Typerien ja nolojen kysymysten ketju---Kysy mitä vain, muut vastaavat ilman veetuilua.

Onko autoissa, joissa on ratti oikealla puolella suuntavilkun kytkin kuljettajan oikealla puolella eli vastakkaisella puolella kuin autoissa, joissa ratti on vasemmalla? Nimittäin jos se olisi näissäkin vasemmalla, apumiehen paikalla istuvahan pääsisi helpommin koskemaan siihen. Entä kun enemmistö ihmisistä on oikeakätisiä, mutta näissä autoissahan vaihteisto jää vasemmalle puolelle ja vaihteita joutuu käsittelemään vasemmalla kädellä, onko niiden käsitteleminen hankalampaa, jos on oikeakätinen?

Vierailija kirjoitti:

Miten paperisilppurin silppu pitäisi hävittää, irtonaisena paperinkeräykseen vai esim. muovipussissa? Tarkoituksena olisi silputa isompi määrä vanhoja laskuja ja muita papereita.

Paperisilppuriroska on sekajätettä eli ei siis missään tapauksessa paperinkeräykseen! Paperinkeräysastiaan laitettu paperisilppu pilaa koko erän keräysmassaa.

Muovipussissa sekajätteeseen siis.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten paperisilppurin silppu pitäisi hävittää, irtonaisena paperinkeräykseen vai esim. muovipussissa? Tarkoituksena olisi silputa isompi määrä vanhoja laskuja ja muita papereita.

Paperisilppuriroska on sekajätettä eli ei siis missään tapauksessa paperinkeräykseen! Paperinkeräysastiaan laitettu paperisilppu pilaa koko erän keräysmassaa.

Muovipussissa sekajätteeseen siis.

Miten paperi muuttuu silppuamisen jälkeen sekajätteeksi? Kokonaisenahan paperi kuuluu nimenomaan paperinkeräykseen. Muuttaako suikalointi sen koostumusta vai mistä on kyse? En ihan oikeasti ymmärrä tätä eroa.

Miksi joidenkin keskustelujen otsikon vieressä on tuo oranssi liekin muotoinen merkki?

Pääsivätkö Onnenpyörään kilpailemaan vain 18 vuotta täyttäneet? Muistan, että Onnenruuduissa, jota esiteltiin muutamana kesänä Onnenpyörän kesätauon aikana, oli kerran kilpailemassa joku 16-vuotias. Päättelin hänen olevan tuonikäinen, koska muistan, että hän sanoi päättävänsä lauantaina peruskoulun. Eli ohjelma oli siis kuvattu kesän kynnyksellä ja esitettiin kesäkuun puolella. Ihmettelen vain, että miksi siihen ohjelmaan pääsi alle 18-vuotiaana, jos ei Onnenpyörään päässyt. Mutta en siis kuitenkaan ole varma tuosta Onnenpyörän ikärajasta, mutta minulle sanottiin, että siihen pääsisivät vain täysi-ikäiset, mutta se ei koskaan selvinnyt minulle aivan varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Miksi joidenkin keskustelujen otsikon vieressä on tuo oranssi liekin muotoinen merkki?

Se tarkoittaa, että kyseiseen ketjuun on tullut vastauksia tiuhaan tahtiin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi joidenkin keskustelujen otsikon vieressä on tuo oranssi liekin muotoinen merkki?

Suosituimmat. Vilkas ketju, oikealla ruudussa näkyy uusimmat ja suosituimmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten paperisilppurin silppu pitäisi hävittää, irtonaisena paperinkeräykseen vai esim. muovipussissa? Tarkoituksena olisi silputa isompi määrä vanhoja laskuja ja muita papereita.

Paperisilppuriroska on sekajätettä eli ei siis missään tapauksessa paperinkeräykseen! Paperinkeräysastiaan laitettu paperisilppu pilaa koko erän keräysmassaa.

Muovipussissa sekajätteeseen siis.

Tämä on osittain virheellistä tietoa.

Käsin tai silppurissa silputtua paperia voi laittaa pieniä määriä, n. pari muovikassillista kerrallaan paperinkeräysastiaan. Ei muovikasseja paperiastiaan!

