Ärsyttää kun muutama ihminen ei suostu sanomaan lapsen nimeä oikein!
Nimi on samantyyppinen kuin Oskar, mutta väkisin osa sanoo aina Oskari. Mikä siinä on niin kamalan vaikeaa? Ymmärtäisin, jos lapsi olisi vaikka joku Jacques tai Hjördis, mutta Oskar. Ja kyseessä kuitenkin ihmiset, jotka ovat lapsen kanssa tekemisissä useamman kerran viikossa.
Kommentit (410)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää antako suomenkieliselle lapselle konsonanttiin päättyvää nimeä (s-loppuiset poikkeus). Konsonanttiloppuinen nimi ei kuulu suomen kieleen, vaikka kuinka olisi kyseessä satoja vuosia suvussa kulkenut nimi. Kaikkien suomalaisten suvuissa on satoja vuosia mukana kulkeneita ruotsalais- tai venäläisperäisiä nimiä, jotka eivät äännerakenteeltaan sovi suomen kieleen.
Suomenkielinen sivistyneistö suosii suomen kieleen sointuvia nimiä. Yliopistomaailmassa ei törmää Jaxeihin tai Janniceihin.
Esim. Markus ei sovi suomen kieleen? Joonas? Joonatan?
Tuossahan nimenomaan sanottiin, että s-loppuiset poikkeus. Kuten ehdottamasi Markus ja Joonas...
-ei lainaamasi
Mutta esim Mikael on jo nounou?
Luokallani oli Mikael, niin se lausuttiin lähes aina Mikaeli.
Mun veljeni on Mikael, eikä kukaan ole koskaan lausunut Mikaeli. 😂
Vierailija kirjoitti:
Mun nimi on Marcus, mutta kaikki sanoo silti Markus.
Pitäisikö se nimesi sitten oikeasti sanoa: Marsus ? (vai 'maakös')
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos kerrot miten se nimi äännetään niille jotka sen väärin sanoo.
Olen kertonut monta kertaa, mutta ei mene perille. Saisi olla päivittäin hokemassa "lapsen nimi on muuten Oskar, ei Oskari".
Lapsen nimi ei ole Pera eikä Pertsa vaan Pertti!
Olen opettajana Etelä-Suomessa, ja on ollut irakilaisia, kongolaisia ja Sambialaisia oppilaita (ja ties mistä muualta). Niin kuinka juntin ja moukan kuvan antaisin itsestäni, jos en heidän nimiään opettelisi sanomaan. Nyt en ihan oikeasti ymmärrä näitä tyyppejä, jotka eivät muka osaa (aka viitsi) sanoa aivan tavallisia nimiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomeksi Oskar taipuu Oskarin ja Jeesus Jeesuksen. S-loppuisiin ei edes yritetä lisätä iitä. Rasmus Rasmuksen jne taivutus säännöistä johtuen...ksen tulee s:ään päättyvien lisäksi. (Tässä ero, kun joku kyseli miksei Jeesusi.)
Ei ole mitään eroa. Ii loppuun ja taivutus Jeesusin. Niinhän tuo ääliö esitti, kun minä kerroin että lapseni nimi on Raamatussa ilman iitä. Että se silti muka äännetään Jeesusi.
Ja taipuuko Joosef sitten sinusta Jooseksen kun siinäkään ei äännetä iitä.
Oli kyse kirjaimista s ja r. Kyllä viimeinen konsonantti määrää taivutuksen. Kyllä Joosef taipuu Joosefin ....
Ääntyykö se Joosefi? Ei äänny. Ei äänny myöskään minun lapseni nimi iillisenä. Ei Raamatussa eikä muualla.
Oletko jotenkin yksinkertainen? Ei ne Raamatun nimet niistä Raamatun henkilöistä esim. saarnoissa vääntyneet, silloin tietysti käytettiin virallista muotoa. Mutta kansan suussa näistä Raamatun henkilöiden mukaan nimetyistä on tullut väännösmuotoja, jotka sopii äänneasuun paremmin. Jeesus ei ole listalla mukana koska hänen mukaansa täällä päin ei ole ollut tapana nimetä ihmisiä.
