Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää kun muutama ihminen ei suostu sanomaan lapsen nimeä oikein!
20.06.2017 |
Nimi on samantyyppinen kuin Oskar, mutta väkisin osa sanoo aina Oskari. Mikä siinä on niin kamalan vaikeaa? Ymmärtäisin, jos lapsi olisi vaikka joku Jacques tai Hjördis, mutta Oskar. Ja kyseessä kuitenkin ihmiset, jotka ovat lapsen kanssa tekemisissä useamman kerran viikossa.
Kommentit (410)
Samanlaisia hölmöjä ovat nuo i:n lisäilijät kuin ne, jotka sanovat esim. tuppervaara ja pelakuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä Oskar Merikantoakin usein näkee kirjoitettavan muodossa Oskari Merikanto.
Kukaan ei kuitenkaan erehdy luulemaan toiseksi,eikä mitään sekaannusta synny nimestä.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Oskar Merikantoakin usein näkee kirjoitettavan muodossa Oskari Merikanto.
Kukaan ei kuitenkaan erehdy luulemaan toiseksi,eikä mitään sekaannusta synny nimestä.
No tasan ei missään ole tuossa muodossa. Eikä kukaan kirjoita tai sano myöskään Kalle Kustaa Mannerheimi.
Jean Sibeliuskin on saaanut ihan rauhassa olla Jean tai Janne. Ei edes juntein pökelö sano Jeani tai Jani.
Vierailija kirjoitti:
Ennen oli sellainenkin nimi kuin Artturi.
Nykyäänkin.
T. Artturin äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älkää antako suomenkieliselle lapselle konsonanttiin päättyvää nimeä (s-loppuiset poikkeus). Konsonanttiloppuinen nimi ei kuulu suomen kieleen, vaikka kuinka olisi kyseessä satoja vuosia suvussa kulkenut nimi. Kaikkien suomalaisten suvuissa on satoja vuosia mukana kulkeneita ruotsalais- tai venäläisperäisiä nimiä, jotka eivät äännerakenteeltaan sovi suomen kieleen.
Suomenkielinen sivistyneistö suosii suomen kieleen sointuvia nimiä. Yliopistomaailmassa ei törmää Jaxeihin tai Janniceihin.
Meidän lapselle on äitini keksinyt ihan hirveän lempinimen jolla nyt lasta kutsuu. Saman kaltainen kuin jos olisi vaikka Nemina -> Netsku. Siis en tajua että jos on kaunis nimi annettu tarkoituksella niin miksi se pitää pilata keksimällä mahdollisimman ruma lempinimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Älkää antako suomenkieliselle lapselle konsonanttiin päättyvää nimeä (s-loppuiset poikkeus). Konsonanttiloppuinen nimi ei kuulu suomen kieleen, vaikka kuinka olisi kyseessä satoja vuosia suvussa kulkenut nimi. Kaikkien suomalaisten suvuissa on satoja vuosia mukana kulkeneita ruotsalais- tai venäläisperäisiä nimiä, jotka eivät äännerakenteeltaan sovi suomen kieleen.
Suomenkielinen sivistyneistö suosii suomen kieleen sointuvia nimiä. Yliopistomaailmassa ei törmää Jaxeihin tai Janniceihin.
Jannica ei lopu konsonanttiin... 😂😂😂😂😂😂
Tossa kun selailee esim Helsingin yliopiston henkilökuntaa niin ekana osui silmiin Paul ja Merica...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on totuttu lausumaan nimet kuten kirjoitetaan. Meillä on muutaman vaikea nimi suvussa/lähipiirissä:
Julia, lausutaan kuitenkin Juulia
Pia, lausutaan kuitenkin Piia
Oscar, puolet lausuu Oskari
Ellen, vain täti osaa sanoa Ellenin
Miia, joka luojan kiitoksia lausutaan Miia, kuten myös pikkuserkkunsa Mia
Ville-Matti, jota kutsutaan Villeksi
Saku-Matti vai kirjoitetaankohan Sakumatti, jota tietysti kutsutaan Sakumatiksi..
Ja muutama vielä lisää... yritän opetella lausumaan kunkin nimen, kuten kantajansa/äitinsä tahtoo, mutta välillä pääsee yrityksestä huolimatta unohtumaan... Anteeksi!
Ja Minttu, Tommy ja Anette... Ibrahimista en sano mittään...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on totuttu lausumaan nimet kuten kirjoitetaan. Meillä on muutaman vaikea nimi suvussa/lähipiirissä:
Julia, lausutaan kuitenkin Juulia
Pia, lausutaan kuitenkin Piia
Oscar, puolet lausuu Oskari
Ellen, vain täti osaa sanoa Ellenin
Miia, joka luojan kiitoksia lausutaan Miia, kuten myös pikkuserkkunsa Mia
Ville-Matti, jota kutsutaan Villeksi
Saku-Matti vai kirjoitetaankohan Sakumatti, jota tietysti kutsutaan Sakumatiksi..
