Lue keskustelun säännöt.
"Oot vähän tuhdimpi mitä annoit ymmärtää"
08.07.2017 |
Näin minulle sanottiin aikaisemmin illalla kun tapasin miehen tinderistä ensimmäistä kertaa.Oltiin siis viestitelty jo muutama viikko.
Kommentit (324)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöreitä ollaan joo, mutta ihan nättejä.
Nuo kaski ominaisuutta sulkevat toisensa pois.
Se on vain sinun mielipiteesi. Ei kaikki miehet ajattele, että pyöreät naiset ovat etovia. Sairaalloinen ylipaino on tietenkin eri asia. Naisen hoikkuus on miehille vähän sellainen status asia, etenkin keskinkertaisilla miehillä on pakkomielle hoikkiin nätteihin naisiin, koska sellaisen tytön nappaaminen kohottaisi miehen statusta jätkäkaveripiirin sisällä. Aika lammasmaista heh. :D
Itselläni on keskimääräistä nätimmät kasvot, hyvät hampaat ja pitkä paksu tukka. Ylipainoa sellaiset 20 kiloa. Tähän asti olen deittaillut tavallisia miehiä (hyvin pinnallisia sellaisia osunut kohdalleni), mutta nyt olen täysin kyllästynyt. Miehet, olette vihdoinkin saaneet minut painostettua salille ja laihduttamaan.. JEE! Mutta onko voitto teille tavallistakin tavallisimmille, nirsoille suomimiehille? Ei. Ulkonäköni kohennettua aion tähdätä jo astetta parempitasoisiin miehiin. Ihan hyvä motivaattori oikeastaan.
Noin siinä juuri käy, jos onnistut tiputtamaan painoasi. Tähtäät heti komeampiin miehiin, ja taas huomaat, kun ei löydy miestä. Normaalit hoikat miehet jäävät ihmettelemään, kun edelleen vaan ne 20 kiloa ylipainoisset kiinnostuvat.
Höpö höpö, minulla on hyvät puitteet, mutta ylipaino on ollut tässä se ainut este miehen saamiseen. Uskon, että hoikalla/treenatulla vartalolla nousen jo selkeästi tavis-tasoa korkeammalle, joten MIKSI en muka tähtäisi komeampiin, tai muulla tavalla parempitasoisiin miehiin?
Ja totta puhuakseni, minulle on sen jälkeen aivan sama minne nämä pinnalliset, "normaalit" hoikat suomimiehet jäävät ruikuttamaan...
Taas tätä katkeran läskin ininää :(
Ei ole mitään katkeraa ininää, vaan kyllästymistä tavismiesten harjoittamaan naisten ruotimiseen. Pitäisikö miehillä olla joku yksinoikeus arvosteluun? Luuletteko te tavismiehet oikeasti olevanne niin kovatasoisia tavisnaisiin nähden? Kyllä suomiehetkin osaa olla pläskejä, tai vähintään täysin tyylittömiä 0% seksuaalisia haluja nostattavia ilmestyksiä. Joten suomalaisena tavismiehenä olisin ihan hiljaa naisten pyöreydestä...
Tuo juurikin on katkeran läskin ininää.
"Tavismiehet on pinnallisia joten mäpä treenaan itseni timmiksi ja katselen vain vielä pinnallisempia komeita miehiä, siitäpä saatte läl-läl-lää."
Luultavasti et edes pysy timminä, kuten ei pysy 99% naisista jotka treenaavat samoista syistä kuin sinä, ja sitten inistään taas kun komea sänkileuka jätti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minustakin on tuskallista olla ylipainoinen. Ihan mielelläni en olisi ja veikkaan samaa merkittävästä osasta ylipainoisia. En ole mikään satakiloinen, joka mussuttaa päivät läpensä vaan elämässä on liikaa pakollista istumista ja liian vähän aikaa pitää itsestään huolta.
Useimmilla ihmisillä on aikaa huolehtia itsestään, jos on halua. Harvan arki on sellaista, ettei vaikka puolen tunnin juoksulenkille pääsisi missään välissä. Ja jos mikään muu ei onnistu, niin hyötyliikunnan luulisi onnistuvan, vaikka niin että kävelee kauppamatkat tai työmatkan (tai osan siitä) kotiin.
On paljon tapoja harrastaa liikuntaa, mutta vielä enemmän on tekosyitä, miksi se ei onnistu.
No, kaikilla ei kuitenkaan kaikissa tilanteissa ole. Ja siksi on toki ihan hyvä, että sinä j tällainen ihminen tajuatte olla olematta pari. Toki sillä vaikeassa elämäntilanteessa olevalla ei olisi aikaa alkaa muodostaa uutta ihmissuhdettakaan, joten olkoon rauhassa läskeineen.
Sano mikä on sellainen elämäntilanne, jossa ei ole päivässä puolta tuntia aikaa liikunnalle?
Siis puolta tuntia.
Mä olen pääasiassa opiskelija. Päivät 8:30-16 koululla ja silti joudun tekemään myös "vapaa-ajalla" kouluhommia. Viikonloppuisin olen töissä ja mulla on myös 2 lasta. Kotikaan ei hoida itse itseään. Harmittaa kun lapsille on niin vähän aikaa, mutta onneksi tää on vaan vaihe. En kuitenkaan todellakaan saisi revittyä puolta tuntia päivittäin liikunnalle. Ehkä pari kertaa viikossa pääsen 30 min lenkille jos vain jaksan, mutta se tietää univajetta :(
Jos painoa haluat pudottaa, ainoa mitä sun tarvii tehdä on SYÖDÄ VÄHEMMÄN. Miksi ihmeessä ihmiset kuvittelee, että painonpudotus on mahdotonta ilman liikuntaa? Totta kai liikunta auttaa, mutta se ei ole välttämätöntä. Eikä mitään erikoisia dieetti ruokavalioitakaan tarvita. Voit syödä mitä hyvänsä olet syönyt tähänkin asti, mutta syö vain vähemmän ja varmasti laihdut. Ruokamäärien pienentämiselle löytyy kyllä aikaa jokaiselta.
