Lue keskustelun säännöt.
Kuinka käsitellä traumaattista naista?
30.06.2017 |
Suhdetta takana 10 vuotta ja yksi lapsi. Vuosikaudet nainen on latonut minua ja muita ihmisiä kohtaan suuria epäluottamuslauseita, jotka tuntuvat vain pahenevan ajan myötä. On esimerkiksi ilmoittanut sellaista, että hän ei voi tietää olenko väkivaltainen vai en, vaikka en ole ikinä lyönyt, mutta hänen mukaansa eihän sitä koskaan tiedä. Hän ei voi tietää olenko pettäjä, huijari tai varas, joten on varmuuden vuoksi epäluottavainen, vaikka mitään todellista perustetta ei ole.
Isäni kuoli jokin aika sitten ja ilmoitin haluavani surra rauhassa ja yksin. Parin päivän päästä kuoleman jälkeen nainen kertoo, että hän kokee kodin hiljaisen ilmapiirin niin, että minä vihaan häntä ja haluan hänelle pahaa. Että minä en muka oikeasti surisi isääni vaan käytän sen ajan pahantahtoisiin ajatuksiin naista kohtaan. Minulle tämä oli viimeinen pisara, koska tällainen meno on aivan sairasta ja se myrkyttää tämän suhteen.
Muita juttuja joita en käsitä: jos jokin asia on pielessä, niin se on muiden syy. Esimerkiksi bussista myöhästyminen on ensimmäisenä kuskin tai aikataulujen syy, ei ikinä oma syy. Jos lapselta on ulkoiluvaate vähän aikaa hävöksissä, niin joku on aivan varmasti varastanut sen, vaikka hetkeä myöhemmin se löytyy omasta laukusta. Primitiivireaktioita: keneenkään ei voi luottaa, kaikki haluavat varastaa käsilaukun, tuossa ravintolassa ei voi syödä koska kokit ihan varmasti sylkevät ruokaan. Autostani löytyy vieraiden naisten sormenjälkiä, vaikka ne olisivat omiani. Ylipäätään kaikessa näkyy jotain pahaa. Emme voi puhua esimerkiksi kasvatukseen liittyvistä asioista, koska hän kokee että haluan vain arvostella nykyistä toimintaa ja loukata. Asiaperusteet menevät aivan kuuroille korville kun torjuntareaktio iskee päälle.
Olen tullut siihen tulokseen, että minä en voi oikeasti olla niin paha ihminen, että kaikki ongelmat johtuisivat minusta. Naisella on ollut vaikea lapsuus: alkoholisoitunut väkivaltainen isäpuoli ja toinen vähän parempi isäpuoli, joka oli läsnä suurimman osan lapsuudesta ja nuoruudesta. Oikea biologinen isä tuli tyhjästä esiin vasta suhteemme aikana, hänen ei ylipäätään pitänyt olla enää olemassa, ja kuolikin pian esiintulon jälkeen. Sitten sieltä löytyy jotain, joka saa hänet totaalisesti murtumaan kyyneliin jos yritän kaivella, raiskaus ehkä? Tästä hän ei ole ikinä kertonut tarkemmin, eikä ole varmaan koskaan käsitellyt asiaa, mutta luultavasti se on yksi suurimmista syistä näihin epäluottamusongelmiin.
En tiedä miten tästä pääsee eteenpäin. Käymme pariterapiassa, mutta hän on kieltänyt että siellä ei saa kaivella vanhoja lapsuusjuttuja. Jos ehdotan henkilökohtaista terapiaa, niin tulee automaattinen torjuntareaktio: "ei minussa ole mitään vikaa, itsessäsi on". Nainen pitää itseään vahvana, koska on sanojensa mukaan selvinnyt läpi kamalan lapsuuden, mutta minun mielestä hän on kaikkea muuta kuin vahva. Epäluottamus ei ole vahvuutta tai kovuutta.
Olen aivan finito, jos tähän ei tule muutosta. Löytyykö täältä vastaavia naisia, jotka voisivat neuvoa miten tässä voisi edetä?
Kommentit (159)
Vierailija kirjoitti:
Tarvitsee psykiatrista apua eli ammattilaisen hoitamaan päreiksi räjähtäneen mielensä kuntoon.
