Kesämökki ja aikuiset lapset

Silloin kun äitini vielä eli, niin velipojat kävi täysihoidossa joka viikonloppu, ja kesälomat syömässä, saunomassa ja ryyppäämässä maalla äidin luona. Kun velipoikien omat pojat kasvoi täysikäisiksi, niin ne jatkoi samaan malliin. Näin äitini riesana oli pojat kahdessa polvessa, ja heidän vaihtuvat naisystävät. Tuomisia ei tietenkään koskaan tuoneet. Kerran yksi veli oli kuulemma tuonut leivän. Se oli mainitsemisen arvoinen asia.

Sen harvan kerran, kun tytöt käytiin muutamien vuosien välein kylässä, niin aina nämä elämänkoululaiset oli paikalla ja naamat norsun v_turalla, että miksi noi tänne tulee.

Äitini kuoltua, ostin tämän paikan maalta kuolinpesältä. Eipä aikaakaan, kun veljet kyselivät minulta, saahan heidän lapset käydä täällä, kun se on kuitenkin niin tärkeä paikka näille 3 - 4 kymppisille lapsille, joiden kanssa en ole koskaan ollut edes tekemisissä. Totesin, että kai ne aikuiset osaa itse soittaa, ja kysyä, sopiiko tulla käymään. Lisäksi sanoin, että minä kyllä itse kutsun kylään ne, joita haluan kylään, ja silloin kun minulle sopii. Ei täällä mitään avoimia ovia ole, eikä mummomuseota. Sitä paitsi olen toimittanut kaikki vanhat sängyt ja sohvat kaatikselle, ettei oikein ole ylimääräisiä makuupaikkojakaan.

Toisekseen minua ei kiinnosta minulle käytännössä tuntemattomia aikaihmisiä hyysätä. He on tuntemattomia, koska olen asunut toisella puolella Suomea, ja velipojat ei ole koskaan pyytäneet käymään kotonansa aikoinaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tee niin kuin mun vanhemmat. Sano tuo kaikki suoraan ja ehdota että,rakentavat oman mökin.

Myönnän että otin vähän itseeni kun ajattelin että olimme ihan hyvin osallistuneet mökin töihin mutta nyt tuntuu ihan loistoidealta tehdä oma mökki. ( tosin vanhempien mökin lähistölle)

Voi kun omatkin vanhemmat olisivat ehdottaneet tätä! Heillä on siis talo ja mökki melko lähekkäin. Aina kun ehdotetaan menevämme mökille, he lähtevät mukaan. Toki se on heidän mökkinsä, mutta ei sitä yhteiseloa jaksa pitkään. Itse haluavat passata kaikki eteen eikä mitään voi tehdä omalla tavalla. Ihmettelevät vain, miten ei käydä mökillä enemmän. Ei käydä, kun matka on pitkä ja välillä kaipaisi omaa rauhaa.

ette sitten ole heille asiasta sanoneet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä ehkä vähän päinvastainen ongelma. Varsinkin minä ja myös sisareni perheineen kävisimme vanhempieni mökillä kyllä mielellämme useamminkin kuin nykyisin. Teemme hommia, laitamme ruokaa, siivoamme, hoidamme polttopuut ja pihatyöt.

Mökkinä on vanha maalla sijaitseva rintamamiestalon pihapiiri (pienehkö rintamamiestalon tyylinen talo, ns. pikkupuoli sekä talvella kylmä aittatyylinen rakennus) . Tilaa olisi kyllä kaikille, mutta vanhempani ovat ehkä jotenkin juuttuneet siihen ajatukseen, että kaikkien pitää nukkua samassa rakennuksessa (ns. isossa talossa). Makuuhuoneita ja sänkyjä ei kuitenkaan ole tarpeeksi ja jos olemme kaikki paikalla, patjoja on makuuhuoneiden ja olohuoneen lattialla sekä vintin aulassa. Seinät ovat ohuet ja jos siskoni mies tai isäni kuorsaa, kuuluu se koko taloon. Tuntuu ettei yöllä uskalla edes lähteä vessaan tai juomaan, kun pelkää herättävänsä kaikki muut. Teini-ikäisille lapsille ei myöskään ole oikein tilaa, missä saisivat puuhailla omia juttujaan.

