Lue keskustelun säännöt.
Tyydytätkö puolisosi vaikka itseä ei huvittaisikaan?
19.06.2017 |
Nainen, hoiteletko miehesi vaikka itseäsi ei haluttaisi? Tai mies, hoiteleeko naisesi sinut, vaikka häntä ei juuri tänään niin haluttaisikaan? Ja okei, voi kääntää myös sukupuolet toisin päin ja kertoa siitä.
Minua miehenä harmittaa, kun vaimoni ei koskaan halua tyydyttää minua, jos häntä itseään ei haluta. Silloin kun häntä haluttaa, seksi on ihan okei. Mutta toisen puoliskon kuukaudesta useimmiten ei haluta, ja silloin en saa minäkään. Olen kysynyt, että eikö hän voisi hoidella minua edes käsin tai suulla, mutta ei kuulemma huvita.
Itse olisin kyllä valmis hyväilemään ja nuolemaan vaimolleni tyydytyksen, jos itseäni ei haluttaisikaan rakastella. Tosin se on tähän mennessä ollut aika teoreettinen kysymys, koska ei ole tullut vielä päivää ettei minua haluttaisi.
Minusta vaimoni toiminta tuntuu itsekkäältä ja ettei minun tarpeitani oteta huomioon. Mitä mieltä?
Kommentit (238)
Niih kirjoitti:
Jotenkin kyllä todella ahdistavan kuuloista, että osa täällä tyydyttää kumppaneitaan vaikka itse ei halua. Itse en nimittäin ikinä pystyisi oman hyväksikäyttötaustan takia, ja jos kumppani alkais useamman kerran vaatia multa jotain vaikka selkeestikään en halua tai oon jopa siitä jankkaamisesta ahdistunut, niin lähtisin siitä suhteesta kyllä hippulat vinkuen.
Täsmennän sen verran, että oma kumppanini ei koskaan vaadi. Hän kertoo ja/tai osoittaa, että tekisi mieli, mutta ei ikinä vaadi tai edes vonkaa.
Nr 111
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille kommentoijille tähän mennessä! Yritän kyllä toimia fiksusti, vaikka välillä turhauttaa. Aamun aloitukseni meni aika suoraan asiaan, eikä tietenkään kertonut tarpeeksi taustatarinaa. Taisi tulla kysyttyä oireesta, eikä varsinaisesta asiasta, mikä olisikin melkein toisen ketjun aihe kokonaan.
Olemme vaimon kanssa menneet nuorena yhteen, ja olleet jo pitkään yhdessä. Seksin suhteen siihen on mahtunut vilkkaampia ja kuivempia kausia. Aina on kuitenkin tilanne ollut sama, että minä haluan paljon enemmän ja teen suurimman osan aloitteista, ellen lähes kaikki. Nyt aikuisempana sen näen, että vaimoni ei ole koskaan ollut kovin seksuaalinen ihminen. Hän ei esimerkiksi harrasta itsetyydytystä, mikä minusta tuntuu aika hämmästyttävältä. Eikö se nyt jokaista kiinnosta? Mutta ei näköjään. Ei myöskään katso pornoa.
Nuorempana ajattelin, että saisin hänet houkuteltua ja innostettua seksin suhteen avoimemmaksi, estottomammaksi ja kokeilevammaksi. Mutta tuhoontuomittu ajatushan se on, ei ihmistä pysty ulkoapäin muuttamaan, se tarve muutokseen täytyy lähteä ihmisestä itsestään. No, lasten saannin jälkeen ja viime vuosina hänelle on ehkä tullutkin enemmän rentoutta, ja hormonaalisesta ehkäisystä päästyä halutkin ovat jonkin verran kasvaneet. Eli toivoa voi ajatella olevan näkyvissä.