Mutta miten tämä käytännössä hoituu, jos itse kokee ettei tarvitse apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uskoisin, että juuri niiden vaikeiden lapsuusjuttujen kaivelu ja käsittely auttaisi puolisoasi. Tuskin hän on niitä itse käsitellyt, koska torjuminen on noin voimakasta ja traumavaikutukset ottavat vallan elämästä. Mitä hyötyä on pariterapiasta, jos peittelette yhtä todellista ongelmaa, ei mitään. Voisit kaivella itse ensin tietoa netistä, miten lapsuusajan traumat heijastuvat elämään ja sitä kautta valaista puolisollesi auttavasti tilannetta. Ehkä hän itse alkaa ymmärtämään, miten isosta patista on kyse ja suostuisi sitten terapiaan. Ellette sitten keskenänne käsittele traumoja, vaikeata ehkä jos hän ei sinuun luota.
https://yle.fi/uutiset/3-9444039
Lapsuuden traumasta voi tulla parisuhteeseen iso taakka – "Olemme hyviä peittelemään omia pahoja kokemuksia"
Lapsuudessa koettu rakkauden ja luottamuksen puute ovat tyypillisiä ihmisten kipukohtia. Hyvä itsetunto suojaa suhdekriisissä.
parisuhteet
8.2.2017 klo 21:21
Vierailija kirjoitti:
https://yle.fi/uutiset/3-9444039
Lapsuuden traumasta voi tulla parisuhteeseen iso taakka – "Olemme hyviä peittelemään omia pahoja kokemuksia"
Lapsuudessa koettu rakkauden ja luottamuksen puute ovat tyypillisiä ihmisten kipukohtia. Hyvä itsetunto suojaa suhdekriisissä.
parisuhteet
8.2.2017 klo 21:21
Miksi olet ollut tämän naisen kanssa 10 vuotta ja vielä hankkinut lapsenkin jos hänen ongelmansa olivat tiedossa jo alussa (?) ja ne vaikuttavat vain pahenevan ajan myötä? Uskomatonta!! Miksi ihmiset tekevät itselleen näin ja sitten tulevat ruikuttamaan palstalle vaikka hommalle olisi voinut laittaa stopin jo silloin ihan alkuunsa?!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet ollut tämän naisen kanssa 10 vuotta ja vielä hankkinut lapsenkin jos hänen ongelmansa olivat tiedossa jo alussa (?) ja ne vaikuttavat vain pahenevan ajan myötä? Uskomatonta!! Miksi ihmiset tekevät itselleen näin ja sitten tulevat ruikuttamaan palstalle vaikka hommalle olisi voinut laittaa stopin jo silloin ihan alkuunsa?!!
Miksi et mene kommentoimaan ketjuun, josta voisit jotain ymmärtääkin. Uskomatonta typeryyttä!
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet ollut tämän naisen kanssa 10 vuotta ja vielä hankkinut lapsenkin jos hänen ongelmansa olivat tiedossa jo alussa (?) ja ne vaikuttavat vain pahenevan ajan myötä? Uskomatonta!! Miksi ihmiset tekevät itselleen näin ja sitten tulevat ruikuttamaan palstalle vaikka hommalle olisi voinut laittaa stopin jo silloin ihan alkuunsa?!!
Tietenkin hänessä on myös mahdottoman paljon hyviä ja lämpimiä puolia. Eikä suhteen alkuvaiheessa ongelmista ollut esillä kuin korkeintaan pienet pilkahdukset jos niitäkään. Pidän tätä ongelmaa moodina, joka hänessä ottaa vallan aina silloin tällöin, ja nykyään se tapahtuu useammin kuin pystyn käsittelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hui. Miten tämä
Käytös näkyy lasta kohtaan?
Nainen ei kuulosta tasapainoiselta saatika onnelliselta, sinun olon kannalta on vielä huolestuttavampaa että lapsi elää myrkyllisessä ympäristössä.
Ongelmaa on vaikea korjata jos hän kieltää sen ja se taitaa ollakin isoin ongelma tässä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hyötyä on pariterapiasta, jos peittelette yhtä todellista ongelmaa, ei mitään. Voisit kaivella itse ensin tietoa netistä, miten lapsuusajan traumat heijastuvat elämään ja sitä kautta valaista puolisollesi auttavasti tilannetta. Ehkä hän itse alkaa ymmärtämään, miten isosta patista on kyse ja suostuisi sitten terapiaan.
Kiitos asiallisesta vastauksesta. Olen itsekin ollut sitä mieltä, että tällä pariterapialla ei päästä kovin syvälle ongelmiin, mutta on se ihan hyvänä aloituksena toiminut, ja siellä ainakin saan ääneni kuuluviin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on käsitys, että valtaosa miehistä noin pääsääntöisesti pitävät naisia juuri tuollaisina. Epätasapainoisina, kyynisinä, ilkeinä, lapsellisina.