Joosef --> Jooseppi
Daniel --> Taneli
Daavid --> Taavetti
Ja samalla kaavalla monet muut konsonanttiloppuiset vierasperäiset nimet.
Paitsi Suomessa se ääntyy Jooseppi.
Sori, älä suutu. Ymmärrän, että ärsyttää...Ei muuten äänny. Kyllä se pappi joulukirkossa edelleen sanoo että Joosef.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomen kielessä sanat lausutaan niin kuin ne kirjoitetaan, poikkeuksina magneetti (joka taas ei ole alkuperäistä suomea), on väärin sanoa tuossa ensin g ja ja vasta sitten n eli maGNetti. Toinen on sydämessäni, vaikka se äännetään sydämmessäni, muistisääntö: Yhteen sydämeen ei mahdu kahta ämmää.
Esim. Pia äännetään pia ja Piia äännetään piia. Eli kuten kirjoitetaankin.
Ukomaisten nimien kanssa voi olla vaikeuksissa miten kuuluu ääntää oikein ettei loukkaa, esim "Blanchard", tuleeko se ässällä vai koolla oikein?
Mitäs sinä tuosta "magnetista" juttelet?
Sitä että se on erikoinen poikkeus suomenn kielessä, äännetään eri tavalla kuin kirjoitetaan. Eräs venäjän taustaineen suomen äidinkieen oopettaja oikweein riiteliaskiasta miehensä kanssa, väitti etttä se lauusutaan magnetti eikä mangneetti. Tuo sydämessäni on toinen outous kun se pitää kirjoittaa eri tavalla kuinn ännetään eli sydämmessäni
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jean Sibeliuskin on saaanut ihan rauhassa olla Jean tai Janne. Ei edes juntein pökelö sano Jeani tai Jani.
No entäs kuuluisa kansalliskirjailijamme Zachris (Zacharias) ,(Sakari) Topelius ?
Oli juuri puhetta että näiden ulkomaisten nimien kohdalla ääntäminen ei mene kuten kirjoittaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää antako suomenkieliselle lapselle konsonanttiin päättyvää nimeä (s-loppuiset poikkeus). Konsonanttiloppuinen nimi ei kuulu suomen kieleen, vaikka kuinka olisi kyseessä satoja vuosia suvussa kulkenut nimi. Kaikkien suomalaisten suvuissa on satoja vuosia mukana kulkeneita ruotsalais- tai venäläisperäisiä nimiä, jotka eivät äännerakenteeltaan sovi suomen kieleen.
Suomenkielinen sivistyneistö suosii suomen kieleen sointuvia nimiä. Yliopistomaailmassa ei törmää Jaxeihin tai Janniceihin.
Jannica ei lopu konsonanttiin... 😂😂😂😂😂😂
En ole väittänytkään, että Jannice loppuu konsonanttiin. Jospa lukisit kommenttini ihan rauhassa alusta loppuun, vaikka useammankin kerran, ja yrittäisit ymmärtää, mikä on kommenttini viimeisessä kappaleessa käytetyn esimerkin funktio. Kyllä varmasti ymmärrät, jos vain riittävästi keskityt lukemiseen.
Kun aloin katsoa yliopiston henkilökuntaa niin sieltä löytyi parissa sekunnissa Paul, Merica, Anette, Minttu, Ibrahim jne.
😂😂😂😂😂😂😂😂
Että se siitä sinun "teoriastasi".
Vain yksi noista nimistä on suomalainen (siis:suomen kielinen) nimi.
Osaatko itse erottaa mikä ?
Suomenkielinen. Ei suomen kielinen.
Pointti on se että sinä väitit että yliopistolla ei menesty kuin Emmat ja Kallet. Todistin kahdessa sekunnissa väitteesi torsoksi.