Näin jälkiviisaana olisi varmasti pitänyt alkujaan kiinnittää huomiota enemmän siihen, kuinka vahvasti (tai heikosti) seksuaalisen ihmisen kanssa sitä ryhtyy suhteeseen, muuttaa yhteen, menee naimisiin, tekee lapsia... Nykyisellä viisaudella valitsisin varmaankin toisin, mutta nyt kun "koko paketti" lapsineen, asuntolainoineen jne on tullut kasattua, tuntuu hurjalta, että rikkoisin kaiken "vain" paremman ja aktiivisemman seksielämän takia.
Mitä olette mieltä?
-Ap
Miksi ihmeessä itsetyydytys kiinnostaisi jokaista? Itse naisena haluan todella paljon yhdyntää ja se onkin primaaritarpeeni. Eihän itsetyydytyksestä saa sitä samaa tunnetta kuin yhdynnnässä. Tarvitsen siis miehen ja hänen peniksensä. Mikään dildo yms ei tunnu samalta. Itsetyydytän silti joskus ja vaikka saan siitä orgasmin, niin yhdyntä ilman orgasia on paljon tyydyttävämpi.
Ei tietenkään kannata seksielämän takia jättää kumppaniaan ja tuhota yhdessä rakennettua elämää. Pettäminenkään ei ole vaihtoehto.
Pisti silmään tuo, että määrittelet estoisuutta. Ei nainen ole estoinen jos ei halua tehdä samoja asioita kuin sinä. Esim itse en halua vastaanottaa suuseksiä, mutta se ei johdu estoisuudesta vaan siitä, että minut voi mies tyydyttää vain yhdynnällä.
On täysin väärä lähtökohta ajatella, että esim itsetyydytyksen harrastamatta jättäminen olisi merkki epäseksuaalisuudesta, tai se, ettei halua katsoa pornoa. Itsekään en pornoa katso (vakaumukselliset syyt).
yhdyntää haluan enemmän kuin moni mies. Joten se siitä epäseksuaalisuudesta.
Älä pidä omaa seksuaalisuuttasi ja halujasi normaaliuden mittarina.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille kommentoijille tähän mennessä! Yritän kyllä toimia fiksusti, vaikka välillä turhauttaa. Aamun aloitukseni meni aika suoraan asiaan, eikä tietenkään kertonut tarpeeksi taustatarinaa. Taisi tulla kysyttyä oireesta, eikä varsinaisesta asiasta, mikä olisikin melkein toisen ketjun aihe kokonaan.
Olemme vaimon kanssa menneet nuorena yhteen, ja olleet jo pitkään yhdessä. Seksin suhteen siihen on mahtunut vilkkaampia ja kuivempia kausia. Aina on kuitenkin tilanne ollut sama, että minä haluan paljon enemmän ja teen suurimman osan aloitteista, ellen lähes kaikki. Nyt aikuisempana sen näen, että vaimoni ei ole koskaan ollut kovin seksuaalinen ihminen. Hän ei esimerkiksi harrasta itsetyydytystä, mikä minusta tuntuu aika hämmästyttävältä. Eikö se nyt jokaista kiinnosta? Mutta ei näköjään. Ei myöskään katso pornoa.
Nuorempana ajattelin, että saisin hänet houkuteltua ja innostettua seksin suhteen avoimemmaksi, estottomammaksi ja kokeilevammaksi. Mutta tuhoontuomittu ajatushan se on, ei ihmistä pysty ulkoapäin muuttamaan, se tarve muutokseen täytyy lähteä ihmisestä itsestään. No, lasten saannin jälkeen ja viime vuosina hänelle on ehkä tullutkin enemmän rentoutta, ja hormonaalisesta ehkäisystä päästyä halutkin ovat jonkin verran kasvaneet. Eli toivoa voi ajatella olevan näkyvissä.