Osaatpas ilmaista itseäsi loistavasti. En oikein osaa auttaa, mutta varo ettei nainen vie sinua mukanaan suohon. Pidä itsestäsi huolta, sinulla on täysi oikeus rajoihin. Et voi olla suhteesi ainoa venyvä kumilanka, tai sairastut itsekin, ja sitten olette molemmat sopassa. Tervettä itsekkyyttä peliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hui. Miten tämä
Käytös näkyy lasta kohtaan?
Lapsen kohtelusta en ole ollenkaan huolissani, lapsi on jotenkin tämän kehän ulkopuolella. Välillisesti tietenkin lapsi voi kokea negatiivisen ilmapiirin kotona, mutta en tiedä ymmärtääkö se sitä.
Suhtaudu huumorilla. Älä lähde mukaan niihin naisen juttuihin äläkä kiellä syyllistämistä tai tiettyjä negatiivisia tunteita, vaan kuittaa ne huumorilla ja ota nainen syliisi. Toimii ainakin meillä. Epäluottamusta kokeva on saanut todennäköisesti niin useasti nokkiinsa, että on tottunut ajattelemaan pahinta suojatakseen itseään. Sinun tehtäväsi on olla turvallinen ja luotettava siitä huolimatta, että hän heijastaa epäluottamusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet ollut tämän naisen kanssa 10 vuotta ja vielä hankkinut lapsenkin jos hänen ongelmansa olivat tiedossa jo alussa (?) ja ne vaikuttavat vain pahenevan ajan myötä? Uskomatonta!! Miksi ihmiset tekevät itselleen näin ja sitten tulevat ruikuttamaan palstalle vaikka hommalle olisi voinut laittaa stopin jo silloin ihan alkuunsa?!!
Tietenkin hänessä on myös mahdottoman paljon hyviä ja lämpimiä puolia. Eikä suhteen alkuvaiheessa ongelmista ollut esillä kuin korkeintaan pienet pilkahdukset jos niitäkään. Pidän tätä ongelmaa moodina, joka hänessä ottaa vallan aina silloin tällöin, ja nykyään se tapahtuu useammin kuin pystyn käsittelemään.
Kerropa niistä hyvistä ja lämpimistä puolista. Nainen kuulostaa melkoisen narsistiselta tapaukselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet ollut tämän naisen kanssa 10 vuotta ja vielä hankkinut lapsenkin jos hänen ongelmansa olivat tiedossa jo alussa (?) ja ne vaikuttavat vain pahenevan ajan myötä? Uskomatonta!! Miksi ihmiset tekevät itselleen näin ja sitten tulevat ruikuttamaan palstalle vaikka hommalle olisi voinut laittaa stopin jo silloin ihan alkuunsa?!!
Tietenkin hänessä on myös mahdottoman paljon hyviä ja lämpimiä puolia. Eikä suhteen alkuvaiheessa ongelmista ollut esillä kuin korkeintaan pienet pilkahdukset jos niitäkään. Pidän tätä ongelmaa moodina, joka hänessä ottaa vallan aina silloin tällöin, ja nykyään se tapahtuu useammin kuin pystyn käsittelemään.
Kerropa niistä hyvistä ja lämpimistä puolista. Nainen kuulostaa melkoisen narsistiselta tapaukselta.
Minussa on aika paljon samoja piirteitä kuin ap:n naisessa, ja neuvoisin ehdottomasti välttämään tuota asennetta. Nainen on hyvin epäluuloinen ja luottaa todella vaikeasti. Narsistiseksi nimittämisestä ei ole mitään apua, päinvastoin hänestä tulee yhä vain epäluuloisempi muita ihmisiä kohtaan. Tärkeintä on ymmärtää, että nainen on uhri, joka on kokenut kovia ja heijastaa epäluuloa siksi ympäristöönsä. Uhria ei pidä käsitellä syyllisenä.
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudu huumorilla. Älä lähde mukaan niihin naisen juttuihin äläkä kiellä syyllistämistä tai tiettyjä negatiivisia tunteita, vaan kuittaa ne huumorilla ja ota nainen syliisi. Toimii ainakin meillä. Epäluottamusta kokeva on saanut todennäköisesti niin useasti nokkiinsa, että on tottunut ajattelemaan pahinta suojatakseen itseään. Sinun tehtäväsi on olla turvallinen ja luotettava siitä huolimatta, että hän heijastaa epäluottamusta.
Puolison tehtävä ei ole toimia vanhempana aikuiselle ihmiselle. Jos ei itse ymmärrä pyynnöistä huolimatta hakea apua. On ainoa järkevä tapa ilmoittaa, että suhde jatkuu vasta kun henkilö on hakenut apua. Pitää myös muuttaa pois tuollaisen ihmisen luota.
