10 v kotona - 5 lasta - avioehto - mies otti eron - jäin tyhjän päälle
En saa edes nukuttua. Mieheni selitti, että kun 1. vaimo vei rahat erossa niin hän haluaa avioehdon ja minä 28 v suostuin - rakkaudestahan tässä on kyse. Nyt 12 vuotta kotiäitinä, lapset 11, 10, 8, 6 ja 4.
Mies ilmoitti erosta toukokuun lopussa, lupasi järjestää vuokra-aasunnon ( hankkikin meille 92 m2 neliön) ja nyt meidän kotiimme on muuttanut hänen 19 v itseään nuorempi ( 29 vuotias) joka otti lapsiani vastaan oman kotini ovelle 6 kk raskaana. Onko 48 v mies mennyt sekaisin. Hänellä on 5 lasta kanssani, minun tissini hän lupasi maksaa kun lapset tehty, nyt paljastui että tissit on maksettu mutta eri naiselle. Heillä ollut 2,5 vuotta suhde. Kuulemma minua ei seksi kiinnostanut. Ei jumalauta, vieläkö olisi kun lapset unilla pitänyt joka ilta suihin ottaa.
10 v poissa työelämästä, hoida lapsia, synnytä, ruoki, nukuta, pue, pese ja vaikka saan 1500 € elatusmaksua, niin ihan oikeasti.
Älkää suostuko avioehtoon jos joudutte olemaan pitkään kotona
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Avioehto on juuri osoitus siitä, että rakastaa toista, eikä toisella jo olevaa tai tulevaa omaisuutta.
Höpö, höpö.
Onneksi nykyään naiset uskoo vähemmän ja vähemmän tällaiseen höperyyteen.
Suomessakin on lähiöt täynnä "rehtejä ja rehellisiä" naisia, jotka ei ole huolehtineet itsestään ja lapsistaan rakkauden nimissä....niiden ex-miehet asuu nuorten vaimojen kanssa varakkaina omakotitaloissaan.
Ennen kaikkea avioehtoa EI kirjoiteta lasten suojelemiseksi, jotta niistä ei kasva jotain lähiöjonneja, kun isukin piti saada sitä nuorempaa pimppalooraa. Lapset suojataan hankkimalla omaisuutta, suurin osa miehistä ei välitä lapsistaan ja niiden elintasosta yhtään.
On se kumma juttu, että vastuuttomasti lapsia maailmaan hankkivat äijät jatkavat touhujaan ja aina löytyy uusi hölmö toteuttamaan saavuttamatonta unelmaa onnellisesta perhe-elämästä. Itsepä olet sopimuksesi tehnyt, joten voit syyttää vain itseäsi jäämällä kotiorjaksi. Suuri osa ns. hömöistä kotiäideistä luulee, että eläkekin tulee miehen siivellä, koska voi saada kuolleen puolison eläkkestä puolet. No nyt kai tähän on tulossa rajoitus eli max 2 vuotta voi elää toisen siivellä vielä kuolemankin jälkeen.
Hanki koulutus, mene töihin ja jaa lasten aika tasan sinun ja isänsä kesken. Eiköhän lastentekohalut vähene vuosin saatossa. Tottakai isä maksaa hyvät elarit ja huolehtii lasten harrastuksista yms yms. Uusi nainen häipyy ennen toista raskautta :D
Vierailija kirjoitti:
Hanki koulutus, mene töihin ja jaa lasten aika tasan sinun ja isänsä kesken. Eiköhän lastentekohalut vähene vuosin saatossa.
Tuollaiset miehet ei ikinä suostu siihen, että lastenhoito jaetaan ja sillä naisella olisi taloudellinen turva.
Ne etsii niin kauan, että löytävät sopivan ilmaisen kotiorjan, jota synnytetään yleensä jatkuvasti ja sitten heitetään varattomana pois.
