Meille tarjottiin lastensuojelun asiakkuutta taloudellisista syistä
Olin vauvan kanssa sairaalassa, kun vauvalla oli vatsakramppeja, itki ja oksenteli. Oltiin juuri kotiutumassa, kun sairaalan sosiaalityöntekijä tuli tapaamaan meitä. Ehdotti että tehdään lastensuojeluilmoitus. Perusteli sitä sillä, että saamme vauvalle tukiperheen. Sanoin, että ei ole tarvetta 7 viikon ikäistä vauvaa viedä tukiperheeseen. Sosiaalityöntekijä kyseli jaksamisesta. Sanoin, että meillä on vauvalla kaksi mummoa, viisi tätiä, kaksi enoa ja 16-vuotias serkku, jotka kyllä tarvittaessa auttavat. Sanoin vielä, että sairaalaan tulimme ihan tutkimuksiin ja että kaikki on nyt hyvin, kun saatiin apua vauvan vaivaan.
No, sitten sosiaalityöntekijä sanoi, että lastensuojelun asiakkaana saa taloudellista tukea ja että tulee kalliiksi kymmenen päivän sairaalalasku. Totesin, että eiköhän meillä ole varaa, kun mies käy töissä ja säästöjäkin on ja että tämän sairaalalaskun maksaa mummo.
Sosiaalityöntekijä antoi puhelinnumeronsa ja kehotti soittamaan, jos tulee jotain. Sitten kysyi onko minulla neuvolan numero. Sanoin että tottakai on. Sanoi sitten, että täytyy heti soittaa neuvolaan, jos tulee jotain vauvalle, että sieltä saa apua. Totesin vain hölmistyneenä, että niinhän minä juuri teinkin ja että sairaalaan tultiin neuvolan lähetteellä. Kyseli vielä onko kaikki varmasti hyvin ha toivotteli jaksamista. Sanoi että sairaalaan voi tulla uudestaan ja että sairaalassa on myös psykologeja.
Olipa aika hämmentävä kokemus.
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Ihan mahdollista. Meistä oltiin tekemässä sairaalassa lasua, kun en omista ajokorttia ja en päässyt joka päivä keskosta katsomaan keskosten osastolle, kun kotona kaksi muuta leikki-ikäistä hoidettavana ja puoliso töissä. Ehdin jo miettiä saanko lasta ollenkaan kotiin sairaalasta. Sairaanhoitaja piti huolen syyllistämisestä ja haki siihen vielä lääkärin tueksi. Tiedä mitä hänelle oli oikein sepittänyt.
No tässä olisi ollut se sairaalan sos.tt.:n konsultointi paikallaan, ohjeistamaan muuta hlökuntaa. Lasten kotipalvelu olisi voinut lapsia vahtia jos ei mahdollisuutta ottaa heitä mukaan ja sos.tt. olisi ohjannut lääkäriä kirjoittamaan todistuksen terveydenhuollon matkoista kelaan, jolloin taksilla olisi voinut kulkea omavastuun hinnalla tai hakea matkakorvauksia kelasta. Puoliso olisi myös voinut saada erityishoitorahaa lapsen sairauden vuoksi korvaamaan ansionmenetystä, jos hänellä olisi ollut mahdollisuus jäädä työtä pois väliaikaisesti.
Siksi ammattiryhmä on olemassa, olisihan lääkärikin voinut nämä netistä katsoa. Mutta käytännössä ei ole aikaa eikä tietoa mahdollisuuksista, saati "aikaa" kirjoitella lausuntoja, ellei joku (sos.tt.) niitä vanhempien puolesta vaadi.
Ja tämä kaikki olisi ratkennut ilman vanhempien ylimääräistä stressiä muutenkin erittäin kuormittavassa tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojeluhan aiheuttaa kunnille kuluja. Hyvin mielellään vältetään huostaanottoja. Tämä on hyvä muistaa innokkaiden ajatuslentojen pyörteissä.
Ikävä kyllä väärin. Kunnat saa suurempaa valtionosuutta lastensuojelukertoimen perusteella jos huostaanottoja on keskimäärää enemmän. Valtio siis maksaa niistä.
Huostaanotot on todella hyvä MILJOONABISNES!
Mua itkettää ne naiivit ihmiset jotka luulevat ettei huostaanottoja tehtäis turhaan koska ne maksaa. Eihän se sossu tai sen esimies niitä maksa. Me veronmaksajat ollaan ne maksajat. Meiltä on hyvä kupata rahaa kaverin bisnekseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokin tässä ei täsmää.
Eihän tuo ole normaalitilanne, että apua tarjotaan noin voimakkaasti. Ei myöskään ole normaalia, että lääkäri erikseen kehuu vuorovaikutusta, ja vauvalle juttelua, kiintymyssuhdetta, vanhempien parisuhdetta jne.
