10 v kotona - 5 lasta - avioehto - mies otti eron - jäin tyhjän päälle
En saa edes nukuttua. Mieheni selitti, että kun 1. vaimo vei rahat erossa niin hän haluaa avioehdon ja minä 28 v suostuin - rakkaudestahan tässä on kyse. Nyt 12 vuotta kotiäitinä, lapset 11, 10, 8, 6 ja 4.
Mies ilmoitti erosta toukokuun lopussa, lupasi järjestää vuokra-aasunnon ( hankkikin meille 92 m2 neliön) ja nyt meidän kotiimme on muuttanut hänen 19 v itseään nuorempi ( 29 vuotias) joka otti lapsiani vastaan oman kotini ovelle 6 kk raskaana. Onko 48 v mies mennyt sekaisin. Hänellä on 5 lasta kanssani, minun tissini hän lupasi maksaa kun lapset tehty, nyt paljastui että tissit on maksettu mutta eri naiselle. Heillä ollut 2,5 vuotta suhde. Kuulemma minua ei seksi kiinnostanut. Ei jumalauta, vieläkö olisi kun lapset unilla pitänyt joka ilta suihin ottaa.
10 v poissa työelämästä, hoida lapsia, synnytä, ruoki, nukuta, pue, pese ja vaikka saan 1500 € elatusmaksua, niin ihan oikeasti.
Älkää suostuko avioehtoon jos joudutte olemaan pitkään kotona
Kommentit (232)
Miten joku voi kirjoittaa noin halventavasti "pyykkiä pesemällä ja omia lapsia hoitamalla"?
Tuo kertoo ihmisen tason.
Miehesi on toiminut kuten pankit. Ulkoistavat riskit ja keräävät itselleen voitot.
Vierailija kirjoitti:
Miten joku voi kirjoittaa noin halventavasti "pyykkiä pesemällä ja omia lapsia hoitamalla"?
Tuo kertoo ihmisen tason.
Miten joku voi kuvitella, että oman ja yhteisen kodin hoito antaisi oikeuden toisen omaisuuteen? Se jos mikä kertoo pyrkimyksestä hankkia taloudellista hyötyä toisen omaisuudesta, jonka kartuttamiseen ei välttämättä ole osallistunut eurollakaan!
Jos lapset ovat viikko-viikko-systeemillä molemmilla yhtä paljon hoidossa, kumpikaan ei maksa elatusmaksuja. Tietenkään. Meillä on näin, tosin ainokainen jo 20v
Mitenkään itseäni jalustalle nostamatta, mietin miten se uusi raskaana oleva nainen lähtee tuollaisen miehen kelkkaan.
Itse en menisi.
Ite sä sinne kotia olet jäänyt ja tämänkin takia naisen euro on 80centtiä. Pärjää ne muidenkin lapset yksin kotona ja varsinkin kun niitä on useampi. Ite sain opetella 7v lämmittämään ruokaa mikrossa. Ihme nyhveröitä kasvatetaan kun ei pärjää jotain 2-3h kotona yksin. Tähänkin on hyvä lääke se pleikkari jonka eteen sen lapsen saa jumiutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Avioehto on sopimus ja siihen sovelletaan yleisiä sopimusoikeuden periaatteita.
Tähän perustuu mm. tuo kohtuullistamispykälä (oliko se nyt laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista)
Eli: kaiken sopimisen perusta on se, ettei ketään huijata. Jos huijataan, kyseessä on petos.
Sovitte siis yhteistuumin avioehdossa, ettei kummallakaan ole mitään oikeutta mihinkään puolison ennen avioliittoa tai sen aikana hankkimaan omaisuuteen tai sen tuottoon eron sattuessa?
Fine. Nimi paperissa, nainen (tai köyhempi puoliso) jää siis proosallista termiä käyttäen "puille paljaille". Tämähän ei ole avioehdon tarkoitus. Tarkoitus on ettei toinen osapuoli saa taloudellista hyötyä toisen kustannuksella eron sattuessa. Se, että saa jotain, etenkin jos joutuu huolehtimaan yhteisistä jälkeläisistä, ei ole taloudellisen hyödyn saamista. Taloudellinen hyöty mitataan sillä, vaurastuisiko nainen erotessaan, versus se, että hän pysyisi naimisissa?
Nyt, näin jälkikäteen tämä sopimus viedään tuomarin arvioitavaksi.
