Lääkärit ihmeissään nykynuorten menosta: Sairauslomalle pitää päästä ”kissan kuolemasta”

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako naapurin kuolemasta pyytää, tai ystävän? Seurustelukumppanin? Tarvitseeko tuoda todistus?

Oman alasi työehtosopimuksessa on lueteltu ne läheiset, joiden kuoleman takia voi saada palkallista lomaa. Yleisesti ottaen naapurin tai ystävän kuolema ei ole palkanmaksun peruste poissaolon aikana. Seurustelukumppanin kuolema vain, jos on avoliitossa.

esimies

Niin se on palkallinen vapaa. Sairausloma äkillisen stressireaktion takia on ihan eri asia. Olen itsekin esimies, ja kyllä se näin on, että äkillisestä stressireaktiosta tai ei-elimellisestä unettomuudesta kirjoitetut sairauslomat ovat kasvaneet. Lääkärit kirjoittavat, ja vaikea on todistaa, ettei jonkun stressireaktio ole sairausloman palkanmaksuperuste.

Tästä syystä meillä työpaikalla äkillisestä stressireaktiosta kärsivät joutuvat heti sairausloman jälkeen kunnon myllytykseen eli ryhdytään vaihtamaan työtehtävää vaatimattomampaan, käytännössä pakotetaan osa-aikatöihin ja viikkopalaverissa nostetaan esille se, että meidän tulee ymmärtää, kun Pipsalla on mielenterveysongelmia ja hän on nyt epävakaa. Kaikki tehdään lakien puitteissa ja siten, että siitä ei pääse valittamaan kenellekään. Ja kaikki suhteet firmasta ulospäin siirretään muille vedoten siihen, että sinä et nyt jaksa.

Höpölöpö, tuollainen toiminta on lain vastaista. Viikkopalavereissa ei tosiaankaan puhuta Pipsan mielenterveysongelmista. Tai jos puhutaan niin Pipsalla on kohta ihan uudet työkaverit.

Kyllä puhutaan! Esimies verhoaa keskustelun työhyvinvoinnin ja toisten tukemisen kaapuun: puhutaan kauniisti siitä, miten voi tulla vaikea tilanne eteen, mutta pyritään auttamaan ja ymmärtämään ja että hänen kanssaan voi aina tulla juttelemaan. Puhutaan töiden keventämisestä ja siitä, että sairausloman jälkeen voi olla puolitehoinen jne. Ei mainita Pipsaa, mutta kaikki tietävät, että siitä on kyse. Vaikka Pipsa nauhoittaisi viikkopalaverit, ei hän voisi osoittaa mitään itseensä kohdistuvaa.

No mitä se Pipsa sitten haluaa? Hän ei jaksa olla töissä äkillisen stressireaktion takia, mutta kun esimies yrittää tehdä Pipsan työolosuhteet sellaisiksi, että hän jaksaisi, niin sekään ei kelpaa. Eli kykeneekö hän töihinsä, vai eikö hän kykene?

Kyllähän nämä asiat on määritelty työehtosopimuksissa ja virkaehtosopimuksissa. Lääkäriin mennään jos työkyvyttömyys johtuu sairaudesta, jos jostain muusta niin sitten keskustellaan. esimiehen kanssa. Se että lemmikki kuolee ja se harmittaa ei ole sairaus kuten ei vaikka avioero, Työuupumus tai vaikka asuntomurto. Palkallista tai palkatonta vapaata voi työnantaja antaa. Toki lääkäri voi kirjoittaa todistuksen työkyvyttömyydestä, mutta ei sairauden takia jos kyseessä ei ole sairaus. KELA esim. ei maksa sairauspäivärahaa omaisen katoamisen tai kuoleman takia, työnantaja kuitenkin palkkaa käytännössä tällaisessa tilanteessa maksaa 9 päivää eli sairauspäivärahan omavastuuajan, mutta kun KELA saa sairauslomapaperit työnantajalta niin KELA ei maksa työnantajalle mitään ja siinä kohden alkaa työnantajain usein ihmettelemään jos lääkäri on kirjoittanut sairauslomaa vaikka työntekijä ei ole sairas KELAn mukaan. Esim. rannemurtuma, keuhkokuume, haimatulehdus, masennussairaus tai nuhaflunssa ovat sairauksia. Se, että on paha olo ja paha mieli vaikka oman äitinsä kuolemasta ei ole sairaus, oikeastaan sairasta se olisi jos lähiomaisen kuolema ei tuntuisi missään. Työkyvytön voi toki olla vaikka ei olisikaan sairas. Suomen sairausvakuutuslaki vain edellyttää sairauspäiväraha n maksamiselle että kysessä on sairaudesta johtuva työkyvyttömyys. Tälle asialle ei yksittäinen lääkäri mitään voi. Lääkärin ei ole myöskään syytä valehdella todistuksissaan tai lausunnoissaan. Lääkärinlausuntojen lopussa oleva fraasi "kunnian ja omantunnon kautta vakuuttaen" vastaa oikeudessa annettavaa valaehtoista todistusta.