Jostain syystä ap on antanut joko yksinkertaisen ja todella epävarman kuvan itsestään ihmisenä ja äitinä ja siksi tällainen. Jostain syystä henkilökunnalla on herännyt huoli.
Miten olisi antanut, kun minusta hän on käsittämättömän skarppi ja asiallinen ainakin kirjallisesti. Itsekin fiksuna ihmisenä kyllä minäkin jouduin pahan raskausdiabeteksen takia aivan järkyttävän syyllistämisen kohteeksi. Lääkäri soitti ja alkoi mitään kuuntelematta huutaa, että elän karkilla enkä välitä lapsesta. Paiskasi puhelimen korvaan kun aloin kysyä, onko hänellä kuulossa vikaa. Oli aivan hysteerinen. Nyt tiedän, mitä terveysterrorilla tarkoitetaan. Tosin yleensä sitä tapaa huomattavasti lievemmässä muodossa.
Olisin varmasti edelleen kyttäyksen alaisena ja sossut niskassa, ellei olisi käynyt kaksi asiaa. Minut syötettiin ja punnittiin sairaalassa ja tuloksista näkyi, että sokerit todella humahtavat pilviin heidän terveellisestä puuroaamiaisestaan ja että paino ei ollut noussut lainkaan, joten sanoillani tosi tiukasta ruokavaliosta alkoi olla katetta. Mutta vasta se lopetti hölmöilyn, kun tälle hullulle selvisi, että olen hänen saman osaston kollegansa kurssikaveri. Oli niin maireaa sen jälkeen, mutta anteeksipyyntöä en viitsinyt ruveta vaatimaan. Olisi pitänyt.
Kyllähän se huoliterrorina näkyy sama ilmiö. Katsotaan, että et ole ihan ihminen, ja sitten annetaan palaa. Joka askeleella huolenkantajan ego senkuin paisuu ja aikuisuus vaihtuu ylimieleen.
Minulla oli insuliinihoitoinen raskausdiabetes. Ei mikään ihme, koska ikää oli 40+ ja ylipainoa. Sain asiallisen ohjeistuksen piikittämiseen ja kahden viikon välein lääkäriultrauksen. Diabeteshoitajan luona kävin pari kertaa juttelemassa syömisistäni. Ihan asiallinen kohtelu kaikin puolin, ei valittamista.
Oletko naamatatuoitu/lävistelty resuisissa vaatteissa? Käyttäydytkö sekavasti?
Joku sai hälytysvalot sossulla syttymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojeluhan aiheuttaa kunnille kuluja. Hyvin mielellään vältetään huostaanottoja. Tämä on hyvä muistaa innokkaiden ajatuslentojen pyörteissä.
Ikävä kyllä väärin. Kunnat saa suurempaa valtionosuutta lastensuojelukertoimen perusteella jos huostaanottoja on keskimäärää enemmän. Valtio siis maksaa niistä.
Huostaanotot on todella hyvä MILJOONABISNES!
Mua itkettää ne naiivit ihmiset jotka luulevat ettei huostaanottoja tehtäis turhaan koska ne maksaa. Eihän se sossu tai sen esimies niitä maksa. Me veronmaksajat ollaan ne maksajat. Meiltä on hyvä kupata rahaa kaverin bisnekseen.
Älä ikke. Kaikki on ihan hyvin.
Voi olla että sairaalat on ottaneet tämän johonki rutiininomaiseen puheeksiotto-ohjelmaan koska talousasiat ovat suomessa edelleen tabu ja on paljon lapsiperheköyhyyttä. Lisäksi mediassa valitetaan paljon tukiviidakosta eivätkä ihmiset tiedä mistä apua saa, niin sitä on alettu suoraan tarjoamaan. (En tiedä oikeasti mistä on kyse mutta tällainen spekulaatio)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisi vaan kolahtaa itsetunnolle se, että tarjottiin lasu-palveluja. Niillä on huono kaiku. Sääli, koska käytännössä kyseessä on kuitenkin useimmiten perhetyöntekijä, joka tulee kotiin auttamaan 2h/vko, tai sitten juuri se tukiperhe, jonka luo lapsi voi silloin tällöin mennä 2-3 päiväksi hoitoon. Mielelläni ottaisin sellaisen palvelun vastaan, jos tarjottaisiin. Sosioekonomisesta asemastasi viis.
Tukiperheisiin on vuosien jonot. Lapsi on koulussa tai yläkoulussa ennen kuin sellaisen saisi. Tuo oli pelkkä sossun yritys ujuttautua perheen elämään. Palveluita saa lapsiperheet ilmankin lasuasiakkuutta jos tarvitsee.
Miten se sairaalan sosiaalityöntekijä pystyisi ujuttautumaan perheen elämään lastensuojelun kautta, kun työskentelevät eri instassissa? Ei se enää sairaalan sossua kosketa kun potilas kotiutunut.
