Lue keskustelun säännöt.
Sähköauto on oikeasti ihan perseestä.
05.07.2017 |
Ei sillä oikeasti pääse kuin puolet luvatusta, eli satakunta km. Koko ajan saa olla paska jäykkänä että jääkö tielle. Samoin on tympiä ajettava kun koko ajan veto heikkenee. Tämä on siis todellinen kokemukseni, turha hehkuttaa niitä etelän maiden laboratoriotuloksia. Seuraavaksi ostan diesel-Phaetonin 23l/100 km ja nautin!
Kommentit (2793)
Vierailija kirjoitti:
sähköautot vai ilmastonmuutos
Ilmastonmuutos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän tapahtuu, kun bensaveron tuotot lakkaavat? Olisikohan tulossa sähköverojen korotukset?
No ei ole automaattisesti tulossa. Eihän valtiolla ole mitään syytä verottaa nimenomaan sähköä, jos polttoaineverotuksen tuotot laskevat. Ei ole mitään logiikkaa siinä, että pitäisi verottaa nimenomaan sähköä, eikä vaikka nostaa ALV:tä tai yhteisöveroa tai mitä tahansa. Varsinkin kun sähköä ei käytetä vain sähköautoiluun.
Jos Suomessa olisi vaikkapa miljoona sähköautoa (0,2 kWh/km, 17 tkm/vuosi), ja nämä olisivat korvanneet miljoona polttomoottoriautoa (oletetaan, että korvattujen autojen kulutus olisi ollut 8 l/100km), menettäisi valtio verotuloja noin euron per litra, eli 1,36 miljardia euroa. Jos tämä summa halutaan takaisin sähköä verottamalla, niin (Suomen sähkönkulutuksen ollessa 85 TWh/vuosi) kilowattitunnin hinta nousee 1,6 senttiä. Mulle sähkö maksaa veroineen kaikkineen 10 senttiä/kWh, eli tämän muutoksen jälkeen 11,6 snt/kWh.
Siten tällä hetkellä sähköautoiluni (17 tkm) maksaisi 340,00 euroa vuodessa, mutta sähköveron korotuksen jälkeen se maksaisi "hurjat" 394,40 € vuodessa. Edelleen varsin mukavasti edullisempaa kuin bensaan (1,5 €/l @ 8l/100km) kuluva 2040 euroa vuodessa...
Jos sähköautot yleistyvät 3 miljoonaan autoon, niin sähköauton sähkölasku saattaisi nousta vaikka 503 euroon per vuosi, joka on edelleen halvempi kuin tuo pari tonnia.
Jos sähköautot yleistyvät 3 miljoonaan autoon(Suomessa ja suhteessa varmaan muuallakin), niiden valmistaminen on tehnyt sellaisen hiilijalanjäljen ja raskasmetallien kanssa sotkemisen, että sitä maksaa vielä 7. sukupolvikin. Ai niin, ei maksa koska ilmasto on lämmennyt sen ansiosta niin, että Tellus on elinkelvoton.
Kerrothan lisää näistä raskasmetalleista, joita akkujen valmistaminen tarvitsee. Kerro myös, että mihin järveen mielestäsi kyseiset raskasmetallit työnnetään ja missä vaiheessa valmistusta.
Sähköauton valmistamisen hiilijalanjälki on yhdentekevä. Sehän Suomenkin tapauksessa maksetaan takaisin muutaman kymmenen tuhannen ajetun kilometrin jälkeen, ja sekin on paljon tällä hetkellä ainoastaan siksi, ettei maailmalla vielä ole sähköautoja (jotka kuskaisivat akkujen raaka-aineita sekä akkuja yms) eikä täysin puhdasta sähköntuotantoa.
Itse akuston valmistaminenhan ei aiheuta mitään päästöjä, jos kaivosteollisuus, logistiikka ja tehtaiden tuotanto puhdistuvat ajan kanssa, kuten odotettavissa onkin.
"Puhdistuvat ajan kanssa" ja se "jos" :)))
Ensinnäkin. On yleisesti tiedetty asia, että esim. koboltille ei ole löydetty varteenotettavaa korvaajaa ja jo se sinällään on este sähköauton järkevälle kehitykselle. Pelkästään sen löytäminen ja käyttöön saaminen on järjetön päästöpiikki, joka tekee hiilineutraalin teknologian tyhjäksi pitkälle tulevaisuuteen.
Myös muiden metallien, kuten nikkelin ja vaikka litiumin kaivaminen joudutaan niin moninkertaistamaan ja uusia kaivoksia avaamaan alueille ja toimijoille jotka eivät ole etunenässä tai ainakaan kohtuulliseen hintaan, siistimässä toimintatapojaan.
Valtava bisneshän se on, sitä ei voi kiistää ja motiivi tähän hulluuteen lähtemiselle on sinänsä ymmärrettävä.
Tämä näkemys, että "jos kaikki menee hyvin" ja "jos käy niin hyvä tuuri" on tyypillisiä lapsenuskoisia perusteluita, kun asioita ajetaan ideologia edellä.
M40
Ei se ole tosiasiallisesti "jos". Jatkuvastihan energiantuotanto on puhdistunut per kWh, joka on se merkityksellinen lukema. Ja "jos" kerta sähköautot yleistyvät, niin silloinhan niiden tuotantokin puhdistuu, koska sähköautoja käytetään tuotannon logistiikassa.
Koboltille EI TARVITA korvaajaa, koska kobolttia ei ylipäätänsä tarvita akkujen tuotannossa. Maailmassa on vaikka kuinka ja paljon sähköautoja, joissa ei ole kobolttia laisinkaan, kuten kiinalaisen BYD:in sähköautoissa (tuo firma oli hetken aikaa maailman suurin sähköautovalmistaja ennen Teslan Model 3 tuotantoa). LiFePo4 on käyttämänsä litiumakku. Niitä on toki muitakin. Teslahan sanoo sekin hankkiutuvansa eroon koboltista ja on jo puolittanut sen määrän autoissaan.
Koboltin "löytäminen" ei ole mikään päästöpiikki. Eihän malminetsintä mitään päästöjä aiheuta missään merkityksellisissä määrin. Eikä edes kaivaminen, koska edes koko 500 kg akuston (josta kobolttia on 0-10 kg) ei sitä tee.
Pitäisköhän sun ottaa asioista selvää, ennen kuin puhut aiheesta yhtään mitään?
Sähköauton valmistus ja sähkön tuotanto aiheuttaa niin paljon päästöjä ettei se tule välttämättä ympäristöystävällisemmäksi. Uusiutuvalla dieselillä ajettaessa diesel-auto on elinkaarensa aikana vähäpäästöisempi ensimmäiset 100 000 km. Ihan VTTn julkistamaa tietoa.
Miltä vuodelta tämä VTT:n tieto ja minkä vuoden aineistoihin perustuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän tapahtuu, kun bensaveron tuotot lakkaavat? Olisikohan tulossa sähköverojen korotukset?
No ei ole automaattisesti tulossa. Eihän valtiolla ole mitään syytä verottaa nimenomaan sähköä, jos polttoaineverotuksen tuotot laskevat. Ei ole mitään logiikkaa siinä, että pitäisi verottaa nimenomaan sähköä, eikä vaikka nostaa ALV:tä tai yhteisöveroa tai mitä tahansa. Varsinkin kun sähköä ei käytetä vain sähköautoiluun.