Miksi nainen on alun perin vapaaehtoisesti suostunut tähän järjestelyyn?
a) hänellä on hirveästi omaa rahaa eikä hän halua eron sattuessa antaa sitä miehelle.
b)naisella on hyvä työ eikä hän katso tarvitsevansa miehen omaisuutta.
c) nainen luulee, että he ovat loppuelämänsä yhdessä ja molemmat ovat yhtä köyhiä liittoon astuessaan.
d) mies kiristää naista, jolloin avioehto on koko ajan ollut pätemätön.
Nyt, mies ostaa kahdentoista vuoden liiton aikana perheelleen asunnon, jota aletaan käyttää yhteisenä kotina. Mies vakuuttaa, ettei naisen nimeä tarvita asuntopapereissa, kysehän on yhteisestä kodista. Nainen on hölmö ja asunto tulee vain miehen nimiin.
Sitten tulee avioero.
Mies ilmoittaa että naisen on lähdettävä lapsineen kodista. Se on hänen omistamansa.
Jos nainen määrätään lasten lähivanhemmaksi, ehto on ihan selvästi kohtuuton. Nainen ei olisi koskaan suostunut tuollaiseen sopimukseen, jos olisi tiennyt, että mies jättää hänet ja lapset ja häätää heidät pois yhteisestä kodista.
Voi jopa veikata, että mies on suunnitellut koko jutun, ja tehnyt omaisuusjärjestelyjä sitä varten, että aikoo jättää perheensä. Tämä taas on petos. Ei tuollainen sopimus pätisi missään yksityisten välisessä kaupassakaan.
Nainen ei siis saa puolta miehen omaisuudesta, mutta varmasti mies joutuu ainakin naiselle ja lapsille tämän perheen yhteisenä kotina olleen asunnon antamaan ilmaiseen käyttöön. Jos mies tämän lisäksi omistaa muitakin kämppiä, niin ne hän saa pitää todennäköisesti.
Jos mies omistaa asunnon, niin kyllä se nainen siitä kävelemään lähtee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avioehto on sopimus ja siihen sovelletaan yleisiä sopimusoikeuden periaatteita.
Tähän perustuu mm. tuo kohtuullistamispykälä (oliko se nyt laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista)
Eli: kaiken sopimisen perusta on se, ettei ketään huijata. Jos huijataan, kyseessä on petos.
Sovitte siis yhteistuumin avioehdossa, ettei kummallakaan ole mitään oikeutta mihinkään puolison ennen avioliittoa tai sen aikana hankkimaan omaisuuteen tai sen tuottoon eron sattuessa?
Fine. Nimi paperissa, nainen (tai köyhempi puoliso) jää siis proosallista termiä käyttäen "puille paljaille". Tämähän ei ole avioehdon tarkoitus. Tarkoitus on ettei toinen osapuoli saa taloudellista hyötyä toisen kustannuksella eron sattuessa. Se, että saa jotain, etenkin jos joutuu huolehtimaan yhteisistä jälkeläisistä, ei ole taloudellisen hyödyn saamista. Taloudellinen hyöty mitataan sillä, vaurastuisiko nainen erotessaan, versus se, että hän pysyisi naimisissa?
Nyt, näin jälkikäteen tämä sopimus viedään tuomarin arvioitavaksi.
Miksi nainen on alun perin vapaaehtoisesti suostunut tähän järjestelyyn?
a) hänellä on hirveästi omaa rahaa eikä hän halua eron sattuessa antaa sitä miehelle.
b)naisella on hyvä työ eikä hän katso tarvitsevansa miehen omaisuutta.
c) nainen luulee, että he ovat loppuelämänsä yhdessä ja molemmat ovat yhtä köyhiä liittoon astuessaan.
d) mies kiristää naista, jolloin avioehto on koko ajan ollut pätemätön.
Nyt, mies ostaa kahdentoista vuoden liiton aikana perheelleen asunnon, jota aletaan käyttää yhteisenä kotina. Mies vakuuttaa, ettei naisen nimeä tarvita asuntopapereissa, kysehän on yhteisestä kodista. Nainen on hölmö ja asunto tulee vain miehen nimiin.
Sitten tulee avioero.
Mies ilmoittaa että naisen on lähdettävä lapsineen kodista. Se on hänen omistamansa.
