Onko kukaan löytänyt elämänsä rakkautta kuten elokuvissa? Esim. Kauppakärryt karkaa ja sitten joku komea mies nappaa ne kiinni
Tai et ylety ottamaan kaupan ylimmältä hyllyltä jotain tuotetta ja sitten joku komea herrasmies tulee auttamaan? Ja sitten vaihdetaankin jo puhelinnumeroita ja siitä se loppuelämän mittainen rakkaustarina saa alkunsa.
Onko kukaan löytänyt elämänkumppaniaan tähän tapaan? Käykö oikeassa elämässä koskaan näin? Vai vainko elokuvissa?
Kommentit (313)
Kävin joskus usein silloisessa lähi koirapuistossa. Myös siellä kävi monia lähitalojen asukkeja. Eräs mies ja nainen tutustuivat kun heidän koiransa ystävystyivät. Asuivat eripuolilla puistoa. Alkoivat sopia näkevänsä siellä useammin ja lopulta alkoivat tapailla ilman koiria treffien merkeissä. Alkoivat seurustella ja muuttivat yhteen toisen heistä asuntoon. Se oli jotenkin söpöä seurata vuosi vierestä heidän suhdettaan ja miten koirat ystävystyivät vaan enemmän kun pääsivät saman katon alle,kunnes muutettiin oman koiran kanssa muualle. Toivottavasti ovat vielä yhdessä ja koirat onnellisia. :) Ilman koiria eivät olisi tavanneet :D
Lento oli ylibuukattu ja minä ja mies (silloin minulle vielä täysin tuntematon ihminen) olimme vapaaehtoisia siirtymään toiselle lennolle. Saimme jotain kuponkeja käytettäväksi lentokentän ravintoloissa ja päädyttiin sitten samaan ravintolaan. Ravintolasta päädyttiin vierekkäisille paikoille lentokoneeseen ja sen lennon jälkeen ei pahemmin olla erossa oltu.
Pelottavan pienestä se rakkaan löytyminen voi olla kiinni.
Yksi tarina alkoi aika mielenkiintoisesti.
Menin hetken mielijohteesta erään ihmisen keikalle, olin hänet aiemmin tvssä nähnyt ja ihastuin miehen ääneen ja siitä miten kohteliaalta ja rauhalliselta hän vaikutti.
No, menin siis hänen keikalleen ystäväni kanssa. Olin kuskina, mutta kävin tilaamassa yhden oluen. Seisoin baaritiskillä, kunnes näin, että kyseinen mies astelee sisään ja kävelee takaa ohitseni. Katsoin häntä silmät pyöreänä, ja hän moikkasi minua ensin.
Keikka alkoi, ja mies vilkuili minua koko ajan ja teki erinäisiä eleitä sekä ilmeitä.
Keikan jälkeen , mies tuli suoraan luokseni ja kysyi mitä kuuluu. Olin aivan, että wtf.
Sen illan ja yön vietin häneen tutustuen.
Kyseinen mies sanoi, että kun olin nähnyt hänet baaritiskillä, olivat silmäni pyärähtäneet samallatavalla kuin hedelmäpelissä.. 😂
Vissiin vähän läpinäkyvää..
No, tapailimme puolivuotta ja se oli siinä..
Sad..So sad. Mutta oli elämäni onnellisinta aikaa.
Tuo on mielestäni kuin elokuvakohtauksesta..
Jos se tuntuu oikealta, tee se.
Nyt äkkiä kaikki ulos ja ottakaa joku nenäliina tms mukaan ja lähtekää johonkin kaupan parkkipaikalle. Sitten vaan päästätte sen viehkeästi irti tuulen vietäväksi. Ehkäpä se lentää suoraan tulevan puolisonne kasvoille. 😁
Vierailija kirjoitti:
Nyt äkkiä kaikki ulos ja ottakaa joku nenäliina tms mukaan ja lähtekää johonkin kaupan parkkipaikalle. Sitten vaan päästätte sen viehkeästi irti tuulen vietäväksi. Ehkäpä se lentää suoraan tulevan puolisonne kasvoille. 😁
Kyllä varmaan joku pervertti haluaakin räkäliinan kasvoilleen :(
Vierailija kirjoitti:
Istuin merenrannalla ja vedestä nousi komea, lihaksikas mies joka katsoi minua kiinteästi silmiin. Tuosta katseesta on nyt kymmenen yhteistä vuotta :-)
Mr. Cthulhu. Kannattaa häippästä vielä kun voit, ennen kuin päädyt mereen.
poliitikot valehtelee kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Matti Vanhaselle ja Susan Kuroselle kuulemma kävi näin Ikeassa. Eli Matti pidempänä auttoi paketin korkealta hyllyltä ja sitten alkoivat juttelemaan ja panemaan ja tutustuivat.