Vierailija kirjoitti:
Viisi lasta reilussa kymmenessä vuodessa on kyllä sellainen kokoonpano, että oli varmasti ainut realistinen vaihtoehto, että jompi kumpi on kotona! Päivähoitomaksutkin olisivat vieneet koko palkasta tulevan hyödyn! Yleensä äiti, joka synnyttää ja imettää jää kotiin, kun lapsia tulee paljon. Luontokin jo pakottaa äitiä lapsen läheisemmäksi hoitajaksi pikkulapsi vaiheessa! Hae kohtuullistamispäätöstä. Puolet omaisuudesta sinulle tai lapset isän ruokintaan!
Me veronmaksajat kiitämme. Jokainen päivähoitopaikka maksaa meille veronmaksajille n. 1200 e/kk per lapsi, joten ollut tuottavassa työssä.
Hanki itsellesi vanhempi ja varakas sponsori, joka kustantaa teidän elämänne. Lapset isälleen 50 % ajasta ja loput voit risteillä rikkaan ukkelin kanssa Caribialla tms paikassa.
Avioliitto on SOPIMUS, johon kuuluu periaatteessa omaisuuden erillisyyden periaate. Ilman avioehtoa toinen voi kuitenkin päästä käsiksi toisen omaisuuteen vain kuoleman tai avioeron kautta. Suupuheisiin ei pidä uskoa, vaan kaikki pitää sopia. Olihan miehesi rehellinen ehdottaessaan avioehtoa. Enpä luottaisi jo kerran eronneeseen. Jos ei osaa hoitaa ihmissiuhteita, sama tulee eteen uudestaan ja uudestaan, kunnes ukkeli on vanha ja väsähtänyt (no nyt on jo).
Miehesi oli rehellinen. Enpä luottaisi jo kerran eronneeseen mistään hinnasta. Tuollaisia on Suomi pullollaan - tai sitten niitä, jotka eivät halua erota millään ts. roikkujat/vainoajat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja toinen opetus: älä luota raha-asioissa keneenkään. Koskaan. Äläkä ikinä suostu taloudellisesti riippuvaiseksi kenestäkään vaan pidä huoli että pärjäät myös itseksesi jos sellainen tilanne tulee.
Yhteiset rahat avioliitossa on naiselle pahin mahdollinen ansa!
Niin totta!! Tiedän tämä äitini kautta. Vaikka hän ei koskaan kotiäiti ollutkaan vaan on tehnyt töitä niska limassa, niin nyt on selvinnyt, että isäni onkin tuhlannut äidinkin rahoja menemään. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:nä en olisi lasten kanssa lähtenyt kodistani.
Miksi te naiset aina alistutte?
Tottakai lähdet, kun asunto ei ole sinun. Lähdet suosiolla nopeasti tai pakolla viimeistään sitten, kun avioero on lainvoimainen.
No mitä muuta kuin lähteä voisit tehdä? Lähdet joko omin avuin tai poistettuna, jos asunto ei ole sinun! Nämä kun ei ole musta tuntuu asioita.
Jos lasten huoltajuus jää äidille, niin iskä ei voi häätää omia lapsiaan ja näiden huoltajaa edes omasta asunnostaan. Äiti saa jäädä siihen lasten kanssa asumaan. Haluaisin nähdä, miten mies tulee häätämään omia lapsiaan ulos heidän lapsuudenkodistaan ja sen jälkeen vielä odottaa isänpäiväkortteja näiltä mukuloilta. Laki on lasten puolella.
Miettikää nyt miehet kerrankin vähän muullakin kuin omalla munallanne. Jos se eksä hoitaa teidän lapsia koska ette itse viitsi, niin teette hallaa niille lapsille kun vaikeutatte eksän elämää. Kuvitelkaa tilanne niin, että lapsia jäisi eron jälkeen hoitamaan joku sijaisperhe, jolta kiukkuspäissänne veisitte kodin ja viimeisenkin lantin. Eivätkö nämä lapset kärsisi tästä? Haluatteko oikeasti tuomita omat lapsenne köyhyyteen vain koska heidän äitinne ei enää teitä miellytä?
