Tyydytätkö puolisosi vaikka itseä ei huvittaisikaan?
Nainen, hoiteletko miehesi vaikka itseäsi ei haluttaisi? Tai mies, hoiteleeko naisesi sinut, vaikka häntä ei juuri tänään niin haluttaisikaan? Ja okei, voi kääntää myös sukupuolet toisin päin ja kertoa siitä.
Minua miehenä harmittaa, kun vaimoni ei koskaan halua tyydyttää minua, jos häntä itseään ei haluta. Silloin kun häntä haluttaa, seksi on ihan okei. Mutta toisen puoliskon kuukaudesta useimmiten ei haluta, ja silloin en saa minäkään. Olen kysynyt, että eikö hän voisi hoidella minua edes käsin tai suulla, mutta ei kuulemma huvita.
Itse olisin kyllä valmis hyväilemään ja nuolemaan vaimolleni tyydytyksen, jos itseäni ei haluttaisikaan rakastella. Tosin se on tähän mennessä ollut aika teoreettinen kysymys, koska ei ole tullut vielä päivää ettei minua haluttaisi.
Minusta vaimoni toiminta tuntuu itsekkäältä ja ettei minun tarpeitani oteta huomioon. Mitä mieltä?
Kommentit (238)
Ap kun asia on vähän niin, että moni mies haaveilee korkealibidoisesta aina haluavasta naisesta, ja pitää sellaista naista unelmanaisena. Mutta sitten jos ja kun sellaisen saa itselleen niin miehessä tapahtuu jotain. Pidemmän päälle se koko ajan halukas nainen ei tunnukaan sitten niin ihanalta asialta. Omat halut saa kolauksen, kun ei olekaan enää se useammin haluava. Miehelle tulee herkästi riittämätön olo tai "epämiehekäs olo" tai jotain sellaista, en tarkkaan tiedä mistä on kyse. Mutta hyvin monen miehen halut on korkeat silloin, jos nainen ei juurikaan tee aloitteita ja nainen haluaa harvemmin kuin se mies. Ja sitten taas aina kimpussa oleva himokas nainen tuhoaa jostain syystä miehen halut. Tiedän tämän, koska olen korkealibidoinen nainen. Olen tehnyt parisuhteissani paljon seksialoitteita, ja kärsinyt miesten haluttomuudesta. Ja jokaisessa suhteessa olen saanut taiottua miehen halut takaisin lopettamalla kaikkien aloitteiden tekemisen ja esittämällä naista, jota ei niin kiinnosta seksi.
Minä en halua, koska seksi on yksinkertaisesti tylsää. Periaatteessa juu nautin, mutta orgasmin voin hoitaa itsekin itselleni. Meillä puoliso haluaa aina vaan yhdyntää, suuseksiä tms ihan perus, ei koskaan mitään leikkejä, alistamista, pidempää kiusottelua tms aistiärsykettä. Kiusaantuu, jos yritän siihen suuntaan viedä juttua. Ja juu, keskustelu ei ole 10 vuoden aikana auttanut. Seksi on mekaanista, aina samaa ja tylsääkin tylsempää.
Vierailija kirjoitti:
Tuo hartiahierontavertaus oli ihan hyvä. Ihan varmasti annan hartiahierontaa, jos kumppanini sitä kaipaa, ja yhtä varmasti nuolen naiselle orgasmin, jos hän haluaa.
Mutta kun kaikki naiset eivät tyydyty ilman yhdyntää. Miten pystyt yhdyntään ilman omaa halua?
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut mieheni kanssa yhdessä pian 20 vuotta. On myös ensirakkauteni ja ainoa seksikumppanini elämäni aikana.
Mä ajattelen tämän niin, että mulla on etuoikeus tehdä rakastani ihmisen elämästä hyvää tavoilla, millä kukaan muu ei voi. Yksi näistä on se, että tyydytän hänet mielelläni, jos sattuu olemaan sellainen poikkeustilanne, että itseäni ei huvita. Menkat on tällainen ja joitain muitakin "poikkeustiloja" on vuosien varrelle mahtunut.