Emma on siitä erinomainen nimi että se on paitsi suomalainen ja äännetään kuten kirjoitetaan, mitään epäselvyyksiä ei tule eikä ihmettelyjä miten se äännetään tai kirjoitetaan. Lisäksi nimi on kansainvälisesti aivan sama englannin kielessä, mistä voi olla hyötyä, ulkomalaisetkin sen osaavaat ääntää ja kirjoittaa heti toisin kuin vaikka annukka, urpo tai. Väinö. Sofia menee lähes samaan sarjaan emman kanssa tosib ulkomaia se on sofie
Laurakin kirjoitetaan englanniksi samalla laillla vaan äännetään eri tavalla eli loora
Vierailija kirjoitti:
Hiljainen_kylätie kirjoitti:
Sinua ärsyttää se etteivät ihmiset kunnioita sinun nimivalintaasi? Kunnioitus pitää ansaita. Lapsesi voi aikuisena olla kunnioitettava jolloin ihmiset haluavat lausua hänen nimensä oikein. Lapsia nyt ei yleensä kunnioiteta koska heitä ei arvioida vielä kuten aikuista, persoonana.
Jos sinua ei kunnioiteta, eivät ihmiset halua lausua sinun määräämääsi nimeä oikein. Huomannet asian muustakin kuin nimen lausumisesta.
Tämän seikan lisäksi osa ihmisistä haluaa tehdä asiat vartavasten päinvastoin kuin muut toivovat.
Mistä pakkohoidosta tän kirjoittaja on karannut?
On tuossa asiassa jonkinmoinen totuuden siemen olla. Meilläpäin oli mökkiläisenä sellanen "turhantärkeä" rouva, joka usein painotti, että hänen nimensä on Eeva-Liisa väliviivalla. Niinpä tätä henkilöä kutsuttiinkin yleisesti Eevaviivaliisaksi
Vierailija kirjoitti:
Meillä tytär nimeltä Maria (luulisi kaikkien osaavan lausua), jota päiväkodissa kutsutaan Marjaksi?? Aluksi ei haitannut, mutta nyt neljän vuoden jälkeen oikeasti ärsyttää.
mäkin luulin pitkään että tyttäreni päiväkotikaveri on marja kunnes pyysin lasta leikkimään meille ja yhteystietolistassa luki maria. todella hankala erottaa etenkin lasten puheessa korvalla i ja j ero.
Edellisessä turha "olla". Anteeksi.
Vierailija kirjoitti:
Svenskatalande bättre folk kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsen nimi on huomattavasti yleisempi ja tunnetumpi ja julkkiksiltakin jo vuosikymmenten ajalta tutumpi iittömänä. Vaan ei, jotkut vaan vääntää sen iin sinne loppuun.
Ja oikeasti se pitäisi ääntääkin kuin Peter eli Peettär, mutta mulle riittäisi että sanoisvat edes Peter. Mutta ei, pitää sanoa Peteri. Mikä nimi se on?!
Jos Suomessa antaa lapselle vieraskielisen (yleensä ruotsalaisperäisen) nimen, niin ei pidä valittaa jos suomalaiset lausuvat sen suomalaisittain siten mikä sopii suomeen paremmin. Ruotsinkieliset nimet myös taipuvat ihan oikein samaan tapaan kuin suomalaistuneet versiot (Peter - Peterin, Peterillä). Jos haluaa suomalaiselle lapselle ruotsinkielisiä nimiä antaa ja että ne lausutaan oikein fiinisti, niin sitten varmaan kannattaa myös hengailla ruotsinkielisen väestön parissa.
Entä Lukas? Ruotsalaisittain (kuten kirjoitusmuoto antaa ymmärtää), suomalaisittain vai englantilaisittain? Ja milläköhän murteella? Nina - Niina, Pia - Piia, Kia - Kiia?
Suomessa se nimi äännetään kuten kirjoitetaan. Lukas on Lukas eikä mikään Luukas. Peter on perer. Petteri on petteri jbe. Kia on Kia. Kiia on Kiia. Ribna on Rina ja Riina on Riina jne
Jos murteisiin halutaan lähteä niin sitten vasta sekaannuksia tulee.
Esim. savolaiistytyöt olivat menossa tansseihin ja vanhatie vei mökin ukon pihasaunan kuistin ohi. Pappa siinä vilvoitteli ja kysyi ohi meneviltä neitokaisilta "haluaako tytöt kylpee", neidot totesivat että onpa täällä rivosuisia ukkoja ja ärrävikakin vielä
Mites Xenia lausutaan? Ksenia? Senja?
Vierailija kirjoitti:
Mun nimi on Marcus, mutta kaikki sanoo silti Markus.
