelkkää parisuhdetta vaan enneminkin sielunkumppania ja parasta keveria. Erittäin seksuaalinen, kokeilun haluinen ja villi. Tapaan harvoin sellaisia miehiä ketä todella arvostan ja ilman tätä tuskin voin koskaa rakastua. Tiedän tasantarkkaan mitä haluan, mutta se on enneminkin se oikea fiilis, ennenmin kuin mikään ulkonäköseikka tai koulutus, duunit tai muu. Olen myös erittäin suora enkä kestä paskanjauhantaa ollenkaa. Olen myös hyvin tatuoitu ja persoonallisen näköinen, mutta kuitenkin ihan hyvän näköine ja hoikka. En asu suomessa, suomi ei tunnu "omalta" maalta. Olen ollut melkein koko elämäni sinkku, en usko että tulen koskaan löytämään Suomesta "sitä oikeaa"  Tosin en ole koskaan oikein mitään parisuhdetta oikein kaivannutkaan vaan paremmin viihtynyt itsekseni. Toivon kuitenkin hartaasti että tapasin jonkun ihanan miehen elämässäni.

t.29.v sinkku nainen