Jos Suomessa olisi vaikkapa miljoona sähköautoa (0,2 kWh/km, 17 tkm/vuosi), ja nämä olisivat korvanneet miljoona polttomoottoriautoa (oletetaan, että korvattujen autojen kulutus olisi ollut 8 l/100km), menettäisi valtio verotuloja noin euron per litra, eli 1,36 miljardia euroa. Jos tämä summa halutaan takaisin sähköä verottamalla, niin (Suomen sähkönkulutuksen ollessa 85 TWh/vuosi) kilowattitunnin hinta nousee 1,6 senttiä. Mulle sähkö maksaa veroineen kaikkineen 10 senttiä/kWh, eli tämän muutoksen jälkeen 11,6 snt/kWh.
Siten tällä hetkellä sähköautoiluni (17 tkm) maksaisi 340,00 euroa vuodessa, mutta sähköveron korotuksen jälkeen se maksaisi "hurjat" 394,40 € vuodessa. Edelleen varsin mukavasti edullisempaa kuin bensaan (1,5 €/l @ 8l/100km) kuluva 2040 euroa vuodessa...
Jos sähköautot yleistyvät 3 miljoonaan autoon, niin sähköauton sähkölasku saattaisi nousta vaikka 503 euroon per vuosi, joka on edelleen halvempi kuin tuo pari tonnia.
Jos sähköautot yleistyvät 3 miljoonaan autoon(Suomessa ja suhteessa varmaan muuallakin), niiden valmistaminen on tehnyt sellaisen hiilijalanjäljen ja raskasmetallien kanssa sotkemisen, että sitä maksaa vielä 7. sukupolvikin. Ai niin, ei maksa koska ilmasto on lämmennyt sen ansiosta niin, että Tellus on elinkelvoton.
Kerrothan lisää näistä raskasmetalleista, joita akkujen valmistaminen tarvitsee. Kerro myös, että mihin järveen mielestäsi kyseiset raskasmetallit työnnetään ja missä vaiheessa valmistusta.
Sähköauton valmistamisen hiilijalanjälki on yhdentekevä. Sehän Suomenkin tapauksessa maksetaan takaisin muutaman kymmenen tuhannen ajetun kilometrin jälkeen, ja sekin on paljon tällä hetkellä ainoastaan siksi, ettei maailmalla vielä ole sähköautoja (jotka kuskaisivat akkujen raaka-aineita sekä akkuja yms) eikä täysin puhdasta sähköntuotantoa.
Itse akuston valmistaminenhan ei aiheuta mitään päästöjä, jos kaivosteollisuus, logistiikka ja tehtaiden tuotanto puhdistuvat ajan kanssa, kuten odotettavissa onkin.
"Puhdistuvat ajan kanssa" ja se "jos" :)))
Ensinnäkin. On yleisesti tiedetty asia, että esim. koboltille ei ole löydetty varteenotettavaa korvaajaa ja jo se sinällään on este sähköauton järkevälle kehitykselle. Pelkästään sen löytäminen ja käyttöön saaminen on järjetön päästöpiikki, joka tekee hiilineutraalin teknologian tyhjäksi pitkälle tulevaisuuteen.
Myös muiden metallien, kuten nikkelin ja vaikka litiumin kaivaminen joudutaan niin moninkertaistamaan ja uusia kaivoksia avaamaan alueille ja toimijoille jotka eivät ole etunenässä tai ainakaan kohtuulliseen hintaan, siistimässä toimintatapojaan.
Valtava bisneshän se on, sitä ei voi kiistää ja motiivi tähän hulluuteen lähtemiselle on sinänsä ymmärrettävä.
Tämä näkemys, että "jos kaikki menee hyvin" ja "jos käy niin hyvä tuuri" on tyypillisiä lapsenuskoisia perusteluita, kun asioita ajetaan ideologia edellä.
M40
Ei se ole tosiasiallisesti "jos". Jatkuvastihan energiantuotanto on puhdistunut per kWh, joka on se merkityksellinen lukema. Ja "jos" kerta sähköautot yleistyvät, niin silloinhan niiden tuotantokin puhdistuu, koska sähköautoja käytetään tuotannon logistiikassa.
Koboltille EI TARVITA korvaajaa, koska kobolttia ei ylipäätänsä tarvita akkujen tuotannossa. Maailmassa on vaikka kuinka ja paljon sähköautoja, joissa ei ole kobolttia laisinkaan, kuten kiinalaisen BYD:in sähköautoissa (tuo firma oli hetken aikaa maailman suurin sähköautovalmistaja ennen Teslan Model 3 tuotantoa). LiFePo4 on käyttämänsä litiumakku. Niitä on toki muitakin. Teslahan sanoo sekin hankkiutuvansa eroon koboltista ja on jo puolittanut sen määrän autoissaan.
Koboltin "löytäminen" ei ole mikään päästöpiikki. Eihän malminetsintä mitään päästöjä aiheuta missään merkityksellisissä määrin. Eikä edes kaivaminen, koska edes koko 500 kg akuston (josta kobolttia on 0-10 kg) ei sitä tee.
Pitäisköhän sun ottaa asioista selvää, ennen kuin puhut aiheesta yhtään mitään?
Akkutekniikka on vielä aika alkeellisella tasolla. Jo se että sähköautossa pitää kuljettaa mukana 500 kg:n akkua, on aika järjetöntä. Isompi ajomatka vaatii isomman ja painavamman akun, ja se on taas tietysti pois auton kantavuudesta ja lisää kulutusta, mikä taas vähentää ajomatkaa. Ja akkujen latausnopeus pikalatauksellakin on vielä polttomoottoriauton tankkaukseen verrattuna hyvin hidasta. Polttomoottoriauton tankkiin saa puolentoista minuutin tankkauksella helposti 800 km ajomatkaa, eli 32000 km tunnissa. Sähköautojen kohdalla puhutaan muutamien satojen ajokilometrien latauksesta tunnissa.
Sähköautojen edut ovat voimalinjan paremmuus: sähkömoottori antaa täyden vääntömomentin jo nollanopeudella ja nollapäästöt paikallisesti. Mutta ongelmia ja käytettävyyttä rajoittavia tekijöitä onkin sitten vastapainoksi valitettavasti pitkä lista, jotka kaikki liittyvät suorasti tai epäsuorasti akkuihin.
Myös muiden metallien, kuten nikkelin ja vaikka litiumin kaivaminen joudutaan niin moninkertaistamaan ja uusia kaivoksia avaamaan alueille ja toimijoille jotka eivät ole etunenässä tai ainakaan kohtuulliseen hintaan, siistimässä toimintatapojaan.
Maailmassa myydään tänä vuonna uusia autoja 81,5 miljoonaa kappaletta. Jos nämä olisivat sähköautoja, niin nikkeliä kuluisi (36 kg per auto) noin 2 934 000 tonnia. Nikkelituotanto tänä vuonna on 2,3 Mt, joten puhutaan noin kaksinkertaistumisesta.
Kuulostaa ehkä paljolta, mutta tuotanto on kasvanut viimeiset 10 vuotta 4 % vuodessa ennen sähköautojakin. Jos tuotannon kasvu on jatkossa 4 % sijaan 5 % vuosittain, tämä mahdollistaa 80 miljoonaa uutta sähköautoa vuosittain vuonna 2050. Jos halutaan tähdätä täyssähköistymiseen mieluummin 2040, niin kasvun täytyy olla 6 %. Jos taas halutaan tehdä sähköautoista pakollisia jo 15 vuodessa, niin kasvun täytyy olla 8 %.