Näin kertoo https://www.phj.fi/asukkaat/lajitteluohjeet/paperi

Vierailija kirjoitti:

Miksi joidenkin keskustelujen otsikon vieressä on tuo oranssi liekin muotoinen merkki?

Se tarkoittaa, että keskustelu siinä ketjussa käy sillä hetkellä "kuumana". Toisin sanoen ketjuun tulee sillä hetkellä viestejä tiheään tahtiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten paperisilppurin silppu pitäisi hävittää, irtonaisena paperinkeräykseen vai esim. muovipussissa? Tarkoituksena olisi silputa isompi määrä vanhoja laskuja ja muita papereita.

Paperisilppuriroska on sekajätettä eli ei siis missään tapauksessa paperinkeräykseen! Paperinkeräysastiaan laitettu paperisilppu pilaa koko erän keräysmassaa.

Muovipussissa sekajätteeseen siis.

Miten paperi muuttuu silppuamisen jälkeen sekajätteeksi? Kokonaisenahan paperi kuuluu nimenomaan paperinkeräykseen. Muuttaako suikalointi sen koostumusta vai mistä on kyse? En ihan oikeasti ymmärrä tätä eroa.

En muista enää kunnolla syytä, mutta näin minulle aikoinaan kerrottiin Lassila & Tikanojalta, kun soitin ja kysyin asiaa. Meillä oli duunissa siivooja jättänyt todella veemäisen lapun paperinkeräyslaatikon päälle, kun tyhjensimme silppurin aina sinne ja sen takia sitten ja kysyin. Kyse oli jotenkin siitä, että silppua sisältävää massaa ei voida paalata tai jotain.

Yksi kaverini oli hiljattain soittanut oman taloyhtiönsä jätteiden huollosta vastaavaan firmaan ja sieltä oli sanottu samaa eli ei paperisilppua paperinkeräykseen.

Voiko mitään pahaa huijausta tapahtua, jos antaa tilinumeronsa ventovieraalle?

Miksi Ruusun aika -sarjassa Marja Ruususen sisaren perhettä sanotaan entisiksi köyhiksi? Eivät he kylläkään mitään mahdottoman rikkaitakaan taida olla. Entä miksi Marjan sisar sanoo yhdessä jaksossa, että kirjolohi ei ole kala vaan broileri. Hän myös aikoo sanoa, miksi kirjolohi on broileri, mutta selitys jää kesken.

Vierailija kirjoitti:

Voiko mitään pahaa huijausta tapahtua, jos antaa tilinumeronsa ventovieraalle?

Tilinumeron saaja voi onnistua tyhjentämään koko tilisi. Tästä on poliisi varoittanut.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse heiluttaa. Riittää että olet pysäkillä ja sinulla on lippu.

Tarvitsee heiluttaa. Ajavat ohi jos kukaan ei ole jäämässä pois.

Vierailija kirjoitti:

Koda kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koda kirjoitti:

Selittäisikö joku ihan selkeästi, mitä tarkoittaa laulamisesta puhuttaessa fraseeraus. Olen ymmärtänyt, että sävelmät, nuotit ja laulajan ääni fraseeraavat (tai siis pannaan fraseeraamaan) mutta mitä se tarkalleen sanoen on? Liittyykö siihen sanarytmi lauluissa yms. Voidaanko erilaisista fraseerauksista puhua nimenomaan erottaen laulut ja laulajat?

Wikipediasta löytyi aika selkeä määritelmä: Fraseeraus tarkoittaa musiikissa esittäjän jo olemassa olevalle melodialle tekemää rytmistä muuntelua. Fraseeraamalla esittäjä värittää esittämäänsä teosta oman näkemyksensä mukaiseksi ja ottaa näin vapauden luoda oman tulkintansa esitettävästä kappaleesta.

Käytännössä siis niin, että laulaja ei laula pilkulleen niin kuin nuotteihin on merkitty, vaan vaihtelee nuottien pituutta oman tulkintansa mukaisesti. Tämä tekee lauletusta kappaleesta "elävämmän" kuin pelkkä mekaaninen nuottien toistaminen. Fraseeraus tuo tekstiin ja/tai musiikkiin sävyjä ja tunnetta, jotka lisäävät sanojen ja/tai musiikillisen tarinan uskottavuutta ja aitoutta. 

