Joka arkipäivä töissä 8-16 plus työmatkoihin 2 tuntia. Elämä menee töissä ja kotitöissä!

Vierailija kirjoitti:

Herään aamuisin klo 6, vien koiran ulos, juon kahvit ja lähden töihin klo 7. Pääsen töistä klo 16, ajan kotiin, haen yleensä lapset päiväkodista, teen ruuan, syödään, teen kotitöitä, vietän vähän aikaa lasten ja miehen kanssa, iltapuuhat ja nukkumaan. Elämä keskittyy viikonloppuihin. Olen niin väsynyt koko rumbaan. Liikuntaa ehdin harrastaa vain viikonloppuisin. Sain lahjaksi paketin pt:lle, joka lisäsi ohjelmaan yhden aamulenkin viikossa ja kaksi kuntosalikäyntiä/kiertoharjoittelua. Eipä ole ollut aikaa toteuttaa. Olen saanut käytyä salilla kerran viikossa plus urheillut viikonloppuisin. Ei riitä aika enkä jaksa. Hauskin kommentti oli, että tv:n edessä voisin samalla tehdä lihaskuntoliikkeitä (esim. kyykkyä tai vatsalihaksia) ja venytellä. En ehdi edes katsoa telkkua, ja ne leffat, joita katson, tulee myöhään. Onko muilla samoja ongelmia? Haluaisin viettää laadukkaampaa arkea ja päästä parempaan kuntoon sekä tehdä lasten kanssa kivoja juttuja (esim. käydä uimahallissa) muulloinkin kuin viikonloppuisin, mutta onko se mahdotonta, kun työ syö niin suuren osan ajasta?

Joka päivä töissä 8-16 ja työmatkoihin 4h (2h/suunta)

Sulla jää sentään 2h päivässä enemmän kuin mulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Ja työntekoa vielä pidetään jonain ihmisen elämän kantavana voimana. Minun elämänlaatuni oli parasta silloin, kun olin miehen mukana työkomennuksella kotirouvana. Oli aikaa harrastaa ja tehdä kaikkea mielekästä. Lähes aina oli levännyt olo ja hyvä mieli.

Ja mun elämänlaatu oli surkeinta expatin kotirouvana. Jaksoin muutaman kuukauden toimettomuutta ja harrastamista, sitten hankin ensin osa-aikaisen etätyön ja myöhemmin kokopäiväduunin. Nyt asutaan komennusmaassa pysyvästi. Jännää, miten me ollaankin erilaisia...

Tosi jännää. Ainakin viisivuotiaan mielestä.

Helppo sanoa, että muuta lähemmäs työpaikkaa, mutta me teimme sen. Möimme talon Kirkkonummella ja ostimme alle 100 neliöisen kerrostaloasunnon Meilahdesta. Nyt kävelen töihin 10 minuuttia, lasten koulut ovat melkein kotikorttelissa, harrastuksiin lapset menevät omatoimisesti.

Elämänlaatu parani kovasti, kaikki on lähellä, autoa ei käytetä viikkokausiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Herään aamuisin klo 6, vien koiran ulos, juon kahvit ja lähden töihin klo 7. Pääsen töistä klo 16, ajan kotiin, haen yleensä lapset päiväkodista, teen ruuan, syödään, teen kotitöitä, vietän vähän aikaa lasten ja miehen kanssa, iltapuuhat ja nukkumaan. Elämä keskittyy viikonloppuihin. Olen niin väsynyt koko rumbaan. Liikuntaa ehdin harrastaa vain viikonloppuisin. Sain lahjaksi paketin pt:lle, joka lisäsi ohjelmaan yhden aamulenkin viikossa ja kaksi kuntosalikäyntiä/kiertoharjoittelua. Eipä ole ollut aikaa toteuttaa. Olen saanut käytyä salilla kerran viikossa plus urheillut viikonloppuisin. Ei riitä aika enkä jaksa. Hauskin kommentti oli, että tv:n edessä voisin samalla tehdä lihaskuntoliikkeitä (esim. kyykkyä tai vatsalihaksia) ja venytellä. En ehdi edes katsoa telkkua, ja ne leffat, joita katson, tulee myöhään. Onko muilla samoja ongelmia? Haluaisin viettää laadukkaampaa arkea ja päästä parempaan kuntoon sekä tehdä lasten kanssa kivoja juttuja (esim. käydä uimahallissa) muulloinkin kuin viikonloppuisin, mutta onko se mahdotonta, kun työ syö niin suuren osan ajasta?