Näin jälkiviisaana olisi varmasti pitänyt alkujaan kiinnittää huomiota enemmän siihen, kuinka vahvasti (tai heikosti) seksuaalisen ihmisen kanssa sitä ryhtyy suhteeseen, muuttaa yhteen, menee naimisiin, tekee lapsia... Nykyisellä viisaudella valitsisin varmaankin toisin, mutta nyt kun "koko paketti" lapsineen, asuntolainoineen jne on tullut kasattua, tuntuu hurjalta, että rikkoisin kaiken "vain" paremman ja aktiivisemman seksielämän takia.
Mitä olette mieltä?
-Ap
Toi vois kyllä olla aivan täysin mun kirjoittamaa tekstiä. Mietin todella paljon juurikin samoja asioita ja samalla tavalla. Kuinka kauan sitä muutosta jaksaa odottaa, jos mitään parannusta ei kuitenkaan tule? Onko se sitten sen arvoista rikkoa kaikki nimenomaan "vain" seksin takia? Toisaalta se seksi on minulle ainakin todella tärkeä asia, kun miettii että sitä voisi vaikka joka päivä harrastaa. Katkeroituuko sitä sitten myöhemmin jos tilanne pysyy samanlaisena loppuelämän?
Minulle seksin puute kotona myös tuntuu aiheuttavan sitä että ihastun toisiin naisiin helpohkosti, varsinkin eräs työkaveri on sellainen, jota kohtaan tekisi jo mieli tehdä aloitteita. En siis aio kuitenkaan tehdä, ja yritän hieman vältellä kyseistä henkilöä töissä, mutta tilanne on harmillinen joka tapauksessa.
Juu kyllä otin suihin, jos muuten ei tehnyt mieli sekstailla.
Olen käsillä ja suuseksiä antanut jos ei ole huvittanut itse yhdyntä. Tietenkin täysin omasta halusta eikä miehen vonkaamana. Jos ei huvita mikään niin sitten en tee yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä reagoin todella herkästi hormonaalisiin muutoksiin, joita meillä naisillä on joka kierrossa kestettävänä. Jätän tässä raskausajan ja synnytyksen jälkeisen ajan huomiotta koska ne ovat erityistilanteita.
Normaalitilassakin ilman hormonaalista ehkäisyä, jota en siis käytä, on kierron loppupuoli vaikeaa aikaa. Halut katoaa tyystiin ja seksi alkaa ahdistaa, ällöttää ja inhottaa enkä pysty siihen missään muodossa ilman kamalan pahaa oloa. Mieheni ei ällötä ja inhota ja muu läheisyys on ok, kunhan osaa antaa minun tuolloin olla rauhassa kaikelta seksuaaliselta (seksiin tähtäävältä).
Muutoin voin silloin tällöin tilanteesta riippuen toki suostua seksiin, oli se sitten yhdyntää tai pelkkää käsi/suuhoitoa, vaikkei huvittaisikaan. Ja ihan sen vuoksi että miestäni rakastan ja haluan hänelle hyvää. Mutta samoin odotan että hän haluaa minulle hyvää eikä painosta seksiin silloin kun olen ihan oikeasti haluton.
Tässäkin ketjussa, kuten näissä aina, moni ei osaa nähdä eroa haluttomuuden ja ei huvita/jaksa välillä. Jos ei huvita mutta haluaa kuitenkin tyydyttää kumppaninsa silti, on se ihan eri asia kuin haluttomuus jossa syystä tai toisesta ei pysty ilman pahaa oloa.
Ap: kin sanoo että vaikka ei ole haluttomuutta koskaan kokenut, uskoo kuitenkin tyydyttävänsä kumppaninsa jos sellaisesta sattuisi joskus kärsimään. Se on helppo sanoa ilman kokemusta kun ei tiedä miten pahalta jo pelkkä ajatus seksistä voi haluttomana tuntua.
Käsihoitokin on seksiä eikä verrannollinen sen puolesta suoraan vaikka siihen hartiahierontaan.