Samaa porukkaa he on ja vaihtavat työpaikkaa kuin paitaa.
No totta puhuen harvempi vaihtaa sairaalan sosiaalityöstä enää lasun puolelle.
Vaikea ymmärtää noin rehellisen ennakkoluuloista ajatusmaailmaa. "Ne", "kaikki" jne. jne. Joo ihan kaikki sossut on samanlaisia: taustoineen, unelmineen, huumorintajuineen, tavoitteineen, taitoineen. Kyllä, helppo niputtaa yhteen koko joukko. Ja ennen kaikkea, tästä ei ole pienintäkään epäilystä. None what so ever, se vain on niin. Jatkakaa.
Oletpa harvinaisen lapsellinen.
Ei tässä puhuta privaattiminästä vaan ammatti-intresseistä.
Ja ne on kaikilla samat: työpaikka on kaikilla kiinni siitä, että ns hädänalaisia lapsia riittää.
Sairaala voidaan lakkauttaa tai ko sossu onkin vain epäpätevä opiskelija määräajalla, hänen puolisollaan voi olla lastensuojelu- tai terapiabisnes...
Kyllä sosiaalityöntekijät auttavat muitakin ihmisryhmiä kuin hädänalaisia lapsia, mm. vammaispalvelut sekä ikääntyneet, päihdetyö, aikuissosiaalityö. Missään näistä ei avuntarve ole pienenemään päin.
Hassua, ettei kukaan puhu, että huoltolaitoksissa asuvia vammautuneita etsitään tarkoituksella palveluihin, tai vanhuksia saalistetaan laitoksiin. Aikuisia velkaantuneita etsitään taloudellisen tuen piiriin väkisin. Kyllä tarvetta on enemmän kuin resursseja, jostain syystä. Jos ihmisten avuntarve oikeasti loppuisi, voi yhteiskunta- tai valtiotieteen maisterin tutkinnolla siirtyä vaikka konsultointi- , tutkimus- tai kehitystehtäviin, kuten useimmilla muillakin akateemisilla tutkinnoilla.
Varmasti joka ammatissa toimii ihmisiä väärillä motivaatioilla, oma etu mielessä, ilman sydäntä, sitä en kiistä.
Tuolla pilipalimaistwrin tutkinnolla ja työetiikalla ei pääse edes siivoojaksi.
No olisihan se hassua ajatella aivan eri alan koulutuksen pätevöittävän siivoajan hommin, joilla on oma ammattiosaamisensa.
Vierailija kirjoitti:
Mulle on myös ikävä kyllä muodostunut kuva, että sostoimi mielummin käyttää aikaa suht normaalien perheiden kanssa säätämiseen, kuin oikeasti puuttuu nihin perheisiin, joissa ongelmia on. Olen siis seurannut lapsen luokkakavereiden menoa ja siellä on ala-asteikäiset jossain steissillä huumepäissään, vanhemmilla selkeitä elämänhallintaongelmia ja mitään puuttumista ei koskaan tapahdu. Koulu ei puutu, kukaan ei puutu vaikka poliisit välillä puhuttaisivat nuoria kaupungilla. Sitten taas just vaikka yh:lle tarjotaan huostaanottoa jos vanhempi sairastuu fyysiseen sairauteen, ei kartoiteta sukulaisten mahdollisuuksia toimia tukiperheenä tai tarjota kotiapua, vaan se normaali, kiva ja pärjäävä lapsi halutaan huostaanottaa/sijoittaa.
Tuntuu että sostoimea pelottaa hankalat perheet, on turvallisempaa puuhastella normaalien perheiden kanssa.
Valitettavan totta! Käydään uhkailemaan lasutoimilla koulukiusattua lasta, mutta kiusaajat porskuttavat opettajien suosiossa. Varmasti oikein viihdyttävää kiusata kiusattua lisää ja lisätä perheen kuormitusta.
Oikeasti lapsiaan laiminlyövät vanhemmat saavat olla ihan rauhassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisi vaan kolahtaa itsetunnolle se, että tarjottiin lasu-palveluja. Niillä on huono kaiku. Sääli, koska käytännössä kyseessä on kuitenkin useimmiten perhetyöntekijä, joka tulee kotiin auttamaan 2h/vko, tai sitten juuri se tukiperhe, jonka luo lapsi voi silloin tällöin mennä 2-3 päiväksi hoitoon. Mielelläni ottaisin sellaisen palvelun vastaan, jos tarjottaisiin. Sosioekonomisesta asemastasi viis.
Tukiperheisiin on vuosien jonot. Lapsi on koulussa tai yläkoulussa ennen kuin sellaisen saisi. Tuo oli pelkkä sossun yritys ujuttautua perheen elämään. Palveluita saa lapsiperheet ilmankin lasuasiakkuutta jos tarvitsee.