Etkö voi lenkittää koiraa juosten?

Voisitko pyöräillä työmatkat, vaikka menisi kauemmin aikaa niin saisi liikunnat kuitattua samalla. Nyt vietät 2h autossa tekemättä mitään, ihan hukkaan heitettyä aikaa.

Tunnin työmatka autolla voi tarkoittaa esimerkiksi 60 km matkassa. Voi olla, että aloittaja ei jaksa pyöräillä 120 km päivässä, vaikka moottoritien vierellä kulkisi pyörätie. Kaiki eivät myöskään voi mennä hikisenä työpaikalle. Kyllästyttää tämä pyöräfanaatikkojen utopinen helppousteoria, siksi sivuhuomautus.

Jos töihin on pitkä matka, voisi ajaa autolla parin kilometrin päähän työpaikasta ja vaihtaa siinä auton polkupyörään. Tähän tietysti vaaditaan, että sopivalla etäisyydellä työpaikasta on paikka, johon voi jättää auton päiväksi ja pyörän yöksi. Tai sitten kävellä/juosta loppumatkan. Sama iltapäivällä toiseen suuntaan. Kevyempää liikuntaa (kuten kävely) siinä tapauksessa, että ei voi mennä hikisenä töihin.

Vierailija kirjoitti:

Olet viiden jälkeen kotona, joten onhan siinä viitisen tuntia aikaa ennen nukkumaanmenoa. Mihin ne tunnit menee, jotakin turhaa siinä varmasti on. Ei parin lapsen perheessä mene viittä tuntia kotitöihin kahdelta aikuiselta. Kuinka pitkä on työmatka, voiko sen kulkea esim pyörällä?

Koira pitää varmaan ulkoiluttaa illallakin? Kaupassakin käydä? Ostaa bensaa siihen 2 tunnin työmatkaan jos autolla?

Ihan sama ongelma mulla. Luulin että helpottaa kun lapsi muutti kotoa pois. Ei helpota. Taisin saada siitä lapsesta jopa enemmän energiaa kun se vei. Etsin koko ajan töitä lähempää kotoa. Ja nyt olen tajunnut ryhtyä hakemaan myös osa-aikatöitä, kun laskin kuinka paljon aikaa ja rahaa ja voimia työmatkat vie.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet viiden jälkeen kotona, joten onhan siinä viitisen tuntia aikaa ennen nukkumaanmenoa. Mihin ne tunnit menee, jotakin turhaa siinä varmasti on. Ei parin lapsen perheessä mene viittä tuntia kotitöihin kahdelta aikuiselta. Kuinka pitkä on työmatka, voiko sen kulkea esim pyörällä?

Koira pitää varmaan ulkoiluttaa illallakin? Kaupassakin käydä? Ostaa bensaa siihen 2 tunnin työmatkaan

Koiran ulkoilutus on liikuntaa jota ap väitti ettei ehdi harrastaa, kaupassa voi käydä kerran viikossa, ja tankkaamassa myös, max kaksi kertaa. Nämä ei vielä selitä mihin se viisi tuntia joka ikinen päivä hukkuu. Lisäksi perheessä oli myös toinen aikuinen, ap ei ole yh.

Olisiko sulla mahdollisuus tehdä etätöitä? Mä säästän 10 tuntia viikossa ihan sillä, että teen töitä kotona. Tietenkään kaikissa ammateissa tämä ei onnistu.

Tein ennen kolmivuorotyötä, päivät 7-10h ja matkat 2h per suunta. Löysin lähenpää paikan huomattavasti vöhemmillä tunneilla ja aukioloajat olivat todella suppeat. Nyt matkan noin puolituntia, työpäivä 5,5-6h. Ah on aikaa olla lasten kanssa.