Lauluja ei voi erottaa fraseerauksen perusteella, sillä saman laulun voi fraseerata eri tavoin. Joillakin laulajilla on tunnistettavissa oleva tapa fraseerata, mutta sen avulla on melko vaikea erottaa laulajia toisistaan. Fraseeraukseen kun vaikuttaa laulajan oman näkemyksen lisäksi myös tietylle tyylille ominaiset tulkintakeinot. Myös soittimilla on mahdollista fraseerata, joten kyse ei ole pelkästään laulumusiikkiin liittyvästä asiasta.

 

Kiitos!

Tässä varmaankin tarkoitetaan myös sitä, että nuottien pituuden lisäksi esittäjä voi fraseerata (mistä tämä sana tulee?) sävyillä. Tarkoitan, että jos on vaikka merkitty hiljaisesti piano, niin jos esittäjä fraseeraa niin hän voi valita laulaa piano pianissimo, jos haluaa esim. huomion tähän kohtaan.

Alkaa selvitä tämäkin. Minua on sekoittanut tämä rytmin, laulajan ja soitinten sekamelska fraseerauksesta puhuttaessa. Kuorohan voi myös fraseerata tietyillä kohdilla, mutta se on kuoronjohtajan päätös?

Yritän vielä selventää asiaa. Fraseeraus viittaa nimen omaan rytmin muunteluun sekä melodian ja sävelten painotuksiin. Painotuksella tarkoitan esimerkiksi, että yksi-kaksi-kolme, sanottaisiinkin yk-si-kak-si-kol-me, painotus viimeisellä tavulla (vaikea demonstroida, kun ei saa ääntä mukaan :D).

Voimakkuuden vaihteluita kutsutaan yleensä tulkinnaksi. Sehän on suhteellista, miten voimakas vaikkapa ohjeeksi annettu piano on. Soittaja/laulaja voi tällöin tulkita sen haluamallaan hiljaisuuden asteella. Tulkinnassa voi luonnollisesti ottaa vapauksia, vaikka mainitsemallasi piano-pianissimo-tavalla. Tulkinta kattaa toki paljon muutakin kuin voimakkuuden, muun muassa tuon fraseerauksen, äänensävyn jne.

Yksinkertaistettuna: Rytmi on se, mitä fraseerataa (=muunnellaan). Laulaja on se, joka fraseeraa. Sointin taasen se, mikä toteuttaa soittajan suorittaman fraseerauksen. 

Kuoron sekä orkesterin kohdalla fraseeraus on yhdistelmä nuotteihin kirjoitettuja ohjeita (esimerkiksi, kun nuotissa lukee staccato, soitetaan/lauletaan nuotit terävästi eroteltuina) sekä johtajan tulkintaa (esimerkiksi, kuinka voimakkaasti staccato toteutetaan tai kuinka hiljainen on piano).

Sitä en varmaksi tiedä, mistä sana fraseerata tulee. Olettaisin sen olevan johdannainen sanasta fraasi, jolloin verbimuoto olisi fraasittaa ja tämän teon toteuttaminen fraasittamista/fraseeraamista.Toivottavasti sekavahko selitys avasi asiaa :) 

Kyllä avasi. Kiitokset siitä.

Mua on vuositolkulla häirinnyt tämä fraseerauksesta milloin mitenkin puhuminen. Nyt alkaa olla klaaraantua. Kiitokset vielä!

Mikä tarkkaan ottaen on "limerick" - johonkin vitsin tyyppiseen se viittaa, mutta sille harvoin näkee esim. tekstityksissä tarkkaa suomennosta.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tarkkaan ottaen on "limerick" - johonkin vitsin tyyppiseen se viittaa, mutta sille harvoin näkee esim. tekstityksissä tarkkaa suomennosta.