Miten se sairaalan sosiaalityöntekijä pystyisi ujuttautumaan perheen elämään lastensuojelun kautta, kun työskentelevät eri instassissa? Ei se enää sairaalan sossua kosketa kun potilas kotiutunut.
Samaa porukkaa he on ja vaihtavat työpaikkaa kuin paitaa.
No totta puhuen harvempi vaihtaa sairaalan sosiaalityöstä enää lasun puolelle.
Vaikea ymmärtää noin rehellisen ennakkoluuloista ajatusmaailmaa. "Ne", "kaikki" jne. jne. Joo ihan kaikki sossut on samanlaisia: taustoineen, unelmineen, huumorintajuineen, tavoitteineen, taitoineen. Kyllä, helppo niputtaa yhteen koko joukko. Ja ennen kaikkea, tästä ei ole pienintäkään epäilystä. None what so ever, se vain on niin. Jatkakaa.
Oletpa harvinaisen lapsellinen.
Ei tässä puhuta privaattiminästä vaan ammatti-intresseistä.
Ja ne on kaikilla samat: työpaikka on kaikilla kiinni siitä, että ns hädänalaisia lapsia riittää.
Sairaala voidaan lakkauttaa tai ko sossu onkin vain epäpätevä opiskelija määräajalla, hänen puolisollaan voi olla lastensuojelu- tai terapiabisnes...
Kyllä sosiaalityöntekijät auttavat muitakin ihmisryhmiä kuin hädänalaisia lapsia, mm. vammaispalvelut sekä ikääntyneet, päihdetyö, aikuissosiaalityö. Missään näistä ei avuntarve ole pienenemään päin.
Hassua, ettei kukaan puhu, että huoltolaitoksissa asuvia vammautuneita etsitään tarkoituksella palveluihin, tai vanhuksia saalistetaan laitoksiin. Aikuisia velkaantuneita etsitään taloudellisen tuen piiriin väkisin. Kyllä tarvetta on enemmän kuin resursseja, jostain syystä. Jos ihmisten avuntarve oikeasti loppuisi, voi yhteiskunta- tai valtiotieteen maisterin tutkinnolla siirtyä vaikka konsultointi- , tutkimus- tai kehitystehtäviin, kuten useimmilla muillakin akateemisilla tutkinnoilla.
Varmasti joka ammatissa toimii ihmisiä väärillä motivaatioilla, oma etu mielessä, ilman sydäntä, sitä en kiistä.
Tuolla pilipalimaistwrin tutkinnolla ja työetiikalla ei pääse edes siivoojaksi.
No olisihan se hassua ajatella aivan eri alan koulutuksen pätevöittävän siivoajan hommin, joilla on oma ammattiosaamisensa.
Pilipalipapereillasi et kelpaa mihinkään.
Lapsi on jo 3v. Miksi vastailette ikivanhaan ketjuun?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähäsen virkaintoinen :D . Oliko nuori ja vastavalmistuneen oloinen? Oletko sinä nuori, ts. katsoiko teitä sen läpi etä "nuori ja kokematon"... Hyvää tarkoitti, mutta joo, ette ehkä te ole oikea kohde. Mä oon lastensuojelussa ohjaajana, ja olen sitä mieltä, että ls-asiakkuus ei ole häpeän aihe ja sieltä oikeastikin saa hyvää apua. Mutta teidän tapauksessa joo ei.
Vaikutti olevan ehkä lähempänä eläkeikää. Me olemme kolmekymppisiä.
Lastenlääkäri totesi seurannan perusteella, että vuorovaikutus vauvan kanssa on hyvä, kehui siitä, kun juttelen vauvalle, totesi että huolehdin vauvan perustarpeista ja vauva saa läheisyyttä ja kiintymyssuhde on hyvä. Kehui myös parisuhdettamme.
En itsekään koe, että lastensuojelun asiakkuus olisi häpeä. Meille se vain ei ole ajankohtainen. -ap
Jäin miettimään että miksi teillä lääkäri oli kiinnostunut ja kommentoi vuorovaikutusta vauvan kanssa ja parisuhdetta? Jos menitte lääkäriin vauvan vatsa vaivojen tms takia niin aika hämmentävää tuollaisiin lääkärin ottaa kantaa. Eri asia olisi jos vauvalla sellaisia fyysisiä jälkiä mitkä olisi voinut tulla myös huonosta huolenpidosta. Osaatko sanoa että miksi lääkäri tuollaisiin otti kantaa?
Käyttäjä34334 kirjoitti:
Lapsi on jo 3v. Miksi vastailette ikivanhaan ketjuun?