En usko, että jaksaisin tuntea näin, ellen voisi olla varma että mies arvostaa minua jokaisella mahdollisella tavalla ja osoittaisi sen arjessamme sanoin ja teoin. Samoin, jos hellyyttä ja kosketusta ei olisi mennen tullen, niin voisi olla omituinen "hyppäys" ryhtyä tyydyttämään toista.
Ehkä tämä onkin ongelmana monella. Ongelma ei ole sen haluttoman vaan sen, joka itsekkäästi vaatii. Kaikkea. Koko ajan. Vuosien varrella siitä on tullut normaali suhteen tila, jota kumpikaan ei edes tiedosta. Jokin syyhän siihen on, että ei halua tehdä palveluksia toiselle (enää).
Vierailija kirjoitti:
Tuo hartiahierontavertaus oli ihan hyvä. Ihan varmasti annan hartiahierontaa, jos kumppanini sitä kaipaa, ja yhtä varmasti nuolen naiselle orgasmin, jos hän haluaa.
Naisena haluan oikeaa P****, en mitään liputtelua kielellä. Jos miehellä ei ota eteen, en saa tyydytystä. Miksi tyytyä kieleen, jos miehellä paikat toimii.
Vierailija kirjoitti:
Tietenkin. Haarat vaan auki, eihän se muuta vaadi.
Tämä :)
Koska hassua, että puhutaan siitä että itselle on tärkeää se että "kumppani" nauttii seksistä kanssani, jos kuitenkin oleellista on se että MINÄ saan pillua..
Jos riittää, että nainen avaa haarat tai ottaa poskeen, veikkei se tahdokaan sitä, ei voi puhua enää siitä että itseään kiinnostaa se että sitä kumppania kiinnostaa nautinto. Kyllä tuossa vaiheessa se nainen muuttuu vain pelkäksi koloksi johon voi puristaa mällit. Ja sen voi tehdä vaikka tekopilluun. Silloin kannattaa naisen ostaa miehelleen sellainen.
Seksi ilman molempien halua on vaan huonoa seksiä. Ja kyllä, olen kokeillut joskus vaan maata alla, eikä siitä pidä kyllä mieskään jos sitä naista rakastaa. Oma mies ei enää toista kertaa halunnut sellaista seksiä.
Kyllä, oikeastaan mielelläni. En kuitenkaan jos en halua tai jaksa.
Käytännössä se tarkoittaa sitä että joko annan suuhoitoa loppuun asti tai sitten harrastamme yhdyntää ilman mitään esileikkiä, jolloin vain mies saa. "Normaalin kaavan" mukaan hän siis hoitelee aina ensin minut. Haluan siksi tarjota välillä tällaista "huoletonta bonusta" sillä onhan minussa välillä työtä.
Paljon vedotaan siihen että parisuhteessa täytyy ajatella toista ja toisen parasta. Kun rakastaa toista niin silloin kuuluu huomioida tämän seksuasliset tarpeet ja tämä tyydyttää. Miksei ajatella niin päin että jos toista rakastaa ja haluaa hänelle parasta niin ei vaadi ja odota tältä seksiä silloin kun hän ei halua? Miksi se rakkaus osoitetaan vain tuohon toiseen suuntaan?
Seksi on sellainen asia että kyllähän sen määrä vaihtelee suhteen aikana useinmiten. Arkikaan ei pysy aina samanlaisena, on yhtä sun toista mikä voi vaikuttaa siihen mikä määrä seksiä tuntuu sopivalle, kummalla tahansa. Rakkauteen ja sitoutumiseen kuuluu että nämä vaiheet kuljetaan yhdessä läpi. Silloin kun haluissa tapahtuu selkeää muutosta ja siihen ollaan tyytymättömiä, on totta kai syytä yrittää ja kunnolla ajan kanssa tilannetta ratkoa. Joku täällä sanoi että haluttomampi tulee saada haluamaan, se on ratkaisu. Niinhän se onkin. Ongelmaan tulisi tarttua niin että hänet tulisi saada haluamaan itsensä vuoksi, ei niin että tähtäimessä on vain se että haluavampi saa enemmän seksiä. Jos haluttomuuden ratkaisu tähtää vain sen haluavan tarpeisiin, ei siitä tule mitään, haluttomampi kokee entistä enemmän olonsa sellaiseksi ettei hänellä itsellään ole arvoa ja merkitystä.