Olemme sisareni kanssa ehdottaneet, että minä voisin perheineni asettua ns. pikkupuolelle ja sisko aina köydessään aittaan (siskon miehen vanhemmilla lähellä oma mökki). Haluaisimme vähän kunnostaa rakennuksia omilla varoillamme, maalia, lattian hiontaa, ikeasta kunnon sängyt jne.

Vanhemmilleni tämä on kuitenkin jotenkin kynnyskysymys ja he ehkä vähän loukkaantuivatkin asiasta.

Rakennukset seisovat kuitenkin tyhjillään romuvarastoina. Teini-ikäisiä ei enää tahdo saada mökille kun ei ole omaa rauhaa ja itselläkään (47 v) ei oikein palautuminen onnistu, kun yöt ovat rauhattomia ahtaissa tiloissa. Jos voisimme majoittua noissa muissa rakennuksissa, niin kävisimme mökillä varmasti useammin. Teinit voisivat ottaa myös kavereita mukaan. Sitä kyllä korostetaan, että paikka jää meille sitten perinnöksi, mutta luulisi kai olevan ihan hyvä asia, jos rakennuksia pidettäisiin huolta ja niitä pikkuhiljaa kunnostettaisiin. En tiedä sitten, että kokevatko vanhempamme meidän jotenkin tulevan heidän reviirilleen. Tosiasia kuitenkin on, että he ovat kohta 80 vuotiaita ja olemme jo vuosia hoitaneet kaikki mökin raskaammat työt.

Mä aloin vaan tekemään. Olin suunnitellut sitä pitkään, tiesin vanhemmat lapset eivät halua mökille, jos eivät saa omaa tilaa.

Ilmoitin alan tyhjentämään aittaa.

Otettiin maskit naamaan, tyhjennettiin kaikki pihalle yhdestä aittahuoneesta. Tässä vaiheessa vanhemmat kysyivät mitä teet.

Tavarat jäivät yöksi pihalle, kuurasin koko huoneen, ylä ja alakerran. Seuraavana aamuna laitettiin ne huonekalut, mitä esikoinen halusi sinne, otettiin mm päärakennuksestakin.

Seuraavana päivänä siskolle seinän takaa.

Vanhemmat alkoivat olemaan jo raivoissaan.

Loppuviikosta oli 2 aitan huonetta käyttökunnossa, aivan älyttömästi rojua pihalla ja siinä sitten käytiin vanhempien kanssa läpi kaikki. Hirveesti meni roskia roskiin, tosi paljon myyntiin.

Mökillä on monta rakennusta, mutta kun saatiin 2 vanhimmalle lapselle omat tilat, kaikki helpottui.

Kävin kesän aikana kaikki rakennukset läpi. Aina, kun käytiin kirkonkylässä, oli kierrätettävää roskaa kassikaupalla.

Tämä tapahtui ennen koronaa ja ekana koronakesänä tilasin saman kylän pojan nostamaan pihan kannot irti. Niitä tuli niil paljon, niillä olisi lämmittänyt kesän saunakerrat.

Ryhdy hommiin. Kyllä ne meilläkin nikotteli. Suurin takinkäännös tapahtui, kun sisko tuli käymään ja haukkoi henkeä, kun oli niin upeaa jälkeä tehty. Sisko oli juonessa mukana.

Mökillä on aina tekemistä. Kasvimaata, kunnostamista jne.

Juuri näin pitää tehdä. Itse ryhtyä muutostöihin ja jos valitusta ilmenee, niin sanoa suoraan että jos vanhemmat haluavat, että siellä käydään, niin tilaa on saatava enemmän ( tai mistä nyt milloinkin on kysymys) tai sitten käynnit vähenee. Eikä kysymys ole uhkailusta vaan se on ilman muuta pelkkä totuus. Näinhän siinä käy.