Ongelma vain kärjistynyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisi vaan kolahtaa itsetunnolle se, että tarjottiin lasu-palveluja. Niillä on huono kaiku. Sääli, koska käytännössä kyseessä on kuitenkin useimmiten perhetyöntekijä, joka tulee kotiin auttamaan 2h/vko, tai sitten juuri se tukiperhe, jonka luo lapsi voi silloin tällöin mennä 2-3 päiväksi hoitoon. Mielelläni ottaisin sellaisen palvelun vastaan, jos tarjottaisiin. Sosioekonomisesta asemastasi viis.
Tukiperheisiin on vuosien jonot. Lapsi on koulussa tai yläkoulussa ennen kuin sellaisen saisi. Tuo oli pelkkä sossun yritys ujuttautua perheen elämään. Palveluita saa lapsiperheet ilmankin lasuasiakkuutta jos tarvitsee.
Miten se sairaalan sosiaalityöntekijä pystyisi ujuttautumaan perheen elämään lastensuojelun kautta, kun työskentelevät eri instassissa? Ei se enää sairaalan sossua kosketa kun potilas kotiutunut.
Samaa porukkaa he on ja vaihtavat työpaikkaa kuin paitaa.
No totta puhuen harvempi vaihtaa sairaalan sosiaalityöstä enää lasun puolelle.
Vaikea ymmärtää noin rehellisen ennakkoluuloista ajatusmaailmaa. "Ne", "kaikki" jne. jne. Joo ihan kaikki sossut on samanlaisia: taustoineen, unelmineen, huumorintajuineen, tavoitteineen, taitoineen. Kyllä, helppo niputtaa yhteen koko joukko. Ja ennen kaikkea, tästä ei ole pienintäkään epäilystä. None what so ever, se vain on niin. Jatkakaa.
Oletpa harvinaisen lapsellinen.
Ei tässä puhuta privaattiminästä vaan ammatti-intresseistä.
Ja ne on kaikilla samat: työpaikka on kaikilla kiinni siitä, että ns hädänalaisia lapsia riittää.
Sairaala voidaan lakkauttaa tai ko sossu onkin vain epäpätevä opiskelija määräajalla, hänen puolisollaan voi olla lastensuojelu- tai terapiabisnes...
Kyllä sosiaalityöntekijät auttavat muitakin ihmisryhmiä kuin hädänalaisia lapsia, mm. vammaispalvelut sekä ikääntyneet, päihdetyö, aikuissosiaalityö. Missään näistä ei avuntarve ole pienenemään päin.
Hassua, ettei kukaan puhu, että huoltolaitoksissa asuvia vammautuneita etsitään tarkoituksella palveluihin, tai vanhuksia saalistetaan laitoksiin. Aikuisia velkaantuneita etsitään taloudellisen tuen piiriin väkisin. Kyllä tarvetta on enemmän kuin resursseja, jostain syystä. Jos ihmisten avuntarve oikeasti loppuisi, voi yhteiskunta- tai valtiotieteen maisterin tutkinnolla siirtyä vaikka konsultointi- , tutkimus- tai kehitystehtäviin, kuten useimmilla muillakin akateemisilla tutkinnoilla.
Varmasti joka ammatissa toimii ihmisiä väärillä motivaatioilla, oma etu mielessä, ilman sydäntä, sitä en kiistä.
Tuolla pilipalimaistwrin tutkinnolla ja työetiikalla ei pääse edes siivoojaksi.
No olisihan se hassua ajatella aivan eri alan koulutuksen pätevöittävän siivoajan hommin, joilla on oma ammattiosaamisensa.
Pilipalipapereillasi et kelpaa mihinkään.
No voi kyynel. Eikai se auta sitten kuin jäädä tukien varaan, onneksi sellainenkin mahdollisuus on :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisi vaan kolahtaa itsetunnolle se, että tarjottiin lasu-palveluja. Niillä on huono kaiku. Sääli, koska käytännössä kyseessä on kuitenkin useimmiten perhetyöntekijä, joka tulee kotiin auttamaan 2h/vko, tai sitten juuri se tukiperhe, jonka luo lapsi voi silloin tällöin mennä 2-3 päiväksi hoitoon. Mielelläni ottaisin sellaisen palvelun vastaan, jos tarjottaisiin. Sosioekonomisesta asemastasi viis.
Tukiperheisiin on vuosien jonot. Lapsi on koulussa tai yläkoulussa ennen kuin sellaisen saisi. Tuo oli pelkkä sossun yritys ujuttautua perheen elämään. Palveluita saa lapsiperheet ilmankin lasuasiakkuutta jos tarvitsee.
Miten se sairaalan sosiaalityöntekijä pystyisi ujuttautumaan perheen elämään lastensuojelun kautta, kun työskentelevät eri instassissa? Ei se enää sairaalan sossua kosketa kun potilas kotiutunut.
Samaa porukkaa he on ja vaihtavat työpaikkaa kuin paitaa.
No totta puhuen harvempi vaihtaa sairaalan sosiaalityöstä enää lasun puolelle.