Esim. omatoimisen kuoleman tapauksessa itse laitan sairauslomatodistukseen "järkyttyneisyys", niistä näkee että työntekijä ei ole työkykyinen, mutta työkyvyttömyys ei johdu sairaudesta. Esim. viikko palkallista vapaata irtoaa tuolla vähänkään isommissa firmoissa, joissa todistus menee suoraan henkilöstöosastolle eikä alle 10 päivän sairauslomatodistukset kiinnosta KELAa.

Olin koiran kuolemasta pois töistä päivän ja pomo ymmärsi täysin.  Itkin koko päivän katkerasti ja ene ollut työkykyinen.  Millainen lääkäri sanoo noin ihmisen tuskasta?

Vierailija kirjoitti:

Olin koiran kuolemasta pois töistä päivän ja pomo ymmärsi täysin.  Itkin koko päivän katkerasti ja ene ollut työkykyinen.  Millainen lääkäri sanoo noin ihmisen tuskasta?

Millainen ihminen (työssä käyvä eli aikuinen) ei osaa lukea tai ymmärtää yksinkertaisella Suomen kielellä kirjoitettua tekstiä? Vastaus: hyvin yksinkertainen ihminen.

Juu, ja yks tuttu lääkäri sanoi, että jatkuvasti on nuoria ihmisiä sairaslomalla kuukausiakin mukamuka työuupumuksen vuoksi. Työ ei vaan kiinnosta, nuoret vetelehtii, eikä saa mitään aikaan. Sitten se muka on burnout. Ykskin tuttu on ollut jo 3 kuukautta saikkarissa "työuupumuksen" vuoksi. Matkustelee ym eikä kukaan ole huomannut hänessä mitään työuupumuksen merkkejä. 

toinen juttu on sitten se kun naiset keskenään riitelee työpaikalla ja juoruaa ja sitten ollaan taas "työuupumuksen" vuoksi saikkarissa. 

Eläimen liiallinen inhimillistäminen alkaa jo käydä itseään vastaan ja omistajienkin mielenterveys rakoilla. Suhtautuminen eläimeen ei ole enää normaali, koska on totuttu kaikkeen herkkupapanaan, eläinkylpylöihin ja eläimen valmistujaisjuhliin.

Tuo on suoraa seurausta siitä, kun vanhemmat eivät nykyään kasvata lapsiaan käsittelemään tunteitaan normaalilla tavalla. Lapsia vain yllytetään riehumaan hysteerisinä aamusta iltaan, niin ei siinä kehity mitään alkeellisimpiakaan kykyjä tulla toimeen omien tunteiden kanssa, ja säädellä omaa käytöstä. Aikuiset naisetkin parkuu nykyään täyttä kurkkua, jos vaikka naapuri valittaa asiallisesti meluamisesta keskellä yötä. Kasvatuksen seurauksena aikuisilla ihmisillä on pikkulapsen tunne-elämä, ja jotain kissan kuolemaa parutaan niin ettei voi töihin mennä.

Täytyy sanoa, ettei itselle tullut mieleenkään hakea sairaslomaa kun koirani lopetettiin. Järjestin lopetusajankohdan sellaiseksi, että pääsin sinne työpäivän jälkeen, ja seuraavan päivän sovin palkattomaksi vapaaksi. Lopetus siis torstaina iltapäivällä ja perjantaina palkaton.

Olen kyllä saanut sairaslomaa mieheni loukkaannuttua niin, ettei alkuun päässyt omin avuin edes sängystä ylös tai vessaan. Tuolloin menin työterveyteen, selvitin tilanteen ja kysyin onko mahdollista saada sairaslomaa, vai pitääkö lähteä selvittämään kotisairaanhoidon palveluita tms. Sain viikon sairasloman, jona aikana saatiin asiat järjestettyä niin, että mies pärjäsi yksin kotona oman, kuukauden sairaslomansa loppuun. Kuulemma vertautui tilanteeseen, jossa lapsi on sairas.