Toki tämä toimii noin suunnilleen normaalien vanhempien kanssa. Väkivaltaiset ( fyysisesti tai henkisesti) vanhemmat ovat erikseen mutta silloin käyntien määrän vähentämiseen on muuta syytä .

Nimenomaan ! Minun vanhemmat halusivat meidät sinne ja kaikki tajuttiin siellä ei ole tilaa.

Joka kevät pitää aitta siivota tosi hyvin. Esim inuria varten on n 100 m jatkojohto.

Syksyllä loppusiivous, patjat viedään kotiin ja ovi lukkoon.

Pari v meni siihen, että vanhemmat tajusi tämä on hyvä asia.

Iso urakka oli mm tarpeettoman myymisessä.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun äitini vielä eli, niin velipojat kävi täysihoidossa joka viikonloppu, ja kesälomat syömässä, saunomassa ja ryyppäämässä maalla äidin luona. Kun velipoikien omat pojat kasvoi täysikäisiksi, niin ne jatkoi samaan malliin. Näin äitini riesana oli pojat kahdessa polvessa, ja heidän vaihtuvat naisystävät. Tuomisia ei tietenkään koskaan tuoneet. Kerran yksi veli oli kuulemma tuonut leivän. Se oli mainitsemisen arvoinen asia.

Sen harvan kerran, kun tytöt käytiin muutamien vuosien välein kylässä, niin aina nämä elämänkoululaiset oli paikalla ja naamat norsun v_turalla, että miksi noi tänne tulee.

Äitini kuoltua, ostin tämän paikan maalta kuolinpesältä. Eipä aikaakaan, kun veljet kyselivät minulta, saahan heidän lapset käydä täällä, kun se on kuitenkin niin tärkeä paikka näille 3 - 4 kymppisille lapsille, joiden kanssa en ole koskaan ollut edes tekemisissä. Totesin, että kai ne aikuiset osaa itse soittaa, ja kysyä, sopiiko tulla käymään. Lisäksi sanoin, että minä kyllä itse kutsun kylään ne, joita haluan kylään, ja silloin kun minulle sopii. Ei täällä mitään avoimia ovia ole, eikä mummomuseota. Sitä paitsi olen toimittanut kaikki vanhat sängyt ja sohvat kaatikselle, ettei oikein ole ylimääräisiä makuupaikkojakaan.

Toisekseen minua ei kiinnosta minulle käytännössä tuntemattomia aikaihmisiä hyysätä. He on tuntemattomia, koska olen asunut toisella puolella Suomea, ja velipojat ei ole koskaan pyytäneet käymään kotonansa aikoinaan.

Jatkan tähän kirjoitukseeni:

Sen vielä jotenkin ymmärsi, että veljet käytti äitiä hyväksi. Se oli kuitenkin väärin sekin. Sitä en ymmärrä, että minua yritettiin käyttää hyväksi. Olettivat, että ilmainen vapaa-ajan viettopaikka on heille edelleen täällä, vaikka omistaja vaihtui. Tyyliin, saavutetuista eduista ei luovuta, ja tottakai minä otan lomailijat vastaan, kuten äiti aikoinaan.

Nämä kun ovat tottuneet siihen, että mennään tosiaan tyhjin käsin pl. omat viinakset. Kun vielä katsoivat aikoinaan, kuin vierasta sikaa sen harvan kerran kun nähtiin täällä maalla. Nyt sitten oltaisiin tulossa minun sapuskoja syömään. Olen sanonut velipojille, että en ole teidän äiti, enkä aikuisten lastenne mummi. Väitän, että tämmöinen käytös aikuisilta on sivistyksen puutetta. Ainakin hyväksi yrittivät käyttää, vaan eipä onnistu. Suorastaa hämmästelen heidän idioottimaisuuttaan.