Tuo on juuri sitä vääränlaista säätämistä, mikä suurimmalla osalla johtaa jojo-efektiin ja jokaisella takaisinlihomisella tulee viitisen kiloa lisää edelliseen maksimiin nähden. Jos sinulla ei ole kokemusta elämisestä syystä tai toisesta (itsellesi liian) paineisessa tilanteessa (joka toiselle voisi olla piece of cake), ei kannata jaella huonoja laihdutusohjeita. Parempi on pyrkiä minimoimaan lihominen vaikealla jaksolla ja laihduttaa hallitusti paremman elämäntilanteen koittaessa. Sillä saa huomattavasti paremmat tulokset aikaan.
naistentaso kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöreitä ollaan joo, mutta ihan nättejä.
Nuo kaski ominaisuutta sulkevat toisensa pois.
Se on vain sinun mielipiteesi. Ei kaikki miehet ajattele, että pyöreät naiset ovat etovia. Sairaalloinen ylipaino on tietenkin eri asia. Naisen hoikkuus on miehille vähän sellainen status asia, etenkin keskinkertaisilla miehillä on pakkomielle hoikkiin nätteihin naisiin, koska sellaisen tytön nappaaminen kohottaisi miehen statusta jätkäkaveripiirin sisällä. Aika lammasmaista heh. :D
Itselläni on keskimääräistä nätimmät kasvot, hyvät hampaat ja pitkä paksu tukka. Ylipainoa sellaiset 20 kiloa. Tähän asti olen deittaillut tavallisia miehiä (hyvin pinnallisia sellaisia osunut kohdalleni), mutta nyt olen täysin kyllästynyt. Miehet, olette vihdoinkin saaneet minut painostettua salille ja laihduttamaan.. JEE! Mutta onko voitto teille tavallistakin tavallisimmille, nirsoille suomimiehille? Ei. Ulkonäköni kohennettua aion tähdätä jo astetta parempitasoisiin miehiin. Ihan hyvä motivaattori oikeastaan.
Noin siinä juuri käy, jos onnistut tiputtamaan painoasi. Tähtäät heti komeampiin miehiin, ja taas huomaat, kun ei löydy miestä. Normaalit hoikat miehet jäävät ihmettelemään, kun edelleen vaan ne 20 kiloa ylipainoisset kiinnostuvat.
Höpö höpö, minulla on hyvät puitteet, mutta ylipaino on ollut tässä se ainut este miehen saamiseen. Uskon, että hoikalla/treenatulla vartalolla nousen jo selkeästi tavis-tasoa korkeammalle, joten MIKSI en muka tähtäisi komeampiin, tai muulla tavalla parempitasoisiin miehiin?
Ja totta puhuakseni, minulle on sen jälkeen aivan sama minne nämä pinnalliset, "normaalit" hoikat suomimiehet jäävät ruikuttamaan...
Taas tätä katkeran läskin ininää :(
Ei ole mitään katkeraa ininää, vaan kyllästymistä tavismiesten harjoittamaan naisten ruotimiseen. Pitäisikö miehillä olla joku yksinoikeus arvosteluun? Luuletteko te tavismiehet oikeasti olevanne niin kovatasoisia tavisnaisiin nähden? Kyllä suomiehetkin osaa olla pläskejä, tai vähintään täysin tyylittömiä 0% seksuaalisia haluja nostattavia ilmestyksiä. Joten suomalaisena tavismiehenä olisin ihan hiljaa naisten pyöreydestä...
Tuo juurikin on katkeran läskin ininää.
"Tavismiehet on pinnallisia joten mäpä treenaan itseni timmiksi ja katselen vain vielä pinnallisempia komeita miehiä, siitäpä saatte läl-läl-lää."
Luultavasti et edes pysy timminä, kuten ei pysy 99% naisista jotka treenaavat samoista syistä kuin sinä, ja sitten inistään taas kun komea sänkileuka jätti.
Tulevaisuudesta ei kukaan voi tietää. Ehkä sinäkin olet tulevaisuudessa läski.
Joka tapauksessa... Olen sitä mieltä, että sinkkuuskin on sitten parempi vaihtoehto. Pinnallista nirsoilevaa pullanaamaa en ala katselemaan. Sen verran on mennyt jo maku näihin ruotiviin tavismiehiin. Kerrankin voi sanoa, että pitäkää tunkkinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöreitä ollaan joo, mutta ihan nättejä.
Nuo kaski ominaisuutta sulkevat toisensa pois.
Se on vain sinun mielipiteesi. Ei kaikki miehet ajattele, että pyöreät naiset ovat etovia. Sairaalloinen ylipaino on tietenkin eri asia. Naisen hoikkuus on miehille vähän sellainen status asia, etenkin keskinkertaisilla miehillä on pakkomielle hoikkiin nätteihin naisiin, koska sellaisen tytön nappaaminen kohottaisi miehen statusta jätkäkaveripiirin sisällä. Aika lammasmaista heh. :D
Itselläni on keskimääräistä nätimmät kasvot, hyvät hampaat ja pitkä paksu tukka. Ylipainoa sellaiset 20 kiloa. Tähän asti olen deittaillut tavallisia miehiä (hyvin pinnallisia sellaisia osunut kohdalleni), mutta nyt olen täysin kyllästynyt. Miehet, olette vihdoinkin saaneet minut painostettua salille ja laihduttamaan.. JEE! Mutta onko voitto teille tavallistakin tavallisimmille, nirsoille suomimiehille? Ei. Ulkonäköni kohennettua aion tähdätä jo astetta parempitasoisiin miehiin. Ihan hyvä motivaattori oikeastaan.
Noin siinä juuri käy, jos onnistut tiputtamaan painoasi. Tähtäät heti komeampiin miehiin, ja taas huomaat, kun ei löydy miestä. Normaalit hoikat miehet jäävät ihmettelemään, kun edelleen vaan ne 20 kiloa ylipainoisset kiinnostuvat.