Vierailija kirjoitti:
Haluatteko oikeasti tuomita omat lapsenne köyhyyteen vain koska heidän äitinne ei enää teitä miellytä?
Iso osa miehistä vastaa kyllä ja siihen kannattaa varautua.
Puhun siis kokemuksella, koska oma isäni oli tuollainen tapaus. Miehissä on huomattavasti enemmän persoonallisuushäiriöisiä verrattuna naisiin ja se pitää ottaa huomioon.
Niille lapset ei merkitse mitään, kun uusi pimpero häämöttää ja silloin on turha maalailla kuvia mielessään miten muka ne ottaisi lasten hyvinvoinnin huomioon. Tietenkin jonkin ajan kuluttua ne luulee aina palaavansa normaalisti takaisin lasten elämään ja katkeroituu, kun kukaan ei halua tietää niistä mitään (ja tämä tarinaa toistuu usein).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haluatteko oikeasti tuomita omat lapsenne köyhyyteen vain koska heidän äitinne ei enää teitä miellytä?
Iso osa miehistä vastaa kyllä ja siihen kannattaa varautua.
Puhun siis kokemuksella, koska oma isäni oli tuollainen tapaus. Miehissä on huomattavasti enemmän persoonallisuushäiriöisiä verrattuna naisiin ja se pitää ottaa huomioon.
Niille lapset ei merkitse mitään, kun uusi pimpero häämöttää ja silloin on turha maalailla kuvia mielessään miten muka ne ottaisi lasten hyvinvoinnin huomioon. Tietenkin jonkin ajan kuluttua ne luulee aina palaavansa normaalisti takaisin lasten elämään ja katkeroituu, kun kukaan ei halua tietää niistä mitään (ja tämä tarinaa toistuu usein).
Joo, oma isänikin on tuollainen kusipäänarsisti. Petti äitiä ja piti sivusuhdetta monta vuotta. Tuli kotiin vain viikonloppuisin. Kun äiti haki eroa, isä loukkaantui verisesti. Hän oli suorastaan järkyttynyt, miten äiti kehtaa erota hänestä! Hän vannoi tekevänsä äidin elämästä helvettiä, mutta unohti siinä sivussa, että äidillä oli yksinhuoltajuus. Isä ei siis edes halunnut meitä. Hänelle määrättiin elatusmaksut, joita hän ei koskaan suorittanut. Itki oikeudessa, että hänen firmansa menee konkkaan, jos hän maksaa elatusapurästit omista lapsistaan. No, firma meni konkkaan vaikkei isä mitään maksanutkaan. Tuon naisenkin kanssa on jo eronnut ja soittelee minulle jatkuvasti, että miksen tule käymään. Haistakoon ukko paskan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto on juuri osoitus siitä, että rakastaa toista, eikä toisella jo olevaa tai tulevaa omaisuutta.
Höpö, höpö.
Onneksi nykyään naiset uskoo vähemmän ja vähemmän tällaiseen höperyyteen.
Ja avioliittoja solmitaan vähemmän ja vähemmän...
Vierailija kirjoitti:
. Miehissä on huomattavasti enemmän persoonallisuushäiriöisiä verrattuna naisiin ja se pitää ottaa huomioon.
Eikä ole. Se voi olla, että naisten valitsemissa miehissä on. Yritysjohtajissa on moninkertainen määrä psykopaatteja, verrattuna koko väestöön, tai pelkkään miesväestöön.
Haluaisin nähdä mikä oikeus määräisi äidin ja viisi lasta poistumaan kodistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:nä en olisi lasten kanssa lähtenyt kodistani.
Miksi te naiset aina alistutte?
Tottakai lähdet, kun asunto ei ole sinun. Lähdet suosiolla nopeasti tai pakolla viimeistään sitten, kun avioero on lainvoimainen.
No mitä muuta kuin lähteä voisit tehdä? Lähdet joko omin avuin tai poistettuna, jos asunto ei ole sinun! Nämä kun ei ole musta tuntuu asioita.