Litiumin kohdalla tarvitaan paljon suurempaa suhteellista kasvua (joskaan ei lähimainkaan samanlaista kasvua absoluuttisesti, tonnimäärissä mitattuna). Litiumin tuotanto on 43 000 tonnia vuosittain, kasvua ollut noin 10 % vuosittain. Model 3 50 kWh tarvitsee 8 kg litiumia (ei pidä sekoittaa karbonaattiin). Kasvun pitäisi nousta 15 % lukemiin, jos halutaan sähköautoistua vuoteen 2050 mennessä, tai 20 % jos 2040, tai 35 % jos 15 vuodessa. Ei mitenkään mahdottomia lukemia, ottaen huomioon, että litiumia kaivetaan kovin pieniä määriä ja että tuotanto on joinakin lähivuosina kasvanut jopa tuon hurjimman 35 %.
Kuitenkaan se, että tuotanto moninkertaistetaan, ei johda siihen, että ympäristötuhot kasvaisivat erikoisesti. Esimerkiksi rautaa kaivetaan vuosittain 1200 miljoonaa tonnia. Siihen nähden sähköautojen nikkeli- ja litium-tarve ovat täysin mitättömiä (2,9 miljoonaa tonnia ja 0,64 miljoonaa tonnia). Jos kaivosteollisuus aiheuttaa ympäristötuhoja, niin kiinnittäisin huomion lähes täysin rautaan.
Lisäksi on aivan ehdottoman tärkeää ymmärtää sekin, että vaikka polttomoottoriauto ei tarvitsisikaan kertaluontoista 500 kilon akustoa kaivettavaksi maasta ylös mineraaleina, se tarvitsee vuosittain yli 1000 kiloa öljyä maaperästä, jonka se kaiken lisäksi dumppaa ilmakehään kasvihuonekaasuina sekä ihmisiä tappavina pienhiukkasina. Sähköautojen tapauksessahan mineraalien kaivaminen myös loppuu aikanaan, koska akustojen mineraalit voidaan kierrättää ikuisesti, siinä missä öljyä tarvittaisiin lisää aina vain.
Vierailija kirjoitti:
Akkutekniikka on vielä aika alkeellisella tasolla.
Ketäs se nyt kiinnostaa? Jos kerta akkutekniikka alkeellisellakin tasolla ollessaan mahdollistaa reilusti paremman sähkökäyttöisen auton kuin mitä polttomoottori pystyy tarjoamaan, niin sehän on pelkästään positiivista.
Jo se että sähköautossa pitää kuljettaa mukana 500 kg:n akkua, on aika järjetöntä.
Eikä ole. Eihän sillä ole mitään väliä, vaikka pitäisi raahata 1000 kiloa mukana. Ei se ketään kiinnosta, vaan ne päästöt.
Isompi ajomatka vaatii isomman ja painavamman akun, ja se on taas tietysti pois auton kantavuudesta ja lisää kulutusta, mikä taas vähentää ajomatkaa.
Jälleen kerran täydellisen yhdentekevää. Päästöt ratkaisevat, eikä se, miten paljon auto painaa.
Ja akkujen latausnopeus pikalatauksellakin on vielä polttomoottoriauton tankkaukseen verrattuna hyvin hidasta.
Sekään ei nyt kiinnosta ketään, koska auto ladataan lähinnä yöllä kotona nukkuessa.
Polttomoottoriauton tankkiin saa puolentoista minuutin tankkauksella helposti 800 km ajomatkaa, eli 32000 km tunnissa. Sähköautojen kohdalla puhutaan muutamien satojen ajokilometrien latauksesta tunnissa.
Edelleen, miksi tämä kiinnostaa ketään? Sähköauton latailuun kuluu VÄHEMMÄN ihmisten aikaa kuin polttoaineiden tankkaamiseen. Sähköautojen latailu ei myöskään hidasta matkaa laisinkaan, koska ihmiset huilivat enemmän kuin sähköautot.
Mutta ongelmia ja käytettävyyttä rajoittavia tekijöitä onkin sitten vastapainoksi valitettavasti pitkä lista, jotka kaikki liittyvät suorasti tai epäsuorasti akkuihin.
Harmi vaan kannaltasi, että nämä "ongelmat" ja "rajoittavat tekijät" eivät tosiasiallisesti rajoita sähköauton käyttämistä käytännössä lainkaan. Sinä toki olet muuta mieltä, koska matematiikka on sulle liian haastavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän tapahtuu, kun bensaveron tuotot lakkaavat? Olisikohan tulossa sähköverojen korotukset?
No ei ole automaattisesti tulossa. Eihän valtiolla ole mitään syytä verottaa nimenomaan sähköä, jos polttoaineverotuksen tuotot laskevat. Ei ole mitään logiikkaa siinä, että pitäisi verottaa nimenomaan sähköä, eikä vaikka nostaa ALV:tä tai yhteisöveroa tai mitä tahansa. Varsinkin kun sähköä ei käytetä vain sähköautoiluun.
Jos Suomessa olisi vaikkapa miljoona sähköautoa (0,2 kWh/km, 17 tkm/vuosi), ja nämä olisivat korvanneet miljoona polttomoottoriautoa (oletetaan, että korvattujen autojen kulutus olisi ollut 8 l/100km), menettäisi valtio verotuloja noin euron per litra, eli 1,36 miljardia euroa. Jos tämä summa halutaan takaisin sähköä verottamalla, niin (Suomen sähkönkulutuksen ollessa 85 TWh/vuosi) kilowattitunnin hinta nousee 1,6 senttiä. Mulle sähkö maksaa veroineen kaikkineen 10 senttiä/kWh, eli tämän muutoksen jälkeen 11,6 snt/kWh.
Siten tällä hetkellä sähköautoiluni (17 tkm) maksaisi 340,00 euroa vuodessa, mutta sähköveron korotuksen jälkeen se maksaisi "hurjat" 394,40 € vuodessa. Edelleen varsin mukavasti edullisempaa kuin bensaan (1,5 €/l @ 8l/100km) kuluva 2040 euroa vuodessa...
Jos sähköautot yleistyvät 3 miljoonaan autoon, niin sähköauton sähkölasku saattaisi nousta vaikka 503 euroon per vuosi, joka on edelleen halvempi kuin tuo pari tonnia.
Jos sähköautot yleistyvät 3 miljoonaan autoon(Suomessa ja suhteessa varmaan muuallakin), niiden valmistaminen on tehnyt sellaisen hiilijalanjäljen ja raskasmetallien kanssa sotkemisen, että sitä maksaa vielä 7. sukupolvikin. Ai niin, ei maksa koska ilmasto on lämmennyt sen ansiosta niin, että Tellus on elinkelvoton.
Kerrothan lisää näistä raskasmetalleista, joita akkujen valmistaminen tarvitsee. Kerro myös, että mihin järveen mielestäsi kyseiset raskasmetallit työnnetään ja missä vaiheessa valmistusta.
Sähköauton valmistamisen hiilijalanjälki on yhdentekevä. Sehän Suomenkin tapauksessa maksetaan takaisin muutaman kymmenen tuhannen ajetun kilometrin jälkeen, ja sekin on paljon tällä hetkellä ainoastaan siksi, ettei maailmalla vielä ole sähköautoja (jotka kuskaisivat akkujen raaka-aineita sekä akkuja yms) eikä täysin puhdasta sähköntuotantoa.
Itse akuston valmistaminenhan ei aiheuta mitään päästöjä, jos kaivosteollisuus, logistiikka ja tehtaiden tuotanto puhdistuvat ajan kanssa, kuten odotettavissa onkin.
"Puhdistuvat ajan kanssa" ja se "jos" :)))
Ensinnäkin. On yleisesti tiedetty asia, että esim. koboltille ei ole löydetty varteenotettavaa korvaajaa ja jo se sinällään on este sähköauton järkevälle kehitykselle. Pelkästään sen löytäminen ja käyttöön saaminen on järjetön päästöpiikki, joka tekee hiilineutraalin teknologian tyhjäksi pitkälle tulevaisuuteen.