Toista ei voi muuttaa/parantaa, vain itsensä voi pelastaa ja lapsensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet ollut tämän naisen kanssa 10 vuotta ja vielä hankkinut lapsenkin jos hänen ongelmansa olivat tiedossa jo alussa (?) ja ne vaikuttavat vain pahenevan ajan myötä? Uskomatonta!! Miksi ihmiset tekevät itselleen näin ja sitten tulevat ruikuttamaan palstalle vaikka hommalle olisi voinut laittaa stopin jo silloin ihan alkuunsa?!!
Tietenkin hänessä on myös mahdottoman paljon hyviä ja lämpimiä puolia. Eikä suhteen alkuvaiheessa ongelmista ollut esillä kuin korkeintaan pienet pilkahdukset jos niitäkään. Pidän tätä ongelmaa moodina, joka hänessä ottaa vallan aina silloin tällöin, ja nykyään se tapahtuu useammin kuin pystyn käsittelemään.
Kerropa niistä hyvistä ja lämpimistä puolista. Nainen kuulostaa melkoisen narsistiselta tapaukselta.
Minussa on aika paljon samoja piirteitä kuin ap:n naisessa, ja neuvoisin ehdottomasti välttämään tuota asennetta. Nainen on hyvin epäluuloinen ja luottaa todella vaikeasti. Narsistiseksi nimittämisestä ei ole mitään apua, päinvastoin hänestä tulee yhä vain epäluuloisempi muita ihmisiä kohtaan. Tärkeintä on ymmärtää, että nainen on uhri, joka on kokenut kovia ja heijastaa epäluuloa siksi ympäristöönsä. Uhria ei pidä käsitellä syyllisenä.
Niin, kun se parisuhde ei ole mikään hoitosuhde. Ne omat peikot pitää käsitellä ammattilaisen kanssa, eikä kuormittaa puolisoa kohtuuttomasti.
Ap sanoi, että epäluuloisuus vaikuttaa moodilta, joka saa vallan välillä. Kuulostaa dissosiaatiolta. Naisen olisi tärkeä ymmärtää, mistä se epäluulo kumpuaa. Itselläni on vastaavaa, ja ymmärrän kyllä pitää asian omana tietonani, koska ymmärrän varsin hyvin, että tunne on aito ja oikea, mutta on heijastusta jostain menneestä. Eräänlainen takauma, joka ei ole puolisoni syytä, joten ei ole tarpeen sitä hänen niskaansa kaataa.
Terapia olisi kyllä avuksi, mutta asiantunteva sellainen. Melkoisia puoskareitakin kys. alalta löytyy, jotka voivat saada aikaiseksi enemmän harmia kuin hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi olet ollut tämän naisen kanssa 10 vuotta ja vielä hankkinut lapsenkin jos hänen ongelmansa olivat tiedossa jo alussa (?) ja ne vaikuttavat vain pahenevan ajan myötä? Uskomatonta!! Miksi ihmiset tekevät itselleen näin ja sitten tulevat ruikuttamaan palstalle vaikka hommalle olisi voinut laittaa stopin jo silloin ihan alkuunsa?!!
Tietenkin hänessä on myös mahdottoman paljon hyviä ja lämpimiä puolia. Eikä suhteen alkuvaiheessa ongelmista ollut esillä kuin korkeintaan pienet pilkahdukset jos niitäkään. Pidän tätä ongelmaa moodina, joka hänessä ottaa vallan aina silloin tällöin, ja nykyään se tapahtuu useammin kuin pystyn käsittelemään.
Kerropa niistä hyvistä ja lämpimistä puolista. Nainen kuulostaa melkoisen narsistiselta tapaukselta.
Minussa on aika paljon samoja piirteitä kuin ap:n naisessa, ja neuvoisin ehdottomasti välttämään tuota asennetta. Nainen on hyvin epäluuloinen ja luottaa todella vaikeasti. Narsistiseksi nimittämisestä ei ole mitään apua, päinvastoin hänestä tulee yhä vain epäluuloisempi muita ihmisiä kohtaan. Tärkeintä on ymmärtää, että nainen on uhri, joka on kokenut kovia ja heijastaa epäluuloa siksi ympäristöönsä. Uhria ei pidä käsitellä syyllisenä.
Parisuhde ei ole hoitosuhde. Ne omat peikot pitää käsitellä ammattilaisen kanssa, eikä rasittaa puolisoa kohtuuttomasti.
Nainen on sairaalloisen epäluuloinen, jopa harhainen. Saattaa kärsiä myös pakkoajatuksista. Tarvitsee psykiatrista apua eli ammattilaisen hoitamaan päreiksi räjähtäneen mielensä kuntoon.