Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mikä on kaikista kauheinta lasten kanssa olemisessa?
Kommentit (148)
Aivojen tuhoutuminen. Lasten kanssa ei voi tehdä mitään älyllistä, mikä surkastuttaa synapseja aivoissa, mikä taas kirjaimellisesti tyhmentää. Siksi niin moni äiti on tyhmä kuin saapas. Suurin osa lasten kanssa olemisesta on jotain fyysistä ja kotitöitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä se on se kun joku sairastuu. Mun tytär asuu Ranskassa ja joutui siellä sairaalaan, tulehtuneen umpisuolen takia, ihan leikattiin kun oli mennyt jo niin pahaksi. Pojat teloo itseään tämän tästä, ja pari kertaa on jouduttu viemään ensiapuun. Koko perheen noro on helvettiä, onneksi vain pari kertaa ollut. Onneksi hyvin vähän sairastellaan kulkutauteja, eniten huolestuttaa kun miehellä on useampi sairaus puhjennut, esim. reuma. Mietin että mitä jos mies kuolee ja jään loppuiäkseni yksin, ja toisaalta mietin että mitä jos mulle sattuu jotain, minäkin voin kuolla koska vaan, miten mies sitten pärjää, mitä jos mieskin kuolee ja lapset jää yksin. No onneksi vanhin on jo aikuinen ja varmasti nuorimmista huolehdittaisiin, mutta kyllä minä haluaisin vain että minä ja mies pysytään hengissä niin kauan jotta nähdään lapsenlapset.
Entä jos teidän lapset ei tee lapsia?
No ainakin esikoinen meinaa tehdä muutaman vuoden päästä pari-kolme lasta. Pojista ei sitten tiedä, voivat tehdä lapset vasta sitten kun me ollaan mullan alla... Yritän kannustaa tekemään lapset nuorena, isänsä oli yli nelikymppinen, ja aina on sitä harmitellut että kun on jo niin vanha.
Tehdä lapset, aikamoinen asenne. Lapsia hankitaan tai saadaan.
Kyllä ne lapset tekemällä tehdään nykyään, harvemmin vahingossa tulee. Ja jos et tiedä mitä se tekeminen on... Minä olen ainakin omani tehnyt ihan itse alusta asti, mies teki aluksi jotain, ja minä siitä eteenpäin, ei me niitä lapsia mistään ulkopuolelta lahjaksi saatu. Hankkiminen taas on sitä että mennään kauppaan ja ostetaan.
Vierailija kirjoitti:
Aivojen tuhoutuminen. Lasten kanssa ei voi tehdä mitään älyllistä, mikä surkastuttaa synapseja aivoissa, mikä taas kirjaimellisesti tyhmentää. Siksi niin moni äiti on tyhmä kuin saapas. Suurin osa lasten kanssa olemisesta on jotain fyysistä ja kotitöitä.
Miksi sen lapsen kanssa pitäisi olla 24/7? Ja miksi ei voi itse tehdä jotain älyllistä vaikka lapsi tekee vieressä jotain muuta? Kyllä minä olen aina lukenut kirjoja ja katsonut telkkaria tai ollut tietokoneella vaikka lapset on tehneet samassa asunnossa omia juttujaan. Ja myös harrastaa voi koska lapset ovat joka päivä myös isänsä kanssa, ei ne lapset ole muhun kiinni liimattuja.
Yöheräily kitinän saattelemana, nukkumattomuus yöllä ja päivällä (leikkimoodi jää päälle).
Vierailija kirjoitti:
Aivojen tuhoutuminen. Lasten kanssa ei voi tehdä mitään älyllistä, mikä surkastuttaa synapseja aivoissa, mikä taas kirjaimellisesti tyhmentää. Siksi niin moni äiti on tyhmä kuin saapas. Suurin osa lasten kanssa olemisesta on jotain fyysistä ja kotitöitä.