Myös muiden metallien, kuten nikkelin ja vaikka litiumin kaivaminen joudutaan niin moninkertaistamaan ja uusia kaivoksia avaamaan alueille ja toimijoille jotka eivät ole etunenässä tai ainakaan kohtuulliseen hintaan, siistimässä toimintatapojaan.
Valtava bisneshän se on, sitä ei voi kiistää ja motiivi tähän hulluuteen lähtemiselle on sinänsä ymmärrettävä.
Tämä näkemys, että "jos kaikki menee hyvin" ja "jos käy niin hyvä tuuri" on tyypillisiä lapsenuskoisia perusteluita, kun asioita ajetaan ideologia edellä.
M40
Ei se ole tosiasiallisesti "jos". Jatkuvastihan energiantuotanto on puhdistunut per kWh, joka on se merkityksellinen lukema. Ja "jos" kerta sähköautot yleistyvät, niin silloinhan niiden tuotantokin puhdistuu, koska sähköautoja käytetään tuotannon logistiikassa.
Koboltille EI TARVITA korvaajaa, koska kobolttia ei ylipäätänsä tarvita akkujen tuotannossa. Maailmassa on vaikka kuinka ja paljon sähköautoja, joissa ei ole kobolttia laisinkaan, kuten kiinalaisen BYD:in sähköautoissa (tuo firma oli hetken aikaa maailman suurin sähköautovalmistaja ennen Teslan Model 3 tuotantoa). LiFePo4 on käyttämänsä litiumakku. Niitä on toki muitakin. Teslahan sanoo sekin hankkiutuvansa eroon koboltista ja on jo puolittanut sen määrän autoissaan.
Koboltin "löytäminen" ei ole mikään päästöpiikki. Eihän malminetsintä mitään päästöjä aiheuta missään merkityksellisissä määrin. Eikä edes kaivaminen, koska edes koko 500 kg akuston (josta kobolttia on 0-10 kg) ei sitä tee.
Pitäisköhän sun ottaa asioista selvää, ennen kuin puhut aiheesta yhtään mitään?
Sähköauton valmistus ja sähkön tuotanto aiheuttaa niin paljon päästöjä ettei se tule välttämättä ympäristöystävällisemmäksi. Uusiutuvalla dieselillä ajettaessa diesel-auto on elinkaarensa aikana vähäpäästöisempi ensimmäiset 100 000 km. Ihan VTTn julkistamaa tietoa.
Miksi meitä nyt kiinnostaa uusiutuva diesel? Varsinkin kun myönnät itsekin, että sähköauto on uusiutuvaakin dieseliä vähäpäästöisempi tällä hetkellä, keskimääräisellä autolla kun ajetaan elinkaaren aikana enemmän kuin 100 000 km.
Sähköauton valmistus ja sähkön tuotanto eivät Suomessa, Euroopassa taikka Yhdysvalloissa päästele niin paljoa, että se häviäisi tavalliselle autolle. Ainoastaan vertailtaessa tehokkaimpia polttomoottoriautoja isoimpiin sähköautoihin likaisimmissa maissa (kuten Saksassa, jotkut Yhdysvaltojen osavaltiot), saattaa polttomoottoriauto päästä edes tasoihin tai jopa hitusen alle sähköauton päästöjen.
https://www.theicct.org/sites/default/files/publications/EV-life-cycle-…
https://www.ucsusa.org/sites/default/files/attach/2015/11/Cleaner-Cars-…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akkutekniikka on vielä aika alkeellisella tasolla.
Ketäs se nyt kiinnostaa? Jos kerta akkutekniikka alkeellisellakin tasolla ollessaan mahdollistaa reilusti paremman sähkökäyttöisen auton kuin mitä polttomoottori pystyy tarjoamaan, niin sehän on pelkästään positiivista.
Jo se että sähköautossa pitää kuljettaa mukana 500 kg:n akkua, on aika järjetöntä.
Eikä ole. Eihän sillä ole mitään väliä, vaikka pitäisi raahata 1000 kiloa mukana. Ei se ketään kiinnosta, vaan ne päästöt.
Isompi ajomatka vaatii isomman ja painavamman akun, ja se on taas tietysti pois auton kantavuudesta ja lisää kulutusta, mikä taas vähentää ajomatkaa.
Jälleen kerran täydellisen yhdentekevää. Päästöt ratkaisevat, eikä se, miten paljon auto painaa.
Ja akkujen latausnopeus pikalatauksellakin on vielä polttomoottoriauton tankkaukseen verrattuna hyvin hidasta.
Sekään ei nyt kiinnosta ketään, koska auto ladataan lähinnä yöllä kotona nukkuessa.
Polttomoottoriauton tankkiin saa puolentoista minuutin tankkauksella helposti 800 km ajomatkaa, eli 32000 km tunnissa. Sähköautojen kohdalla puhutaan muutamien satojen ajokilometrien latauksesta tunnissa.
Edelleen, miksi tämä kiinnostaa ketään? Sähköauton latailuun kuluu VÄHEMMÄN ihmisten aikaa kuin polttoaineiden tankkaamiseen. Sähköautojen latailu ei myöskään hidasta matkaa laisinkaan, koska ihmiset huilivat enemmän kuin sähköautot.
Mutta ongelmia ja käytettävyyttä rajoittavia tekijöitä onkin sitten vastapainoksi valitettavasti pitkä lista, jotka kaikki liittyvät suorasti tai epäsuorasti akkuihin.
Harmi vaan kannaltasi, että nämä "ongelmat" ja "rajoittavat tekijät" eivät tosiasiallisesti rajoita sähköauton käyttämistä käytännössä lainkaan. Sinä toki olet muuta mieltä, koska matematiikka on sulle liian haastavaa.
Ei useimpia ihmisiä valitettavasti ne päästöt paljoa kiinnosta, vaan auton käyttöominaisuudet. Ne sähköautoilla ovat kiistämättä rajallisemmat kuin polttomoottoriautoilla eikä siitä pääse mihinkään. Pitää olla vahvasti ideologisesti motivoitu, jotta pystyy perustelemaan itselleen miksi valitsee kalliimman ja käyttörajoitteisemman ajopelin itselleen.
Ekäi niitä autoja niin vain nukkuessa ladata, ellei ole vakituista latauspaikkaa olemassa. Eikä etenkään kaupungeissa asuvista suurella osalla ole. vaan autot ovat kadunvarsiparkissa tai muilla "kylmillä" paikoilla. Vaikka lämmitystöpseleitä on Suomessa paljon, ei niitä suinkaan kaikkien autoille ole, eikä se autokaan suinkaan aina ole yötä kotona sen töpselin luona. Eikä yölataus, vaikka olisi mahdollinenkin, riitä jos päivittäinen ajomatka ylittää akun kapasiteetin.
Kyllä niitä ongelmia ja rajoitteita vielä vaan paljon on, eikä niiden kiistäminen ja niiltä silmien sulkeminen edistä sähköautojen lisääntymistäkään.
Ja raskaasta liikenteestä ei sitten ole puhuttu vielä mitään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei useimpia ihmisiä valitettavasti ne päästöt paljoa kiinnosta, vaan auton käyttöominaisuudet.
Kaikkein eniten ihmisiä kiinnostaa hinta. Ja nimenomaan hinta on se, joka saa sähköautot yleistymään. Joko niin, että polttoaineita verotetaan enemmän tai sitten niin, että sähköautoista tulee edullisempia rakentaa sekä käyttää kuin polttomoottoriautoja. Sähköauto on niin paljon yksinkertaisempi kapistus kuin polttomoottoriauto, että valmistuskustanukset saattavat ensi vuosikymmenellä tippua alle polttomoottoriauton valmistuskustannusten.