Höpö höpö, minulla on hyvät puitteet, mutta ylipaino on ollut tässä se ainut este miehen saamiseen. Uskon, että hoikalla/treenatulla vartalolla nousen jo selkeästi tavis-tasoa korkeammalle, joten MIKSI en muka tähtäisi komeampiin, tai muulla tavalla parempitasoisiin miehiin?
Ja totta puhuakseni, minulle on sen jälkeen aivan sama minne nämä pinnalliset, "normaalit" hoikat suomimiehet jäävät ruikuttamaan...
Taas tätä katkeran läskin ininää :(
Ei ole mitään katkeraa ininää, vaan kyllästymistä tavismiesten harjoittamaan naisten ruotimiseen. Pitäisikö miehillä olla joku yksinoikeus arvosteluun? Luuletteko te tavismiehet oikeasti olevanne niin kovatasoisia tavisnaisiin nähden? Kyllä suomiehetkin osaa olla pläskejä, tai vähintään täysin tyylittömiä 0% seksuaalisia haluja nostattavia ilmestyksiä. Joten suomalaisena tavismiehenä olisin ihan hiljaa naisten pyöreydestä...
Toki miehetkin osaa olla läskejä. Ällöttää läskit sukupuoleen katsomatta. Ja ei, se ei oo se ihra mikä ällöttää, vaan juuri tuo asenne. Ollaan niin katkeria maailmalle ja hyväkuntoisille ihmisille. Se ylipaino on kaikkien muiden vika. Itsestä se ei riipu juuri koskaan. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöreitä ollaan joo, mutta ihan nättejä.
Nuo kaski ominaisuutta sulkevat toisensa pois.
Se on vain sinun mielipiteesi. Ei kaikki miehet ajattele, että pyöreät naiset ovat etovia. Sairaalloinen ylipaino on tietenkin eri asia. Naisen hoikkuus on miehille vähän sellainen status asia, etenkin keskinkertaisilla miehillä on pakkomielle hoikkiin nätteihin naisiin, koska sellaisen tytön nappaaminen kohottaisi miehen statusta jätkäkaveripiirin sisällä. Aika lammasmaista heh. :D
Itselläni on keskimääräistä nätimmät kasvot, hyvät hampaat ja pitkä paksu tukka. Ylipainoa sellaiset 20 kiloa. Tähän asti olen deittaillut tavallisia miehiä (hyvin pinnallisia sellaisia osunut kohdalleni), mutta nyt olen täysin kyllästynyt. Miehet, olette vihdoinkin saaneet minut painostettua salille ja laihduttamaan.. JEE! Mutta onko voitto teille tavallistakin tavallisimmille, nirsoille suomimiehille? Ei. Ulkonäköni kohennettua aion tähdätä jo astetta parempitasoisiin miehiin. Ihan hyvä motivaattori oikeastaan.
Noin siinä juuri käy, jos onnistut tiputtamaan painoasi. Tähtäät heti komeampiin miehiin, ja taas huomaat, kun ei löydy miestä. Normaalit hoikat miehet jäävät ihmettelemään, kun edelleen vaan ne 20 kiloa ylipainoisset kiinnostuvat.
Höpö höpö, minulla on hyvät puitteet, mutta ylipaino on ollut tässä se ainut este miehen saamiseen. Uskon, että hoikalla/treenatulla vartalolla nousen jo selkeästi tavis-tasoa korkeammalle, joten MIKSI en muka tähtäisi komeampiin, tai muulla tavalla parempitasoisiin miehiin?
Ja totta puhuakseni, minulle on sen jälkeen aivan sama minne nämä pinnalliset, "normaalit" hoikat suomimiehet jäävät ruikuttamaan...
Taas tätä katkeran läskin ininää :(
Ei ole mitään katkeraa ininää, vaan kyllästymistä tavismiesten harjoittamaan naisten ruotimiseen. Pitäisikö miehillä olla joku yksinoikeus arvosteluun? Luuletteko te tavismiehet oikeasti olevanne niin kovatasoisia tavisnaisiin nähden? Kyllä suomiehetkin osaa olla pläskejä, tai vähintään täysin tyylittömiä 0% seksuaalisia haluja nostattavia ilmestyksiä. Joten suomalaisena tavismiehenä olisin ihan hiljaa naisten pyöreydestä...
Toki miehetkin osaa olla läskejä. Ällöttää läskit sukupuoleen katsomatta. Ja ei, se ei oo se ihra mikä ällöttää, vaan juuri tuo asenne. Ollaan niin katkeria maailmalle ja hyväkuntoisille ihmisille. Se ylipaino on kaikkien muiden vika. Itsestä se ei riipu juuri koskaan. Huoh.
Et ole koskaan törmännyt ihmiseen, jonka paino vaihtelee vaan aina on joko hoikka ja terveellinen tai sitten alati läski ja katkera? Minä olen tuntenut ihmisiä, jotka lihovat ja laihtuvat/laihduttavat, epäterveellisiä laihoja, terveellisiä pullukoita, rapakuntoisia ikiläskejä, terveyttä hehkuvia hoikkia jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
naistentaso kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöreitä ollaan joo, mutta ihan nättejä.
Nuo kaski ominaisuutta sulkevat toisensa pois.
Se on vain sinun mielipiteesi. Ei kaikki miehet ajattele, että pyöreät naiset ovat etovia. Sairaalloinen ylipaino on tietenkin eri asia. Naisen hoikkuus on miehille vähän sellainen status asia, etenkin keskinkertaisilla miehillä on pakkomielle hoikkiin nätteihin naisiin, koska sellaisen tytön nappaaminen kohottaisi miehen statusta jätkäkaveripiirin sisällä. Aika lammasmaista heh. :D
Itselläni on keskimääräistä nätimmät kasvot, hyvät hampaat ja pitkä paksu tukka. Ylipainoa sellaiset 20 kiloa. Tähän asti olen deittaillut tavallisia miehiä (hyvin pinnallisia sellaisia osunut kohdalleni), mutta nyt olen täysin kyllästynyt. Miehet, olette vihdoinkin saaneet minut painostettua salille ja laihduttamaan.. JEE! Mutta onko voitto teille tavallistakin tavallisimmille, nirsoille suomimiehille? Ei. Ulkonäköni kohennettua aion tähdätä jo astetta parempitasoisiin miehiin. Ihan hyvä motivaattori oikeastaan.