Kiitos tästä! Äitiys nimenomaan tyhmentää, ja tästä pitäisi mielestäni enemmän valistaa esim. koululaisia. Olisi saattanut tulla erilaisia elämänratkaisuja monelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se että lasten kasvaessa eivät tavat parane. Meillä töissä 35-60 -vuotiaat kiukuttelevat, mököttävät, klikkiytyvät, sopivat tarkkaan kenen kanssa syödään yhdessä, kieltäytyvät tehtävistä (kuka nää nykyiset hommat sitten tekisi häh?), juoruilevat, kantelevat, sotkevat paikkoja, vaativat pomon huomiota jne. Itkevät koko ajan pienimmästäkin epäreiluudesta Yammerissa. Roikkuvat kännykällä vaikka kuinka kiellettäisiin. V-alkuista sanaa ja h- ja l-vitsejä tulee koko ajan. Melutaan. Ulkokengät ovat missä sattuu. Kaappien päällä on roinaa. Ei tervehditä.
Vierailija kirjoitti:
Aivojen tuhoutuminen. Lasten kanssa ei voi tehdä mitään älyllistä, mikä surkastuttaa synapseja aivoissa, mikä taas kirjaimellisesti tyhmentää. Siksi niin moni äiti on tyhmä kuin saapas. Suurin osa lasten kanssa olemisesta on jotain fyysistä ja kotitöitä.
Ihan samaa kuin töissä. Kun yrittää tehdä jotain älyllistä, ajatus katkeaa kun työkaveri alkaa itkeä kaatunutta tietsikkaa tai nettiyhteyttä. Tai tulee kysymään jotain, minkä olisi voinut etsiä itse. Tai alkaa yhtäkkiä selostaa kovaan ääneen jotain f***ng tanssii tähtien kanssa -jaksoa. Ja sitten mennään puoleksi tunniksi bestiksen kanssa tilittämään jonnekin mihin pomo ei (muka) näe. Tuntuu että työnteko muuttaa jotkut tyhmäksi kuin saappaat. Ei osata erottaa ns. sosiaalista elämää ja työntekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se että lasten kasvaessa eivät tavat parane. Meillä töissä 35-60 -vuotiaat kiukuttelevat, mököttävät, klikkiytyvät, sopivat tarkkaan kenen kanssa syödään yhdessä, kieltäytyvät tehtävistä (kuka nää nykyiset hommat sitten tekisi häh?), juoruilevat, kantelevat, sotkevat paikkoja, vaativat pomon huomiota jne. Itkevät koko ajan pienimmästäkin epäreiluudesta Yammerissa. Roikkuvat kännykällä vaikka kuinka kiellettäisiin. V-alkuista sanaa ja h- ja l-vitsejä tulee koko ajan. Melutaan. Ulkokengät ovat missä sattuu. Kaappien päällä on roinaa. Ei tervehditä.
Olet joutunut todella huonoon seuraan. Kai ymmärrät, etteivät ihmiset yleensä ole tuollaisia?
Vierailija kirjoitti:
Se, että ne tahtoo koko ajan jotain. Aina jää omat hommat kesken, miten ne pikkuperkeleet tarvitsee aikuista niin usein. Toinen on sisarusten välinen tappelu ja välien selvittely n(siihenkin tarvitaan aikuista, ovat pieniä). Kolmas on se saatanallinen mekastus mikä tulee heti kun lapsia on enemmän kuin 1 kpl. Neljäs on lapsien kaverit.