Toki näkyy palkassa ja rajusti koska olen ravintola-alalla ja tässä uudessa paikassa ei tule mitään lisiä aukioloaikojen takia ja tunteja on vähemmän. Näkyy myös asumistuessa.

Jos en olisi paikaan vaihtanut olisin vetänyt itseni hirteen koska elämäksi sitä edellistä ei voinut kutsua, ehkä ehti käymään suihkussa ja vähän nukkua ja sitten taas menossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jep. Ja työntekoa vielä pidetään jonain ihmisen elämän kantavana voimana. Minun elämänlaatuni oli parasta silloin, kun olin miehen mukana työkomennuksella kotirouvana. Oli aikaa harrastaa ja tehdä kaikkea mielekästä. Lähes aina oli levännyt olo ja hyvä mieli.

Ja mun elämänlaatu oli surkeinta expatin kotirouvana. Jaksoin muutaman kuukauden toimettomuutta ja harrastamista, sitten hankin ensin osa-aikaisen etätyön ja myöhemmin kokopäiväduunin. Nyt asutaan komennusmaassa pysyvästi. Jännää, miten me ollaankin erilaisia...

Sori ot, mutta ai että mua ärsyttää koko expat-sana.

Kun valkoinen ihminen (yleensä kai englanninkielinen) muuttaa toiseen maahan paremman työn perässä = expat. Kun värillinen ihminen tekee saman = maahanmuuttaja, immigrant.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet viiden jälkeen kotona, joten onhan siinä viitisen tuntia aikaa ennen nukkumaanmenoa. Mihin ne tunnit menee, jotakin turhaa siinä varmasti on. Ei parin lapsen perheessä mene viittä tuntia kotitöihin kahdelta aikuiselta. Kuinka pitkä on työmatka, voiko sen kulkea esim pyörällä?

Koira pitää varmaan ulkoiluttaa illallakin? Kaupassakin käydä? Ostaa bensaa siihen 2 tunnin työmatkaan

Koiran ulkoilutus on liikuntaa jota ap väitti ettei ehdi harrastaa, kaupassa voi käydä kerran viikossa, ja tankkaamassa myös, max kaksi kertaa. Nämä ei vielä selitä mihin se viisi tuntia joka ikinen päivä hukkuu. Lisäksi perheessä oli myös toinen aikuinen, ap ei ole yh.

Riippuu koirasta. Mulla on 2 koiraa ja teen 2 lenkkiä kun toinen on energinen vuosikas ja lenkit on hyvin ripeätahtisia ja pitkiä. Toisen kanssa 2km lenkkiin menee tunti sillä köpötyksellä mikä 16-vuotiaasta koirasta irtoaa.

Hommaa kuivaava pesukone. Jokainen laittaa vaatteensa aina suoraan pesukoneeseen. Napsautat sen aamulla ennen töihinlähtöä päälle. Töistä tullessa viikkaat vaatteet kaappeihin.

Hommaa robotti-imuri ja annat sen hurista päivät pitkät pitkin asuntoa, tai vaikka aina yhdessä huoneessa per päivä ja suljet oven niin, ettei koira ole samassa huoneessa (jos et saa koiraa opetettua asumaan imurin kanssa samassa talossa).

Lapset voivat harrastaa jotain sellaista, mihin pääsevät itse kulkemaan (pienet lapset eivät edes tarvitse mitään harrastuksia).

Tehkää miehen kanssa niin, että toinen vie ja toinen hakee säännöllisesti lapset.

Puhu miehelle, sano suoraan, että nykyinen meno ei voi jatkua, koska et jaksa enää elää näin.

Minulla ei ole lapsia ja tuolta tuntuu.

Herään klo 6, käytän koiran ulkona ja käyn suihkussa. Sitten klo 7 bussilla keskustaan, josta ostan aamupalaa ja otan vaihtoyhteyden klo 7:45.

Klo 8:15 jään bussista ja kävelen 6km työpaikalle. Työt alkavat klo 9:15

Pääsen töistä klo 17:45, kävelen bussipysäkille ja ehdin hyvällä tuurilla klo 18:30 lähtevään bussiin.

