Paras ystäväni ei antanut häälahjaksi edes korttia
Menimme naimisiin mieheni kanssa vastikään, järkytyin hieman kun lapsuudesta asti paras ystäväni ei jättänyt edes onnittelukorttia. En toki oletakaan, että kaikki ostaisivat lahjaa, koska kutsukortissakin luki että meille tärkeintä on että pääset paikalle (mikä on siis totta). Silti, hän oli ainoa, joka ei muistanut meitä millään tapaa (vieraita 70), minusta edes kortin jättäminen kuuluu hyviin tapoihin, varsinkin jos kyseessä on läheinen ihminen. En ole sanonut enkä aiokaan mainita hänelle asiasta mitään, en ole suuttunut, vaan enemmänkin yllättynyt. Mieheni sanoi minulle, että siinä vasta ystävä. Mitä mieltä tästä?
Kommentit (209)
Se, ettei ystäväsi antanut "edes korttia", ei tarkoita, että hän ei välittäisi. Päinvastoin, hän varmaan nimenomaan pähkäili tuodako vai eikö tuoda jotain, ja päätti lopulta kunnioittaa teidän toivettanne ja tulla tyhjin käsin.
Älä turhaan ole hämmästynyt.
Ystäväsi on joko moukka tai kateellinen. Itse tiedät kumpi kun mietit onko käyttäytynyt muissakin juhlissa/tilanteissa vastaavasti. Sillä olen samaa mieltä että vaikka kutsussa lukisi mitä niin kortti tai muu muistaminen viedään jos juhliin osallistutaan, eikä ole väärin lähettää onnittelukorttia esim postitse edes sukulaiselle vaikkei juhliin olisi kutsuttukaan. Enkä todellakaan ole niiden kutsujen perään, jokainen pitää juuri niin isot/pienet häät kuin haluaa.
En kehtaisi mennä mihinkään tuon kaltaisiin juhliin ilman jotain viemistä.
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi että olet ahne, olet myös hieman tyhmä. Kahden sivun ajan kommentoijat ovat kyselleet, miksi kirjoititte kutsuun, että paikalla olo on tärkeintä ja riittää, kun ei kuitenkaan riittänyt. Miksi kirjoititte kutsuun tuon lauseen, voisitko vastata? Halusitte vaikuttaa siltä, että "muistaminen" ei ole tärkeintä, vaikka se oikeasti olikin?
Vastauksena omaan kysymykseesi, kyllä, menen usein häihin ilman lahjaa tai korttia. Otan nuo kutsulauseet kirjaimellisesti. Osallistun yleensä järjestämiseen ja autan kaikin tavoin. Yleensä myös esiinnyn juhlissa. Mielestäni se riittää, tuntuu hölmöltä viedä kavereille rahaa. Kaverit ovat minua paljon parempituloisia ja pystyvät maksamaan häämatkansa itse. Korttia en ole osannut ajatella tärkeänä, itse heitän kortit melko pian roskiin. Monet myös tulivat omiin häihini ilman lahjaa tai korttia, en osaa sanoa ketkä, koska en pitänyt kirjaa.
Kiitos, en kyllä ole tyhmä, sen voin sinulle kertoa. Kuka ensinnäkään on mistään rahasta puhunut? Aloituksessani ihmettelin, miksei paras ystäväni edes korttia vaivautunut tuomaan, minulle se kyllä olisi ollut tärkeää. Muistaminen ei tarkoita, että vieraiden pitäisi laittaa tonni tilille, sillä tilinumeroa ei edes kutsussa ollut, älypää. Tarkoitin aloituksellani, että hyvien ystävien ollessa kyseessä, olisi mukava saada jonkinlainen ilon osoitus, avun tarjoaminen (kuten sanoit), tai edes se kortti. Koska itse toimisin siten. Ystäväni ei koskaan tarjoutunut auttamaan häissä, ei edes kysynyt, tarvitsisinko apua. Polttarit järjesti siskoni. Ehkä nyt tämä avautuminen liittyy tähän minun ns. ystävääni, joka on nykyään näyttänyt todellisen puolensa vuosien saatossa. Eli väänsinkö nyt rautalangasta, etten halua ystäväni rahoja, vaan ehkä vaan jotain elettä siitä, että hän on onnellinen minun puolestani. Juu, se miten hän häihin ilmestyi, on sitten oma juttunsa.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä ihme vastauksia!
Onhan tuo nyt tökeröä käytöstä aloittajan parhaalta kaverilta.