Hassua, että monessa kommentissa jopa kehoitettiin alkaa remppaamaan ja raivaamaan vanhempien 

omistamalla mökillä, jotta lapsiporukat mahtuu lomailemaan.  Härskiä!.  Eikö tule mieleen se mahdollisuus,

että vanhemmat eivät nimenomaan halua tehdä lisää tilaa siksi, että saavat olla keskenään rauhassa.

Antakaa vanhempien lomailla tavallaan, käykää kylässä, mutta älkää jääkö asumaan.  Ymmärtkää,

että vanhemmat eivät vain kehtaa sanoa, että haluavat levätä ja rentoutua omalla mökillään.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiselle yhteiskunnalle on tapahtunut jotain aika pysäyttävää ihan nyt kymmenessä vuodessa. On lapsivihaa ja vihaa aikuisia lapsia kohtaan ja ylipäätään sellaista repivää mielenmaisemaa. Vai riehuuko tällaisilla palstoilla joukko spesifejä trolleja, jotka haluavat aiheuttaa eripuraa?

Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan. Ollaan boomereita vihaavia,joita nimitetään loisiksi,eläteiksi,nuoret ahdinkoon ajaviksi-meitä halveksitaan,ylenkatsotaan ja aidosti vihataan. Miksi minä 'rakastaisin' takaisin. Pitäkää tunkkinne,minä vetäydyn mökkini rauhaan.

Olen työskennellyt 16-vuotiaasta saakka. Tullut omillani toimeen. En ole odottanut ilmaisia lomia kenenkään nurkissa, enkä ilmaisia tarjoiluja. Jos minut on kutsuttu kahvilla käymään, olen vienyt vähintään kahvipaketin. Vierailen maks tunnin.

Kun olen vieraillut maalla vanhempani luona, olen ottanut ruoat mukaan pienelle perheelleni.

Semmosia ihmisiä en vain ymmärrä, jotka olettavat, että isäntäväki on onnesta soikeena, kun saavat syöttää ja majoittaa kaikenmaailman lastensa vaihtuvat nais- tai miesystävät omaan piikkin.

Minulla on kokemus omista sisaruksista maalla. Ne syövät häpeämättä minun grilliruuat ja muutkin eväät kysymättä. Tästä ole maininnut myöhemmin heille, jonka takia välit ovatkin poikki. Pyörittelivät vaan silmiään, että kun me ollaan aina totuttu siihen, että me syödään muiden piikkiin. Tosiaan välit on poikki.

Miksi en sanonut aikoinaan? Siksi, koska en halunnut riitaa silloin oman vierailuni aikana.

Uskaltakaa sanoa hyvät ihmiset silloin, kun näette hyväksikäyttöä. Minä en enää suvaitse sellaista.

Olen siis kasvanut eri meininkiin, kuin passatut sisarukseni. Joskus harvoin, kun ovat vierailleen vuosien tauon jälkeen kotonani, tulevat aina tyhjin käsin, ja aina sinne ruokapöytään kutsumatta. Voitte olla varmoja siitä, että niin ei pääse enää käymään.  Huonosti kasvatettuja jälkeläisiä mun mielestä.

Haluaishan ne käydä meillä, mutta en ota vastaan moukkia.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että monessa kommentissa jopa kehoitettiin alkaa remppaamaan ja raivaamaan vanhempien 

omistamalla mökillä, jotta lapsiporukat mahtuu lomailemaan.  Härskiä!.  Eikö tule mieleen se mahdollisuus,

että vanhemmat eivät nimenomaan halua tehdä lisää tilaa siksi, että saavat olla keskenään rauhassa.

Antakaa vanhempien lomailla tavallaan, käykää kylässä, mutta älkää jääkö asumaan.  Ymmärtkää,

että vanhemmat eivät vain kehtaa sanoa, että haluavat levätä ja rentoutua omalla mökillään.