Kyllä tässä Vanhanen puhui paskaa eli valehteli suoraan. Netissä olivat tavanneet treffipalstalla.
Jep, Vanhasta hävetti paljastaa, että etsi seuraa netistä. Joten valehteli. Kannattaa muistaa kun mies yhä kommentoi mm. politiikkaa säännöllisesti. Valehtelija.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden naisen, joka lähti lomamatkalle Kreikan saaristoon kuukaudeksi, että pääsisi irrottautumaan arjesta ja ylitse juuri päättyneestä huonosta suhteestaan. Kävikin niin, että hän tapasi siellä suomalaisen miehen, joka oli matkalla samoista syistä ja he rakastuivat toisiinsa. Suomessa olivat ensin vähän aikaa kaukosuhteessa, koska asuivat ihan eri puolilla maata, mutta sitten muuttivat yhteen kolmannelle paikkakunnalla, josta molemmat saivat uuden työpaikan. Tämä suhde on kestänyt nyt yli viisitoista vuotta ja heillä on lapsikin. Suomessa tuskin olisivat koskaan tavanneet toisiaan.
Mun kaverille kävi samoin. Onnellisesti yhdessä jo 30v
En tiedä oliko nyt tuo ensitapaaminen suuren rakkauteni kanssa mikään elokuvakohtaus mutta kokonaisuus on: olin lakkovahtina porttikäytävän suulla kun työkaverini veli tuli moottoripyörällä siihen. Seisoin tyylikkäänä hernekeitonvihreässä toppapuvussani huivi silmiä myöten pään ympärillä. Mies ajoi etupyörän jalkojeni väliin ja pysähtyi siihen. Kertoi myöhemmin että ne kipunoivat ja nauravat silmät vei miehen kerralla:)
Vähän kerrassaan alkoi sitten käymään töissä ja lopulta aloitimme suhteen - sivusuhteen koska molemmat olimme naimisissa. Kun lopultakin olimme kumpikin eronneet tahoillamme ja valmiit aloittamaan suhteen tiemme erosivat.
16v myöhemmin saimme yhteyden toisiimme ja tapasimme muutaman kuukauden viestittelyn jälkeen. Kuvittele: joulukuun pakkasilta, lumikiteet kimaltelee katuvalojen kajossa ja putoavat nyt jo harmaantuneen rakkaani hiuksille. Kävelen lähemmäs ja hän kaappaa minut syliin ja suutelee, kertoo miten paljon rakastaa. Tässä kohtaa olisi ihanaa kun tulisi teksti: the end ja kaikki päättyisi hyvin. No, todellisuudessa olemme yhä rakastavaisia vain sydämessämme, todellisuudessa taas tahoillamme varattuja.
***
Pian tuon edellisen eron jälkeen tapahtui toinen juttu: olin paikallisessa ruokakaupassa kun huomasin nuoren ja komean miehen kurkkivan tiskien ja hyllyjen välistä. Päädyimme viereisille kassoille ja aina vaan mies katseli minua. Kun lähdin kävelemään kotiinpäin hän lähti perään, minä kiihdytin vauhtia ja pelkäsin saaneeni jonkun sekopään perääni. Lopulta mies huusi minulle: Pysähdy - onko sulle koskaan tullut tunnetta että sun on pakko tutustua toiseen?? Miehestä tuli ihana laastarisuhde suuren rakkauteni menettämisen jälkeen vuodeksi.
Vierailija kirjoitti:
Olette varmaan äo:ltanne jotain keskivertoa kun kumppani noin vain löytyy, ja muutenkin persoonattomia, todella tylsiä pulliaisia. Eikö se mennyt niin, että fiksuinten on vaikeinta pariutua?
fiksuinten xxD
(Fiksuimpien..)
Mun mielestä tästä ketjusta tulee tunne, että joku vois rakastua muhunkin ihan yhtäkkiä, kun kerran muillekin on käynyt niin. Viimeinen kortti ei ole vielä pelattu ;)