Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Ärsyttää kun muutama ihminen ei suostu sanomaan lapsen nimeä oikein!

Vierailija
20.06.2017 |

Nimi on samantyyppinen kuin Oskar, mutta väkisin osa sanoo aina Oskari. Mikä siinä on niin kamalan vaikeaa? Ymmärtäisin, jos lapsi olisi vaikka joku Jacques tai Hjördis, mutta Oskar. Ja kyseessä kuitenkin ihmiset, jotka ovat lapsen kanssa tekemisissä useamman kerran viikossa.

Kommentit (410)

Vierailija
201/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esterin, Esterille, Esteriltä, Esteristä...

Jätäpä ensi kerralla i-kirjain pois ihan kokeeksi, kun käytät puhuessasi esim. em. taivutusmuotoja.

Kielestämme tulee se i sinne loppuun.

Niin. Se taivutetaan noin. Silti itse nimi ei ole Esteri. Se on Ester, ihan suomalaisesta almanakasta. Kuten Ester Toivonen tai Ester Ståhlberg.

Niin. Suomen kielessä on näin. Kun antaa vieraskielisen nimen, lapselle tulee helposti identiteettikriisi: kotona nimi on eri kuin esim. koulussa. Sellaista se on kun ei ajatella mitään.

P.S. Ester Ståhlberg oli ruotsinkielinen.

Ester Toivonen ei ollut. Ja Ester on ihan suomalainen nimi, suomenkielisestä almanakasta. Ja se ääntämysmuoto ESTER on siis nimenomaan suomen kielen mukainen. Ruotsinkielinenhän ääntää nimen Estär.

Konsonanttiin päättyviin nimiin lisätään aina suomen kielessä loppuun vokaali. Live with it. Ei tule muuttumaan. Johtuu suomen kielen taivutuksesta. Ei tule muuttumaan. Vaikeata tuntuu tuon nimen kanssa eläminen tämän perusteella olevan. Sopeudu tai vaihda nimi.

Ei ole muuten lisätty. Ei taideta pyöriä sinun junttipiireissäsi. Ja kuten sanottu, voi käyttää ihan vapaasti sitä hänen lempinimeään, joka on Essi, sekin suvun perinteen mukaisesti. Vai onko sulla ässävika?

Nohnoh. Meillä istuivat professorit päivällispöydässä kun olin lapsi. En suinkaan ole sukuni ensimmäinen akateeminen enkä TAKUULLA "pyöri" sinun "piireissäsi", onneksi.

Surullista, jos nimeä antaessa ei mieti, miten se omassa kielessä tullaan ääntämään.

Vierailija
202/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esterin, Esterille, Esteriltä, Esteristä...

Jätäpä ensi kerralla i-kirjain pois ihan kokeeksi, kun käytät puhuessasi esim. em. taivutusmuotoja.

Kielestämme tulee se i sinne loppuun.

Niin. Se taivutetaan noin. Silti itse nimi ei ole Esteri. Se on Ester, ihan suomalaisesta almanakasta. Kuten Ester Toivonen tai Ester Ståhlberg.

Niin. Suomen kielessä on näin. Kun antaa vieraskielisen nimen, lapselle tulee helposti identiteettikriisi: kotona nimi on eri kuin esim. koulussa. Sellaista se on kun ei ajatella mitään.

P.S. Ester Ståhlberg oli ruotsinkielinen.

Ester Toivonen ei ollut. Ja Ester on ihan suomalainen nimi, suomenkielisestä almanakasta. Ja se ääntämysmuoto ESTER on siis nimenomaan suomen kielen mukainen. Ruotsinkielinenhän ääntää nimen Estär.

Konsonanttiin päättyviin nimiin lisätään aina suomen kielessä loppuun vokaali. Live with it. Ei tule muuttumaan. Johtuu suomen kielen taivutuksesta. Ei tule muuttumaan. Vaikeata tuntuu tuon nimen kanssa eläminen tämän perusteella olevan. Sopeudu tai vaihda nimi.