Noin siinä juuri käy, jos onnistut tiputtamaan painoasi. Tähtäät heti komeampiin miehiin, ja taas huomaat, kun ei löydy miestä. Normaalit hoikat miehet jäävät ihmettelemään, kun edelleen vaan ne 20 kiloa ylipainoisset kiinnostuvat.
Höpö höpö, minulla on hyvät puitteet, mutta ylipaino on ollut tässä se ainut este miehen saamiseen. Uskon, että hoikalla/treenatulla vartalolla nousen jo selkeästi tavis-tasoa korkeammalle, joten MIKSI en muka tähtäisi komeampiin, tai muulla tavalla parempitasoisiin miehiin?
Ja totta puhuakseni, minulle on sen jälkeen aivan sama minne nämä pinnalliset, "normaalit" hoikat suomimiehet jäävät ruikuttamaan...
Taas tätä katkeran läskin ininää :(
Ei ole mitään katkeraa ininää, vaan kyllästymistä tavismiesten harjoittamaan naisten ruotimiseen. Pitäisikö miehillä olla joku yksinoikeus arvosteluun? Luuletteko te tavismiehet oikeasti olevanne niin kovatasoisia tavisnaisiin nähden? Kyllä suomiehetkin osaa olla pläskejä, tai vähintään täysin tyylittömiä 0% seksuaalisia haluja nostattavia ilmestyksiä. Joten suomalaisena tavismiehenä olisin ihan hiljaa naisten pyöreydestä...
Tuo juurikin on katkeran läskin ininää.
"Tavismiehet on pinnallisia joten mäpä treenaan itseni timmiksi ja katselen vain vielä pinnallisempia komeita miehiä, siitäpä saatte läl-läl-lää."
Luultavasti et edes pysy timminä, kuten ei pysy 99% naisista jotka treenaavat samoista syistä kuin sinä, ja sitten inistään taas kun komea sänkileuka jätti.
Tulevaisuudesta ei kukaan voi tietää. Ehkä sinäkin olet tulevaisuudessa läski.
Joka tapauksessa... Olen sitä mieltä, että sinkkuuskin on sitten parempi vaihtoehto. Pinnallista nirsoilevaa pullanaamaa en ala katselemaan. Sen verran on mennyt jo maku näihin ruotiviin tavismiehiin. Kerrankin voi sanoa, että pitäkää tunkkinne.
Mutta vielä pinnallisempi ja vielä nirsoilevampi komistus, sellainen jolle et nyt kelpaisi _ollenkaan_, sellaista voisit alkaa katselemaan? :D :D :D
Olet itse vielä pinnallisempi kuin ne miehet, ihan turhaan vingut asiasta.
En tiedä olenko ainoa jolle on käynyt näin, mutta mä aloin tavata mukavampia miehiä kun pyöristyin. Olin nuorempana hoikka ja ainakin kohtuullisen hyvän näköinen. Minua piirittivät kyllä miehet, ja niistä sitten valkkasin itselleni komeimmat ja hauskimmat seuraksi, mutta kerta toisensa jälkeen huomasin olevani ns. jännämiehen kanssa ja kärsiväni suhteessa. Pettämistä, alkoholin liikakäyttöä, pyrkimistä loisimaan rahoillani, milloin mitäkin. Pahimmillaan jopa väkivaltaisuutta.
No, kolmekymppisenä oli töissä ja elämässä muutenkin tosi stressaava tilanne. Äitini ja isäni kuolivat onnettomuudessa, tämän jälkeen veljeni teki muutaman kuukauden päästä itsemurhan. Minulla oli töissä jatkuvasti kovia projekteja jotka olisivat olleet raskaita muutenkin, saati kun pää oli sekaisin kaikista menetyksistä. Aloin selvitäkseni tissutella kaljaa rauhoittavaksi lääkkeeksi. Ja mässyttää makeaa myös. Vuoden päästä painoa oli tullut 25 kg.
No, pääsin lopulta akuutista surusta yli, ja omasta mielestäni olin kamalan näköinen läskipallero. En kuitenkaan vieläkään jaksanut miettiä laihduttamista joten kokeilin kiinnostaisinko jotain miehiä sellaisenani. Kas kummaa, kyllä kiinnostin, mutta semmoisia mukavia, tavallisia miehiä! Isämateriaalia olevia miehiä. Perusinsinöörejä, rentoja duunareita, vähän ujompia tavallisen näköisiä miehiä. Heti tuli tunne että vaikka ulkonäkö ei ole niin seksikäs kuin aiemmilla kavereillani, niin näistä kun valkkaa miehen itselleen niin todennäköisyys perhe-elämään on paljon korkeampi. Semmoisen vähän pullukan nörttimäisen dippainssin sitten otinkin miehekseni enkä ole päivääkään katunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä millaista on olla pullukka, mutta kyllä hoikan on helppo vedättää miehiä.
Olen monella mittarilla laiska sohvaperuna ja huonojen elintapojen kuningatar, mutta miehet kyselevät "mitä lajeja harrastat, olet tosi sporttisen näköinen? Et varmaan syö juuri mitään kun olet noin hoikka?".
Paras 'kusetus' oli se kun itsensä kolme vuotta nuoremmaksi valehdellut mies kehui ihoani niin kauniiksi - "et ole polttanut, sen kyllä huomaa" (poltan, en paljon mutta säännöllisesti). Hän oli minua nuorempi kaljamaha.
