Mistä on syntynyt käsitys, että sijoitusvuokra-asunto "maksaa itsensä"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö ap, että sijoittaja voi ostaa uudistuotantoasunnon, jonka myyntihinta on vaikkapa 45 000 ja jäädä taloyhtiölle velkaa loput asunnosta, vaikkapa 100 000? Eli asunnon hinta 145 000e. Hän saa vähentää verotuksessa tuon yhtiölainaosuuden vuokratuloista, jolloin tuotto nousee helposti sellaiseksi, että sillä kattaa 45 000 e lainan kulut ja yhtiövastikkeen.

Tämä toimii toki parhaiten niin kauan kuin korot myös näin alhaalla.

Sellaisen ostaisin jos olisin nuorempi. Mutta koska olen jo 57, en ehtisi hyötymään siitä koska olen ehkä jo kuollut ennen kun yhtiölaina on maksettu ja siitä hyötyisi vain perikunta. Suosittelen nuoremmille.

Mikset ajattele vähän laajemmin? Asunnonhan voi myydä koska tahansa vaikka siitä on vielä velkaa. Ostat nyt asunnon jonka lainaa vuokralainen lyhentää vaikka 4800€:lla vuodessa, viidessä vuodessa 24 000€:lla (minulla on tällainen asunto). Viiden vuoden kuluttua myyt asunnon pois, joko tasan ostohintaan jolloin et maksa myyntivoittoveroa lainkaan, tai vaikka 10 000€:n voitolla jolloin sinä nettoat 24 000 + 7000 = 31 000€. What's not to like?

PS Minä ostan aina uudistuotantoa jolloin virheistä vastaa rakentaja ekat 10 vuotta. Pari kertaa on isohkoja remontteja tehtykin, eikä maksanut osakkaille mitään. Jopa käräjöintikulut maksoi hyvä vakuutus.

Minä hieman epäilen, että ehtiiköhän tuohon junaan enää? Jos korot nousee moni on kusessa. Saati, jos tuo tukimuoto (sehän se on) vltion taholta puretaan. Siinä olet sitten asunnon kanssa, joka ei tuota eikä mene kaupaksi kuin pilkkahinnalla. Itse en siksi uskalla.

Asuntohan tuottaa niin kauan kuin joku maksaa siitä vuokraa.

Minä trkoitin kylläkin ehtiäkseen saada siitä asunnon, joka maksaa itse itsensä. Ei siitä sellainen tule, jos tuo tukimuoto puretaan ja/tai korot oleellisesti nousisivat.

Lisäksi lauseesi ei muutenkaan pidä paikkaansa, minulla on se helsinkiläinen velaton vuokra-asunto, joka ei kohta enää tuota kiitos yhtiön remonttilainojen ja asunnon huonon kunnon, ellen tee jotain. Vastikkeet ja verot voivat vetää tuloksen jopa miinukselle, vaikka sunto on vuokrattuna, jos taloyhtiölainoja ei saa vähentää verotuksessa (kaikissa yhtiöissä ei s, en muista kumpi muoto oli tällainen, tuloutettu tai rahastoitu).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö ap, että sijoittaja voi ostaa uudistuotantoasunnon, jonka myyntihinta on vaikkapa 45 000 ja jäädä taloyhtiölle velkaa loput asunnosta, vaikkapa 100 000? Eli asunnon hinta 145 000e. Hän saa vähentää verotuksessa tuon yhtiölainaosuuden vuokratuloista, jolloin tuotto nousee helposti sellaiseksi, että sillä kattaa 45 000 e lainan kulut ja yhtiövastikkeen.

Tämä toimii toki parhaiten niin kauan kuin korot myös näin alhaalla.

Tiesin, rahoitusvastikkeen voi vähentää pääomatuloista, jos se on tuloutettu asuntoyhtiön tuloarviossa.

145 tonnin asunnossa vuokra on tasoa 600 kuussa. Siitä omistaja maksaa yhtiö- ja rahoitusvastikkeita - mitä? - vaikkapa 400 (satanen yhtiövastiketta, 300 sadan tonnin rahoitusvastiketta). Korkokulut 45 tonnin asuntolainastakin hän vähentää, eli noin 40 euroa kuussa, pääomatuloveroa siten maksettavaksi 576 euroa vuodessa, kuussa 48 euroa. Toisin sanoen käteen jää vuokratuloista 152 euroa, joilla hän maksaa lainakuluja, jotka 45 tonnista ovat 196 euroa kuussa.