Ap yrittää kiillottaa kruunuaan :D
Kuule, olen ihan ap nimellä laittanut kaikki kommenttini. Katsos, eivät kaikki ole yhtä tökeröitä.
Ap
Hoet paljon tuota parasta ystävää ja nostat ystäväsi johonkin erikoisasemaan vaikka hän saattaa nähdä, että tiedän ystävyys on muodostunut ihan tavalliseksi ystävyydeksi vuosien saatossa.
Kyllä ne jotka mainittua fraasia ("riittää että tulette...") käyttävät, yleensä myös sydämestään sitä tarkoittavat.
Ymmärretään että joillakin voi olla hieman tiukempi taloudellinen tilanne sillä hetkellä, ja että osallistuminenkin on silloin haastavaa ja edellyttää karsimista jostain muusta.
Se että kaikesta huolimatta priorisoi ystävän hääjuhlan yli muiden menojen, on jo suuri osoitus siitä että ystävä on todella tärkeä ja rakas.
Tämä ystävä on ehkä sijoittanut hääjuhliin jo satoja euroja; kustantamalla matkansa ja ehkä majoituksensa, fiksannut puvun, kengät, kampauksen, korut, laukun - mahdollisesti järjestellyt vapaata töistä tai lapsenvahdin.
Omista häistäni muistan jokaisen rakkaan vieraan, muistan mahtavan rakkauden täytteisen tunnelman ja juhlat jotka jatkuivat aamuun - mutta en kuollaksenikaan enää sitä, kuka toi mitä tai toiko muuta kuin itsensä.
Se että tulivat oli enemmän kuin olisin ikinä osannut toivoa.
No on kyllä omituista käytöstä, itse en ikinä menisi häihin ilman lahjaa. Varsinkin jos on kyseessä paras ystävä. Mutta monethan täällä on eri mieltä, mulle on lapsuudenkodissa opetettu näin ja näin nelikymppisenä en ole vielä juhlissa ollut minne en olisi lahjaa vienyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi että olet ahne, olet myös hieman tyhmä. Kahden sivun ajan kommentoijat ovat kyselleet, miksi kirjoititte kutsuun, että paikalla olo on tärkeintä ja riittää, kun ei kuitenkaan riittänyt. Miksi kirjoititte kutsuun tuon lauseen, voisitko vastata? Halusitte vaikuttaa siltä, että "muistaminen" ei ole tärkeintä, vaikka se oikeasti olikin?
Vastauksena omaan kysymykseesi, kyllä, menen usein häihin ilman lahjaa tai korttia. Otan nuo kutsulauseet kirjaimellisesti. Osallistun yleensä järjestämiseen ja autan kaikin tavoin. Yleensä myös esiinnyn juhlissa. Mielestäni se riittää, tuntuu hölmöltä viedä kavereille rahaa. Kaverit ovat minua paljon parempituloisia ja pystyvät maksamaan häämatkansa itse. Korttia en ole osannut ajatella tärkeänä, itse heitän kortit melko pian roskiin. Monet myös tulivat omiin häihini ilman lahjaa tai korttia, en osaa sanoa ketkä, koska en pitänyt kirjaa.
Kiitos, en kyllä ole tyhmä, sen voin sinulle kertoa. Kuka ensinnäkään on mistään rahasta puhunut? Aloituksessani ihmettelin, miksei paras ystäväni edes korttia vaivautunut tuomaan, minulle se kyllä olisi ollut tärkeää. Muistaminen ei tarkoita, että vieraiden pitäisi laittaa tonni tilille, sillä tilinumeroa ei edes kutsussa ollut, älypää. Tarkoitin aloituksellani, että hyvien ystävien ollessa kyseessä, olisi mukava saada jonkinlainen ilon osoitus, avun tarjoaminen (kuten sanoit), tai edes se kortti. Koska itse toimisin siten. Ystäväni ei koskaan tarjoutunut auttamaan häissä, ei edes kysynyt, tarvitsisinko apua. Polttarit järjesti siskoni. Ehkä nyt tämä avautuminen liittyy tähän minun ns. ystävääni, joka on nykyään näyttänyt todellisen puolensa vuosien saatossa. Eli väänsinkö nyt rautalangasta, etten halua ystäväni rahoja, vaan ehkä vaan jotain elettä siitä, että hän on onnellinen minun puolestani. Juu, se miten hän häihin ilmestyi, on sitten oma juttunsa.
Ap
Kato kato...taas heitettiin pieni tärppi, että saataisiin mammalahko saatanallisesti syyllistämään kyseistä ystävää. Aplodeja, hyvin sä vedät.