Hoikkana saan miesten huomiota, mutta eipä kiinnosta. Teen mitä huvittaa. N49
Vierailija kirjoitti:
Jos mä päädyn joskus sinkuksi ja niin epätoivoiseksi, että päätän kokeilla Tinderiä, kirjoitan sinne vaan suoraselkäisesti "Nätti semiläski neljääkymppiä lähestyvä ja luonteeltaan outo hörhö muija hakee seuraa, pidän tavallisesta muna pilluun -seksistä eri asennoissa 3-5 kertaa viikossa, toivon, että miehellä on pitkä tukka ja osaa kirjoittaessaan käyttää isoja alkukirjaimia ainakin erisnimien kohdalla, mielellään myös lauseen alussa. Yhdyssanojen osaaminen saa minut syttymään."
Veikkaan, että saisin ihan kivasti yhteydenottoja, kun en ole turhan kranttu iän suhteen. xD
Ilmoituksesi sytytti minut. Minäkin, tasapaksu persjalkainen, jolla on omituinen neliönmallinen kallo, ja jonka pärstä näyttää hyvältä kuunvalossa yhdestä kuvakulmasta halvan viinan läpi suodatettuna, roihahdan yhdyssanoista ja pitkistä karvoista ihmisen yläpäässä. Tykkään tavallisesta lähetyssaarnaaja-asennosta maailman eniten, sekä taide-elokuvista ja musiikista, jollaista ei kuuntele kukaan. Luen myös intopiukeena outojen ihmisten elämänkertoja. Sellaisten, joita kukaan ei tiedä eikä muista paitsi ne, jotka ovat nuo elämäntarinat "Osta 50 kirjaa, maksa yhdestä. Eiku.. Vie kaikki pois, maksamme sulle"-kirjoiksi pukeneet. Haluan keskustella lukemastani.
Minulla ei ole tulevaisuudensuunnitelmia seuraavan aterian noin-kellonaikaa pidemmälle. Rakastan syömistä. Minulla on pömppämaha, jota hellin.
Rämmin mielelläni esimerkiksi liian tiheäoksaisessa, sateisessa, liejuisessa metsässä iltaisin, pimeällä, kylmään aikaan. Olen siis luonnonystävä. Tuijottelen milloin mitäkin, ihmisiäkin, ajattelen ajatuksia näkemästäni, kokemastani.
Olen erakko, en tarvitse seuraa. Olen ilkeä ja töksö monille. Nautin suuresti saadessani maata yksin sohvalla pieruineni.
Vastaa heti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millaista on olla pullukka, mutta kyllä hoikan on helppo vedättää miehiä.
Olen monella mittarilla laiska sohvaperuna ja huonojen elintapojen kuningatar, mutta miehet kyselevät "mitä lajeja harrastat, olet tosi sporttisen näköinen? Et varmaan syö juuri mitään kun olet noin hoikka?".
Paras 'kusetus' oli se kun itsensä kolme vuotta nuoremmaksi valehdellut mies kehui ihoani niin kauniiksi - "et ole polttanut, sen kyllä huomaa" (poltan, en paljon mutta säännöllisesti). Hän oli minua nuorempi kaljamaha.
Hoikkana saan miesten huomiota, mutta eipä kiinnosta. Teen mitä huvittaa. N49
Totaa noin, helppo vedättää? Niinku miksi vedätät? Jos miehet kiinnostuu susta, niin valitse parhaat päältä ja ole tyytyväinen. Mihin tässä vedätyksiä tarvitaan?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko ainoa jolle on käynyt näin, mutta mä aloin tavata mukavampia miehiä kun pyöristyin. Olin nuorempana hoikka ja ainakin kohtuullisen hyvän näköinen. Minua piirittivät kyllä miehet, ja niistä sitten valkkasin itselleni komeimmat ja hauskimmat seuraksi, mutta kerta toisensa jälkeen huomasin olevani ns. jännämiehen kanssa ja kärsiväni suhteessa. Pettämistä, alkoholin liikakäyttöä, pyrkimistä loisimaan rahoillani, milloin mitäkin. Pahimmillaan jopa väkivaltaisuutta.
No, kolmekymppisenä oli töissä ja elämässä muutenkin tosi stressaava tilanne. Äitini ja isäni kuolivat onnettomuudessa, tämän jälkeen veljeni teki muutaman kuukauden päästä itsemurhan. Minulla oli töissä jatkuvasti kovia projekteja jotka olisivat olleet raskaita muutenkin, saati kun pää oli sekaisin kaikista menetyksistä. Aloin selvitäkseni tissutella kaljaa rauhoittavaksi lääkkeeksi. Ja mässyttää makeaa myös. Vuoden päästä painoa oli tullut 25 kg.
No, pääsin lopulta akuutista surusta yli, ja omasta mielestäni olin kamalan näköinen läskipallero. En kuitenkaan vieläkään jaksanut miettiä laihduttamista joten kokeilin kiinnostaisinko jotain miehiä sellaisenani. Kas kummaa, kyllä kiinnostin, mutta semmoisia mukavia, tavallisia miehiä! Isämateriaalia olevia miehiä. Perusinsinöörejä, rentoja duunareita, vähän ujompia tavallisen näköisiä miehiä. Heti tuli tunne että vaikka ulkonäkö ei ole niin seksikäs kuin aiemmilla kavereillani, niin näistä kun valkkaa miehen itselleen niin todennäköisyys perhe-elämään on paljon korkeampi. Semmoisen vähän pullukan nörttimäisen dippainssin sitten otinkin miehekseni enkä ole päivääkään katunut.
Tuohan se vakikaava on. Komeat, röyhkeän itsevarmat sänkileuat kaatavat naiset kun he ovat kauneimmillaan ja hauskimmillaan. Dippainssi pääsee lohduttajaksi ja raatajaksi kun nainen on kolmekymppinen ja ylipainoinen.
Kun nainen haluaa taas nelikymppisenä mennä enemmän, dippainssin kanssa laitetaan lusikat jakoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä millaista on olla pullukka, mutta kyllä hoikan on helppo vedättää miehiä.
Olen monella mittarilla laiska sohvaperuna ja huonojen elintapojen kuningatar, mutta miehet kyselevät "mitä lajeja harrastat, olet tosi sporttisen näköinen? Et varmaan syö juuri mitään kun olet noin hoikka?".