Ei ole muuten lisätty. Ei taideta pyöriä sinun junttipiireissäsi. Ja kuten sanottu, voi käyttää ihan vapaasti sitä hänen lempinimeään, joka on Essi, sekin suvun perinteen mukaisesti. Vai onko sulla ässävika?

Nohnoh. Meillä istuivat professorit päivällispöydässä kun olin lapsi. En suinkaan ole sukuni ensimmäinen akateeminen enkä TAKUULLA "pyöri" sinun "piireissäsi", onneksi.

Surullista, jos nimeä antaessa ei mieti, miten se omassa kielessä tullaan ääntämään.

Öh. Suomenkielisen kalenterin vakiintunut nimi äännetään tismalleen niin kuin kirjoitetaan, suomen kielen kaikkien periaatteiden mukaisesti. Eli mitä ihmettä sössötät?

Sinä et ole rohveessooria nähnytkään noilla jankutuksillasi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
203/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esterin, Esterille, Esteriltä, Esteristä...

Jätäpä ensi kerralla i-kirjain pois ihan kokeeksi, kun käytät puhuessasi esim. em. taivutusmuotoja.

Kielestämme tulee se i sinne loppuun.

Niin. Se taivutetaan noin. Silti itse nimi ei ole Esteri. Se on Ester, ihan suomalaisesta almanakasta. Kuten Ester Toivonen tai Ester Ståhlberg.

Niin. Suomen kielessä on näin. Kun antaa vieraskielisen nimen, lapselle tulee helposti identiteettikriisi: kotona nimi on eri kuin esim. koulussa. Sellaista se on kun ei ajatella mitään.

P.S. Ester Ståhlberg oli ruotsinkielinen.

Ester Toivonen ei ollut. Ja Ester on ihan suomalainen nimi, suomenkielisestä almanakasta. Ja se ääntämysmuoto ESTER on siis nimenomaan suomen kielen mukainen. Ruotsinkielinenhän ääntää nimen Estär.

Konsonanttiin päättyviin nimiin lisätään aina suomen kielessä loppuun vokaali. Live with it. Ei tule muuttumaan. Johtuu suomen kielen taivutuksesta. Ei tule muuttumaan. Vaikeata tuntuu tuon nimen kanssa eläminen tämän perusteella olevan. Sopeudu tai vaihda nimi.

Ei ole muuten lisätty. Ei taideta pyöriä sinun junttipiireissäsi. Ja kuten sanottu, voi käyttää ihan vapaasti sitä hänen lempinimeään, joka on Essi, sekin suvun perinteen mukaisesti. Vai onko sulla ässävika?

Nohnoh. Meillä istuivat professorit päivällispöydässä kun olin lapsi. En suinkaan ole sukuni ensimmäinen akateeminen enkä TAKUULLA "pyöri" sinun "piireissäsi", onneksi.

Surullista, jos nimeä antaessa ei mieti, miten se omassa kielessä tullaan ääntämään.

Öh. Suomenkielisen kalenterin vakiintunut nimi äännetään tismalleen niin kuin kirjoitetaan, suomen kielen kaikkien periaatteiden mukaisesti. Eli mitä ihmettä sössötät?

Sinä et ole rohveessooria nähnytkään noilla jankutuksillasi.

Röyhtäile sinä vaan. Tuollaisia ne nousukkaat aina ovat.

Vierailija
204/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esterin, Esterille, Esteriltä, Esteristä...

Jätäpä ensi kerralla i-kirjain pois ihan kokeeksi, kun käytät puhuessasi esim. em. taivutusmuotoja.

Kielestämme tulee se i sinne loppuun.

Niin. Se taivutetaan noin. Silti itse nimi ei ole Esteri. Se on Ester, ihan suomalaisesta almanakasta. Kuten Ester Toivonen tai Ester Ståhlberg.

Niin. Suomen kielessä on näin. Kun antaa vieraskielisen nimen, lapselle tulee helposti identiteettikriisi: kotona nimi on eri kuin esim. koulussa. Sellaista se on kun ei ajatella mitään.