Aikuisetkin vinkuvat jotqin koko ajan. Töissä pitäisi päästä jonnekin kurssille. Uusi tietsikka tai kännykkä. Ei haluttaisi tulla palaveriin "kun on muuta tekemistä". Ja sitten ollaan naama mytyssä kännykällä ja sanotaan "häh?" kun palaverissa kysytään häneltä jotain. Saikulla ollaan koko ajan, ihan kuin lapsetkin. Paitsi se yksi joka tulee hirveässä räkätaudissa töihin marttyyrinä "kun on niin paljon töitä" ja tartuttaa kaikki muut. Sitten aikuisten työntekijöitten kesken on ihan v***sti kärhämiä. Kun on parikin vuotta esimiehenä niin voi sanoa että aikuiset on ihan samaa sakkia kuin lapset. Housunkauluksessa vain on enemmän senttejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Piällysmies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ne tahtoo koko ajan jotain. Aina jää omat hommat kesken, miten ne pikkuperkeleet tarvitsee aikuista niin usein. Toinen on sisarusten välinen tappelu ja välien selvittely n(siihenkin tarvitaan aikuista, ovat pieniä). Kolmas on se saatanallinen mekastus mikä tulee heti kun lapsia on enemmän kuin 1 kpl. Neljäs on lapsien kaverit.
Aikuisetkin vinkuvat jotqin koko ajan. Töissä pitäisi päästä jonnekin kurssille. Uusi tietsikka tai kännykkä. Ei haluttaisi tulla palaveriin "kun on muuta tekemistä". Ja sitten ollaan naama mytyssä kännykällä ja sanotaan "häh?" kun palaverissa kysytään häneltä jotain. Saikulla ollaan koko ajan, ihan kuin lapsetkin. Paitsi se yksi joka tulee hirveässä räkätaudissa töihin marttyyrinä "kun on niin paljon töitä" ja tartuttaa kaikki muut. Sitten aikuisten työntekijöitten kesken on ihan v***sti kärhämiä. Kun on parikin vuotta esimiehenä niin voi sanoa että aikuiset on ihan samaa sakkia kuin lapset. Housunkauluksessa vain on enemmän senttejä.
Miksi olet ottanut sellaisia ihmisiä töihin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että lasten kasvaessa eivät tavat parane. Meillä töissä 35-60 -vuotiaat kiukuttelevat, mököttävät, klikkiytyvät, sopivat tarkkaan kenen kanssa syödään yhdessä, kieltäytyvät tehtävistä (kuka nää nykyiset hommat sitten tekisi häh?), juoruilevat, kantelevat, sotkevat paikkoja, vaativat pomon huomiota jne. Itkevät koko ajan pienimmästäkin epäreiluudesta Yammerissa. Roikkuvat kännykällä vaikka kuinka kiellettäisiin. V-alkuista sanaa ja h- ja l-vitsejä tulee koko ajan. Melutaan. Ulkokengät ovat missä sattuu. Kaappien päällä on roinaa. Ei tervehditä.
Olet joutunut todella huonoon seuraan. Kai ymmärrät, etteivät ihmiset yleensä ole tuollaisia?
Haha, tuota huonoa seuraa sanotaan työpaikaksi, beibi. On nähty useampia ja juuri tuota se on. Ja juttuja on kuultu muualtakin. Esim. naisopet voivat olla todella hirveitä ja päättää, että "Liisa savustetaan täältä pois tänä talvena, se ei kuulu joukkoon".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että lasten kasvaessa eivät tavat parane. Meillä töissä 35-60 -vuotiaat kiukuttelevat, mököttävät, klikkiytyvät, sopivat tarkkaan kenen kanssa syödään yhdessä, kieltäytyvät tehtävistä (kuka nää nykyiset hommat sitten tekisi häh?), juoruilevat, kantelevat, sotkevat paikkoja, vaativat pomon huomiota jne. Itkevät koko ajan pienimmästäkin epäreiluudesta Yammerissa. Roikkuvat kännykällä vaikka kuinka kiellettäisiin. V-alkuista sanaa ja h- ja l-vitsejä tulee koko ajan. Melutaan. Ulkokengät ovat missä sattuu. Kaappien päällä on roinaa. Ei tervehditä.
Olet joutunut todella huonoon seuraan. Kai ymmärrät, etteivät ihmiset yleensä ole tuollaisia?
Haha, tuota huonoa seuraa sanotaan työpaikaksi, beibi. On nähty useampia ja juuri tuota se on. Ja juttuja on kuultu muualtakin. Esim. naisopet voivat olla todella hirveitä ja päättää, että "Liisa savustetaan täältä pois tänä talvena, se ei kuulu joukkoon".