Jos lasten huoltajuus jää äidille, niin iskä ei voi häätää omia lapsiaan ja näiden huoltajaa edes omasta asunnostaan. Äiti saa jäädä siihen lasten kanssa asumaan. Haluaisin nähdä, miten mies tulee häätämään omia lapsiaan ulos heidän lapsuudenkodistaan ja sen jälkeen vielä odottaa isänpäiväkortteja näiltä mukuloilta. Laki on lasten puolella.
Miettikää nyt miehet kerrankin vähän muullakin kuin omalla munallanne. Jos se eksä hoitaa teidän lapsia koska ette itse viitsi, niin teette hallaa niille lapsille kun vaikeutatte eksän elämää. Kuvitelkaa tilanne niin, että lapsia jäisi eron jälkeen hoitamaan joku sijaisperhe, jolta kiukkuspäissänne veisitte kodin ja viimeisenkin lantin. Eivätkö nämä lapset kärsisi tästä? Haluatteko oikeasti tuomita omat lapsenne köyhyyteen vain koska heidän äitinne ei enää teitä miellytä?
Ex-puoliso ei todellakaan voi vastaan asunnonomistajan tahtoa jäädä entiseen yhteiseen kotiin asumaan omalla päätöksellään. Lähtöä voi yrittää pitkittää, mutta se on edessä viimeistään, kun avioero ja ositussopimus ovat lainvoimaisia. Tarvittaessa asunnon omistaja ottaa yhteyttä oikeusistuimeen ja saa sitä kautta häädön ex-puolisolleen.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi oli rehellinen. Enpä luottaisi jo kerran eronneeseen mistään hinnasta. Tuollaisia on Suomi pullollaan - tai sitten niitä, jotka eivät halua erota millään ts. roikkujat/vainoajat.
Rehellinen? 2,5 vuotta pitänyt salasuhdetta, juu rehellisen miehen touhuahan se onkin. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:nä en olisi lasten kanssa lähtenyt kodistani.
Miksi te naiset aina alistutte?
Tottakai lähdet, kun asunto ei ole sinun. Lähdet suosiolla nopeasti tai pakolla viimeistään sitten, kun avioero on lainvoimainen.
No mitä muuta kuin lähteä voisit tehdä? Lähdet joko omin avuin tai poistettuna, jos asunto ei ole sinun! Nämä kun ei ole musta tuntuu asioita.
Jos lasten huoltajuus jää äidille, niin iskä ei voi häätää omia lapsiaan ja näiden huoltajaa edes omasta asunnostaan. Äiti saa jäädä siihen lasten kanssa asumaan. Haluaisin nähdä, miten mies tulee häätämään omia lapsiaan ulos heidän lapsuudenkodistaan ja sen jälkeen vielä odottaa isänpäiväkortteja näiltä mukuloilta. Laki on lasten puolella.
Miettikää nyt miehet kerrankin vähän muullakin kuin omalla munallanne. Jos se eksä hoitaa teidän lapsia koska ette itse viitsi, niin teette hallaa niille lapsille kun vaikeutatte eksän elämää. Kuvitelkaa tilanne niin, että lapsia jäisi eron jälkeen hoitamaan joku sijaisperhe, jolta kiukkuspäissänne veisitte kodin ja viimeisenkin lantin. Eivätkö nämä lapset kärsisi tästä? Haluatteko oikeasti tuomita omat lapsenne köyhyyteen vain koska heidän äitinne ei enää teitä miellytä?
Ex-puoliso ei todellakaan voi vastaan asunnonomistajan tahtoa jäädä entiseen yhteiseen kotiin asumaan omalla päätöksellään. Lähtöä voi yrittää pitkittää, mutta se on edessä viimeistään, kun avioero ja ositussopimus ovat lainvoimaisia. Tarvittaessa asunnon omistaja ottaa yhteyttä oikeusistuimeen ja saa sitä kautta häädön ex-puolisolleen.