Hahah ihme ruikuttaja olet. Ei ihme ettei siltä parhaalta ystävältäsi tullut mitään lahjaa tai korttia. Sitähän et aloitusviestin perusteella ensisijaisesti toivonutkaan mutta silti valittamassa täällä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi että olet ahne, olet myös hieman tyhmä. Kahden sivun ajan kommentoijat ovat kyselleet, miksi kirjoititte kutsuun, että paikalla olo on tärkeintä ja riittää, kun ei kuitenkaan riittänyt. Miksi kirjoititte kutsuun tuon lauseen, voisitko vastata? Halusitte vaikuttaa siltä, että "muistaminen" ei ole tärkeintä, vaikka se oikeasti olikin?
Vastauksena omaan kysymykseesi, kyllä, menen usein häihin ilman lahjaa tai korttia. Otan nuo kutsulauseet kirjaimellisesti. Osallistun yleensä järjestämiseen ja autan kaikin tavoin. Yleensä myös esiinnyn juhlissa. Mielestäni se riittää, tuntuu hölmöltä viedä kavereille rahaa. Kaverit ovat minua paljon parempituloisia ja pystyvät maksamaan häämatkansa itse. Korttia en ole osannut ajatella tärkeänä, itse heitän kortit melko pian roskiin. Monet myös tulivat omiin häihini ilman lahjaa tai korttia, en osaa sanoa ketkä, koska en pitänyt kirjaa.
Kiitos, en kyllä ole tyhmä, sen voin sinulle kertoa. Kuka ensinnäkään on mistään rahasta puhunut? Aloituksessani ihmettelin, miksei paras ystäväni edes korttia vaivautunut tuomaan, minulle se kyllä olisi ollut tärkeää. Muistaminen ei tarkoita, että vieraiden pitäisi laittaa tonni tilille, sillä tilinumeroa ei edes kutsussa ollut, älypää. Tarkoitin aloituksellani, että hyvien ystävien ollessa kyseessä, olisi mukava saada jonkinlainen ilon osoitus, avun tarjoaminen (kuten sanoit), tai edes se kortti. Koska itse toimisin siten. Ystäväni ei koskaan tarjoutunut auttamaan häissä, ei edes kysynyt, tarvitsisinko apua. Polttarit järjesti siskoni. Ehkä nyt tämä avautuminen liittyy tähän minun ns. ystävääni, joka on nykyään näyttänyt todellisen puolensa vuosien saatossa. Eli väänsinkö nyt rautalangasta, etten halua ystäväni rahoja, vaan ehkä vaan jotain elettä siitä, että hän on onnellinen minun puolestani. Juu, se miten hän häihin ilmestyi, on sitten oma juttunsa.
Ap
Katsopa peiliin. En minäkään toisi korttiakaan sinun kaltaiselle 'kaverille'. Itse asiassa lakkan lukemasta tätä ketjua kommenttini jälkeen, koska sinun kaltaiset prinsessat ärsyttävät minua.
Vierailija kirjoitti:
No on kyllä omituista käytöstä, itse en ikinä menisi häihin ilman lahjaa. Varsinkin jos on kyseessä paras ystävä. Mutta monethan täällä on eri mieltä, mulle on lapsuudenkodissa opetettu näin ja näin nelikymppisenä en ole vielä juhlissa ollut minne en olisi lahjaa vienyt.
Samalla lailla olen itse toiminut ja siten on myös minulle opetettu.
Ap
Ap , sun järjen juoksussa on vikaa ja paljon. Kun olet kutsuun kirjoittanut että riittää kun tulet ja tuot itsesi, niin vastaus on siinä. Ei pidä runoilla mitään puppua, minkä takana ei seiso.
En ymmärrä, että julkeat vaatia mitään muuta, kun olet kutsussa sanonut selkeästi mikä riittää ja on paras. Olet tosi naiivi ja ilmeisesti elämää kokematon...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi että olet ahne, olet myös hieman tyhmä. Kahden sivun ajan kommentoijat ovat kyselleet, miksi kirjoititte kutsuun, että paikalla olo on tärkeintä ja riittää, kun ei kuitenkaan riittänyt. Miksi kirjoititte kutsuun tuon lauseen, voisitko vastata? Halusitte vaikuttaa siltä, että "muistaminen" ei ole tärkeintä, vaikka se oikeasti olikin?