Toisin sanoen persnettoa omasta kukkarosta joka kk 44 euroa. Tässä tilanteessa näin.

Persnettoa? Eihän se ole muuta kuin oman omaisuuden muuttamista toisenlaiseen muotoon, rahasta osakkeiksi. Persnetto on tappiota eikä omaisuuden nettoarvon pysyminen samana ole tappio. Minulla on 77 000 euron hintainen (ehkä myös arvoinen) asunto, josta saan vuokraa kuukaudessa 590 e. Vastike on alle 100 e eikä lainaa ole. On siis 490 e (miinus verot) käytettäväksi vaikka toisen asunnon lainaosuuden pienentämiseen.

Niinja jos ja jos. Koeta pysyä nyt asiassa.

Nyt ei puhuttu velattomista perinnöistä tms. Nyt puhuttiin sijoitusasunnoista velaksi.

Ja siitä, mitä se tuottaa ELÄMISEEN KUUKAUSITTAIN.

Kuten aloituksessani sanoin, pääomaa siinä toki kartuttaa, mutta se ei tuota elämiseen kuukausittain rahaa yhtään niin kauan, kuin siitä on velkaa.

Mikä on, kun ette osaa lukea?

Itse et taida ymmärtää lukemaasi tai - vielä erikoisempaa - itse kirjoittamaasi tekstiä. UAloituksessa ei puhuttu siitä, että lainalla ostettu sijoituskämppä tuottaisi vielä lainan päällekin satoja euroja kuussa rahaa elämiseen. Sekä otsikossa että aloituksessa puhuttiin siitä, maksaako kämppä itse itsensä takaisin. Nämä ovat eri asia.

Ystäväiseni, nyt hiukan luetun ymmärrystä peliin.

Jos joka kk maksat toista sataa euroa omasta pussistasi lainaa. Ja alkaa päälle joudut säästämään ostohinnasta 30%, niin millä logiikalla se vuokra-asunto maksaa itseään?

Tä?

Ap sanoo selvästi, että sijoitusvuokrakämppä alkaa tuottaa rahaa vasta, kun laina on neljännesvuosisadan aikana maksettu pois. Sikäli mikäli lainaa ei tarvitse sinä aikana ottaa jo lisääkin remontteihin, mikä on todennäköistä.

Vasta sitten se alkaa tuottaa.

Pääomaa karttuu, jos pistät kämpän lihoiksi ja lainaa ei ole paljoa jäljellä eikä asunnon arvo ole laskenut.

Mutta se kämppä ei siis maksa itseään siinä mielessä, etteikö laina-aikana pidä olla fyffeä maksella lainaa vuokratuottojen ylimenevältä osalta (ja yleensä menee yli).

Kyllä se maksaa itse itsensä -malli on täysin olemassa oleva, jolloin henkilön taloustilanne on aivan sama, kuin ilmankin kyseistä asuntoa, se vaan, että hänen omaisuutensa karttuu joka kuukausi satasilla tekemättä sen isommin mitään. Ja jossain vaiheessa yleensä pääsee plussan puolelle. Jos taloustilanne asunnon takia olisikin vaikkapa 50e /kk miinuksella, niin moni on valmis kestämään sen, jos omaisuuden karttuminen on samaan aikaan selkeästi sitä summa reippaampaa.

Sukulaisrouva osti sijoitusasunnon Turusta. Yliopistokaupunki , varma sijoitus . Ei tutkinut liikaa alueita ja osti lähinnä hinnan mukaan. Asuntoon oli todella vaikea saada pysyviä vuokralaisia, yhtiövastike nousi joka vuosi kun oli 60 luvun asunto.

Viimeinen niitti oli arvio putkiremontista, 560 e neliö. Myi asunnon pois ja sai ehkä 5000 e enemmmän kuin mitä oli ostanut markka-aikana, siis markat käännettiin euroiksi.

Asunto oli vähintään joka toinen vuosi tyhjänä pari kk.

Tappiolle jäi vaikka miten laskisi.

Sen sijaan hyvän ystäväni äiti sai perinnöksi kolmion Uudestakaupungista .

Asuu Helsingissä ja yhtiövastike oli kohtuullinen, joten maksoi vuoden tyhjänä, kun ei ollut aikaa mennä tyhjentämään.