Jos nainen määrätään lasten lähivanhemmaksi, ehto on ihan selvästi kohtuuton. Nainen ei olisi koskaan suostunut tuollaiseen sopimukseen, jos olisi tiennyt, että mies jättää hänet ja lapset ja häätää heidät pois yhteisestä kodista.
Voi jopa veikata, että mies on suunnitellut koko jutun, ja tehnyt omaisuusjärjestelyjä sitä varten, että aikoo jättää perheensä. Tämä taas on petos. Ei tuollainen sopimus pätisi missään yksityisten välisessä kaupassakaan.
Nainen ei siis saa puolta miehen omaisuudesta, mutta varmasti mies joutuu ainakin naiselle ja lapsille tämän perheen yhteisenä kotina olleen asunnon antamaan ilmaiseen käyttöön. Jos mies tämän lisäksi omistaa muitakin kämppiä, niin ne hän saa pitää todennäköisesti.
Jos mies omistaa asunnon, niin kyllä se nainen siitä kävelemään lähtee.
Kyllä lähtee!!!
Eikö ap ja mies omistanut asunnon puoliksi?
Puutun tuohon pyykkiä pesemällä ja omia lapsia hoitamalla -asiaan.
Ongelmana on se, että ne pyykit ja lapset ovat myös miehen. Avioehto ei voi tarkoittaa, että toisen on hoidettava kotityöt, kun toinen kartuttaa omaisuutta, koska tämä nimenomaan asettaa puolisot eriarvoiseen asemaan ja siihen, että toinen pystyy kartuttamaan omaisuutta toisen heikkoa asemaa hyödyntämällä. Nälkäpalkalla ei Suomessa ketään orjuuteta eli vaikka mies on ansainnut ne varsinaiset tulot, niin lasten hoitaminen ja kotitöiden teko on laskettu naisen työksi. Ilman naista mies ei olisi voinut kartuttaa niitä varsinaisia tuloja vaan hänen olisi pitänyt hankkia lapsille hoitaja ja kotiin kodinhoitaja. Hän olisi joutunut maksamaan ihmisille pyykinpesusta, ruoanlaitosta, siivouksesta, lastenhoidosta, yöherätyksistä, sairaan lapsen viemisestä lääkäriin, neuvolakäynneistä, harrastuksiin viemisistä, vanhempainilloista jne. Tai sitten hän olisi hoitanut ne itse eikä olisi voinut luoda loistokasta uraansa.
Toisin sanoen vanhemmat ovat tasaveroisesti osallistuneet perheen elatukseen hoitamalla kumpikin asioita, joita ilman perhe ei olisi voinut tulla toimeen. Tässä on kohtuullistamisesta kyse. Ei mies voi hankkia viittä lasta ja tehdä kaiken aikaa uraa ja kuvitella, että voi viedä ne urasta saamansa rahat mennessään ja jättää lapset ja lasten äiti tyhjän päälle. Myös miehellä on vastuu niistä lapsista ja avioliitossa elatusvelvollisuus. Naisen ei siis ole tarvinnut maksaa asumistaan eikä ruokaansa pyykkäämällä, koska avioliitossa on elatusvelvollisuus.
Avioehto taas on tässä tilanteessa kohtuuton, koska mies pystyy rikastumaan sen avulla, naista se vain sortaa. Ei, ap ei saa asuntoa omakseen. Ei, ap ei saa miehen palkkatuloja itselleen. Mutta ei hän tyhjän päällekään jää vaan saa korvausta 10 vuoden palkattomasta työstä perheensä hyväksi.
Ajattele asian valoisaa puolta. Pääsit eroon moisesta ukosta. Kohta on sama tilanne sen nykyisenkin kanssa. Miten helvetissä joku nainen, vieläpä nuori, suostuu lisääntymään ukon kanssa jolla on jo ennestään viisi mukulaa ja heittänyt entisen akan ulos? Luulisi hälytyskellojen soivan.
Ei muuta kuin oikeusavustajan luo (saat sen varmaan ilmaiseksi) ja haet avioehdon kohtuullistamista, kiskot elarit tappiin ja sitä rataa.
Ja hae opiskelemaan/töihin että pääset omavaraiseksi, lapsetkin noin isoja jo.
Vierailija kirjoitti:
Eikö ap ja mies omistanut asunnon puoliksi?
Puutun tuohon pyykkiä pesemällä ja omia lapsia hoitamalla -asiaan.