Ja muutama vielä lisää... yritän opetella lausumaan kunkin nimen, kuten kantajansa/äitinsä tahtoo, mutta välillä pääsee yrityksestä huolimatta unohtumaan... Anteeksi!
Mitä IHMEEN ihmeellistä näissä ihan perusperusnimissä voi olla?! En tajua.
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia hölmöjä ovat nuo i:n lisäilijät kuin ne, jotka sanovat esim. tuppervaara ja pelakuu.
Kielen innovatiivista muuntelua.
Pitäisikö siis mielestäsi ehdottomasti aina ja joka aivan arkipäiväisessäkin yhteydessä sanoa: 'Tupperware' (...hienosti oikein jenkkiääntämyksellä ) ja 'pelargonia' ?
Siis:" Joo 'pelakuuta' vielä on ja löytyy ",
vai :" Niin, meillä on tuolla liikkeen pihalla vielä muutamia pelargonioita" ?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samanlaisia hölmöjä ovat nuo i:n lisäilijät kuin ne, jotka sanovat esim. tuppervaara ja pelakuu.
Kielen innovatiivista muuntelua.
Pitäisikö siis mielestäsi ehdottomasti aina ja joka aivan arkipäiväisessäkin yhteydessä sanoa: 'Tupperware' (...hienosti oikein jenkkiääntämyksellä ) ja 'pelargonia' ?
Siis:" Joo 'pelakuuta' vielä on ja löytyy ",
vai :" Niin, meillä on tuolla liikkeen pihalla vielä muutamia pelargonioita" ?
Se on kylläkin pelargoni. Se kukka. Ei tartte myöskään lisäillä mitään ylimääräisiä -kirjaimia, kiitos.
Mun nimeen lisätään usein ylimääräinen a-vokaali. Olen joskus korjannut, eikä auta vaikka nimeni on todella yleinen:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä Oskar Merikantoakin usein näkee kirjoitettavan muodossa Oskari Merikanto.
Kukaan ei kuitenkaan erehdy luulemaan toiseksi,eikä mitään sekaannusta synny nimestä.
No tasan ei missään ole tuossa muodossa. Eikä kukaan kirjoita tai sano myöskään Kalle Kustaa Mannerheimi.
No Ruotsin kunkkuahan sanotaan puhekielessä (siis niissä täysin epävirallisissa yhteyksissä) usein Kalle-Kustaaksi ja toista tytärtään Maddeksi.
Sitä toista voisi ihan hyvin nimittää Viktoriaksi,eikä olisi täällä suomeksi lainkaan välttämätöntä nimittää Victuuuuuriaksi, koska nimi Viktoria (tai Victoria) sinänsä on kansainvälinen ...
( muuten Englannin kuningatar Elizabeth on espanjaksi:' La Reina Isabel(-la) de Inglaterra'...)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää antako suomenkieliselle lapselle konsonanttiin päättyvää nimeä (s-loppuiset poikkeus). Konsonanttiloppuinen nimi ei kuulu suomen kieleen, vaikka kuinka olisi kyseessä satoja vuosia suvussa kulkenut nimi. Kaikkien suomalaisten suvuissa on satoja vuosia mukana kulkeneita ruotsalais- tai venäläisperäisiä nimiä, jotka eivät äännerakenteeltaan sovi suomen kieleen.
Suomenkielinen sivistyneistö suosii suomen kieleen sointuvia nimiä. Yliopistomaailmassa ei törmää Jaxeihin tai Janniceihin.
Jannica ei lopu konsonanttiin... 😂😂😂😂😂😂
En ole väittänytkään, että Jannice loppuu konsonanttiin. Jospa lukisit kommenttini ihan rauhassa alusta loppuun, vaikka useammankin kerran, ja yrittäisit ymmärtää, mikä on kommenttini viimeisessä kappaleessa käytetyn esimerkin funktio. Kyllä varmasti ymmärrät, jos vain riittävästi keskityt lukemiseen.
Vierailija kirjoitti:
Tossa kun selailee esim Helsingin yliopiston henkilökuntaa niin ekana osui silmiin Paul ja Merica...
Niin, entäs sitten? Luuletko, ettei yliopistolla ole vieraskielilistä henkilökuntaa? Kommentissa puhuttiin suomenkielisten suomalaisten ihmisten nimistä.
Vierailija kirjoitti:
Jean Sibeliuskin on saaanut ihan rauhassa olla Jean tai Janne. Ei edes juntein pökelö sano Jeani tai Jani.
No entäs kuuluisa kansalliskirjailijamme Zachris (Zacharias) ,(Sakari) Topelius ?
Meillä tytär nimeltä Maria (luulisi kaikkien osaavan lausua), jota päiväkodissa kutsutaan Marjaksi?? Aluksi ei haitannut, mutta nyt neljän vuoden jälkeen oikeasti ärsyttää.