Jos laittaa seksin ykkösprioriteetiksi niin silloin on syytä varmistaa jo suhteen alussa että toinen on samalla linjalla. Syyttää saa vain itseään jos on valinnut kumppanin joka ei hirveästu halua ja sitten odottaa että hänestä kuoriutuu jotakin muuta.
Jos seksi tuntuu kuin kotityöltä, niin ei varmaan tee mieli tyydyttää toista jos ei itse tunne oloaan himokkaaksi. "Aamulla tyhjensin tiskikoneen, töiden jälkeen imuroin ja laitoin ruoan, illalla täytin vielä tiskikoneen, jonka aikana mies kävi suihkussa, sitten kävelin keittiöstä miehen luo makkariin ja vedin siltä käteen, sitten palasin keittiöön vielä pyyhkimään pöydät." Yksi suoritettava kotityö muiden joukossa. Ja mitä useammin tuo toistuu, sitä enemmän se alkaa ärsyttämään ja ällöttämään se miehen käsillä hoitelemis -kotityö.
Seksi kannattaa pitää tunnelmaltaan sellaisena, että se on romanttista tai kuumaa tai seksikästä tai erityistä tms. Silloin se toisen tyydyttäminen vaikka itse ei niin haluttaisikaan juuri silloin on ihan kivaa. Mutta jos seksi saa kotityö-tunnelman niin eipä kyllä kiinnosta tyydyttää toista. Vastuu tuosta tunnelmasta huolehtimisesta on molemmilla.
minä kyllä hoidan satunnaisesti miehelleni käsihoitotyhjennykset aikana jos minua ei huvita tai en vain jaksa aiheeseen virittäytyä. Jotenkin tuntuu paskalta roikuttaa puolisoa puutteessa. Voin myös ottaa suihin ilman sen kummempia tuskia. Pysyy parisuhe kuosissa kun vähän joustaa. =)
Vierailija kirjoitti:
Jos sinulle ei ole tullut vielä koskaan päivää, jolloin ei haluttaisi, et tiedä miltä tuntuu haluttomana tyydyttää toista.
Ja ei, en tyydytä kumppaniani silloin kun minua ei huvita. Silloin hän voi tyydyttää itsensä, jos kokee tarpeelliseksi. Harrastamme seksiä vain kun molemmat sitä haluavat ja se toimii, olemme molemmat aika usein sillä tuulella.
Niin kuinka usein miehesi torjuu sinut?
Vierailija kirjoitti:
Paljon vedotaan siihen että parisuhteessa täytyy ajatella toista ja toisen parasta. Kun rakastaa toista niin silloin kuuluu huomioida tämän seksuasliset tarpeet ja tämä tyydyttää. Miksei ajatella niin päin että jos toista rakastaa ja haluaa hänelle parasta niin ei vaadi ja odota tältä seksiä silloin kun hän ei halua? Miksi se rakkaus osoitetaan vain tuohon toiseen suuntaan?
Miksi syntymäpäivääsi, häiden vuosipäivää, tms pitäisi huomioida, jos se ei toista kiinnosta? Miksi pitäisi tavata sukulaisiasi, ystäviäsi, jos se ei toista kiinnosta? Miksi pitäisi venyä yhtään mihinkään, mistä sinä pidät, sinun vuoksi, antaakseen sinulle iloa, jos toiselta ei tunnu se itse asia miltään juuri silloin? Huom, tässä ei kelpaa syyksi että haluaa sinulle hyvää, sinä olet poistanut tämän vaihtoehdon. Nyt keskitytään näyttämään rakkautta sillä, ettei vaan aiheuta mitään ylimääräistä vaivaa toiselle.