P.S. Ester Ståhlberg oli ruotsinkielinen.

Ester Toivonen ei ollut. Ja Ester on ihan suomalainen nimi, suomenkielisestä almanakasta. Ja se ääntämysmuoto ESTER on siis nimenomaan suomen kielen mukainen. Ruotsinkielinenhän ääntää nimen Estär.

Konsonanttiin päättyviin nimiin lisätään aina suomen kielessä loppuun vokaali. Live with it. Ei tule muuttumaan. Johtuu suomen kielen taivutuksesta. Ei tule muuttumaan. Vaikeata tuntuu tuon nimen kanssa eläminen tämän perusteella olevan. Sopeudu tai vaihda nimi.

Ei ole muuten lisätty. Ei taideta pyöriä sinun junttipiireissäsi. Ja kuten sanottu, voi käyttää ihan vapaasti sitä hänen lempinimeään, joka on Essi, sekin suvun perinteen mukaisesti. Vai onko sulla ässävika?

Nohnoh. Meillä istuivat professorit päivällispöydässä kun olin lapsi. En suinkaan ole sukuni ensimmäinen akateeminen enkä TAKUULLA "pyöri" sinun "piireissäsi", onneksi.

Surullista, jos nimeä antaessa ei mieti, miten se omassa kielessä tullaan ääntämään.

Öh. Suomenkielisen kalenterin vakiintunut nimi äännetään tismalleen niin kuin kirjoitetaan, suomen kielen kaikkien periaatteiden mukaisesti. Eli mitä ihmettä sössötät?

Sinä et ole rohveessooria nähnytkään noilla jankutuksillasi.

Röyhtäile sinä vaan. Tuollaisia ne nousukkaat aina ovat.

Jaaha. Siitäkö tässä on kyse? Joku juntti tikahtuu kateuteen.

Vierailija
205/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esterin, Esterille, Esteriltä, Esteristä...

Jätäpä ensi kerralla i-kirjain pois ihan kokeeksi, kun käytät puhuessasi esim. em. taivutusmuotoja.

Kielestämme tulee se i sinne loppuun.

Niin. Se taivutetaan noin. Silti itse nimi ei ole Esteri. Se on Ester, ihan suomalaisesta almanakasta. Kuten Ester Toivonen tai Ester Ståhlberg.

Niin. Suomen kielessä on näin. Kun antaa vieraskielisen nimen, lapselle tulee helposti identiteettikriisi: kotona nimi on eri kuin esim. koulussa. Sellaista se on kun ei ajatella mitään.

P.S. Ester Ståhlberg oli ruotsinkielinen.

Ester Toivonen ei ollut. Ja Ester on ihan suomalainen nimi, suomenkielisestä almanakasta. Ja se ääntämysmuoto ESTER on siis nimenomaan suomen kielen mukainen. Ruotsinkielinenhän ääntää nimen Estär.

Konsonanttiin päättyviin nimiin lisätään aina suomen kielessä loppuun vokaali. Live with it. Ei tule muuttumaan. Johtuu suomen kielen taivutuksesta. Ei tule muuttumaan. Vaikeata tuntuu tuon nimen kanssa eläminen tämän perusteella olevan. Sopeudu tai vaihda nimi.

Ei ole muuten lisätty. Ei taideta pyöriä sinun junttipiireissäsi. Ja kuten sanottu, voi käyttää ihan vapaasti sitä hänen lempinimeään, joka on Essi, sekin suvun perinteen mukaisesti. Vai onko sulla ässävika?

Nohnoh. Meillä istuivat professorit päivällispöydässä kun olin lapsi. En suinkaan ole sukuni ensimmäinen akateeminen enkä TAKUULLA "pyöri" sinun "piireissäsi", onneksi.

Surullista, jos nimeä antaessa ei mieti, miten se omassa kielessä tullaan ääntämään.

Öh. Suomenkielisen kalenterin vakiintunut nimi äännetään tismalleen niin kuin kirjoitetaan, suomen kielen kaikkien periaatteiden mukaisesti. Eli mitä ihmettä sössötät?