Älä välitä Marsus, suomalaiset ovat niin juntteja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää antako suomenkieliselle lapselle konsonanttiin päättyvää nimeä (s-loppuiset poikkeus). Konsonanttiloppuinen nimi ei kuulu suomen kieleen, vaikka kuinka olisi kyseessä satoja vuosia suvussa kulkenut nimi. Kaikkien suomalaisten suvuissa on satoja vuosia mukana kulkeneita ruotsalais- tai venäläisperäisiä nimiä, jotka eivät äännerakenteeltaan sovi suomen kieleen.
Suomenkielinen sivistyneistö suosii suomen kieleen sointuvia nimiä. Yliopistomaailmassa ei törmää Jaxeihin tai Janniceihin.
Jannica ei lopu konsonanttiin... 😂😂😂😂😂😂
En ole väittänytkään, että Jannice loppuu konsonanttiin. Jospa lukisit kommenttini ihan rauhassa alusta loppuun, vaikka useammankin kerran, ja yrittäisit ymmärtää, mikä on kommenttini viimeisessä kappaleessa käytetyn esimerkin funktio. Kyllä varmasti ymmärrät, jos vain riittävästi keskityt lukemiseen.
Kun aloin katsoa yliopiston henkilökuntaa niin sieltä löytyi parissa sekunnissa Paul, Merica, Anette, Minttu, Ibrahim jne.
😂😂😂😂😂😂😂😂
Että se siitä sinun "teoriastasi".
Vain yksi noista nimistä on suomalainen (siis:suomen kielinen) nimi.
Osaatko itse erottaa mikä ?
Suomenkielinen. Ei suomen kielinen.
Pointti on se että sinä väitit että yliopistolla ei menesty kuin Emmat ja Kallet. Todistin kahdessa sekunnissa väitteesi torsoksi.
Emma on siitä erinomainen nimi että se on paitsi suomalainen ja äännetään kuten kirjoitetaan, mitään epäselvyyksiä ei tule eikä ihmettelyjä miten se äännetään tai kirjoitetaan. Lisäksi nimi on kansainvälisesti aivan sama englannin kielessä, mistä voi olla hyötyä, ulkomalaisetkin sen osaavaat ääntää ja kirjoittaa heti toisin kuin vaikka annukka, urpo tai. Väinö. Sofia menee lähes samaan sarjaan emman kanssa tosib ulkomaia se on sofie
Ester on juurikin tuota samaa sarjaa.
Noloa, kun annoit niin vaikean nimen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Svenskatalande bättre folk kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lapsen nimi on huomattavasti yleisempi ja tunnetumpi ja julkkiksiltakin jo vuosikymmenten ajalta tutumpi iittömänä. Vaan ei, jotkut vaan vääntää sen iin sinne loppuun.
Ja oikeasti se pitäisi ääntääkin kuin Peter eli Peettär, mutta mulle riittäisi että sanoisvat edes Peter. Mutta ei, pitää sanoa Peteri. Mikä nimi se on?!
Jos Suomessa antaa lapselle vieraskielisen (yleensä ruotsalaisperäisen) nimen, niin ei pidä valittaa jos suomalaiset lausuvat sen suomalaisittain siten mikä sopii suomeen paremmin. Ruotsinkieliset nimet myös taipuvat ihan oikein samaan tapaan kuin suomalaistuneet versiot (Peter - Peterin, Peterillä). Jos haluaa suomalaiselle lapselle ruotsinkielisiä nimiä antaa ja että ne lausutaan oikein fiinisti, niin sitten varmaan kannattaa myös hengailla ruotsinkielisen väestön parissa.
Entä Lukas? Ruotsalaisittain (kuten kirjoitusmuoto antaa ymmärtää), suomalaisittain vai englantilaisittain? Ja milläköhän murteella? Nina - Niina, Pia - Piia, Kia - Kiia?
Suomessa se nimi äännetään kuten kirjoitetaan. Lukas on Lukas eikä mikään Luukas. Peter on perer. Petteri on petteri jbe. Kia on Kia. Kiia on Kiia. Ribna on Rina ja Riina on Riina jne
Ja kun Nina-neiti menee Viroon, niin hymyjä riittää!
Luokallani oli Mikael, niin se lausuttiin lähes aina Mikaeli.