Tähän vielä lisätään se, että sähköautoilu säästää yksilölle yli tuhat euroa vuosittain polttoainekuluissa keskimäärisillä ajokilometreillä. Siten sähköauton elinkaaren aikana on tiedossa ajokilometreistä riippuen jopa useiden kymmenien tuhansien säästöt verrattuna polttomoottoriautoon.
Samaan aikaan valtiovalta ajaa korkeampaa polttoaineverotusta, niin mitään muuta motivaattoria ei tavis tarvitsekaan.
Ne sähköautoilla ovat kiistämättä rajallisemmat kuin polttomoottoriautoilla eikä siitä pääse mihinkään.
Eiväthän ole. Alahan luetella niitä rajoituksia.
Pitää olla vahvasti ideologisesti motivoitu, jotta pystyy perustelemaan itselleen miksi valitsee kalliimman ja käyttörajoitteisemman ajopelin itselleen.
Tai sitten yksinkertaisesti osaa laskea peruskoulun matematiikalla, että auton hankintahinnasta huolimatta se tulee halvemmaksi. Samoin kun osaa laskea, ettei sähköauto rajoita autoilua laisinkaan, poistuu viimeisetkin huolet.
Ekäi niitä autoja niin vain nukkuessa ladata, ellei ole vakituista latauspaikkaa olemassa.
Tietenkin niitä niin vain ladataan, koska sähköauton hankkijalla käytännössä on vakituinen latauspaikka olemassa. Jos jollain ei ole, niin sitten se ensin hankkii se latauspaikan ja vasta sen jälkeen auton, ellei ihan välttämättä halua latailla työpaikalla tai Prismassa autoaan.
Eikä etenkään kaupungeissa asuvista suurella osalla ole.
Laita prosenttiosuus niistä ihmisistä, joilla ei ole. Kerro sen jälkeen, miksi tämä on jokin ongelma, kun sähköautoja ei vielä heille edes riittäisikään, joten tässä odotellessa kadunvarsipaikoille voidaan rakennella latausmahdollisuuksia sitä mukaan kun sähköautot yleistyvät.
Eikä yölataus, vaikka olisi mahdollinenkin, riitä jos päivittäinen ajomatka ylittää akun kapasiteetin.
Kuinkahan moni ajaa päivittäin 500 km reissuja? Ja mitä sitten, jos ajaakin? Luuletko, ettei sellainen henkilö pysähdy matkansa aikana minnekään?
Kyllä niitä ongelmia ja rajoitteita vielä vaan paljon on, eikä niiden kiistäminen ja niiltä silmien sulkeminen edistä sähköautojen lisääntymistäkään.
Miksi intät kuinka "kyllä ja selvästi" jotain on, muttet silti osaa perustella väittämiäsi?
Ja raskaasta liikenteestä ei sitten ole puhuttu vielä mitään...
Mikäs sen kohdalla sitten olisi ongelmana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäköhän tapahtuu, kun bensaveron tuotot lakkaavat? Olisikohan tulossa sähköverojen korotukset?
No ei ole automaattisesti tulossa. Eihän valtiolla ole mitään syytä verottaa nimenomaan sähköä, jos polttoaineverotuksen tuotot laskevat. Ei ole mitään logiikkaa siinä, että pitäisi verottaa nimenomaan sähköä, eikä vaikka nostaa ALV:tä tai yhteisöveroa tai mitä tahansa. Varsinkin kun sähköä ei käytetä vain sähköautoiluun.
Jos Suomessa olisi vaikkapa miljoona sähköautoa (0,2 kWh/km, 17 tkm/vuosi), ja nämä olisivat korvanneet miljoona polttomoottoriautoa (oletetaan, että korvattujen autojen kulutus olisi ollut 8 l/100km), menettäisi valtio verotuloja noin euron per litra, eli 1,36 miljardia euroa. Jos tämä summa halutaan takaisin sähköä verottamalla, niin (Suomen sähkönkulutuksen ollessa 85 TWh/vuosi) kilowattitunnin hinta nousee 1,6 senttiä. Mulle sähkö maksaa veroineen kaikkineen 10 senttiä/kWh, eli tämän muutoksen jälkeen 11,6 snt/kWh.
Siten tällä hetkellä sähköautoiluni (17 tkm) maksaisi 340,00 euroa vuodessa, mutta sähköveron korotuksen jälkeen se maksaisi "hurjat" 394,40 € vuodessa. Edelleen varsin mukavasti edullisempaa kuin bensaan (1,5 €/l @ 8l/100km) kuluva 2040 euroa vuodessa...
Jos sähköautot yleistyvät 3 miljoonaan autoon, niin sähköauton sähkölasku saattaisi nousta vaikka 503 euroon per vuosi, joka on edelleen halvempi kuin tuo pari tonnia.
Jos sähköautot yleistyvät 3 miljoonaan autoon(Suomessa ja suhteessa varmaan muuallakin), niiden valmistaminen on tehnyt sellaisen hiilijalanjäljen ja raskasmetallien kanssa sotkemisen, että sitä maksaa vielä 7. sukupolvikin. Ai niin, ei maksa koska ilmasto on lämmennyt sen ansiosta niin, että Tellus on elinkelvoton.
Kerrothan lisää näistä raskasmetalleista, joita akkujen valmistaminen tarvitsee. Kerro myös, että mihin järveen mielestäsi kyseiset raskasmetallit työnnetään ja missä vaiheessa valmistusta.
Sähköauton valmistamisen hiilijalanjälki on yhdentekevä. Sehän Suomenkin tapauksessa maksetaan takaisin muutaman kymmenen tuhannen ajetun kilometrin jälkeen, ja sekin on paljon tällä hetkellä ainoastaan siksi, ettei maailmalla vielä ole sähköautoja (jotka kuskaisivat akkujen raaka-aineita sekä akkuja yms) eikä täysin puhdasta sähköntuotantoa.
Itse akuston valmistaminenhan ei aiheuta mitään päästöjä, jos kaivosteollisuus, logistiikka ja tehtaiden tuotanto puhdistuvat ajan kanssa, kuten odotettavissa onkin.
"Puhdistuvat ajan kanssa" ja se "jos" :)))
Ensinnäkin. On yleisesti tiedetty asia, että esim. koboltille ei ole löydetty varteenotettavaa korvaajaa ja jo se sinällään on este sähköauton järkevälle kehitykselle. Pelkästään sen löytäminen ja käyttöön saaminen on järjetön päästöpiikki, joka tekee hiilineutraalin teknologian tyhjäksi pitkälle tulevaisuuteen.
Myös muiden metallien, kuten nikkelin ja vaikka litiumin kaivaminen joudutaan niin moninkertaistamaan ja uusia kaivoksia avaamaan alueille ja toimijoille jotka eivät ole etunenässä tai ainakaan kohtuulliseen hintaan, siistimässä toimintatapojaan.
Valtava bisneshän se on, sitä ei voi kiistää ja motiivi tähän hulluuteen lähtemiselle on sinänsä ymmärrettävä.
Tämä näkemys, että "jos kaikki menee hyvin" ja "jos käy niin hyvä tuuri" on tyypillisiä lapsenuskoisia perusteluita, kun asioita ajetaan ideologia edellä.
M40
Ei se ole tosiasiallisesti "jos". Jatkuvastihan energiantuotanto on puhdistunut per kWh, joka on se merkityksellinen lukema. Ja "jos" kerta sähköautot yleistyvät, niin silloinhan niiden tuotantokin puhdistuu, koska sähköautoja käytetään tuotannon logistiikassa.