Parempi vain sanoa, että on ripuli, niin ei tule sen enempää kyselyjä. Jos tarkemmin haluavat tietää, niin pureudun sen verran yksityiskohtaisesti aiheeseen, että vastapuolelle alkaa riittämään hyvin pian. 

Kuinka monelle teistä olisi ok, että lempibändinne keikka, teatteriesitys, tms. peruttaisiin, koska yhden esiintyjän kissa on kuollut?

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monelle teistä olisi ok, että lempibändinne keikka, teatteriesitys, tms. peruttaisiin, koska yhden esiintyjän kissa on kuollut?

Työntekijä on aika usein korvattavissa, mutta esiintyvä taitelija ei ole. Siten heillä on kovemmat läsnäolovaatimukset.

Itselläni oli lemmikin viimeinen matka eläinlääkärille vuosi sitten. Olimme yhdessä 20vuotta. En hakenut sairaslomaa mutta en ollut työkykyinen pariin päivään. Kävin töissä ikäänkuin päivähoidossa sillä se oli helpompaa kuin kotona oleminen ilman lemmikkiä.

Olin aikoinaan isoisäni viimeisen päivän poissa töistä lääkärin kirjoittamalla sairaslomalla. Silloinen esimieheni sanoi ettei se ole hyväksyttävä syy (ei ollut kyse omasta kuolemasta - siis minun!) mutta minkäs hän sille voi jos lääkäri katsoi etten ollut työkykyinen.

Ensimmäinen sairaslomapäivä palkattomaksi ja toiselta 80 prosentin palkka. Sitä seuraavilta 100 prosentin palkka, ja jos sairasloma jatkuu kauan niin sitten Kelan rahalle siirtyminen.

Onhan lemmikki valtaosalle paljon isompi osa arkea kuin esimerkiksi isovanhempi. Siten lemmikin kuolema on myös kovempi paikka. Menetyksissä isoin asiahan on se, että ihmisen elämä muuttuu. Muutos on aina stressaavaa aiheutti sen sitten lemmikki tai mikä tahansa. Tässä tapauksessa mukana on myös suru. 

Ihmiset kestävät yhä vähemmän, koska elämä on yhä vaivattomampaa.

Se varmasti riippuu reaktiosta siihen kissan kuolemaan. Jos puhkeaa akuutti ahdistuneisuushäiriö tai masennus siitä syystä, on se sairausloman syy, ei kissan kuolema. Molemmat voivat puhjeta myös ilman syytä, voi olla altiius jonka kriisi sitten laukaisee tai taustalla lievää oireilua. Vaikka esim. ahdistuneisuushäiriö puhkeaisi jonkun mitättömän asian takia, se ei tee siitä yhtään vähemmän ahdistuneisuushäiriötä. Ihan samoin jos ahdistuneisuushäiriö puhkeaa ilman syytä, ei sekään ole olematta ahdistuneisuushäiriö. Oireet sen sairausloman ratkaisee. 

Sitä tosiaan mietin, että jos henkilölle yksi ihminen sanoo pahasti (mitätön juttu) ja se laukaisee anoreksian herkällä ihmisellä, jolla epävarmuutta ja alttius niin pitäisikö sairausloma olla myöntämättä vaikeassa anoreksiassa, koska sairauden laukaiseva tekijä on mitätön? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako naapurin kuolemasta pyytää, tai ystävän? Seurustelukumppanin? Tarvitseeko tuoda todistus?

Oman alasi työehtosopimuksessa on lueteltu ne läheiset, joiden kuoleman takia voi saada palkallista lomaa. Yleisesti ottaen naapurin tai ystävän kuolema ei ole palkanmaksun peruste poissaolon aikana. Seurustelukumppanin kuolema vain, jos on avoliitossa.

esimies

Niin se on palkallinen vapaa. Sairausloma äkillisen stressireaktion takia on ihan eri asia. Olen itsekin esimies, ja kyllä se näin on, että äkillisestä stressireaktiosta tai ei-elimellisestä unettomuudesta kirjoitetut sairauslomat ovat kasvaneet. Lääkärit kirjoittavat, ja vaikea on todistaa, ettei jonkun stressireaktio ole sairausloman palkanmaksuperuste.