Vastauksena omaan kysymykseesi, kyllä, menen usein häihin ilman lahjaa tai korttia. Otan nuo kutsulauseet kirjaimellisesti. Osallistun yleensä järjestämiseen ja autan kaikin tavoin. Yleensä myös esiinnyn juhlissa. Mielestäni se riittää, tuntuu hölmöltä viedä kavereille rahaa. Kaverit ovat minua paljon parempituloisia ja pystyvät maksamaan häämatkansa itse. Korttia en ole osannut ajatella tärkeänä, itse heitän kortit melko pian roskiin. Monet myös tulivat omiin häihini ilman lahjaa tai korttia, en osaa sanoa ketkä, koska en pitänyt kirjaa.
Kiitos, en kyllä ole tyhmä, sen voin sinulle kertoa. Kuka ensinnäkään on mistään rahasta puhunut? Aloituksessani ihmettelin, miksei paras ystäväni edes korttia vaivautunut tuomaan, minulle se kyllä olisi ollut tärkeää. Muistaminen ei tarkoita, että vieraiden pitäisi laittaa tonni tilille, sillä tilinumeroa ei edes kutsussa ollut, älypää. Tarkoitin aloituksellani, että hyvien ystävien ollessa kyseessä, olisi mukava saada jonkinlainen ilon osoitus, avun tarjoaminen (kuten sanoit), tai edes se kortti. Koska itse toimisin siten. Ystäväni ei koskaan tarjoutunut auttamaan häissä, ei edes kysynyt, tarvitsisinko apua. Polttarit järjesti siskoni. Ehkä nyt tämä avautuminen liittyy tähän minun ns. ystävääni, joka on nykyään näyttänyt todellisen puolensa vuosien saatossa. Eli väänsinkö nyt rautalangasta, etten halua ystäväni rahoja, vaan ehkä vaan jotain elettä siitä, että hän on onnellinen minun puolestani. Juu, se miten hän häihin ilmestyi, on sitten oma juttunsa.
Ap
Katsopa peiliin. En minäkään toisi korttiakaan sinun kaltaiselle 'kaverille'. Itse asiassa lakkan lukemasta tätä ketjua kommenttini jälkeen, koska sinun kaltaiset prinsessat ärsyttävät minua.
Lakkaa vain, loppuivatko perustelut? ;) Silloinhan on hyvä hetki lähteä tilanteesta. Millä perusteella olen rinsessa, tunnet kai minut hyvinkin?
Ap
Minä kyllä ymmärrän mitä ap tarkoittaa. Vaikka parhaan ystäväni kortissa lukisi, ettei tarvitse tuoda lahjaa niin kyllä minä silti lahjan veisin. Haluaisin muistaa ystävääni hänen tärkeänä päivänään jotenkin. Eri asia olisi tietenkin se, jos rahatilanne olisi niin kehno, ettei oikeasti olisi varaa mihinkään lahjaan. Tässä nyt kyse on ihan jostain muusta kuin lahjan kaipuusta. Mielestäni lahjalla muistaminen on ystävällinen ele, vaikka kortissa lukisikin mitä tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Ap , sun järjen juoksussa on vikaa ja paljon. Kun olet kutsuun kirjoittanut että riittää kun tulet ja tuot itsesi, niin vastaus on siinä. Ei pidä runoilla mitään puppua, minkä takana ei seiso.
En ymmärrä, että julkeat vaatia mitään muuta, kun olet kutsussa sanonut selkeästi mikä riittää ja on paras. Olet tosi naiivi ja ilmeisesti elämää kokematon...
:D ok, vitsit täällä saa ihan uusia adjektiiveja itselleen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä kyllä ymmärrän mitä ap tarkoittaa. Vaikka parhaan ystäväni kortissa lukisi, ettei tarvitse tuoda lahjaa niin kyllä minä silti lahjan veisin. Haluaisin muistaa ystävääni hänen tärkeänä päivänään jotenkin. Eri asia olisi tietenkin se, jos rahatilanne olisi niin kehno, ettei oikeasti olisi varaa mihinkään lahjaan. Tässä nyt kyse on ihan jostain muusta kuin lahjan kaipuusta. Mielestäni lahjalla muistaminen on ystävällinen ele, vaikka kortissa lukisikin mitä tahansa.