Wikipedia on tässäkin luotettava apu:

Limerikki (engl. limerick) on viisisäkeinen pilailuruno, jonka ensimmäinen säe päättyy tavallisesti paikannimeen ja jonka viimeinen säe sisältää yllättävän, usein kaksimielisen kärjistyksen.[1]

Perinteisessä limerikissä ensimmäinen, toinen ja viimeinen säe rakentuvat kolmesta anapesti-runojalasta (lyhyt-lyhyt-pitkä), kolmas ja neljäs kahdesta. Loppusoinnut ovat muotoa A-A-B-B-A, jossa

ensimmäinen A esittelee runon subjektin – usein tämä säe päättyy johonkin paikannimeen

toinen A esittelee jonkun subjektiin liittyvän attribuutin

ensimmäinen B esittelee subjektiin liittyvän predikaatin määreineen

toinen B esittelee, mitä siihen liittyi

kolmas A kertoo lopulta lopputuloksen – usein koomisessa tai sarkastisessa valossa.

Vaikka termi limerick esiintyi ensimmäisen kerran 1896 runossa, joka liittyi Limerickin kaupunkiin, on runomuodon tunnustettu isä Edward Lear, jonka lastenkirja Book of Nonsense (suom. Hölynpölykirja) julkaistiin vuonna 1846. Runomuoto on kuitenkin tunnettu jo 1300-luvulta saakka.

Limerikkejä käytetään usein ironian, satiirin tai parodian tehokeinoina tai asioiden muistamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko mitään pahaa huijausta tapahtua, jos antaa tilinumeronsa ventovieraalle?

Tilinumeron saaja voi onnistua tyhjentämään koko tilisi. Tästä on poliisi varoittanut.

Tähän väitteeseen kyllä kuulusin mielelläni perusteluita. Esim monilla firmoillaontilinro ihan www sivuilla jaossa laskutuksen mahdollistamiseksi. Joten mitrn prlkällä tilinumerolla voidaan tehdä yhtään mitään luvatonta?

Vierailija kirjoitti:

Saavatko kuninkaalliset metsästää nuorempina kuin tavallinen kansa? Kun eikö ainakin Suomessa ole niin, että metsästää saa vasta 15-vuotiaana? Muistan lukeneeni lehdestä sen jälkeen, kun prinsessa Diana oli kuollut, eli syksyllä 1997, että prinssi William oli ampunut ensimmäisen hirvensä muistaakseni reilu vuosi ennen Dianan kuolemaa, eli alle 15-vuotiaana. William oli Dianan kuollessa 15-vuotias. Muistan myös lukeneeni, että Harry oli ampunut ainakin lintuja, ja hänhän oli vielä nuorempi. Sisareni sanoi tähän, että syy on se, että he ovat kuninkaallisia. Olimme sisareni kanssa tuolloin ala-asteikäisiä.

Suomessa ei ole alaikärajaa metsästykseen - huoltajan välittömässä valvonnassa, vai mikä se sanamuoto onkaan. Ja kuninkaallisia meillä ei olekaan. Erään metsästyslehden kymppikerhossa on paljonkin hirvenkaatajia, joiden ikä on vähemmän kuin sarvien piikkimäärä.

Käytännössä lukutaito rajoittaa laillista metsästystä, sillä lapsellakin pitää olla suoritettuna metsästäjätutkinto. Se on sen verran vaativa, että harva alle kymmenvuotias selviää siitä hyväksytysti. Ampumakoe on sen sijaan nykyään lastenleikkiä, kun saa ampua tuelta. Ei tarvita enää kokoa eikä voimaa niin kuin ennen, kun piti ampua "juoksevaa" hirveä ilman tukea. Siitä kokeesta ei ihan kakarat selvinneet, kun eivät jaksaneet edes pitää asetta tarpeeksi kauan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voiko mitään pahaa huijausta tapahtua, jos antaa tilinumeronsa ventovieraalle?

Tilinumeron saaja voi onnistua tyhjentämään koko tilisi. Tästä on poliisi varoittanut.

Pelkällä tilinumerolla ei tiliä tyhjäksi saa. Ethän itsekään ota rahaa tililtäsi tilinumeroa käyttäen. Sen sijaan nettipankkitunnuksia tai pankkikortin tunnuslukua ei koskaan pidä antaa kenellekään. Niiden avulla tilin saa tyhjennettyä kevyesti.

Toisaalta en kyllä näe yhtään syytä, miksi tilinumero pitäisi antaa ventovieraalle. Tai no, onhan esimerkiksi palkanlaskija usein itselle vieras henkilö ja hänelle annetaan tilinumero palkanmaksua varten.