Vaikea ymmärtää noin rehellisen ennakkoluuloista ajatusmaailmaa. "Ne", "kaikki" jne. jne. Joo ihan kaikki sossut on samanlaisia: taustoineen, unelmineen, huumorintajuineen, tavoitteineen, taitoineen. Kyllä, helppo niputtaa yhteen koko joukko. Ja ennen kaikkea, tästä ei ole pienintäkään epäilystä. None what so ever, se vain on niin. Jatkakaa.
Oletpa harvinaisen lapsellinen.
Ei tässä puhuta privaattiminästä vaan ammatti-intresseistä.
Ja ne on kaikilla samat: työpaikka on kaikilla kiinni siitä, että ns hädänalaisia lapsia riittää.
Sairaala voidaan lakkauttaa tai ko sossu onkin vain epäpätevä opiskelija määräajalla, hänen puolisollaan voi olla lastensuojelu- tai terapiabisnes...
Kyllä sosiaalityöntekijät auttavat muitakin ihmisryhmiä kuin hädänalaisia lapsia, mm. vammaispalvelut sekä ikääntyneet, päihdetyö, aikuissosiaalityö. Missään näistä ei avuntarve ole pienenemään päin.
Hassua, ettei kukaan puhu, että huoltolaitoksissa asuvia vammautuneita etsitään tarkoituksella palveluihin, tai vanhuksia saalistetaan laitoksiin. Aikuisia velkaantuneita etsitään taloudellisen tuen piiriin väkisin. Kyllä tarvetta on enemmän kuin resursseja, jostain syystä. Jos ihmisten avuntarve oikeasti loppuisi, voi yhteiskunta- tai valtiotieteen maisterin tutkinnolla siirtyä vaikka konsultointi- , tutkimus- tai kehitystehtäviin, kuten useimmilla muillakin akateemisilla tutkinnoilla.
Varmasti joka ammatissa toimii ihmisiä väärillä motivaatioilla, oma etu mielessä, ilman sydäntä, sitä en kiistä.
Päinvastoin. Siinä ei ole mitään hassua, koska ongelmat ovat kaikissa muissa ryhmissä päinvastaiset, resursseja on vähemmän kuin tarvitsijoita. Huomiosi nimenomaan alleviivaa sitä, että lastensuojelu on pohjaton kaivo. Aina voidaan puuttua enemmän kuin ennen, maksaja ei kehtaa sanoa ei, ja pukki vartioi kaalimaata.
Ongelma nimenomaan ei ole se, että joka ammatissa toimii sydämettömiä. Vaan se, että sydämellinen ammattiinsa kritiikittömästi uskova kirkasotsa on systeemin innokkain tukija. Hänhän uskoo tekevänsä hyvää. Sellaiset ihmiset ovat kaikkein motivoituneimpia, tehokkaimpia ja siis vaarallisimpia tuollaisten järjestelmien avainpaikoilla.
Mummojo kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vähäsen virkaintoinen :D . Oliko nuori ja vastavalmistuneen oloinen? Oletko sinä nuori, ts. katsoiko teitä sen läpi etä "nuori ja kokematon"... Hyvää tarkoitti, mutta joo, ette ehkä te ole oikea kohde. Mä oon lastensuojelussa ohjaajana, ja olen sitä mieltä, että ls-asiakkuus ei ole häpeän aihe ja sieltä oikeastikin saa hyvää apua. Mutta teidän tapauksessa joo ei.
Vaikutti olevan ehkä lähempänä eläkeikää. Me olemme kolmekymppisiä.
Lastenlääkäri totesi seurannan perusteella, että vuorovaikutus vauvan kanssa on hyvä, kehui siitä, kun juttelen vauvalle, totesi että huolehdin vauvan perustarpeista ja vauva saa läheisyyttä ja kiintymyssuhde on hyvä. Kehui myös parisuhdettamme.
En itsekään koe, että lastensuojelun asiakkuus olisi häpeä. Meille se vain ei ole ajankohtainen. -ap
Jäin miettimään että miksi teillä lääkäri oli kiinnostunut ja kommentoi vuorovaikutusta vauvan kanssa ja parisuhdetta? Jos menitte lääkäriin vauvan vatsa vaivojen tms takia niin aika hämmentävää tuollaisiin lääkärin ottaa kantaa. Eri asia olisi jos vauvalla sellaisia fyysisiä jälkiä mitkä olisi voinut tulla myös huonosta huolenpidosta. Osaatko sanoa että miksi lääkäri tuollaisiin otti kantaa?
Rutiinisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisi vaan kolahtaa itsetunnolle se, että tarjottiin lasu-palveluja. Niillä on huono kaiku. Sääli, koska käytännössä kyseessä on kuitenkin useimmiten perhetyöntekijä, joka tulee kotiin auttamaan 2h/vko, tai sitten juuri se tukiperhe, jonka luo lapsi voi silloin tällöin mennä 2-3 päiväksi hoitoon. Mielelläni ottaisin sellaisen palvelun vastaan, jos tarjottaisiin. Sosioekonomisesta asemastasi viis.