Kiitos Valmetin, saa nyt vuokraa kalustetusta kolmiosta yli 2000 e. Vain siksi, kun ei saanut myytyä asuntoa perinnönjaon jälkeen.

Maksaa omansa ja meidän asunnon vastikkeen. Velkaa ei ole kummastakaan.

Yleensä sijoitusasuntoja ruvetaan hankkimaan vasta siinä vaiheessa kun ei enää eletä kädestä suuhun.ts. Kun ansiotulot (ja mahd.muut pääomatulot) on jo ihan mukavalla tasolla, on säästöjä ja ehkä saatu perintöäkin. Vuokratuotoilla katetaan osa asunnon hankintahinnasta, ei kai kukaan kuvittele että se sijoitusasunto jonain lahjoituksena saataisiin ja vuokratuotot alkaisivat juosta ilman että itse maksaa mitään?

Meillä on 3 sijoitusasuntoja Helsingissä. Ollaan ostettu ne kun lapsi on syntynyt.

Kaikki lapsilisät laitettaan lyhennykseen ja usein isovanhemmat antavat rahaa, nyt kaikki asuntolainat ovat laitettu yhdeksi ja lahjarahoilla suoraan lyhennetään lainaa.

Muuten alunperään lainat ovat aina olleet 20 v mittaisia ja koska kaikki on vuokrattu työsuhdeasunnoiksi, ei ole tarvinnut tehdä mitään.

Asunnot ovat ehkä pikkasen halvempia kuin vapailla markkinoilla, mutta olen aina sanonut en maksa mitään maaleja tai vst, vuokraerotuksella saa niitä maksella itse.

Ehdottomasti paras vuokralainen on yksinäinen mies. Nyt kaikissa on sinkkumiehet, jokainen täyttänyt 40 v, yksi on ulkolainen. Pisin vuokralainen on ollut 10 v ja kun on vaihtanut työpaikkaa, on tehty uusi sopimus uudessa työpaikassa.

ostettiin vuosi sitten kaksio pk-seudulta , hinta 200k. Pankit lähtivät kilpailemaan kuka rahoittaa 70%, kaikki laskivat tarjouksessa omankin asuntolainan korkoa. Asuntoa ei hankittu kylmän rauhallisesti sijoittamiseen, siitä saa alle 5% tuoton ( vuokra-vastikex 12 jaettuna velattomalla hinnalla) , mutta tämä asunto on maksettu pois siihen mennessä kun jäämme eläkkeelle, ja asunto on sellainen mihin voimme itse muuttaa asumaan kun lapset lähtevät pois. Se tarjoittaa sitä että silloin me muutamme velattomaan kaksioon, jossa asumiskulut alle 200e/kk, ja myymme 400k rivatin pois jolla rahoitetaan elävuodet ja hoivat. Toinen vaihtoehto olisi ollut laittaa omarahoitus osuus varmalla korkotilille, se olisi tuottanut korkoa korolle effectillä niin että kasassa olisi ollut alle 100k eläkkeelle jäädessä. Eli A) 60 000 muuttunut 200 000 vai 60 000 muuttunut 100 000, tuosta asunnon tuotosta voi laskea vaikka parikymmentä tuhatta remontteihin ja tyhjiin kuukausiin, silti se kannattaa. Ja asunnon arvo 20v akselilla kun jonkinlaista inflaatiota tapahtuu, seurannee sitä.

Vierailija kirjoitti:

Mutta säilyttääkö asunto arvonsa pomminvarmasti. Nykyäänhän puretaankin kerrostaloja. Erityisesti lähiöissä. Jos ei oo oma tontti, ei jää mitään.

Tuleekohan homehysteria kerrostaloihin viiveellä vai missä se viipyy?

Kerrostaloissa on jokseenkin vaikea saada rakenteita homeeseen jo siksi, ettei niissä ole rungossa ja maanpinnan alapuolella juuri orgaanisia materiaaleja. Betoni, kivi ja tiili ei homehdu. Lisäksi niissä ei ole maanalaisia rakenteita asuintiloissa ja vesiputket ovat yleensä koteloituina. Ne on rakennettu ja valvottu ammattimaisesti toisin kuin suurin osa pientalokannasta. Pientalot on pusattu pystyyn "mua ei tartte tulla neuvomaan" -amatöörimentaliteetilla ---> kosteusvauriot.

Toki ASUKAS voi vahingoittaa kerrostaloasuntoakin.