Sinä et ole rohveessooria nähnytkään noilla jankutuksillasi.

Röyhtäile sinä vaan. Tuollaisia ne nousukkaat aina ovat.

Jaaha. Siitäkö tässä on kyse? Joku juntti tikahtuu kateuteen.

Ilmeisesti kateudesta on kyse kun nimeä ei lausuta "oikein".

Vierailija
206/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että monille on helpompi sanoa sana, jos lisää siihen sen iin perään. Anoppini mm on tällainen. Lausuu nimen Max Maxi, Nalle Puh on Nalle Puhi ym. Varmaan sanoisi myös, jos lapsemme nimi olisi Oliver, hänet että Oliveri.

Ja Lidl on savoksi Liideli 😂

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
207/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on nyt tässä se, ettei vanhempi ymmärrä Suomen kielen rakennetta. Ja todellakin näin se on. Suomenkielinen Axel oli kansan suussa sata vuotta sittenkin Akseli, ja Eemil Eemeli. Koska sinne loppuun nyt vain tulee se i. Tämä on ollut tiedossa vanhemmilla jo ennen nimen antoa, ja on tarkoituksella yritetty antaa kieleen istumaton nimi.

Itse et osaa edes kirjoittaa suomea (kielen nimi on pienellä).

Meillä se iitön muoto on kulkenut suvussa 1500-luvulta asti.

Epäilenpä, että myös ne edelliset sukupolvet ovat lausuneet nimen muodossa Oskari, vai kuinka? Elleivät sitten ole olleet ruotsinkielisiä.

Kommentti johon vastasin ei ollut minun (ap:n), vaan jonkun muun. Mutta kyllä, tiedän että sukuni miehet ovat olleet Oskar-nimisiä puhekielessäkin, ei Oskari-nimisiä, koska he ovat asuneet ruotsinkielisellä seudulla.

Sen sijaan tiedän myös että äitini suvun puolelta kirkonkirjojen Georg- ja Jöran-nimiset ovat itse käyttäneet Yrjö-nimeä, koska se on kulkenut meillä suvussa melkein nykypäiviin saakka siinä muodossa. Mutta ei niitä suomenkielisiä versioita ole aina käytetty. Suomenkielinen isoisoisoisäni oli kirkonkirjoissa Matts Henrik, ja sitä eräs sukututkija itsepäisesti väänsi muotoon Matti Heikki, vaikka erikseen kerrottiin että kyseinen mies itse käytti muotoa Matti Henrik. Silti vaan jankkasi "mutta kun kirkonkirjat on ruotsiksi, pitää suomentaa". 

Ap

Vierailija
208/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esterin, Esterille, Esteriltä, Esteristä...

Jätäpä ensi kerralla i-kirjain pois ihan kokeeksi, kun käytät puhuessasi esim. em. taivutusmuotoja.

Kielestämme tulee se i sinne loppuun.

Niin. Se taivutetaan noin. Silti itse nimi ei ole Esteri. Se on Ester, ihan suomalaisesta almanakasta. Kuten Ester Toivonen tai Ester Ståhlberg.

Niin. Suomen kielessä on näin. Kun antaa vieraskielisen nimen, lapselle tulee helposti identiteettikriisi: kotona nimi on eri kuin esim. koulussa. Sellaista se on kun ei ajatella mitään.

P.S. Ester Ståhlberg oli ruotsinkielinen.

Ester Toivonen ei ollut. Ja Ester on ihan suomalainen nimi, suomenkielisestä almanakasta. Ja se ääntämysmuoto ESTER on siis nimenomaan suomen kielen mukainen. Ruotsinkielinenhän ääntää nimen Estär.

Konsonanttiin päättyviin nimiin lisätään aina suomen kielessä loppuun vokaali. Live with it. Ei tule muuttumaan. Johtuu suomen kielen taivutuksesta. Ei tule muuttumaan. Vaikeata tuntuu tuon nimen kanssa eläminen tämän perusteella olevan. Sopeudu tai vaihda nimi.