Koboltille EI TARVITA korvaajaa, koska kobolttia ei ylipäätänsä tarvita akkujen tuotannossa. Maailmassa on vaikka kuinka ja paljon sähköautoja, joissa ei ole kobolttia laisinkaan, kuten kiinalaisen BYD:in sähköautoissa (tuo firma oli hetken aikaa maailman suurin sähköautovalmistaja ennen Teslan Model 3 tuotantoa). LiFePo4 on käyttämänsä litiumakku. Niitä on toki muitakin. Teslahan sanoo sekin hankkiutuvansa eroon koboltista ja on jo puolittanut sen määrän autoissaan.
Koboltin "löytäminen" ei ole mikään päästöpiikki. Eihän malminetsintä mitään päästöjä aiheuta missään merkityksellisissä määrin. Eikä edes kaivaminen, koska edes koko 500 kg akuston (josta kobolttia on 0-10 kg) ei sitä tee.
Pitäisköhän sun ottaa asioista selvää, ennen kuin puhut aiheesta yhtään mitään?
Sähköauton valmistus ja sähkön tuotanto aiheuttaa niin paljon päästöjä ettei se tule välttämättä ympäristöystävällisemmäksi. Uusiutuvalla dieselillä ajettaessa diesel-auto on elinkaarensa aikana vähäpäästöisempi ensimmäiset 100 000 km. Ihan VTTn julkistamaa tietoa.
Miksi meitä nyt kiinnostaa uusiutuva diesel? Varsinkin kun myönnät itsekin, että sähköauto on uusiutuvaakin dieseliä vähäpäästöisempi tällä hetkellä, keskimääräisellä autolla kun ajetaan elinkaaren aikana enemmän kuin 100 000 km.
Sähköauton valmistus ja sähkön tuotanto eivät Suomessa, Euroopassa taikka Yhdysvalloissa päästele niin paljoa, että se häviäisi tavalliselle autolle. Ainoastaan vertailtaessa tehokkaimpia polttomoottoriautoja isoimpiin sähköautoihin likaisimmissa maissa (kuten Saksassa, jotkut Yhdysvaltojen osavaltiot), saattaa polttomoottoriauto päästä edes tasoihin tai jopa hitusen alle sähköauton päästöjen.
https://www.theicct.org/sites/default/files/publications/EV-life-cycle-…
https://www.ucsusa.org/sites/default/files/attach/2015/11/Cleaner-Cars-…
En ole väittänyt mitään. Lainaus VTTn asiantuntijalta ihan kuten kirjoitin. Lisäksi heidän mukaansa vertailu on erittäin vaikeaa. Tiedän kyllä asiasta jotain itsekin koska olen ollut töissä polttomoottorilaboratoriossa ja uusiutuvia liikennepolttoaineita valmistavassa yrityksessä uusiutuvien parissa. Itse uskon kuitenkin uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun vetyyn ja polttokennoon voimanlähteenä liikenteessä.
Kyseenalaistat täällä ihmisten matemaattisia taitoja. Miten mahtaa olla oman osaamisesi laita vaikkapa termodynamiikan tai fysikaalisen kemian saralla. Ne kun ovat avaintieteitä niin perinteisten polttomoottori- kuin sähköautojen ominaisuuksia vertailtaessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trafin mukaan sähköauton hiilidioksidipäästö olisivat pelkällä hiilisähköllä ajaessa 170-180 g/km. Suomessa Uudellamaalla nyt keskimääräinen henkilöautojen hiilidioksidipäästö 162,2 g/km.
Trafin mukaan sähköauto Nissan Leafin valmistus tuottaa 13,1 t eli 13100000 g hiilidioksidia. Diesel Mercedes Bents A mallin valmistus tuottaa 6,6 t eli 6600000 g hiilidioksidia.
Itse uskon kuitenkin uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun vetyyn ja polttokennoon voimanlähteenä liikenteessä.
Kyseenalaistat täällä ihmisten matemaattisia taitoja. Miten mahtaa olla oman osaamisesi laita vaikkapa termodynamiikan tai fysikaalisen kemian saralla. Ne kun ovat avaintieteitä niin perinteisten polttomoottori- kuin sähköautojen ominaisuuksia vertailtaessa.
Kyseenalaistamiseni juontaa siitä, että aiemmissa sähköautoketjuissa on jatkuvasti (samaa) porukkaa inttämässä siitä, kuinka sähköautolla joutuu odottelemaan Teboililla tuntikaupalla latautumista, jos ajaa vähänkin pidemmälle. Näille sankareille on jouduttu rautalangasta vääntämään esimerkiksi kuvitteellisia Helsinki-Kittilä -reissuja pakkasessa, jotta selviäisi, ettei sähköautolla tule odottelua yhtään sen enempää, jos ei välttämättä tykkää ajaa vaipat jalassa tuhansia kilometrejä.
En oikein näe, miksi termodynamiikan tai fysikaalisen kemian laskut olisivat erityisen relevantteja keskustelun kannalta, kun tarpeelliset parametrit on jo valmiiksi julkisessa levityksessä ja niillä laskeminen käytännössä jako- ja kertolaskua. Minä en ole matemaatikko, enkä selviäisi kovinkaan kummoisista laskuista ilman kattavaa opiskelua. Fysiikat ja kemiat ovat lähinnä harrastuksia itselleni.
Vety liikennekäytössä on aikamoista scifiä vielä taloudellisuudeltaan. Tällä hetkellä varsinkin hyötysuhteet ovat niin naurettavan huonot, ettei sillä ole mitään jakoa.
https://d2t6ms4cjod3h9.cloudfront.net/wp-content/uploads/2017/12/DGN8sT…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oleellista on tuotetun hiilidioksin määrä auton elinkaaren aikana sekä se onko hiili peräisin uusiutuvasta, eli ekosysteemissä jo kierrossa olevasta hiilestä vai fossiilisesta, ekosysteemiin tuodusta lisähiilestä. Parasta primäärienergian tuotannossa olisi negatiivinen, ekosysteemin kierrosta poistuva hiili, joka on mahdollista esimerkiksi pyrolyysissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akkutekniikka on vielä aika alkeellisella tasolla.
Ketäs se nyt kiinnostaa? Jos kerta akkutekniikka alkeellisellakin tasolla ollessaan mahdollistaa reilusti paremman sähkökäyttöisen auton kuin mitä polttomoottori pystyy tarjoamaan, niin sehän on pelkästään positiivista.
Jo se että sähköautossa pitää kuljettaa mukana 500 kg:n akkua, on aika järjetöntä.
Eikä ole. Eihän sillä ole mitään väliä, vaikka pitäisi raahata 1000 kiloa mukana. Ei se ketään kiinnosta, vaan ne päästöt.
Isompi ajomatka vaatii isomman ja painavamman akun, ja se on taas tietysti pois auton kantavuudesta ja lisää kulutusta, mikä taas vähentää ajomatkaa.
Jälleen kerran täydellisen yhdentekevää. Päästöt ratkaisevat, eikä se, miten paljon auto painaa.
Ja akkujen latausnopeus pikalatauksellakin on vielä polttomoottoriauton tankkaukseen verrattuna hyvin hidasta.
Sekään ei nyt kiinnosta ketään, koska auto ladataan lähinnä yöllä kotona nukkuessa.
Polttomoottoriauton tankkiin saa puolentoista minuutin tankkauksella helposti 800 km ajomatkaa, eli 32000 km tunnissa. Sähköautojen kohdalla puhutaan muutamien satojen ajokilometrien latauksesta tunnissa.