Klo 19:00 olen taas keskustasta, mutta kaupunginosaan missä asun ei kulje busseja neljän jälkeen. Niinpä kävelen ja olen kotona 19:30, olen aivan rättipuhki ja käyn nukkumaan 21:30.

Vihaan työtäni, olen lastenohjaaja ja en saa työstäni mitään kiitosta, haukkuja ja vaatimuksia vain vanhemmilta. Osa valittaa siitä kun näytän väsyneeltä. Tuntipalkka 7,85€

Onneksi tämä on vain työ opiskelun ohella. En jaksaisi tätä elämää jos kyseessä olisi vakituinen työ.

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole lapsia ja tuolta tuntuu.

Herään klo 6, käytän koiran ulkona ja käyn suihkussa. Sitten klo 7 bussilla keskustaan, josta ostan aamupalaa ja otan vaihtoyhteyden klo 7:45.

Klo 8:15 jään bussista ja kävelen 6km työpaikalle. Työt alkavat klo 9:15

Pääsen töistä klo 17:45, kävelen bussipysäkille ja ehdin hyvällä tuurilla klo 18:30 lähtevään bussiin.

Klo 19:00 olen taas keskustasta, mutta kaupunginosaan missä asun ei kulje busseja neljän jälkeen. Niinpä kävelen ja olen kotona 19:30, olen aivan rättipuhki ja käyn nukkumaan 21:30.

Vihaan työtäni, olen lastenohjaaja ja en saa työstäni mitään kiitosta, haukkuja ja vaatimuksia vain vanhemmilta. Osa valittaa siitä kun näytän väsyneeltä. Tuntipalkka 7,85€

Onneksi tämä on vain työ opiskelun ohella. En jaksaisi tätä elämää jos kyseessä olisi vakituinen työ.

Ainiin ja kesällä minulla ei ole edes viikonloppuvapaita.

Minulla meni työmatkat seuraavasti:

15 min kävellen (ei muuta kulkutapaa), 30 min junalla, 20 min metrolla, 5 min kävellen.

Sama iltapäivällä toiseen suuntaan, mutta koska ylitöistä ei maksettu (enkä niitä tee huvikseni), odottelin sitten kotiin päin junaa sen 30 min ylimääräistä.

Työmatkoihin siis odotusaikoineen 2,5-3 tuntia joka päivä. Samaa viisi päivää viikossa. Elämästä valui hukkaan siis junien myöhästelyistä riippuen 12-15 h joka viikko. Olin stressaantunut, väsynyt ja lihoin kovasti. En halunnut asua peräjunttilassa, joten riitojahan siitä tuli.

Mies halusi pelastaa avioliittomme, joten muutimme kymmenen minuutin metromatkan päähän työpaikastani. Sanomattakin selvää, että takajunttilasta vähän paremmille seuduille muutto on lisännyt liikuntaa, harrastuksia ja yleistä viihtymistä.

Tulos: Laihtunut 18 kiloa (koska työmatkasta säästynyt aika menee kuntoiluun ja harrastuksiin), olen paljon vähemmän stressaantunut ja parisuhde voi paremmin.

Ainoa miinus on se, että asuminen maksaa nykyään enemmän. Pari sataa euroa enemmän ei tunnu missään, kun on muuten  hyvä.

Toisille pitkä työmatka passaa, toisille taas ei lainkaan. Minä kuulun tuohon jälkimmäiseen porukkaan.

Te tienaatte kuitenkin hyvin. Millaisia palkkoja saatte?

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole lapsia ja tuolta tuntuu.

Herään klo 6, käytän koiran ulkona ja käyn suihkussa. Sitten klo 7 bussilla keskustaan, josta ostan aamupalaa ja otan vaihtoyhteyden klo 7:45.

Klo 8:15 jään bussista ja kävelen 6km työpaikalle. Työt alkavat klo 9:15

Pääsen töistä klo 17:45, kävelen bussipysäkille ja ehdin hyvällä tuurilla klo 18:30 lähtevään bussiin.