Ei ole muuten lisätty. Ei taideta pyöriä sinun junttipiireissäsi. Ja kuten sanottu, voi käyttää ihan vapaasti sitä hänen lempinimeään, joka on Essi, sekin suvun perinteen mukaisesti. Vai onko sulla ässävika?

Nohnoh. Meillä istuivat professorit päivällispöydässä kun olin lapsi. En suinkaan ole sukuni ensimmäinen akateeminen enkä TAKUULLA "pyöri" sinun "piireissäsi", onneksi.

Surullista, jos nimeä antaessa ei mieti, miten se omassa kielessä tullaan ääntämään.

Öh. Suomenkielisen kalenterin vakiintunut nimi äännetään tismalleen niin kuin kirjoitetaan, suomen kielen kaikkien periaatteiden mukaisesti. Eli mitä ihmettä sössötät?

Sinä et ole rohveessooria nähnytkään noilla jankutuksillasi.

Röyhtäile sinä vaan. Tuollaisia ne nousukkaat aina ovat.

Jaaha. Siitäkö tässä on kyse? Joku juntti tikahtuu kateuteen.

Suomessa "juntteja" ovat aina koulutetuimmat ihmiset. "Sivistyneistöä" edustavat sitten jotkut sairaanhoitajat, keittäjät ja autonkorjaajat. Esteri on ihan hyvä nimi.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
209/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Esterin, Esterille, Esteriltä, Esteristä...

Jätäpä ensi kerralla i-kirjain pois ihan kokeeksi, kun käytät puhuessasi esim. em. taivutusmuotoja.

Kielestämme tulee se i sinne loppuun.

Niin. Se taivutetaan noin. Silti itse nimi ei ole Esteri. Se on Ester, ihan suomalaisesta almanakasta. Kuten Ester Toivonen tai Ester Ståhlberg.

Niin. Suomen kielessä on näin. Kun antaa vieraskielisen nimen, lapselle tulee helposti identiteettikriisi: kotona nimi on eri kuin esim. koulussa. Sellaista se on kun ei ajatella mitään.

P.S. Ester Ståhlberg oli ruotsinkielinen.

Ester Toivonen ei ollut. Ja Ester on ihan suomalainen nimi, suomenkielisestä almanakasta. Ja se ääntämysmuoto ESTER on siis nimenomaan suomen kielen mukainen. Ruotsinkielinenhän ääntää nimen Estär.

Konsonanttiin päättyviin nimiin lisätään aina suomen kielessä loppuun vokaali. Live with it. Ei tule muuttumaan. Johtuu suomen kielen taivutuksesta. Ei tule muuttumaan. Vaikeata tuntuu tuon nimen kanssa eläminen tämän perusteella olevan. Sopeudu tai vaihda nimi.

Ei ole muuten lisätty. Ei taideta pyöriä sinun junttipiireissäsi. Ja kuten sanottu, voi käyttää ihan vapaasti sitä hänen lempinimeään, joka on Essi, sekin suvun perinteen mukaisesti. Vai onko sulla ässävika?

Nohnoh. Meillä istuivat professorit päivällispöydässä kun olin lapsi. En suinkaan ole sukuni ensimmäinen akateeminen enkä TAKUULLA "pyöri" sinun "piireissäsi", onneksi.

Surullista, jos nimeä antaessa ei mieti, miten se omassa kielessä tullaan ääntämään.

Öh. Suomenkielisen kalenterin vakiintunut nimi äännetään tismalleen niin kuin kirjoitetaan, suomen kielen kaikkien periaatteiden mukaisesti. Eli mitä ihmettä sössötät?

Sinä et ole rohveessooria nähnytkään noilla jankutuksillasi.

Röyhtäile sinä vaan. Tuollaisia ne nousukkaat aina ovat.

Jaaha. Siitäkö tässä on kyse? Joku juntti tikahtuu kateuteen.

Ilmeisesti kateudesta on kyse kun nimeä ei lausuta "oikein".