Me ei koskettu päätaloon. Ennen raivaamista aitta oli aivan täynnä kaikkea. Mm ruostuneita potkukelkkoja, rikkinäistä huonekaluja, ihan normaalia roskaa.

Tämä on ollut heillä työlistalla vuosikausia.

Tilasin kantojen poisnostamisen. Tämän jälkeen piha tasoitettiin , laitettiin siirtonurmikko. Nyt automaatti hoitaa ruohonleikkuun.

Vanhemmst eivät tykänneet tästä aluksi. Mitä pidemmälle urakka meni, sitä innokkaampia oli. Minä maksoin kaikki

Miksi aikuisten pitäisi olla hiljaa kun lapset nukkuvat, mutta lapset saavat kiljua ja metelöidä aamulla kun aikuiset nukkuvat..

Kun vanhemmat tarjoaa aikuisille lapsilleen ilmaisen kesäloman, odottaisin, että aikuiset lapset tarjoaisi vanhemmilleen esim. ilmaisen joululoman.

Kun sisarukset vierailevat sisaruksensa luona syöden ja yöpyen, odottaisin vastavuoroisuutta. Odottaisin kutsua joskus toisinkin puolin.

Loppuuhan se lysti jossain vaiheessa. Voi mikä itku ja valitus siitä tuli, kun en ole ottanut makoilemaan sisaruksia jälkikasvuineen kesäpaikkaani, - jonka ostin äitini jälkeen itselleni-,  sillä en halua sisarusteni äidiksi, enkä heidän lastensa mummiksi. Että oikein mummiksi mummin paikalle. Joo ei kiitos.

Valtava haukkumisryöppyhän tästä päätöksestäni tuli. En kuulemma osaa käyttäytyä, ja eikö koulussa opetettu tapoja.  Mielestäni heillä puuttuu ne tavat, kun olettavat, että olen vain heitä varten, ja haluaisin viettää aikaa ja kustantaa lomia ajattelemattomille ihmisille. Oksettaa.

Komppaan edellistä 270/270!

Vastavuoroisuutta on oltava!  Ja perheettömät eivät ole velvollisia majoittamaan ja kestitsemään koko

koko sukua lapsilaumoineen.  Hekin tarvitsevat lomansa.

Kun mökillä on pienet tilat, vanhoille ihmisille on hankalaa, kun lasten takia on aikaisin oltava hiljaisuus,

ja  aamulla on noustava melskaavaa porukkaa palvelemaan.

Kuulostaa kauhealta...siis asenne perhettä kohtaan. Ja "minä omistan kaiken" asenne. Se minkä on minun, on myös lasteni. Parasta ikinä on olla koko laajennetun perheen kanssa yhdessä. Touhun jälkeen tulee kyllä hiljaistakin. Meillä saa aina vetäytyä lepäämään ja jokainen kyllä tekee osansa. Naurua ja iloa riittää ja lapsenlapsi on siunaus jota kaikki rakastavat ja leikittävät.

Olisi hirveä suru jos lapset perheineen ei tulisi. Ystävistä puhumattakaan.

Ehkä me ollaan sitten vähän outoja suomalaisiksi kun nautitaan siitä että ympärillä on elämää ja yhteisiä muistoja muodostuu.

Meillä taas on niin, että vanhempien mökille pyydetään käymään vähän väliä. Pyytävät toki meitä myös tekemään puuhommia ym. Saamme käydä mökillä myös ilman vanhempia, mutta siitä on tullut usein huutoa, että emme ole siivonneet tarpeeksi hyvin mökkiä. Aina olemme jättäneet mökin sellaiseen kuntoon missä se olikin ja vielä kaupan päälle imuroinnit/luuttuamiset. Vanhemmat ilmeisesti olettavat, että teemme suursiivouksen, kun käytämme mökkiä pari päivää kesässä. En ala tekemään mitään huussihommia ja pesemään ikkunoita toisten mökillä. Muuttuu se parin päivän loma aika työleiriksi siinä vaiheessa.