Klo 19:00 olen taas keskustasta, mutta kaupunginosaan missä asun ei kulje busseja neljän jälkeen. Niinpä kävelen ja olen kotona 19:30, olen aivan rättipuhki ja käyn nukkumaan 21:30.

Vihaan työtäni, olen lastenohjaaja ja en saa työstäni mitään kiitosta, haukkuja ja vaatimuksia vain vanhemmilta. Osa valittaa siitä kun näytän väsyneeltä. Tuntipalkka 7,85€

Onneksi tämä on vain työ opiskelun ohella. En jaksaisi tätä elämää jos kyseessä olisi vakituinen työ.

Onko tuossa bussien kanssa kikkailussa järkeä? Ekan bussin matkan kävelet puoleen tuntiin, eli se on jotain 3km. Lopussa joudut kävelemään 6km. Paljonko matka on yhteensä, eikö se kannattaisi pyöräillä jos kuitenkin joudut päivässä kävelemään 15km?? Pyörällä menisi koko matka paljon nopeammin, ja olisi vähemmän rasittavaa kuin tuollainen kävelymatka!

Eikö miehesi voisi hakea parina päivänä lapset tarhasta ja sinä menet suoraan töistä kuntosalille? Näin itse teen. Syön vain töissä proteiinia ja hiilarit välipalaksi niin on energiaa töiden jälkeen tehdä treenit. Ja miten ihanaa mennä salin saunaan ja sieltä kotiin syömään ja hoitamaan lasten iltapesut yms.

Meillä voi myös salille viedä lapset parkkiin (heillä on siellä valvoja) joten yksi vaihtoehto on ottaa lapset salille mukaan, niin tekee tosi moni.

Kuulostaa myös siltä, että jos koko arki-iltasi menee klo 17-22 kotitöihin ja lastenhoitoon niin ei kuulosta tehokkaalta. Lapsiperheellisen olisi hyvä osata välillä höllätä niistä siisteystasosta. Hyvä ja huolellinen viikkosiivous riittää kerran viikossa , sen lisäksi ottaa vain keittiöstä ja eteisestä tarvittaessa imurilla, joka on noin viiden minuutin homma. Keittiön pöytä ja tasot pidetään puhtaana päivittäin eikä mene aikaa kuin se toiset viisi minuuttia.

Kait sinun miehesi osallistuu myös? Hoitaa lapsia ja antaa ruokaa, siivoaa jäljet? Lopeta se kotiorjana olo, yhdessä hoidatte hommat. Pidä itsestäsi huolta, se että käyt urheilemassa on sinun hyvinvointiasi, ja terveytesi vaalimista. Jaksat parempikuntoisena myös paremmin töissä ja kotona, ja ulkonäkönin kohenee:) Kaikki voittavat!

Itse käyn 2-3 krt salilla, ja kerran juokulenkillä, ja kävelylenkeillä. Työajat ja työmatkat samat, kaksi lasta. Kotityöt ja lastenhoidon jaamme miehen kanssa. Teen etukäteen ruokia sunnuntaisin, esim pakastan osan, ja kyllä meillä eineksiäkin kiiretilanteessa välillä lapset syö, esim purkkihernekeitto on nopea ja helppo kotiruoka kiireessä. Ja meillä on välillä sotkuista, vaikka viikottain siivotaankin. Sellaista se vain on välillä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole lapsia ja tuolta tuntuu.

Herään klo 6, käytän koiran ulkona ja käyn suihkussa. Sitten klo 7 bussilla keskustaan, josta ostan aamupalaa ja otan vaihtoyhteyden klo 7:45.

Klo 8:15 jään bussista ja kävelen 6km työpaikalle. Työt alkavat klo 9:15

Pääsen töistä klo 17:45, kävelen bussipysäkille ja ehdin hyvällä tuurilla klo 18:30 lähtevään bussiin.

Klo 19:00 olen taas keskustasta, mutta kaupunginosaan missä asun ei kulje busseja neljän jälkeen. Niinpä kävelen ja olen kotona 19:30, olen aivan rättipuhki ja käyn nukkumaan 21:30.