Näin se tosiaan taitaa olla.

Vierailija
210/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ongelmana on nyt tässä se, ettei vanhempi ymmärrä Suomen kielen rakennetta. Ja todellakin näin se on. Suomenkielinen Axel oli kansan suussa sata vuotta sittenkin Akseli, ja Eemil Eemeli. Koska sinne loppuun nyt vain tulee se i. Tämä on ollut tiedossa vanhemmilla jo ennen nimen antoa, ja on tarkoituksella yritetty antaa kieleen istumaton nimi.

Itse et osaa edes kirjoittaa suomea (kielen nimi on pienellä).

Meillä se iitön muoto on kulkenut suvussa 1500-luvulta asti.

Epäilenpä, että myös ne edelliset sukupolvet ovat lausuneet nimen muodossa Oskari, vai kuinka? Elleivät sitten ole olleet ruotsinkielisiä.

Kommentti johon vastasin ei ollut minun (ap:n), vaan jonkun muun. Mutta kyllä, tiedän että sukuni miehet ovat olleet Oskar-nimisiä puhekielessäkin, ei Oskari-nimisiä, koska he ovat asuneet ruotsinkielisellä seudulla.

Sen sijaan tiedän myös että äitini suvun puolelta kirkonkirjojen Georg- ja Jöran-nimiset ovat itse käyttäneet Yrjö-nimeä, koska se on kulkenut meillä suvussa melkein nykypäiviin saakka siinä muodossa. Mutta ei niitä suomenkielisiä versioita ole aina käytetty. Suomenkielinen isoisoisoisäni oli kirkonkirjoissa Matts Henrik, ja sitä eräs sukututkija itsepäisesti väänsi muotoon Matti Heikki, vaikka erikseen kerrottiin että kyseinen mies itse käytti muotoa Matti Henrik. Silti vaan jankkasi "mutta kun kirkonkirjat on ruotsiksi, pitää suomentaa". 

Ap

Meillä on myös Georg-nimi suvussa. Se on meillä muuntunut muotoon Jori.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
211/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se niin, että esim. Marjut muuttuu suomalaisen suussa muotoon Marjutti. Näin se vaan menee, mutta miksi siitä pitää vetää herne nenään?

Parhaan ystäväni nimi on Maarit enkä ole 40 vuoteen kuullut siitä väännöstä Maaritti.

Kyllä mä oon kuullut nää Maaritti- ja Joosefi-muodotkin.

Vierailija
212/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tee ap niinku meidän rouva. Suutu niin ettet anna kyseisten sukulaisten tavata lasta enää ikinä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
213/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

No, toi nyt mikään paha ole, jos sen iin sinne loppuun lisää. Se tulee monesti taivuttaessakin sinne automaattisesti.

Itse aikoinaan ihmettelin, että kun lapsen nimessä on kaksi ee:tä, niin miten usea sitten sanoikaan ne ii:nä, vaikka ihan Suomessa asutaan ja suomalaisia ollaan.

Ei se mua ärsyttänyt, enkä korjaamaan lähtenyt. Muutamassa vuodessa tyypit sitten oppi ja ihmetteli, kun en koskaan sitä oikaissut. Jos on niin tyhmä, että noin yksinkertaisen asian lukee ja ääntää väärin, niin on hänen oma mokansa. Ei mun.

Vierailija
214/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä varten umpisuomalaisille lapsille pitää ylipäänsä antaa jotain selvästi suomalaiseen suuhun istumattomia nimiä? Varsinkin silloin kun sukunimi on tyyliin Möttönen. Se on noloa ja typerää siitä tulee todella vahvat wt-vibat. Kyllähän se niin on, että maassa kuin maassa nimi tuppaa vääntymään siihen tutumpaan perinteiseen muotoon. Jenkkivuosinani omaa suomalaisittain helppoa ja lyhyttä nimeäni ei varmaan kertaakaan lausuttu oikein, enkä siitä ottanut itkupotkuraivareita.

Millä tavoin nimi Oskar on suomalaiseen suuhun istumaton? Tai Alvar?