Vierailija kirjoitti:
minä kyllä hoidan satunnaisesti miehelleni käsihoitotyhjennykset aikana jos minua ei huvita tai en vain jaksa aiheeseen virittäytyä. Jotenkin tuntuu paskalta roikuttaa puolisoa puutteessa. Voin myös ottaa suihin ilman sen kummempia tuskia. Pysyy parisuhe kuosissa kun vähän joustaa. =)
Tommoisii vaimoja kun ois enempi täälä.Ni selvittäis paljon paremmin.Pienet kiukut.ym jää pois parisuhteesta.Varmaa taas vastapainoksi saat.Iloisen ja ymmärtävän miehen arkiasioihin.Oot ihana nainen.Hyvää kesän jatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Paljon vedotaan siihen että parisuhteessa täytyy ajatella toista ja toisen parasta. Kun rakastaa toista niin silloin kuuluu huomioida tämän seksuasliset tarpeet ja tämä tyydyttää. Miksei ajatella niin päin että jos toista rakastaa ja haluaa hänelle parasta niin ei vaadi ja odota tältä seksiä silloin kun hän ei halua? Miksi se rakkaus osoitetaan vain tuohon toiseen suuntaan?
Miten niin se menisi vaan yhteen suuntaan? Haluaisin unelmissani seksiä joka päivä, todellisuudessa varmaan 3-4 krt viikossa niin, että ainakin yksi kerta olisi pidempi sessio, jossa ehtii vähän paneutua ja leikkiä enemmän. Vaimoani harvoin haluttaa. Seksiä on ollut 4-5 kertaa viimeisen 10kk aikana. Ihan täysin vaimon ehdoilla. Tämä on ihan tavallista - siis se, että mennään vähemmän haluavan ehdoilla. Eli toimitaan juuri niin että rakkautta on olla kärsivällinen.
Mutta mikä näissä asioissa on kompromissi. Jos minä haluan 2 päivän välein ja nainen 60 päivän välein onko kompromissi keskiarvo eli 31 päivän välein. Vaimolleni seksiä olisi kaksi kertaa omatoimisesti haluamansa määrä, minulle 1/15 osa haluamastani. Kumpi tässä tilanteessa olisi joutunut enemmän antamaan periksi?
Jos en uskoisi tilanteella olevan mahiksia parantua, luovuttaisin. Onneksi meillä kyse on lapsiarjesta ja elon merkkejä makkariin alkaa palaamaan. Ja voin kertoa, että panostus kärsivällisyyden, vaimon muunlaisen huomioimisen, kannustuksen ja miljoonan muun asian kautta ei ole ole ollut ihan pientä. Uskon, että haluttomuus on kurjaa ja asettaa omanlaisiaan paineita yms., mutta itse en ole nähnyt juuri minkäänlaista aktiivista panostusta vastapuolelta asian ratkomiseen/tilanteen kehittämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon vedotaan siihen että parisuhteessa täytyy ajatella toista ja toisen parasta. Kun rakastaa toista niin silloin kuuluu huomioida tämän seksuasliset tarpeet ja tämä tyydyttää. Miksei ajatella niin päin että jos toista rakastaa ja haluaa hänelle parasta niin ei vaadi ja odota tältä seksiä silloin kun hän ei halua? Miksi se rakkaus osoitetaan vain tuohon toiseen suuntaan?
Miten niin se menisi vaan yhteen suuntaan? Haluaisin unelmissani seksiä joka päivä, todellisuudessa varmaan 3-4 krt viikossa niin, että ainakin yksi kerta olisi pidempi sessio, jossa ehtii vähän paneutua ja leikkiä enemmän. Vaimoani harvoin haluttaa. Seksiä on ollut 4-5 kertaa viimeisen 10kk aikana. Ihan täysin vaimon ehdoilla. Tämä on ihan tavallista - siis se, että mennään vähemmän haluavan ehdoilla. Eli toimitaan juuri niin että rakkautta on olla kärsivällinen.
Mutta mikä näissä asioissa on kompromissi. Jos minä haluan 2 päivän välein ja nainen 60 päivän välein onko kompromissi keskiarvo eli 31 päivän välein. Vaimolleni seksiä olisi kaksi kertaa omatoimisesti haluamansa määrä, minulle 1/15 osa haluamastani. Kumpi tässä tilanteessa olisi joutunut enemmän antamaan periksi?