Vihaan työtäni, olen lastenohjaaja ja en saa työstäni mitään kiitosta, haukkuja ja vaatimuksia vain vanhemmilta. Osa valittaa siitä kun näytän väsyneeltä. Tuntipalkka 7,85€

Onneksi tämä on vain työ opiskelun ohella. En jaksaisi tätä elämää jos kyseessä olisi vakituinen työ.

Onko tuossa bussien kanssa kikkailussa järkeä? Ekan bussin matkan kävelet puoleen tuntiin, eli se on jotain 3km. Lopussa joudut kävelemään 6km. Paljonko matka on yhteensä, eikö se kannattaisi pyöräillä jos kuitenkin joudut päivässä kävelemään 15km?? Pyörällä menisi koko matka paljon nopeammin, ja olisi vähemmän rasittavaa kuin tuollainen kävelymatka!

Matka on yhteensä 48 km päivässä. En jaksa pyöräillä tuota päivittäin.

Helpota arkeasi niin, ettei arkena tarvitse tehdä ruokaa, käydä ruokakaupassa tai siivota. Pyykit hoidetaan vain viikonloppuisin. Käytännössä niin, että sunnuntaina sinä tai miehesi  teet ylimääräisen ruuan, jota syötte ma ja ti illalliseksi. Keskiviikkona ja torstaina jokin kaupan eines  tai helppo pasta. Perjantaina ulos syömään tai noutoruoka. Kun tulet kotiin työpäivän jälkeen, tee ulkoilulenkki. Ruokakauppakäynnin hoidat kerran viikossa, kaupassakäynti  ei ole rentoutaavaa tai akkuja lataavaa, joten ulkoista se. Siivous joka toinen viikko siivousfirman kautta.  Kannattaa panostaa myös terveelliseen ruokaan, jotta väsymys ei tule iltapäivällä. Esim lounaaksi salaatti ja keitto. Mene ajoissa nukkumaan.

Moni ehdottelee lyhennettyä tyäpäivää, mutta siinä on riskinsä. Jos menetät työsi, ansiosidonnainen lasketaan pienemmistä tuloista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla ei ole lapsia ja tuolta tuntuu.

Herään klo 6, käytän koiran ulkona ja käyn suihkussa. Sitten klo 7 bussilla keskustaan, josta ostan aamupalaa ja otan vaihtoyhteyden klo 7:45.

Klo 8:15 jään bussista ja kävelen 6km työpaikalle. Työt alkavat klo 9:15

Pääsen töistä klo 17:45, kävelen bussipysäkille ja ehdin hyvällä tuurilla klo 18:30 lähtevään bussiin.

Klo 19:00 olen taas keskustasta, mutta kaupunginosaan missä asun ei kulje busseja neljän jälkeen. Niinpä kävelen ja olen kotona 19:30, olen aivan rättipuhki ja käyn nukkumaan 21:30.

Vihaan työtäni, olen lastenohjaaja ja en saa työstäni mitään kiitosta, haukkuja ja vaatimuksia vain vanhemmilta. Osa valittaa siitä kun näytän väsyneeltä. Tuntipalkka 7,85€

Onneksi tämä on vain työ opiskelun ohella. En jaksaisi tätä elämää jos kyseessä olisi vakituinen työ.

Onko tuossa bussien kanssa kikkailussa järkeä? Ekan bussin matkan kävelet puoleen tuntiin, eli se on jotain 3km. Lopussa joudut kävelemään 6km. Paljonko matka on yhteensä, eikö se kannattaisi pyöräillä jos kuitenkin joudut päivässä kävelemään 15km?? Pyörällä menisi koko matka paljon nopeammin, ja olisi vähemmän rasittavaa kuin tuollainen kävelymatka!

Matka on yhteensä 48 km päivässä. En jaksa pyöräillä tuota päivittäin.

Sinuna ihan tosissaan harkitsisin sitä. 24km pyöräilee suht leppoisasti 1.5 tunnissa. Nyt sulla menee melkein 2.5h suuntaansa, ja silti joudut kävelemään 15 km päivittäin. Väitän, että 24km pyöräily suuntaansa on vähemmän rasittavaa, ja säästäisit ainakin 2h aikaa jokaikinen päivä.