Paras 'kusetus' oli se kun itsensä kolme vuotta nuoremmaksi valehdellut mies kehui ihoani niin kauniiksi - "et ole polttanut, sen kyllä huomaa" (poltan, en paljon mutta säännöllisesti). Hän oli minua nuorempi kaljamaha.
Hoikkana saan miesten huomiota, mutta eipä kiinnosta. Teen mitä huvittaa. N49Totaa noin, helppo vedättää? Niinku miksi vedätät? Jos miehet kiinnostuu susta, niin valitse parhaat päältä ja ole tyytyväinen. Mihin tässä vedätyksiä tarvitaan?
Hän varmaan tarkoitti, että miehet kuvittelevat hänet tervehenkiseksi ilman, että tarvitsee edes itse johtaa harhaan eli se vedätys on passiivinen siinä mielessä, että jättää vaan oikaisematta virheelliset käsitykset.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko ainoa jolle on käynyt näin, mutta mä aloin tavata mukavampia miehiä kun pyöristyin. Olin nuorempana hoikka ja ainakin kohtuullisen hyvän näköinen. Minua piirittivät kyllä miehet, ja niistä sitten valkkasin itselleni komeimmat ja hauskimmat seuraksi, mutta kerta toisensa jälkeen huomasin olevani ns. jännämiehen kanssa ja kärsiväni suhteessa. Pettämistä, alkoholin liikakäyttöä, pyrkimistä loisimaan rahoillani, milloin mitäkin. Pahimmillaan jopa väkivaltaisuutta.
No, kolmekymppisenä oli töissä ja elämässä muutenkin tosi stressaava tilanne. Äitini ja isäni kuolivat onnettomuudessa, tämän jälkeen veljeni teki muutaman kuukauden päästä itsemurhan. Minulla oli töissä jatkuvasti kovia projekteja jotka olisivat olleet raskaita muutenkin, saati kun pää oli sekaisin kaikista menetyksistä. Aloin selvitäkseni tissutella kaljaa rauhoittavaksi lääkkeeksi. Ja mässyttää makeaa myös. Vuoden päästä painoa oli tullut 25 kg.
No, pääsin lopulta akuutista surusta yli, ja omasta mielestäni olin kamalan näköinen läskipallero. En kuitenkaan vieläkään jaksanut miettiä laihduttamista joten kokeilin kiinnostaisinko jotain miehiä sellaisenani. Kas kummaa, kyllä kiinnostin, mutta semmoisia mukavia, tavallisia miehiä! Isämateriaalia olevia miehiä. Perusinsinöörejä, rentoja duunareita, vähän ujompia tavallisen näköisiä miehiä. Heti tuli tunne että vaikka ulkonäkö ei ole niin seksikäs kuin aiemmilla kavereillani, niin näistä kun valkkaa miehen itselleen niin todennäköisyys perhe-elämään on paljon korkeampi. Semmoisen vähän pullukan nörttimäisen dippainssin sitten otinkin miehekseni enkä ole päivääkään katunut.
Hienoa, pullukat löysivät toisensa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vakikuvio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko ainoa jolle on käynyt näin, mutta mä aloin tavata mukavampia miehiä kun pyöristyin. Olin nuorempana hoikka ja ainakin kohtuullisen hyvän näköinen. Minua piirittivät kyllä miehet, ja niistä sitten valkkasin itselleni komeimmat ja hauskimmat seuraksi, mutta kerta toisensa jälkeen huomasin olevani ns. jännämiehen kanssa ja kärsiväni suhteessa. Pettämistä, alkoholin liikakäyttöä, pyrkimistä loisimaan rahoillani, milloin mitäkin. Pahimmillaan jopa väkivaltaisuutta.
No, kolmekymppisenä oli töissä ja elämässä muutenkin tosi stressaava tilanne. Äitini ja isäni kuolivat onnettomuudessa, tämän jälkeen veljeni teki muutaman kuukauden päästä itsemurhan. Minulla oli töissä jatkuvasti kovia projekteja jotka olisivat olleet raskaita muutenkin, saati kun pää oli sekaisin kaikista menetyksistä. Aloin selvitäkseni tissutella kaljaa rauhoittavaksi lääkkeeksi. Ja mässyttää makeaa myös. Vuoden päästä painoa oli tullut 25 kg.
No, pääsin lopulta akuutista surusta yli, ja omasta mielestäni olin kamalan näköinen läskipallero. En kuitenkaan vieläkään jaksanut miettiä laihduttamista joten kokeilin kiinnostaisinko jotain miehiä sellaisenani. Kas kummaa, kyllä kiinnostin, mutta semmoisia mukavia, tavallisia miehiä! Isämateriaalia olevia miehiä. Perusinsinöörejä, rentoja duunareita, vähän ujompia tavallisen näköisiä miehiä. Heti tuli tunne että vaikka ulkonäkö ei ole niin seksikäs kuin aiemmilla kavereillani, niin näistä kun valkkaa miehen itselleen niin todennäköisyys perhe-elämään on paljon korkeampi. Semmoisen vähän pullukan nörttimäisen dippainssin sitten otinkin miehekseni enkä ole päivääkään katunut.
Tuohan se vakikaava on. Komeat, röyhkeän itsevarmat sänkileuat kaatavat naiset kun he ovat kauneimmillaan ja hauskimmillaan. Dippainssi pääsee lohduttajaksi ja raatajaksi kun nainen on kolmekymppinen ja ylipainoinen.
Kun nainen haluaa taas nelikymppisenä mennä enemmän, dippainssin kanssa laitetaan lusikat jakoon.
Miten me luettiin sama teksti kovin eri tavoin. Itse sain sen kuvan, että nainen ei ollut niin kauheasti viihtynyt niiden nuoruutensa miesten seurassa ja nyt tykkäsi kovasti tästä perhekeskeisestä dippainssistään.
naistentaso kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naistentaso kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöreitä ollaan joo, mutta ihan nättejä.
Nuo kaski ominaisuutta sulkevat toisensa pois.