Mulla oli elämäni hirvein mökkikokemus "miniän" roolissa silloisen deittikaverin mökillä. Mitään ei saanut tehdä mutta sitten kuitenkin kauhea kotkotus. Mä olen tekeväinen ihminen mutta kun kaikki olisi pitänyt tehdä talon tavoilla ja juuri niistä oikeista lautasista ja jättää kaikki astiat juuri oikeisiin paikkoihin. Kaikki tein väärin. Ahdisti ihan hirveästi ja melkein lähdin liftaamalla mökiltä pois. 

Juuri sellaista häpeällä kasvattamista minkä takia niin moni mies on ihan kuralla itsetuntonsa ja sosiaalisten vuorovaikutustaitojensa kanssa (mikä oli syynä siihen miksi jätin miehen). "Anoppi" ei kuunnellut ollenkaan vaan pasmatti omiaan, keksi hirveästi kummallisia hommia mm. pussilakanoiden kulmien kääntämistä jotta sai pienet pölypallot pois sieltä. Eli tekemällä teki hirveän työmaan mökkeilystä vaikka olisi voinut vaan istua ja rentoutua. Sääli sinänsä.

Oon niin onnellinen omista vanhemmistani, ainakin antavat mun osallistua kotihommiin (joita sai tehdä pienenä heti kun pystyi).

Vierailija kirjoitti:

Oletteko itse perineet mökin vanhemmiltanne? Silloin mökki on luonnollista suvussa siirtyvää omaisuutta, johon nuorellakin polvella on moraalinen oikeutensa. Vai oletteko tyypillisiä suuren ikäpolven edustajia, jotka maksatatte rikkaat eläkepäivänne nuorempien ahdingolla? Ja laitatte kesämökitkin lihoiksi ennen kuin annatte perinnöksi?

Selvät sävelet mökin suhteen, kuka siellä viettää aikaa, tekee myös osansa töistä. Mutta ei kaikkea hyvää voi yksi sukupolvi omia ja sitten elää näistä etuoikeuksistaan pätkääkään tinkimättä.

Sun kaltaisesi kanssa olisi kyllä tosi raskasta elää ja olla. Älä ihmettele, jos joskus jäät yksin, siis ihan tosi tosi yksin.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin surullista lukea, että vanhemmat eivät halua omia lapsiaan, vaikkakin aikuisia, yökylään. Paljonko teillä on välimatkaa? Jos nyt inhimillisen ajomatkan päässä on että päiväseltään pystyy kyläilemään niin ymmärrän, mutta jos välimatka on satoja kilometrejä niin kumma jos ei ole yökyläilyt toivottuja kun päiväseltään olis aika rankka reissu.

Päiväseltään, päiväseltään. Mutta joskus harvoin vain.

Vierailija kirjoitti:

Voi näitä mökkionglmia:). Me käymme vAnhempiemme mökillä kerran kesässä, joskus kaksi ja minä olen se kuka ei haluaisi mennä sinne. Lasten vuoksi vietän ne pari yötä siellä. En tykkää mökkielämästä, en vaan nauti siellä olosta vaikka mökki ei ihn alkeellinen olekaan. On ötökkää ja käärmeitä saa pelätä. En myöskään osaa nukkua niin lähellä muita ihmisiä. Mutta ennen kaikkea en osaa rentoutua lainkaan. Kun on ruoka syöty ja saatu jäljet siivottua, alkaa jo seuraavan valmistelu. Koko ajan pitää olla puuhastelemassa jotain.

Kun palaamme ihmisten ilmoille, tunnen kuinka vapautunut oloni on taas kun pääsen kaupunkiin.

No jo on kauhea vankila. Niin ne tuntuu jostain syystä kovin monelle olevan. Tarttis tehdä jotain järjestelyjä.

Kaikista rentouttavimmat lomat olen viettänyt lasteni kanssa vuokraamallani rantamökillä. Siellä saimme olla omassa rauhassa. Kävimme myös hiihtolomien aikana. Oli takka ja sauna, sekä avanto.