Täällä on moneen kertaan selitetty, kuinka konsonanttiin päättyminen ei istu suomalaiseen kieliasuun. Asiasta voi toki olla eri mieltä, mutta ei tarvitse tahallaan heittäytyä esittämään ettei edes ymmärrä mistä puhutaan, kun se on ensin moneen kertaan rautalangasta vääntämällä selitetty.

Miten niin ei istu suomalaiseen kieliasuun? Kenen suomalaisen? Jonkun just savupirtistä ulos raahautuneen juntin?

Minusta esim nimi Alvar Aalto tai nimi Joosef ei ole koskaan tuottanut kenellekään vaikeuksia.

Enemmän taivutusvaikeuksia on esim nimien Outi ja Satu kanssa. Tai siinä miten taivutetaan Veli.

Alvar on simppeli kuin faan.

Ai miten Outi on vaikea taivuttaa? Oudin?

Sivistymättömät piirit eivät tiedä, että nuo nimet taivutetaan suomeksi Outin, Satun ja Velin.

Entäs Into?

Inton vai Innon?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
215/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä varten umpisuomalaisille lapsille pitää ylipäänsä antaa jotain selvästi suomalaiseen suuhun istumattomia nimiä? Varsinkin silloin kun sukunimi on tyyliin Möttönen. Se on noloa ja typerää siitä tulee todella vahvat wt-vibat. Kyllähän se niin on, että maassa kuin maassa nimi tuppaa vääntymään siihen tutumpaan perinteiseen muotoon. Jenkkivuosinani omaa suomalaisittain helppoa ja lyhyttä nimeäni ei varmaan kertaakaan lausuttu oikein, enkä siitä ottanut itkupotkuraivareita.

Millä tavoin nimi Oskar on suomalaiseen suuhun istumaton? Tai Alvar?

Täällä on moneen kertaan selitetty, kuinka konsonanttiin päättyminen ei istu suomalaiseen kieliasuun. Asiasta voi toki olla eri mieltä, mutta ei tarvitse tahallaan heittäytyä esittämään ettei edes ymmärrä mistä puhutaan, kun se on ensin moneen kertaan rautalangasta vääntämällä selitetty.

Miten niin ei istu suomalaiseen kieliasuun? Kenen suomalaisen? Jonkun just savupirtistä ulos raahautuneen juntin?

Minusta esim nimi Alvar Aalto tai nimi Joosef ei ole koskaan tuottanut kenellekään vaikeuksia.

Enemmän taivutusvaikeuksia on esim nimien Outi ja Satu kanssa. Tai siinä miten taivutetaan Veli.

Alvar on simppeli kuin faan.

Ai miten Outi on vaikea taivuttaa? Oudin?

Sivistymättömät piirit eivät tiedä, että nuo nimet taivutetaan suomeksi Outin, Satun ja Velin.

Entäs Into?

Inton vai Innon?

Inton.

Vierailija
216/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

483 kirjoitti:

Lapseni Nimi on Julia. Siis JULIA!!! Ei JUULIA!!! Se ei mene kenenkään kaaliin.

tämä. Julia on superkaunis nimi mutta Juuliasta tulee mieleen jullikkavasikka. Älytön ero miten ääntää.

Vierailija
217/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin kuulen jatkuvasti olevani Reeta, vaikka korjaisinkin, että se muuten on kahdella teellä Reetta. Jotkut ei sitä vaan opi siltikään. Mutta eipä tuo niin iso juttu ole, että jaksaisin sille sen enempää ajatusta uhrata.

Vierailija
218/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kenellä tässä oikeastaan on ongelma? Lapsella, vierailla vai vanhemmalla?

Miten on taivutusmuoto seuraavanlaisissa tilanteissa:

Marjoilla on samanlaiset lakit.

Selviääkö nimen perusmuoto?

Vierailija
219/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oskari veti poskarit sikarista...

Vierailija
220/410 |
21.06.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen oli sellainenkin nimi kuin Artturi.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan neljä kahdeksan