Se on vain sinun mielipiteesi. Ei kaikki miehet ajattele, että pyöreät naiset ovat etovia. Sairaalloinen ylipaino on tietenkin eri asia. Naisen hoikkuus on miehille vähän sellainen status asia, etenkin keskinkertaisilla miehillä on pakkomielle hoikkiin nätteihin naisiin, koska sellaisen tytön nappaaminen kohottaisi miehen statusta jätkäkaveripiirin sisällä. Aika lammasmaista heh. :D
Itselläni on keskimääräistä nätimmät kasvot, hyvät hampaat ja pitkä paksu tukka. Ylipainoa sellaiset 20 kiloa. Tähän asti olen deittaillut tavallisia miehiä (hyvin pinnallisia sellaisia osunut kohdalleni), mutta nyt olen täysin kyllästynyt. Miehet, olette vihdoinkin saaneet minut painostettua salille ja laihduttamaan.. JEE! Mutta onko voitto teille tavallistakin tavallisimmille, nirsoille suomimiehille? Ei. Ulkonäköni kohennettua aion tähdätä jo astetta parempitasoisiin miehiin. Ihan hyvä motivaattori oikeastaan.
Noin siinä juuri käy, jos onnistut tiputtamaan painoasi. Tähtäät heti komeampiin miehiin, ja taas huomaat, kun ei löydy miestä. Normaalit hoikat miehet jäävät ihmettelemään, kun edelleen vaan ne 20 kiloa ylipainoisset kiinnostuvat.
Höpö höpö, minulla on hyvät puitteet, mutta ylipaino on ollut tässä se ainut este miehen saamiseen. Uskon, että hoikalla/treenatulla vartalolla nousen jo selkeästi tavis-tasoa korkeammalle, joten MIKSI en muka tähtäisi komeampiin, tai muulla tavalla parempitasoisiin miehiin?
Ja totta puhuakseni, minulle on sen jälkeen aivan sama minne nämä pinnalliset, "normaalit" hoikat suomimiehet jäävät ruikuttamaan...
Taas tätä katkeran läskin ininää :(
Ei ole mitään katkeraa ininää, vaan kyllästymistä tavismiesten harjoittamaan naisten ruotimiseen. Pitäisikö miehillä olla joku yksinoikeus arvosteluun? Luuletteko te tavismiehet oikeasti olevanne niin kovatasoisia tavisnaisiin nähden? Kyllä suomiehetkin osaa olla pläskejä, tai vähintään täysin tyylittömiä 0% seksuaalisia haluja nostattavia ilmestyksiä. Joten suomalaisena tavismiehenä olisin ihan hiljaa naisten pyöreydestä...
Tuo juurikin on katkeran läskin ininää.
"Tavismiehet on pinnallisia joten mäpä treenaan itseni timmiksi ja katselen vain vielä pinnallisempia komeita miehiä, siitäpä saatte läl-läl-lää."
Luultavasti et edes pysy timminä, kuten ei pysy 99% naisista jotka treenaavat samoista syistä kuin sinä, ja sitten inistään taas kun komea sänkileuka jätti.
Tulevaisuudesta ei kukaan voi tietää. Ehkä sinäkin olet tulevaisuudessa läski.
Joka tapauksessa... Olen sitä mieltä, että sinkkuuskin on sitten parempi vaihtoehto. Pinnallista nirsoilevaa pullanaamaa en ala katselemaan. Sen verran on mennyt jo maku näihin ruotiviin tavismiehiin. Kerrankin voi sanoa, että pitäkää tunkkinne.
Mutta vielä pinnallisempi ja vielä nirsoilevampi komistus, sellainen jolle et nyt kelpaisi _ollenkaan_, sellaista voisit alkaa katselemaan? :D :D :D
Olet itse vielä pinnallisempi kuin ne miehet, ihan turhaan vingut asiasta.
Kysymys: MIKSI näkisin kaiken sen vaivan "tasoni" kohottamiseen, vain sen takia, että pääsisin tapailemaan tavallistakin tavallisimpia, nirsoja miehiä jotka ovat minua painoni takia niin monta kertaa loukanneet?
Totuus nyt kuitenkin on se, että tasoni tulee kohoamaan painon pudotuksen myötä, koska silloin kauniit piirteeni pääsevät oikeuksiinsa. Ihan nätti minä olen näinkin ylipainoisena, mutta kun en kelpaa, niin en kelpaa...
Vierailija kirjoitti:
vakikuvio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko ainoa jolle on käynyt näin, mutta mä aloin tavata mukavampia miehiä kun pyöristyin. Olin nuorempana hoikka ja ainakin kohtuullisen hyvän näköinen. Minua piirittivät kyllä miehet, ja niistä sitten valkkasin itselleni komeimmat ja hauskimmat seuraksi, mutta kerta toisensa jälkeen huomasin olevani ns. jännämiehen kanssa ja kärsiväni suhteessa. Pettämistä, alkoholin liikakäyttöä, pyrkimistä loisimaan rahoillani, milloin mitäkin. Pahimmillaan jopa väkivaltaisuutta.
No, kolmekymppisenä oli töissä ja elämässä muutenkin tosi stressaava tilanne. Äitini ja isäni kuolivat onnettomuudessa, tämän jälkeen veljeni teki muutaman kuukauden päästä itsemurhan. Minulla oli töissä jatkuvasti kovia projekteja jotka olisivat olleet raskaita muutenkin, saati kun pää oli sekaisin kaikista menetyksistä. Aloin selvitäkseni tissutella kaljaa rauhoittavaksi lääkkeeksi. Ja mässyttää makeaa myös. Vuoden päästä painoa oli tullut 25 kg.
No, pääsin lopulta akuutista surusta yli, ja omasta mielestäni olin kamalan näköinen läskipallero. En kuitenkaan vieläkään jaksanut miettiä laihduttamista joten kokeilin kiinnostaisinko jotain miehiä sellaisenani. Kas kummaa, kyllä kiinnostin, mutta semmoisia mukavia, tavallisia miehiä! Isämateriaalia olevia miehiä. Perusinsinöörejä, rentoja duunareita, vähän ujompia tavallisen näköisiä miehiä. Heti tuli tunne että vaikka ulkonäkö ei ole niin seksikäs kuin aiemmilla kavereillani, niin näistä kun valkkaa miehen itselleen niin todennäköisyys perhe-elämään on paljon korkeampi. Semmoisen vähän pullukan nörttimäisen dippainssin sitten otinkin miehekseni enkä ole päivääkään katunut.