Tästä syystä meillä työpaikalla äkillisestä stressireaktiosta kärsivät joutuvat heti sairausloman jälkeen kunnon myllytykseen eli ryhdytään vaihtamaan työtehtävää vaatimattomampaan, käytännössä pakotetaan osa-aikatöihin ja viikkopalaverissa nostetaan esille se, että meidän tulee ymmärtää, kun Pipsalla on mielenterveysongelmia ja hän on nyt epävakaa. Kaikki tehdään lakien puitteissa ja siten, että siitä ei pääse valittamaan kenellekään. Ja kaikki suhteet firmasta ulospäin siirretään muille vedoten siihen, että sinä et nyt jaksa.

Höpölöpö, tuollainen toiminta on lain vastaista. Viikkopalavereissa ei tosiaankaan puhuta Pipsan mielenterveysongelmista. Tai jos puhutaan niin Pipsalla on kohta ihan uudet työkaverit.

Kyllä puhutaan! Esimies verhoaa keskustelun työhyvinvoinnin ja toisten tukemisen kaapuun: puhutaan kauniisti siitä, miten voi tulla vaikea tilanne eteen, mutta pyritään auttamaan ja ymmärtämään ja että hänen kanssaan voi aina tulla juttelemaan. Puhutaan töiden keventämisestä ja siitä, että sairausloman jälkeen voi olla puolitehoinen jne. Ei mainita Pipsaa, mutta kaikki tietävät, että siitä on kyse. Vaikka Pipsa nauhoittaisi viikkopalaverit, ei hän voisi osoittaa mitään itseensä kohdistuvaa.

Mitä helvettiä! Pipsa on stressin takia saikulla ja häntä yritetään tukea palaamaan töihin. Puhutaan jopa töiden keventämisen mahdollisuudesta. Tosi upea juttu! Jos ei pysty työhön 100%, niin se kevennys on oikeasti todellakin hyvä asia. Ei ole kenenkään etu, jos Pipsa joutuu heti uudestaan saikulle.

Ihme heikko peikkoja nyky ihmiset.

ei kyllä normaalisti tarvitse sairaslomaa lemmikin kuolemasta.

ehkä kannattaisi kyseistä aihetta ajatella läpi, kun hommaa lemmikin et noutaja saattaa tulla.

tietty me ihmiset ollaa tässäkin asiassa erilaisia, toiset murtuu helpommin kuin toiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuinka monelle teistä olisi ok, että lempibändinne keikka, teatteriesitys, tms. peruttaisiin, koska yhden esiintyjän kissa on kuollut?

Työntekijä on aika usein korvattavissa, mutta esiintyvä taitelija ei ole. Siten heillä on kovemmat läsnäolovaatimukset.

Ei sillä ole merkitystä! Ei kukaan voi vaatia, että joku tekee keikan ja itkee koko ajan suruaan, vähän väliä nyyhkyttää niin, ettei pysty laulamaan tms. Aspa-väki on useamman sivun verran kertonut, miten he eivät voi mennä töihin niiskuttamaan suruaan, koska ei tiedä, milloin suru saa vallan. Ei se ole artistilla yhtään sen helpompaa kissan kuoltua!

Ihmiset ovat tosiaan empatiakyvyttömiä. Olet "heikko", jos suret lemmikin kuolemaa. "Kyllä MINÄKIN pystyin töissä käymään, vaikka 20v perheessämme ollut koiramme kuoli." No kiva juttu, ilmeisesti koira ei sitten merkinnyt yhtään mitään. Ja mitä siitä, vaikka SINÄ pystyit kyllä töihin, miten vaikeaa on käsittää, että me ollaan kaikki erilaisia ja se, et toinen suree enemmän kuin toinen eikä tee siitä toisesta yhtään sen heikompaa. En minä ainakaan haluaisi olla ihminen, joka pystyy leuhkimaan sillä, että ei surrut jotain.

Minusta on äärettömän surullista tämä miten moni täälläkin vähättelee muiden ihmisten surua ja tunteita ja pitää enemmän surua tuntevia heikkoina yksilöinä. Ja vihaan niitä työelämän marttyyreitä, jotka kehuskelevat sillä, etteivät ole vuosisataan pitäneet yhtään sairauslomaa ja tulevat siis myös kipeänä töihin tartuttamaan kaikki muut samalla hehkuttaen omaa erinomaisuuttaan, että "Näin sitä taas ollaan kipeänä töissä, mutta en minä mitään sairauslomia tarvitse!" Ja kun joku muu pitää saikkua kipeänä ollessaan niin tämä marttyyri paheksuu ja pitää sitä laiskuutena. "Kyllä minäkin olen aina flunssassa töissä, eihän tästä nykynuorisosta ole mihinkään".