Hyvät muistot jäi. Eipä tarvinnut pelätä, että joku moukkasisaruksistani syö meidän eväitä, kuten mummon luona heillä oli tapana. Ne mummon omat viiskymppiset vässykät, joille ei ole opetettu tapoja.

Ero oli suuri. Tosi rentouttavaa olla ihan omalla lomalla. Saatiin ihan itse syödä ostamani grillipihvit ja grillimakkarat.

Vierailija kirjoitti:

Hassua, että monessa kommentissa jopa kehoitettiin alkaa remppaamaan ja raivaamaan vanhempien 

omistamalla mökillä, jotta lapsiporukat mahtuu lomailemaan.  Härskiä!.  Eikö tule mieleen se mahdollisuus,

että vanhemmat eivät nimenomaan halua tehdä lisää tilaa siksi, että saavat olla keskenään rauhassa.

Antakaa vanhempien lomailla tavallaan, käykää kylässä, mutta älkää jääkö asumaan.  Ymmärtkää,

että vanhemmat eivät vain kehtaa sanoa, että haluavat levätä ja rentoutua omalla mökillään.

Mutta kun aika monet vanhemmat pyytämällä pyytävät käymään ja viettämään aikaa mökillä tai kotonaan.

Kuitenkaan eivät haluaisi tehdä tai antaa lasten tehdä sellaisia muutoksia, jotka tekisivät olemisen mukavaksi.

Kylässä käyminen päiväseltään on myös kohtuuton vaatimus silloin kun matkaa on n. 500 km , niin kuin meillä oli sekä omien vanhempien että mieheni vanhempien luokse.

Vierailija kirjoitti:

Silloin kun äitini vielä eli, niin velipojat kävi täysihoidossa joka viikonloppu, ja kesälomat syömässä, saunomassa ja ryyppäämässä maalla äidin luona. Kun velipoikien omat pojat kasvoi täysikäisiksi, niin ne jatkoi samaan malliin. Näin äitini riesana oli pojat kahdessa polvessa, ja heidän vaihtuvat naisystävät. Tuomisia ei tietenkään koskaan tuoneet. Kerran yksi veli oli kuulemma tuonut leivän. Se oli mainitsemisen arvoinen asia.

Sen harvan kerran, kun tytöt käytiin muutamien vuosien välein kylässä, niin aina nämä elämänkoululaiset oli paikalla ja naamat norsun v_turalla, että miksi noi tänne tulee.

Äitini kuoltua, ostin tämän paikan maalta kuolinpesältä. Eipä aikaakaan, kun veljet kyselivät minulta, saahan heidän lapset käydä täällä, kun se on kuitenkin niin tärkeä paikka näille 3 - 4 kymppisille lapsille, joiden kanssa en ole koskaan ollut edes tekemisissä. Totesin, että kai ne aikuiset osaa itse soittaa, ja kysyä, sopiiko tulla käymään. Lisäksi sanoin, että minä kyllä itse kutsun kylään ne, joita haluan kylään, ja silloin kun minulle sopii. Ei täällä mitään avoimia ovia ole, eikä mummomuseota. Sitä paitsi olen toimittanut kaikki vanhat sängyt ja sohvat kaatikselle, ettei oikein ole ylimääräisiä makuupaikkojakaan.

Toisekseen minua ei kiinnosta minulle käytännössä tuntemattomia aikaihmisiä hyysätä. He on tuntemattomia, koska olen asunut toisella puolella Suomea, ja velipojat ei ole koskaan pyytäneet käymään kotonansa aikoinaan.

Toinen näkökulma tarinaasi: te tytöt kävitte edesmenneen äitinne luona muutaman vuoden välein. Tuo on liian harvoin.

Sitten haukut veljiäsi, jotka kävivät siellä usein. Ei ne veljet varmaan riesa olleet, vaan ehkä äitisi nautti siitä, että edes jotkut lapsensa vaivautuvat käymään