Noinhan mä sen eilen laskin ap et vähän päälle satanen tulisi maksamaan. Ei paha.

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö ap, että sijoittaja voi ostaa uudistuotantoasunnon, jonka myyntihinta on vaikkapa 45 000 ja jäädä taloyhtiölle velkaa loput asunnosta, vaikkapa 100 000? Eli asunnon hinta 145 000e. Hän saa vähentää verotuksessa tuon yhtiölainaosuuden vuokratuloista, jolloin tuotto nousee helposti sellaiseksi, että sillä kattaa 45 000 e lainan kulut ja yhtiövastikkeen.

Tämä toimii toki parhaiten niin kauan kuin korot myös näin alhaalla.

Ai niin, kiitti vielä tästä vinkistä.

Vierailija kirjoitti:

Tiesitkö ap, että sijoittaja voi ostaa uudistuotantoasunnon, jonka myyntihinta on vaikkapa 45 000 ja jäädä taloyhtiölle velkaa loput asunnosta, vaikkapa 100 000? Eli asunnon hinta 145 000e. Hän saa vähentää verotuksessa tuon yhtiölainaosuuden vuokratuloista, jolloin tuotto nousee helposti sellaiseksi, että sillä kattaa 45 000 e lainan kulut ja yhtiövastikkeen.

Tämä toimii toki parhaiten niin kauan kuin korot myös näin alhaalla.

Ei siitä mitään muuta etua ile kuin varo on pienempi. Kyllä se maksettava on se 100t laina jossain muodossa

Ketju antaa kyllä sen kuvan, että asuminen ja sijoittaminen tarkoittavat kyllä hurjan eri asioita eri puolella Suomea. Joku ostaa sijoitusasunnon 30 000:llä tuhannella ja häntä pidetään vielä riistäjäkapitalistina. Itse vuokraan entistä kotiani, joka jäi perheen kasvettua liian pieneksi. Kyseessä on 230 000 euron asunto Helsingissä. Siitä on vielä pieni velkakin jäljellä. Tuottoa tulee, jolla velka kuittaantuu ja jonkun verran voittoakin tulee. Ei tosin paljon, koksa pääomavero on törkeän korkea. Asumistuilla homma ei pyöri, sillä vuokralaiseni ovat aina makselleet vuokrat omilla palkoillaan ja ovat korkeakoulutettuja.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ollut jo kauan sijoitusasuntoja. Ainakin nykyiset vuokralaiset maksavat itse vuokransa. Asunnot ovat aina Helsinki- Espoo alueella. Olemme molemmat työssä, mutta minä laitan aika paljon aikaa tähän hommaan. Ostan jos saan halvalla ja remontointiin on totuttu. Aina on jotain voittoakin myydessä tullut. Yksiöitä en enää hanki, niissä on outoa porukkaa,  vaihtuvien avoparien vuokranmaksun pätkiminen on tyhmää odottelua. Ne myydään pois, ja tilalle perheasuntoja, voi vaikka vuokrata halvemmalla kuin VVO. Ei ole lainaa ollenkaan.

Niin, et laske omalle työllesi mitään arvoa.

Kuitenkin joudut paahtamaa kieli perzeessäs työpäivin jälkeen ja stressaamaan lisäksi viikonloppuisinkin.

Asunnot sulla on mielessä unissaskin ja lopuksi ne tekevät Sinusta hu llun.

Vierailija kirjoitti:

Ketju antaa kyllä sen kuvan, että asuminen ja sijoittaminen tarkoittavat kyllä hurjan eri asioita eri puolella Suomea. Joku ostaa sijoitusasunnon 30 000:llä tuhannella ja häntä pidetään vielä riistäjäkapitalistina. Itse vuokraan entistä kotiani, joka jäi perheen kasvettua liian pieneksi. Kyseessä on 230 000 euron asunto Helsingissä. Siitä on vielä pieni velkakin jäljellä. Tuottoa tulee, jolla velka kuittaantuu ja jonkun verran voittoakin tulee. Ei tosin paljon, koksa pääomavero on törkeän korkea. Asumistuilla homma ei pyöri, sillä vuokralaiseni ovat aina makselleet vuokrat omilla palkoillaan ja ovat korkeakoulutettuja.

Aika kapitalisti vuokraa asuntoa joka maksanut 30 000 tuhatta. Eli 30 miljoonaa