Yleensä normaaleilla työpaikoillla ollaan kohteliaita ja fiksuja. Joitain klikkejä aina muodostuu, mutta niiden ei tarvitse häiritä muita.
Ruuanlaitto. Vihaan kokkaamista ja itse voisin syödä vaikka päivästä toiseen salaattia ja leipää. Mutta lapset tarvitsevat hyvää ja monipuolista ruokaa, niin joudun hellan ääreen ihan liian usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Piällysmies kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se, että ne tahtoo koko ajan jotain. Aina jää omat hommat kesken, miten ne pikkuperkeleet tarvitsee aikuista niin usein. Toinen on sisarusten välinen tappelu ja välien selvittely n(siihenkin tarvitaan aikuista, ovat pieniä). Kolmas on se saatanallinen mekastus mikä tulee heti kun lapsia on enemmän kuin 1 kpl. Neljäs on lapsien kaverit.
Aikuisetkin vinkuvat jotqin koko ajan. Töissä pitäisi päästä jonnekin kurssille. Uusi tietsikka tai kännykkä. Ei haluttaisi tulla palaveriin "kun on muuta tekemistä". Ja sitten ollaan naama mytyssä kännykällä ja sanotaan "häh?" kun palaverissa kysytään häneltä jotain. Saikulla ollaan koko ajan, ihan kuin lapsetkin. Paitsi se yksi joka tulee hirveässä räkätaudissa töihin marttyyrinä "kun on niin paljon töitä" ja tartuttaa kaikki muut. Sitten aikuisten työntekijöitten kesken on ihan v***sti kärhämiä. Kun on parikin vuotta esimiehenä niin voi sanoa että aikuiset on ihan samaa sakkia kuin lapset. Housunkauluksessa vain on enemmän senttejä.
Miksi olet ottanut sellaisia ihmisiä töihin!
En ole palkannut kaikkia. Isossa putiikissa on monta osastoa. Mainitsinko muuten sen pakollisen ammattivalittajan, joka nojailee kahviautomaattiin ja urputtaa, kun nuoret työntekijät eivät osaa mitään.
Lapset ovat yllättävän älykkäitä ja heillä on uskomaton mielikuvitus, kun heille vain antaa mahdollisuuden. On loistavaa ja opettavaista leikkiä heidän kanssaan. Tietysti he ovat joskus känkkäränkkiä, mutta sille kiukuttelulle ei kannata antaa liikaa valtaa. Väsynyt lapsi laitetaan nukkumaan ja nälkäiselle annetaan ruokaa. Ei siihen paljon muuta tarvita. Lapsi on onnellinen.
Miten kenelläkään voi olla kotona tylsää? Miksi te olette siellä kotona tylsistymässä?
Täällä helsingin kantakaupungissa on lapsiperheille enemmän tarjontaa ja virikkeitä kuin ehtii käydä tai osallistua. Missä te asutte, jos teillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin olla tylsästi kotona lasten kanssa?
Kamala ajatuskin. Meillä oli elämää ennen lapsia eikä puhettakaan, että pienen lapsen kanssa suostuttaisiin vain olemaan kotona.
Jatkuva läsnäolo ja tietynlainen valppaus etenkin pienten lasten kanssa. Isompien kanssa varmaan eri asiat, sen näkee sitten.
2v lapsen uhma. Ihan hirveää yrittää pitää itsensä rauhallisena, varsinkin kun tätä on kestänyt sieltä 10kk iästä asti eikä loppua näy.
Alue: Aihe vapaa
Mitä ihmeen väliä sillä on mitä sanaa käyttää lapsen saaminen ja tekeminen on ihan sama asia, kun tekee, yleensä saa. Kyllä yli nelikymppinen on vanha saamaan lapsia, sitä on jo lähes eläkkeellä kun lapsi vasta pääsee ripille, sitten kun lapsi saa lapsia niin itse on jo liian vanha tekemään lastenlasten kanssa yhtää mitään.