No edes joku ymmärsi minun aloitukseni pointin. Kiitos. Lahjan kaipuusta, rahasta, ahneusesta tai prinsessana olemisesta ei nyt ole lainkaan kyse.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sen lisäksi että olet ahne, olet myös hieman tyhmä. Kahden sivun ajan kommentoijat ovat kyselleet, miksi kirjoititte kutsuun, että paikalla olo on tärkeintä ja riittää, kun ei kuitenkaan riittänyt. Miksi kirjoititte kutsuun tuon lauseen, voisitko vastata? Halusitte vaikuttaa siltä, että "muistaminen" ei ole tärkeintä, vaikka se oikeasti olikin?
Vastauksena omaan kysymykseesi, kyllä, menen usein häihin ilman lahjaa tai korttia. Otan nuo kutsulauseet kirjaimellisesti. Osallistun yleensä järjestämiseen ja autan kaikin tavoin. Yleensä myös esiinnyn juhlissa. Mielestäni se riittää, tuntuu hölmöltä viedä kavereille rahaa. Kaverit ovat minua paljon parempituloisia ja pystyvät maksamaan häämatkansa itse. Korttia en ole osannut ajatella tärkeänä, itse heitän kortit melko pian roskiin. Monet myös tulivat omiin häihini ilman lahjaa tai korttia, en osaa sanoa ketkä, koska en pitänyt kirjaa.
Kiitos, en kyllä ole tyhmä, sen voin sinulle kertoa. Kuka ensinnäkään on mistään rahasta puhunut? Aloituksessani ihmettelin, miksei paras ystäväni edes korttia vaivautunut tuomaan, minulle se kyllä olisi ollut tärkeää. Muistaminen ei tarkoita, että vieraiden pitäisi laittaa tonni tilille, sillä tilinumeroa ei edes kutsussa ollut, älypää. Tarkoitin aloituksellani, että hyvien ystävien ollessa kyseessä, olisi mukava saada jonkinlainen ilon osoitus, avun tarjoaminen (kuten sanoit), tai edes se kortti. Koska itse toimisin siten. Ystäväni ei koskaan tarjoutunut auttamaan häissä, ei edes kysynyt, tarvitsisinko apua. Polttarit järjesti siskoni. Ehkä nyt tämä avautuminen liittyy tähän minun ns. ystävääni, joka on nykyään näyttänyt todellisen puolensa vuosien saatossa. Eli väänsinkö nyt rautalangasta, etten halua ystäväni rahoja, vaan ehkä vaan jotain elettä siitä, että hän on onnellinen minun puolestani. Juu, se miten hän häihin ilmestyi, on sitten oma juttunsa.
Ap
Kato kato...taas heitettiin pieni tärppi, että saataisiin mammalahko saatanallisesti syyllistämään kyseistä ystävää. Aplodeja, hyvin sä vedät.
Perusprovoilua. Kun ei muut lähde mukaan ap:n leikkiin niin muunnetaan vähän tarinaa. Alussa ei ollut mitään muuta ihmettelemistä parhaan ystävän toiminnassa, mutta nyt se paras ystävä ei auta häiden järjestämisessä, ei osoita, että olisi mitenkään iloinen parhaan ystävänsä häistä ja teki vähän kaikkea muutakin väärin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä itse miellän lahjan antamisen iloksi itselleni. Jos oikeasti jollain hyvin läheisellä on hänelle tärkeä päivä, oli se sitten mikä tahansa, haluan itse ainakin häntä jotenkin muistaa ja saan sitä itselleni hyvän mielen. Ei kyse olekaan edes tässä tapauksessa mistään etiketistä vaan että olen vain yllättynyt miksei paras ystävä halua mitenkään muistaa, kyllä hän tuli paikalle ja se on oikeasti tärkeintä mutta silti lahjan antamattomuus juuri häneltä on omituista. Älkää saako minusta väärää kuvaa. Menisitkö itse pahaan ystäväsi häihin ilman mitään lahjaa?
Ap
Ystäväsihän muisti sinua hääpäivänäsi juuri niin kuin olit toivonut eli olemalla läsnä tärkeässä päivässäsi. Kyllä tuo nyt aika korulauseelta kuulostaa kun sitten ihmetellään kun ei saanut lahjaa.
Kummasti ap jaksat jokaisessa omassa kommentoinnissasi pitää kiinni ystäväsi ajattelemattomasta käytännöstä, jossa hän on toiminut sinun/teidän pyytämällä tavalla. En ymmärrä pointtiasi. Jos läsnäolo todella riittää, et vinkuisi täällä kortin perään. Luulen, että mikälisikäli oikeasti olette ystäviä olette antaneet toisillenne todella paljon enemmän vuosien saatossa. Joten mielestäni tämä kortin ruikuttaminen on aivan tois sijaista.