Todellakin ositus tulee tehdä ensin ja siinä kohtuuton avioehto puretaan, jos tajuaa ottaa Asianajajan, joka toimii oesänjakajana.
Lapsia ei mikään oikeusistuin kylläkään häädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
. Miehissä on huomattavasti enemmän persoonallisuushäiriöisiä verrattuna naisiin ja se pitää ottaa huomioon.
Eikä ole. Se voi olla, että naisten valitsemissa miehissä on. Yritysjohtajissa on moninkertainen määrä psykopaatteja, verrattuna koko väestöön, tai pelkkään miesväestöön.
On.
Siitä on tilastot olemassa, että miehissä on huomattavasti enemmän kuin naisissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:nä en olisi lasten kanssa lähtenyt kodistani.
Miksi te naiset aina alistutte?
Tottakai lähdet, kun asunto ei ole sinun. Lähdet suosiolla nopeasti tai pakolla viimeistään sitten, kun avioero on lainvoimainen.
No mitä muuta kuin lähteä voisit tehdä? Lähdet joko omin avuin tai poistettuna, jos asunto ei ole sinun! Nämä kun ei ole musta tuntuu asioita.
Jos lasten huoltajuus jää äidille, niin iskä ei voi häätää omia lapsiaan ja näiden huoltajaa edes omasta asunnostaan. Äiti saa jäädä siihen lasten kanssa asumaan. Haluaisin nähdä, miten mies tulee häätämään omia lapsiaan ulos heidän lapsuudenkodistaan ja sen jälkeen vielä odottaa isänpäiväkortteja näiltä mukuloilta. Laki on lasten puolella.
Miettikää nyt miehet kerrankin vähän muullakin kuin omalla munallanne. Jos se eksä hoitaa teidän lapsia koska ette itse viitsi, niin teette hallaa niille lapsille kun vaikeutatte eksän elämää. Kuvitelkaa tilanne niin, että lapsia jäisi eron jälkeen hoitamaan joku sijaisperhe, jolta kiukkuspäissänne veisitte kodin ja viimeisenkin lantin. Eivätkö nämä lapset kärsisi tästä? Haluatteko oikeasti tuomita omat lapsenne köyhyyteen vain koska heidän äitinne ei enää teitä miellytä?
Ex-puoliso ei todellakaan voi vastaan asunnonomistajan tahtoa jäädä entiseen yhteiseen kotiin asumaan omalla päätöksellään. Lähtöä voi yrittää pitkittää, mutta se on edessä viimeistään, kun avioero ja ositussopimus ovat lainvoimaisia. Tarvittaessa asunnon omistaja ottaa yhteyttä oikeusistuimeen ja saa sitä kautta häädön ex-puolisolleen.
Todellakin ositus tulee tehdä ensin ja siinä kohtuuton avioehto puretaan, jos tajuaa ottaa Asianajajan, joka toimii oesänjakajana.
Lapsia ei mikään oikeusistuin kylläkään häädä.
Edelleenkään mikään avioehdon "kohtuullistaminen" ei antaisi ap:lle oikeutta mihinkään ex-puolisonsa ennen avioliittoa hankkimaan omaisuuteen, kuten asuntoon. Siitä on turha vääntää. Lapsille ap:n ex-puoliso on hankkinut vuokra-asunnon.
Viisi lasta reilussa kymmenessä vuodessa on kyllä sellainen kokoonpano, että oli varmasti ainut realistinen vaihtoehto, että jompi kumpi on kotona! Päivähoitomaksutkin olisivat vieneet koko palkasta tulevan hyödyn! Yleensä äiti, joka synnyttää ja imettää jää kotiin, kun lapsia tulee paljon. Luontokin jo pakottaa äitiä lapsen läheisemmäksi hoitajaksi pikkulapsi vaiheessa! Hae kohtuullistamispäätöstä. Puolet omaisuudesta sinulle tai lapset isän ruokintaan!