Ongelmana on se, että ne pyykit ja lapset ovat myös miehen. Avioehto ei voi tarkoittaa, että toisen on hoidettava kotityöt, kun toinen kartuttaa omaisuutta, koska tämä nimenomaan asettaa puolisot eriarvoiseen asemaan ja siihen, että toinen pystyy kartuttamaan omaisuutta toisen heikkoa asemaa hyödyntämällä. Nälkäpalkalla ei Suomessa ketään orjuuteta eli vaikka mies on ansainnut ne varsinaiset tulot, niin lasten hoitaminen ja kotitöiden teko on laskettu naisen työksi. Ilman naista mies ei olisi voinut kartuttaa niitä varsinaisia tuloja vaan hänen olisi pitänyt hankkia lapsille hoitaja ja kotiin kodinhoitaja. Hän olisi joutunut maksamaan ihmisille pyykinpesusta, ruoanlaitosta, siivouksesta, lastenhoidosta, yöherätyksistä, sairaan lapsen viemisestä lääkäriin, neuvolakäynneistä, harrastuksiin viemisistä, vanhempainilloista jne. Tai sitten hän olisi hoitanut ne itse eikä olisi voinut luoda loistokasta uraansa.
Toisin sanoen vanhemmat ovat tasaveroisesti osallistuneet perheen elatukseen hoitamalla kumpikin asioita, joita ilman perhe ei olisi voinut tulla toimeen. Tässä on kohtuullistamisesta kyse. Ei mies voi hankkia viittä lasta ja tehdä kaiken aikaa uraa ja kuvitella, että voi viedä ne urasta saamansa rahat mennessään ja jättää lapset ja lasten äiti tyhjän päälle. Myös miehellä on vastuu niistä lapsista ja avioliitossa elatusvelvollisuus. Naisen ei siis ole tarvinnut maksaa asumistaan eikä ruokaansa pyykkäämällä, koska avioliitossa on elatusvelvollisuus.
Avioehto taas on tässä tilanteessa kohtuuton, koska mies pystyy rikastumaan sen avulla, naista se vain sortaa. Ei, ap ei saa asuntoa omakseen. Ei, ap ei saa miehen palkkatuloja itselleen. Mutta ei hän tyhjän päällekään jää vaan saa korvausta 10 vuoden palkattomasta työstä perheensä hyväksi.
Miten mies pystyy rikastumaan ja kartuttamaan omaisuuttaan työssäkäymällä, jos hän käyttää palkkatulonsa perheensä elatukseen ja töiden jälkeen vielä avustaa kotitöissä? Mikä tässä on epäreilua ja toisen sortamista, josta kuuluisi saada hyvitystä?
Vierailija kirjoitti:
Eikö ap ja mies omistanut asunnon puoliksi?
Puutun tuohon pyykkiä pesemällä ja omia lapsia hoitamalla -asiaan.
Ongelmana on se, että ne pyykit ja lapset ovat myös miehen. Avioehto ei voi tarkoittaa, että toisen on hoidettava kotityöt, kun toinen kartuttaa omaisuutta, koska tämä nimenomaan asettaa puolisot eriarvoiseen asemaan ja siihen, että toinen pystyy kartuttamaan omaisuutta toisen heikkoa asemaa hyödyntämällä. Nälkäpalkalla ei Suomessa ketään orjuuteta eli vaikka mies on ansainnut ne varsinaiset tulot, niin lasten hoitaminen ja kotitöiden teko on laskettu naisen työksi. Ilman naista mies ei olisi voinut kartuttaa niitä varsinaisia tuloja vaan hänen olisi pitänyt hankkia lapsille hoitaja ja kotiin kodinhoitaja. Hän olisi joutunut maksamaan ihmisille pyykinpesusta, ruoanlaitosta, siivouksesta, lastenhoidosta, yöherätyksistä, sairaan lapsen viemisestä lääkäriin, neuvolakäynneistä, harrastuksiin viemisistä, vanhempainilloista jne. Tai sitten hän olisi hoitanut ne itse eikä olisi voinut luoda loistokasta uraansa.
Toisin sanoen vanhemmat ovat tasaveroisesti osallistuneet perheen elatukseen hoitamalla kumpikin asioita, joita ilman perhe ei olisi voinut tulla toimeen. Tässä on kohtuullistamisesta kyse. Ei mies voi hankkia viittä lasta ja tehdä kaiken aikaa uraa ja kuvitella, että voi viedä ne urasta saamansa rahat mennessään ja jättää lapset ja lasten äiti tyhjän päälle. Myös miehellä on vastuu niistä lapsista ja avioliitossa elatusvelvollisuus. Naisen ei siis ole tarvinnut maksaa asumistaan eikä ruokaansa pyykkäämällä, koska avioliitossa on elatusvelvollisuus.