Jos en uskoisi tilanteella olevan mahiksia parantua, luovuttaisin. Onneksi meillä kyse on lapsiarjesta ja elon merkkejä makkariin alkaa palaamaan. Ja voin kertoa, että panostus kärsivällisyyden, vaimon muunlaisen huomioimisen, kannustuksen ja miljoonan muun asian kautta ei ole ole ollut ihan pientä. Uskon, että haluttomuus on kurjaa ja asettaa omanlaisiaan paineita yms., mutta itse en ole nähnyt juuri minkäänlaista aktiivista panostusta vastapuolelta asian ratkomiseen/tilanteen kehittämiseen.
No lapsiarki on sellaista, varsinkin jos on pieniä lapsia. Vauvan imetys voi viedä halut jopa vuodeksikin. Pieni hetkessä pitkässä liitossa. Kyllä jos vaihtoehtona on se, että toinen antaa väkisin tai toinen on puutteessa, niin puute on pienempi paha. Tiedätkö sinä miltä tuntuu olla maattavana vailla omaa halua? Naisen pitää kiihottua ennen yhdyntää. Kyse ei ole mistään kiusanteosta. Jos lapsenne on pieni, on normaalia, että fokus on nyt muualla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljon vedotaan siihen että parisuhteessa täytyy ajatella toista ja toisen parasta. Kun rakastaa toista niin silloin kuuluu huomioida tämän seksuasliset tarpeet ja tämä tyydyttää. Miksei ajatella niin päin että jos toista rakastaa ja haluaa hänelle parasta niin ei vaadi ja odota tältä seksiä silloin kun hän ei halua? Miksi se rakkaus osoitetaan vain tuohon toiseen suuntaan?
Miten niin se menisi vaan yhteen suuntaan? Haluaisin unelmissani seksiä joka päivä, todellisuudessa varmaan 3-4 krt viikossa niin, että ainakin yksi kerta olisi pidempi sessio, jossa ehtii vähän paneutua ja leikkiä enemmän. Vaimoani harvoin haluttaa. Seksiä on ollut 4-5 kertaa viimeisen 10kk aikana. Ihan täysin vaimon ehdoilla. Tämä on ihan tavallista - siis se, että mennään vähemmän haluavan ehdoilla. Eli toimitaan juuri niin että rakkautta on olla kärsivällinen.
Mutta mikä näissä asioissa on kompromissi. Jos minä haluan 2 päivän välein ja nainen 60 päivän välein onko kompromissi keskiarvo eli 31 päivän välein. Vaimolleni seksiä olisi kaksi kertaa omatoimisesti haluamansa määrä, minulle 1/15 osa haluamastani. Kumpi tässä tilanteessa olisi joutunut enemmän antamaan periksi?
Jos en uskoisi tilanteella olevan mahiksia parantua, luovuttaisin. Onneksi meillä kyse on lapsiarjesta ja elon merkkejä makkariin alkaa palaamaan. Ja voin kertoa, että panostus kärsivällisyyden, vaimon muunlaisen huomioimisen, kannustuksen ja miljoonan muun asian kautta ei ole ole ollut ihan pientä. Uskon, että haluttomuus on kurjaa ja asettaa omanlaisiaan paineita yms., mutta itse en ole nähnyt juuri minkäänlaista aktiivista panostusta vastapuolelta asian ratkomiseen/tilanteen kehittämiseen.
No lapsiarki on sellaista, varsinkin jos on pieniä lapsia. Vauvan imetys voi viedä halut jopa vuodeksikin. Pieni hetkessä pitkässä liitossa. Kyllä jos vaihtoehtona on se, että toinen antaa väkisin tai toinen on puutteessa, niin puute on pienempi paha. Tiedätkö sinä miltä tuntuu olla maattavana vailla omaa halua? Naisen pitää kiihottua ennen yhdyntää. Kyse ei ole mistään kiusanteosta. Jos lapsenne on pieni, on normaalia, että fokus on nyt muualla.
käsihoitokin kelpaisi.... eikä ole fyysisesti kovin vaikea suoritus. Itse asiassa meillä vielä mennyt niinpäin, että olen pitkin kevättä useita kertoja hyväillyt vaimolle orgasmeja saamatta kertaakaan vastapalvelusta. Kyse ei ole mistään alistussuhteesta kumminkana päin. Näissä yksipuolisissa hyväilyissä on kyse panostuksesta siihen, että vaimo ei unohtaisi mitä on seksuaalinen nautinto ja halut alkaisivat herätät säännöllisemmin. Ja kyllä minöäkin nautin vaikken seksuaalista tyydytystä laisinkaan saaakkaan. Työ yhteisen hyvän eteen alkaa pikkuhiljaa tuottaa tulosta, mutta kyllä se vaatii aika julmetusti henkistä työtä, että ei vaan lyö hanskoja naulaan tai katkeroidu.