Edelleen, miksi tämä kiinnostaa ketään? Sähköauton latailuun kuluu VÄHEMMÄN ihmisten aikaa kuin polttoaineiden tankkaamiseen. Sähköautojen latailu ei myöskään hidasta matkaa laisinkaan, koska ihmiset huilivat enemmän kuin sähköautot.
Mutta ongelmia ja käytettävyyttä rajoittavia tekijöitä onkin sitten vastapainoksi valitettavasti pitkä lista, jotka kaikki liittyvät suorasti tai epäsuorasti akkuihin.
Harmi vaan kannaltasi, että nämä "ongelmat" ja "rajoittavat tekijät" eivät tosiasiallisesti rajoita sähköauton käyttämistä käytännössä lainkaan. Sinä toki olet muuta mieltä, koska matematiikka on sulle liian haastavaa.
Olipa oikein asiantuntevat kommentit. LOL
Sähköauto on auto vain selleiselle joka ei autoa oikeasti tarvitse, siis täysin turhake.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon kuitenkin uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun vetyyn ja polttokennoon voimanlähteenä liikenteessä.
Kyseenalaistat täällä ihmisten matemaattisia taitoja. Miten mahtaa olla oman osaamisesi laita vaikkapa termodynamiikan tai fysikaalisen kemian saralla. Ne kun ovat avaintieteitä niin perinteisten polttomoottori- kuin sähköautojen ominaisuuksia vertailtaessa.
Kyseenalaistamiseni juontaa siitä, että aiemmissa sähköautoketjuissa on jatkuvasti (samaa) porukkaa inttämässä siitä, kuinka sähköautolla joutuu odottelemaan Teboililla tuntikaupalla latautumista, jos ajaa vähänkin pidemmälle. Näille sankareille on jouduttu rautalangasta vääntämään esimerkiksi kuvitteellisia Helsinki-Kittilä -reissuja pakkasessa, jotta selviäisi, ettei sähköautolla tule odottelua yhtään sen enempää, jos ei välttämättä tykkää ajaa vaipat jalassa tuhansia kilometrejä.
En oikein näe, miksi termodynamiikan tai fysikaalisen kemian laskut olisivat erityisen relevantteja keskustelun kannalta, kun tarpeelliset parametrit on jo valmiiksi julkisessa levityksessä ja niillä laskeminen käytännössä jako- ja kertolaskua. Minä en ole matemaatikko, enkä selviäisi kovinkaan kummoisista laskuista ilman kattavaa opiskelua. Fysiikat ja kemiat ovat lähinnä harrastuksia itselleni.
Vety liikennekäytössä on aikamoista scifiä vielä taloudellisuudeltaan. Tällä hetkellä varsinkin hyötysuhteet ovat niin naurettavan huonot, ettei sillä ole mitään jakoa.
https://d2t6ms4cjod3h9.cloudfront.net/wp-content/uploads/2017/12/DGN8sT…
Relevantti keskustelu energia-alalla on vaikeaa ellei osaa perusasioita termodynamiikasta ja soveltuvin osin fysiikasta ja kemiasta. Suosittelen perehtymistä niihin ettei tule jonkun asiantuntijan toimesta ns. vedetyksi kölin ali.
Vierailija kirjoitti:
Trafin mukaan sähköauton hiilidioksidipäästö olisivat pelkällä hiilisähköllä ajaessa 170-180 g/km. Suomessa Uudellamaalla nyt keskimääräinen henkilöautojen hiilidioksidipäästö 162,2 g/km.
Trafin mukaan sähköauto Nissan Leafin valmistus tuottaa 13,1 t eli 13100000 g hiilidioksidia. Diesel Mercedes Bents A mallin valmistus tuottaa 6,6 t eli 6600000 g hiilidioksidia.
Sähköntuotannon päästöt Suomessa olivat viime vuonna 95 gCO2/kWh, joka tekee 0,2 kWh/km kulutuksella sähköauton päästöiksi 19 g/km. Nissan olisi korvannut valmistuksen aikaiset päästönsä täten 45 400 kilometrin jälkeen.
Relevantti keskustelu energia-alalla on vaikeaa ellei osaa perusasioita termodynamiikasta ja soveltuvin osin fysiikasta ja kemiasta. Suosittelen perehtymistä niihin ettei tule jonkun asiantuntijan toimesta ns. vedetyksi kölin ali.
Se, että en osaisi perusasioita termodynamiikasta ja soveltuvin osin fysiikasta ja kemiasta, on täysin omaa mielikuvitustasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akkutekniikka on vielä aika alkeellisella tasolla.
Ketäs se nyt kiinnostaa? Jos kerta akkutekniikka alkeellisellakin tasolla ollessaan mahdollistaa reilusti paremman sähkökäyttöisen auton kuin mitä polttomoottori pystyy tarjoamaan, niin sehän on pelkästään positiivista.
Jo se että sähköautossa pitää kuljettaa mukana 500 kg:n akkua, on aika järjetöntä.
Eikä ole. Eihän sillä ole mitään väliä, vaikka pitäisi raahata 1000 kiloa mukana. Ei se ketään kiinnosta, vaan ne päästöt.
Isompi ajomatka vaatii isomman ja painavamman akun, ja se on taas tietysti pois auton kantavuudesta ja lisää kulutusta, mikä taas vähentää ajomatkaa.
Jälleen kerran täydellisen yhdentekevää. Päästöt ratkaisevat, eikä se, miten paljon auto painaa.
Ja akkujen latausnopeus pikalatauksellakin on vielä polttomoottoriauton tankkaukseen verrattuna hyvin hidasta.
Sekään ei nyt kiinnosta ketään, koska auto ladataan lähinnä yöllä kotona nukkuessa.
Polttomoottoriauton tankkiin saa puolentoista minuutin tankkauksella helposti 800 km ajomatkaa, eli 32000 km tunnissa. Sähköautojen kohdalla puhutaan muutamien satojen ajokilometrien latauksesta tunnissa.
Edelleen, miksi tämä kiinnostaa ketään? Sähköauton latailuun kuluu VÄHEMMÄN ihmisten aikaa kuin polttoaineiden tankkaamiseen. Sähköautojen latailu ei myöskään hidasta matkaa laisinkaan, koska ihmiset huilivat enemmän kuin sähköautot.
Mutta ongelmia ja käytettävyyttä rajoittavia tekijöitä onkin sitten vastapainoksi valitettavasti pitkä lista, jotka kaikki liittyvät suorasti tai epäsuorasti akkuihin.
Harmi vaan kannaltasi, että nämä "ongelmat" ja "rajoittavat tekijät" eivät tosiasiallisesti rajoita sähköauton käyttämistä käytännössä lainkaan. Sinä toki olet muuta mieltä, koska matematiikka on sulle liian haastavaa.
Ei useimpia ihmisiä valitettavasti ne päästöt paljoa kiinnosta, vaan auton käyttöominaisuudet. Ne sähköautoilla ovat kiistämättä rajallisemmat kuin polttomoottoriautoilla eikä siitä pääse mihinkään. Pitää olla vahvasti ideologisesti motivoitu, jotta pystyy perustelemaan itselleen miksi valitsee kalliimman ja käyttörajoitteisemman ajopelin itselleen.
Ekäi niitä autoja niin vain nukkuessa ladata, ellei ole vakituista latauspaikkaa olemassa. Eikä etenkään kaupungeissa asuvista suurella osalla ole. vaan autot ovat kadunvarsiparkissa tai muilla "kylmillä" paikoilla. Vaikka lämmitystöpseleitä on Suomessa paljon, ei niitä suinkaan kaikkien autoille ole, eikä se autokaan suinkaan aina ole yötä kotona sen töpselin luona. Eikä yölataus, vaikka olisi mahdollinenkin, riitä jos päivittäinen ajomatka ylittää akun kapasiteetin.