Avioehto taas on tässä tilanteessa kohtuuton, koska mies pystyy rikastumaan sen avulla, naista se vain sortaa. Ei, ap ei saa asuntoa omakseen. Ei, ap ei saa miehen palkkatuloja itselleen. Mutta ei hän tyhjän päällekään jää vaan saa korvausta 10 vuoden palkattomasta työstä perheensä hyväksi.
Onko tässsä nyt kaikki vastuu miehellä?
Avioliitto on aikansa elänyt ja taloudellinen riski molemmille, kun nykyään erotaankin vielä niin paljon. Avoliitossa asiat näiltä osin paremmin.
Vierailija kirjoitti:
Vahingon ilo on iloa puhtaimmillaan. :)
TODELLAKIN !
Vaan kylläpä tulikin sellainen lämmin ja pörröinen olo, kun luki tuon jutun jossa itsensä monistaja ja vänkyti vänkyti-avioliittoon haluaja on ottanut kipeää kunnolla. Se on oikein tuollaisille :).
En kyllä itse jäisi parisuhteeseen jossa seksiä saa harvoin.. Itse vaatisin seksiä jokatoinen päivä.
Sinkkuna on parempi elää koska naiset pihtaavat ennemmin tai myöhemmin.
Jännä ettei voi etes handjobeja antaa kun sekin riittäisi.
Tilanteesi ilahduttaa minua suuresti :D
Tai no onhan nuo elarit aika kohtuuttoman suuret :(
Hirveä paikka.
Lapset joutuvat omasta kodistaan pois ha siellä uusi raskaana oleva tytsy.
Lapset sitten vierailevat omassa kodissaan.
Saunan taakse tuollainen mies.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämän tarinan opetus ole pikemminkin: älä uhraa toimeentuloasi jäämällä kotiin, jos toinenkaan ei niin tee
Joo ei väliä vaikka lapset joutuu jo heti 9kk iässä olee päivät pitkät hoidossa. Huoh. Nykyajan tasa-arvon kärsijöinä ovat lapset.
Vierailija kirjoitti:
Miksi ylipäätään mennä naimisiin ja miksi hankkia monta lasta? Tuskin ap on ihan viaton ja syytön tapahtumien kulkuun ja eroon. Olen itse myös jättänyt vaimoni, kun minua alettiin pitämään miehenä, jolle voi käyttäytyä lasten hankinnan jälkeen miten haluaa. Kyllä sitä alkuun oltiin niin mielin kielin, mutta heti kun häät oli pidetty ja toinen lapsi saatu, niin tyyli muuttui. Onneksi oli avioehto ja emäntä sai lähteä tyhjin käsin.
Onneksi olkoon !
Olet hieno mies, teit kyllä juuri niin kuin pitääkin. Ex-muijasi on saanut juurikin sen minkä ansaitsee ja sille, kuten kaikille naisille, kuuluukin. Joka ikinen akka joka suunnittelee lähtöä liitosta, joutaa lähteäkkin tyhjin käsin että oppii olemaan. Sinun kaltaisia miehiä suomessa pitäisi olla kaikkien.
Mielenkiintoinen keskustelu. Ap:n tapaus on todella ikävä. Jotenkin tulee vaan mieleen, että eikö hän ole huomannut pitää varaansa vuosien varrella. Eihän se helppoa ole lähteä vaatimaan, jos toista rakastaa ja uskoo yhteiseen tulevaisuuteen loppuun saakka.
Itsekkin eronneena voin sanoa, että harvemmin syyt johtuvat yksistään toisesta. Omaan kohtaloonsa jokainen on itse vaikuttanut omilla tekemisillään tai tekemättä jättämisillään. Jokaisen parin pitäisi pystyä sopimaan ennen avioitumistaan miten toimitaan eri asioissa ja tilanteissa. Nykyään lakimiehet suosittelevatkin avioehdon tekemistä, jonka lisäksi vielä erillisen sopimuksen tekemistä siitä, kuinka menetellään avioeron sattuessa. Monelta riidalta ja tuskalta näin säästyttäisiin, kun kaikki olisi ennakkoon ilman tunnekuohuja sovittu.