Tukiperheisiin on vuosien jonot. Lapsi on koulussa tai yläkoulussa ennen kuin sellaisen saisi. Tuo oli pelkkä sossun yritys ujuttautua perheen elämään. Palveluita saa lapsiperheet ilmankin lasuasiakkuutta jos tarvitsee.
Miten se sairaalan sosiaalityöntekijä pystyisi ujuttautumaan perheen elämään lastensuojelun kautta, kun työskentelevät eri instassissa? Ei se enää sairaalan sossua kosketa kun potilas kotiutunut.
Samaa porukkaa he on ja vaihtavat työpaikkaa kuin paitaa.
No totta puhuen harvempi vaihtaa sairaalan sosiaalityöstä enää lasun puolelle.
Vaikea ymmärtää noin rehellisen ennakkoluuloista ajatusmaailmaa. "Ne", "kaikki" jne. jne. Joo ihan kaikki sossut on samanlaisia: taustoineen, unelmineen, huumorintajuineen, tavoitteineen, taitoineen. Kyllä, helppo niputtaa yhteen koko joukko. Ja ennen kaikkea, tästä ei ole pienintäkään epäilystä. None what so ever, se vain on niin. Jatkakaa.
Oletpa harvinaisen lapsellinen.
Ei tässä puhuta privaattiminästä vaan ammatti-intresseistä.
Ja ne on kaikilla samat: työpaikka on kaikilla kiinni siitä, että ns hädänalaisia lapsia riittää.
Sairaala voidaan lakkauttaa tai ko sossu onkin vain epäpätevä opiskelija määräajalla, hänen puolisollaan voi olla lastensuojelu- tai terapiabisnes...
Kyllä sosiaalityöntekijät auttavat muitakin ihmisryhmiä kuin hädänalaisia lapsia, mm. vammaispalvelut sekä ikääntyneet, päihdetyö, aikuissosiaalityö. Missään näistä ei avuntarve ole pienenemään päin.
Hassua, ettei kukaan puhu, että huoltolaitoksissa asuvia vammautuneita etsitään tarkoituksella palveluihin, tai vanhuksia saalistetaan laitoksiin. Aikuisia velkaantuneita etsitään taloudellisen tuen piiriin väkisin. Kyllä tarvetta on enemmän kuin resursseja, jostain syystä. Jos ihmisten avuntarve oikeasti loppuisi, voi yhteiskunta- tai valtiotieteen maisterin tutkinnolla siirtyä vaikka konsultointi- , tutkimus- tai kehitystehtäviin, kuten useimmilla muillakin akateemisilla tutkinnoilla.
Varmasti joka ammatissa toimii ihmisiä väärillä motivaatioilla, oma etu mielessä, ilman sydäntä, sitä en kiistä.
Tuolla pilipalimaistwrin tutkinnolla ja työetiikalla ei pääse edes siivoojaksi.
No olisihan se hassua ajatella aivan eri alan koulutuksen pätevöittävän siivoajan hommin, joilla on oma ammattiosaamisensa.
Pilipalipapereillasi et kelpaa mihinkään.
No voi kyynel. Eikai se auta sitten kuin jäädä tukien varaan, onneksi sellainenkin mahdollisuus on :)
No sun palkkaskin menee verorahoista. Sama maksaja.
Työttömänä aiheutat vähemmän vahinkoa.
Itse olisin jo menettänyt hermoni moisesta tyrkyttämisestä ja käskenyt suksia kuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taisi vaan kolahtaa itsetunnolle se, että tarjottiin lasu-palveluja. Niillä on huono kaiku. Sääli, koska käytännössä kyseessä on kuitenkin useimmiten perhetyöntekijä, joka tulee kotiin auttamaan 2h/vko, tai sitten juuri se tukiperhe, jonka luo lapsi voi silloin tällöin mennä 2-3 päiväksi hoitoon. Mielelläni ottaisin sellaisen palvelun vastaan, jos tarjottaisiin. Sosioekonomisesta asemastasi viis.
Tukiperheisiin on vuosien jonot. Lapsi on koulussa tai yläkoulussa ennen kuin sellaisen saisi. Tuo oli pelkkä sossun yritys ujuttautua perheen elämään. Palveluita saa lapsiperheet ilmankin lasuasiakkuutta jos tarvitsee.
Miten se sairaalan sosiaalityöntekijä pystyisi ujuttautumaan perheen elämään lastensuojelun kautta, kun työskentelevät eri instassissa? Ei se enää sairaalan sossua kosketa kun potilas kotiutunut.
Samaa porukkaa he on ja vaihtavat työpaikkaa kuin paitaa.
No totta puhuen harvempi vaihtaa sairaalan sosiaalityöstä enää lasun puolelle.