Tuohan se vakikaava on. Komeat, röyhkeän itsevarmat sänkileuat kaatavat naiset kun he ovat kauneimmillaan ja hauskimmillaan. Dippainssi pääsee lohduttajaksi ja raatajaksi kun nainen on kolmekymppinen ja ylipainoinen.
Kun nainen haluaa taas nelikymppisenä mennä enemmän, dippainssin kanssa laitetaan lusikat jakoon.
Miten me luettiin sama teksti kovin eri tavoin. Itse sain sen kuvan, että nainen ei ollut niin kauheasti viihtynyt niiden nuoruutensa miesten seurassa ja nyt tykkäsi kovasti tästä perhekeskeisestä dippainssistään.
Miksi nainen sitten viihtyi niiden "komeiden" ja "hauskojen" kusipäämiesten seurassa? Jaloilla äänestetään, ei puheilla.
naistentaso kirjoitti:
Selittäkään joku miten h-vetissä voi olla niin että normaalipainoinen, itsestään huolehtiva mies vastaa ylipainoista naista...ja normaalipainoinen, itsestään huolehtiva nainen (ei hoikka eikä timmi - vaan NORMAALIpainoinen) vastaa normaalipainoista, erityisen komeaa, erityisen lihaksikasta, erityisen suosittua miestä?
Milloin standardit romahtivat niin alas että miehen tulee olla erityisen tasokas, siis hyvät geenit ja kaikki, saadakseen NORMAALIpainoisen naisen.
Taas kerran, normaalipainoisen. Ei missiä tai mallia, joo, ne kyllä vastaavatkin sitä komistusta.
Jos noin on asia, niin kelpaako miehille muka nainen, jolla on hoikka vartalo mutta ihan sysiruma naama?
totuusesiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
vakikuvio kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tiedä olenko ainoa jolle on käynyt näin, mutta mä aloin tavata mukavampia miehiä kun pyöristyin. Olin nuorempana hoikka ja ainakin kohtuullisen hyvän näköinen. Minua piirittivät kyllä miehet, ja niistä sitten valkkasin itselleni komeimmat ja hauskimmat seuraksi, mutta kerta toisensa jälkeen huomasin olevani ns. jännämiehen kanssa ja kärsiväni suhteessa. Pettämistä, alkoholin liikakäyttöä, pyrkimistä loisimaan rahoillani, milloin mitäkin. Pahimmillaan jopa väkivaltaisuutta.
No, kolmekymppisenä oli töissä ja elämässä muutenkin tosi stressaava tilanne. Äitini ja isäni kuolivat onnettomuudessa, tämän jälkeen veljeni teki muutaman kuukauden päästä itsemurhan. Minulla oli töissä jatkuvasti kovia projekteja jotka olisivat olleet raskaita muutenkin, saati kun pää oli sekaisin kaikista menetyksistä. Aloin selvitäkseni tissutella kaljaa rauhoittavaksi lääkkeeksi. Ja mässyttää makeaa myös. Vuoden päästä painoa oli tullut 25 kg.
No, pääsin lopulta akuutista surusta yli, ja omasta mielestäni olin kamalan näköinen läskipallero. En kuitenkaan vieläkään jaksanut miettiä laihduttamista joten kokeilin kiinnostaisinko jotain miehiä sellaisenani. Kas kummaa, kyllä kiinnostin, mutta semmoisia mukavia, tavallisia miehiä! Isämateriaalia olevia miehiä. Perusinsinöörejä, rentoja duunareita, vähän ujompia tavallisen näköisiä miehiä. Heti tuli tunne että vaikka ulkonäkö ei ole niin seksikäs kuin aiemmilla kavereillani, niin näistä kun valkkaa miehen itselleen niin todennäköisyys perhe-elämään on paljon korkeampi. Semmoisen vähän pullukan nörttimäisen dippainssin sitten otinkin miehekseni enkä ole päivääkään katunut.
Tuohan se vakikaava on. Komeat, röyhkeän itsevarmat sänkileuat kaatavat naiset kun he ovat kauneimmillaan ja hauskimmillaan. Dippainssi pääsee lohduttajaksi ja raatajaksi kun nainen on kolmekymppinen ja ylipainoinen.
Kun nainen haluaa taas nelikymppisenä mennä enemmän, dippainssin kanssa laitetaan lusikat jakoon.
Miten me luettiin sama teksti kovin eri tavoin. Itse sain sen kuvan, että nainen ei ollut niin kauheasti viihtynyt niiden nuoruutensa miesten seurassa ja nyt tykkäsi kovasti tästä perhekeskeisestä dippainssistään.
Miksi nainen sitten viihtyi niiden "komeiden" ja "hauskojen" kusipäämiesten seurassa? Jaloilla äänestetään, ei puheilla.
No eikös se just sanonut viihtyvänsä paremmin tämän nykyisensä kanssa?
Aika asiaton kommetti mieheltä. Tosimies olisi hoitanut homman pois eikä olisi jäänyt pahaa mieltä kenellekkään. Silmät ja nenä vaan kiinni ja hommiin. Niin se vaan on joskus tehtävä.
Oletin siksi, että naiset eivät kuvittele pullukan napostavan jatkuvasti. Ainakaan oma pulska mieheni ei napostellut jatkuvalla syötöllä ja minua ei myöskään haitannut sekään, että enimmillään meillä oli painoeroa lähes tuplaten painoni. Miehen paino ei ole mikään ongelma ennen kuin se alkaa mennä sadan kilon yli. Miehille taas tuntuu joskus olevan ongelma sekin, jos naisen paino alkaa kutosella ja seiska on jo tolkuton tankki.