Vierailija kirjoitti:
On ällöttävää koskea toiseen seksuaalisesti jos itse ei ole yhtään sillä tuulella. Ahdistaisi tosi pahasti jos mies alkaisi vaatimaan sellaista ja kokisin seksuaalisen itsemääräämisoikeuteni loukatuksi. Jos miehen pitää saada aina kun haluttaa, viis vaimon tunteista, voi ottaa eron mun puolestani
Noin juuri exäni ajatteli ja erohan meille tuli. nykyinen vaimo sanoikin että mieluisin tapa herätä on kun toinen hyväilee seksuaalisesti tietyllä päämäärällä. Harrastetaan joka ilta!
Tietenkin. Yksiavioiseen suhteeseen kuuluu toisen tarpeista huolehtiminen. Usein harrastetaan vaikka omasta puolestani olisi muutakin tekemistä juuri silloin. Luonnollisesti vaadin samaa myös toiselta. Kyllä ne halut saa heräämään, jos yrittää. Mikäli kroppa on kunnossa, ei ole sairauksia tai lääketieteellistä syitä. Jos on, niin lääkäriltä on haettu kaikki saatavilla olevat apu.
Kyse on vain viitseliäsyydestä ja tahtotilasta. Aivan järjettömät, nämä jutut "alla makaamisesta"... Te käytätte termiä velvollisuus-seksi. Yhtä lailla siihen panostetaan, eikä vaan maata siinä ärsyyntyneellä ilmeellä. Huonoja puolisoita olette.
Vierailija kirjoitti:
Nainen, hoiteletko miehesi vaikka itseäsi ei haluttaisi? Tai mies, hoiteleeko naisesi sinut, vaikka häntä ei juuri tänään niin haluttaisikaan? Ja okei, voi kääntää myös sukupuolet toisin päin ja kertoa siitä.
Minua miehenä harmittaa, kun vaimoni ei koskaan halua tyydyttää minua, jos häntä itseään ei haluta. Silloin kun häntä haluttaa, seksi on ihan okei. Mutta toisen puoliskon kuukaudesta useimmiten ei haluta, ja silloin en saa minäkään. Olen kysynyt, että eikö hän voisi hoidella minua edes käsin tai suulla, mutta ei kuulemma huvita.
Itse olisin kyllä valmis hyväilemään ja nuolemaan vaimolleni tyydytyksen, jos itseäni ei haluttaisikaan rakastella. Tosin se on tähän mennessä ollut aika teoreettinen kysymys, koska ei ole tullut vielä päivää ettei minua haluttaisi.
Minusta vaimoni toiminta tuntuu itsekkäältä ja ettei minun tarpeitani oteta huomioon. Mitä mieltä?
Olen mies. Kun naistani haluttaa enkä jaksa, Hoitelen naiseni kielellä ja vibralla.
Mä oon ollut mieheni kanssa yhdessä pian 20 vuotta. On myös ensirakkauteni ja ainoa seksikumppanini elämäni aikana.
Mä ajattelen tämän niin, että mulla on etuoikeus tehdä rakastani ihmisen elämästä hyvää tavoilla, millä kukaan muu ei voi. Yksi näistä on se, että tyydytän hänet mielelläni, jos sattuu olemaan sellainen poikkeustilanne, että itseäni ei huvita. Menkat on tällainen ja joitain muitakin "poikkeustiloja" on vuosien varrelle mahtunut.
En usko, että jaksaisin tuntea näin, ellen voisi olla varma että mies arvostaa minua jokaisella mahdollisella tavalla ja osoittaisi sen arjessamme sanoin ja teoin. Samoin, jos hellyyttä ja kosketusta ei olisi mennen tullen, niin voisi olla omituinen "hyppäys" ryhtyä tyydyttämään toista.