Vaikea ymmärtää noin rehellisen ennakkoluuloista ajatusmaailmaa. "Ne", "kaikki" jne. jne. Joo ihan kaikki sossut on samanlaisia: taustoineen, unelmineen, huumorintajuineen, tavoitteineen, taitoineen. Kyllä, helppo niputtaa yhteen koko joukko. Ja ennen kaikkea, tästä ei ole pienintäkään epäilystä. None what so ever, se vain on niin. Jatkakaa.
Oletpa harvinaisen lapsellinen.
Ei tässä puhuta privaattiminästä vaan ammatti-intresseistä.
Ja ne on kaikilla samat: työpaikka on kaikilla kiinni siitä, että ns hädänalaisia lapsia riittää.
Sairaala voidaan lakkauttaa tai ko sossu onkin vain epäpätevä opiskelija määräajalla, hänen puolisollaan voi olla lastensuojelu- tai terapiabisnes...
Kyllä sosiaalityöntekijät auttavat muitakin ihmisryhmiä kuin hädänalaisia lapsia, mm. vammaispalvelut sekä ikääntyneet, päihdetyö, aikuissosiaalityö. Missään näistä ei avuntarve ole pienenemään päin.
Hassua, ettei kukaan puhu, että huoltolaitoksissa asuvia vammautuneita etsitään tarkoituksella palveluihin, tai vanhuksia saalistetaan laitoksiin. Aikuisia velkaantuneita etsitään taloudellisen tuen piiriin väkisin. Kyllä tarvetta on enemmän kuin resursseja, jostain syystä. Jos ihmisten avuntarve oikeasti loppuisi, voi yhteiskunta- tai valtiotieteen maisterin tutkinnolla siirtyä vaikka konsultointi- , tutkimus- tai kehitystehtäviin, kuten useimmilla muillakin akateemisilla tutkinnoilla.
Varmasti joka ammatissa toimii ihmisiä väärillä motivaatioilla, oma etu mielessä, ilman sydäntä, sitä en kiistä.
Tuolla pilipalimaistwrin tutkinnolla ja työetiikalla ei pääse edes siivoojaksi.
No olisihan se hassua ajatella aivan eri alan koulutuksen pätevöittävän siivoajan hommin, joilla on oma ammattiosaamisensa.
Pilipalipapereillasi et kelpaa mihinkään.
No voi kyynel. Eikai se auta sitten kuin jäädä tukien varaan, onneksi sellainenkin mahdollisuus on :)
No sun palkkaskin menee verorahoista. Sama maksaja.
Työttömänä aiheutat vähemmän vahinkoa.
Verottajankin palkka menee verovaroista ja varmaan voisi jäädä työttömäksi, jotta veroja ei sitten kerättäisi. Eihän kaikki niitä tykkää maksaa. Verokarhu se vasta aiheuttaakin vahinkoa, varsinkin rehellisille yrittäjille. Rikolliset varmaan haluaisi poliisin pois yhteiskunnan palkkalistoilta. Lakkautetaan päihdetyö, niin yritteliäät huumekauppiaat saa enemmän (huom., ei verovaroista maksettavaa) tuloa. Mikä piru on tämä holhousyhteiskunta muutenkaan? Kyllä ne lapsetkin siinä vapaan markkinatalouden sivussa menee, oppivat yritteliäisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Mä luulen kans, että ehkäisevää tukea ollaan tarjottu. Mun mielestä hienoa, että tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa. Ei se sos.tt ole voinut tietää teidän tukiverkostoista, taloudellisesta tilanteesta jne. Ja jos hän olisi niitä ruvennut "tenttaamaan" ni sekin olisi ollut huono.
Kun uutisia ja menneitä tapahtumia miettii esim. perhesurmat, ni tämä varhainen puuttuminen on juuri se tapa millä näitä koitetaan ehkäistä.
Varhainen puuttuminen tosiaan. Puuttuminen sanana antaa ymmärtää, että siinä tullaan sivusta katkaisemaan ikävä kehityskulku, jonka olemassaoloa ei siis vielä mitenkään tiedetä. Haravoiminen ja kartoittaminen olisivat neutraalimpia ilmaisuja, tosin siinäkään ei voida välttää ajatusta, että jos kiinnität kartoittajan huomion, olet syvästi epäonnistunut elämässäsi. Ei taida olla vahinko tämä epätarkkuus. Valitettavasti se ilmaisee, että kaikki tosiaan ovat epäilyksenalaisia.
Systeemi ei osaa päättää, suhtautuisiko se kohteisiinsa avuntarvitsijoina vai synnintekijöinä, ja kompromississa on molempien lähestymistapojen huonot puolet eikä kummankaan hyvää.
Tuolla pilipalimaistwrin tutkinnolla ja työetiikalla ei pääse edes siivoojaksi.