Kyllä niitä ongelmia ja rajoitteita vielä vaan paljon on, eikä niiden kiistäminen ja niiltä silmien sulkeminen edistä sähköautojen lisääntymistäkään.
Ja raskaasta liikenteestä ei sitten ole puhuttu vielä mitään...
Sinä se jaksat jankata niistä kadunvarsipaikoistasi. Eivät ne edelleenkään millään tavalla estä tai edes merkittävästi hidasta sähköautojen yleistymistä. Autokantaa ei edelleenkään olla vaihtamassa täyssähköisiksi yhdessä yössä eivätkä ydinkeskustassa asuvat ihmiset ole tässä vaiheessa mitenkään oleellinen asiakassegmentti.
Nyt ollaan siinä pisteessä että täyssähkö alkaa olla kilpailukykyinen lähiöperheen kakkosauto ja ihmiset ovat ne myös pikkuhiljaa löytämässä. Esim Saksassa myydyimmät mallit ovat pieniä kauppakasseja kuten eGolf, BMW i3 tai Renault Zoe. Hupaisaa että satuit ottamaan esille myös raskaan liikenteen, sehän on nimittäin toinen vauhdikkaassa kasvussa oleva segmentti - suuri osa raskaasta liikenteestä kun ei suinkaan ole mitään satojen kilometrien täysperävaunurallia vaan lähiliikennettä jossa jo nykytekniikallakin saadaan selkeitä säästöjä siirtymällä dieselistä sähköön. Roska-autot, jakeluautot, bussit jne.
Vierailija kirjoitti:
Itse uskon kuitenkin uusiutuvilla energialähteillä tuotettuun vetyyn ja polttokennoon voimanlähteenä liikenteessä.
Kyseenalaistat täällä ihmisten matemaattisia taitoja. Miten mahtaa olla oman osaamisesi laita vaikkapa termodynamiikan tai fysikaalisen kemian saralla. Ne kun ovat avaintieteitä niin perinteisten polttomoottori- kuin sähköautojen ominaisuuksia vertailtaessa.
Kyseenalaistamiseni juontaa siitä, että aiemmissa sähköautoketjuissa on jatkuvasti (samaa) porukkaa inttämässä siitä, kuinka sähköautolla joutuu odottelemaan Teboililla tuntikaupalla latautumista, jos ajaa vähänkin pidemmälle. Näille sankareille on jouduttu rautalangasta vääntämään esimerkiksi kuvitteellisia Helsinki-Kittilä -reissuja pakkasessa, jotta selviäisi, ettei sähköautolla tule odottelua yhtään sen enempää, jos ei välttämättä tykkää ajaa vaipat jalassa tuhansia kilometrejä.
En oikein näe, miksi termodynamiikan tai fysikaalisen kemian laskut olisivat erityisen relevantteja keskustelun kannalta, kun tarpeelliset parametrit on jo valmiiksi julkisessa levityksessä ja niillä laskeminen käytännössä jako- ja kertolaskua. Minä en ole matemaatikko, enkä selviäisi kovinkaan kummoisista laskuista ilman kattavaa opiskelua. Fysiikat ja kemiat ovat lähinnä harrastuksia itselleni.
Vety liikennekäytössä on aikamoista scifiä vielä taloudellisuudeltaan. Tällä hetkellä varsinkin hyötysuhteet ovat niin naurettavan huonot, ettei sillä ole mitään jakoa.
https://d2t6ms4cjod3h9.cloudfront.net/wp-content/uploads/2017/12/DGN8sT…
Vaippalaskija ei ole ottanut ikinä huomioon sitä, kuinka huoltarilla joutuu odottamaan lataukseen pääsyä tai vaihtoehtoisesti pysähtymään jokaisella mahdollisella potentiaalisella latauspaikalla. Tankin täyttää parissa minuutissa ja ajaa 1000 km.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akkutekniikka on vielä aika alkeellisella tasolla.
Ketäs se nyt kiinnostaa? Jos kerta akkutekniikka alkeellisellakin tasolla ollessaan mahdollistaa reilusti paremman sähkökäyttöisen auton kuin mitä polttomoottori pystyy tarjoamaan, niin sehän on pelkästään positiivista.
Jo se että sähköautossa pitää kuljettaa mukana 500 kg:n akkua, on aika järjetöntä.
Eikä ole. Eihän sillä ole mitään väliä, vaikka pitäisi raahata 1000 kiloa mukana. Ei se ketään kiinnosta, vaan ne päästöt.
Isompi ajomatka vaatii isomman ja painavamman akun, ja se on taas tietysti pois auton kantavuudesta ja lisää kulutusta, mikä taas vähentää ajomatkaa.
Jälleen kerran täydellisen yhdentekevää. Päästöt ratkaisevat, eikä se, miten paljon auto painaa.
Ja akkujen latausnopeus pikalatauksellakin on vielä polttomoottoriauton tankkaukseen verrattuna hyvin hidasta.
Sekään ei nyt kiinnosta ketään, koska auto ladataan lähinnä yöllä kotona nukkuessa.
Polttomoottoriauton tankkiin saa puolentoista minuutin tankkauksella helposti 800 km ajomatkaa, eli 32000 km tunnissa. Sähköautojen kohdalla puhutaan muutamien satojen ajokilometrien latauksesta tunnissa.
Edelleen, miksi tämä kiinnostaa ketään? Sähköauton latailuun kuluu VÄHEMMÄN ihmisten aikaa kuin polttoaineiden tankkaamiseen. Sähköautojen latailu ei myöskään hidasta matkaa laisinkaan, koska ihmiset huilivat enemmän kuin sähköautot.
Mutta ongelmia ja käytettävyyttä rajoittavia tekijöitä onkin sitten vastapainoksi valitettavasti pitkä lista, jotka kaikki liittyvät suorasti tai epäsuorasti akkuihin.
Harmi vaan kannaltasi, että nämä "ongelmat" ja "rajoittavat tekijät" eivät tosiasiallisesti rajoita sähköauton käyttämistä käytännössä lainkaan. Sinä toki olet muuta mieltä, koska matematiikka on sulle liian haastavaa.
Olipa oikein asiantuntevat kommentit. LOL
Sähköauto on auto vain selleiselle joka ei autoa oikeasti tarvitse, siis täysin turhake.
Tämä on täysin totta ja itseasiassa totuus koko sähköautosta.
Auto jolla pakkaskelissä pääset ehkä Helsingistä Riihimäelle, mikäli et aivan aja liikennevirran mukana, vaan mieluummin sitä vanhaa tietä, ei ole 35000€ arvoinen HYÖDYKE.
Se on puhtaasti vain ideologisen statuksen kohotukseen soveltuva turhake.
Naurettavimpia ovat puolustelut pidemmällä matkalla, että kuljettaja tarvitsee HUILIA akun välilatausten verran. Jos nyt ajan dieselillä yhdellä vartin kahvitauolla Oulusta Helsinkiin pitäisi minun sähköauton myötä alkaa pitämään talvikaudella jopa 4 kolmenvartin taukoa, mikäli ajan liikennevirran mukana, enkä halua pitää pilkkihaalaria ylläni. Ajatus on täysin naurettava.
Väärin meni taas. Akut nimittäin kestävät nimenomaan paremmin Suomessa kuin Välimeren korkeudella koska akku ikääntyy sitä nopeammin, mitä lämpimämpänä sitä käytetään. Kylmä toki rajoittaa kapasiteettia, mutta ei riko akkua vaan päin vastoin pidentää sen ikää.