Naiselle maca-jauhetta, niin halutkin nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
hormonaalisesta ehkäisystä päästyä halutkin ovat jonkin verran kasvaneet.
OT, mutta hormonaalinen ehkäisy on kyllä yksi pahimpia haluntappajia monelle naiselle. Miesten kannattaisi ihan oman etunsa takia tukea kaikkia pyrkimyksiä kehittää muita ehkäisykeinoja. Tai kokeilla muitakin seksitapoja kuin yhdyntää.
Meillä vaimon hormonaalinen ehkäisy kyllä vei halut minultakin, kun ei ajatus seksistä kiukkuisen itkupillin kanssa kiinnostanut. No, tulipa ainakin ehkäisy hoidettua tehokkaasti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ällöttävää koskea toiseen seksuaalisesti jos itse ei ole yhtään sillä tuulella. Ahdistaisi tosi pahasti jos mies alkaisi vaatimaan sellaista ja kokisin seksuaalisen itsemääräämisoikeuteni loukatuksi. Jos miehen pitää saada aina kun haluttaa, viis vaimon tunteista, voi ottaa eron mun puolestani
On ällöttävää imuroida jos itse ei ole yhtään sillä tuulella. Ahdistaisi tosi pahasti jos nainen alkaisi vaatimaan sellaista ja kokisin itsemääräämisoikeuteni loukatuksi. Jos miehen on imuroitava aina kun nainen haluaa, viis miehen tunteista, voi ottaa eron mun puolestani
Mutta vertaat nyt seksihalua imurointihaluun. Ei niitä voi verrata. Seksihalu on ihmisen biologiassa. Ihmisessä on tietyt hormonit, jotka tekevät sen seksihalun. Se on fysiologinen juttu. Mutta imurointihalu ei sentään ole ihmisen fysiologinen ominaisuus.
Esimerkki oli vähän huono, mutta se ei olkaan pontti. Toisen tyydyttäminen ei vaadi omaa seksihalua, se vaatii vain sen että haluaa kumppanilleen hyvää. Joku käsihoito on täysin verrattavissa vaikka hartiahierontaan, sen kummemmasta ei ole kyse. Mutta jos ei vaivaudu niin ei vaivaudu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei ja ei. Meidän parisuhteessamme ei ole velvollisuutta toimia vastentahtoisesti ja kuten joku aiemmin sanoi, se rikkoisi itsemääräämisoikeutta.
Jos oikeasti ei halua, niin kokeilepa itse alkaa väkisin tyydyttämään toista, en edes ymmärrä millainen puoliso haluaa toisen tekevän sellaista vastentahtoisesti?
Kuka haluaa tehdä seksistä jonkin pakkopullan/velvollisuuden?
Mielestäni ajatus on kuvottava, että mieheni tyydyttäisi minut pakosta, vaikka ei yhtään haluaisi. Vahingoittaisi kyllä keskinäistä kunnioitusta ja henkistä puolta suhteessa.
Hassua, joku voisi ajatella että jos tuolle rakkaalle ihmiselle saa hyvän ja paineettoman olon pienellä käsipelillä, se ei ole mitään hirveää pakkopulla tai henkilökohtainen kriisi itselle tai itsemääräämisoikeudelle. Toki eihän siihen voi pakottaa, mutta luulisi ettei tarvitsisikaan? Joudutko sinä pakottamaan miehesi kaikkeen sellaiseen, josta sinulle tulee hyvä mieli, vai tekeekö hän mielellään sellaisia asioita sinua ilahduttaakseen?
Vierailija kirjoitti:
Juu kyllä otin suihin, jos muuten ei tehnyt mieli sekstailla.
En siis tehnyt tätä vastentahtoa. Kyllä minusta oli mukava antaa nautintoa miehelleni vaikka itse nyt halunnut sekstailla vaikka runsauden menkkojen takia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
rerwer kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ällöttävää koskea toiseen seksuaalisesti jos itse ei ole yhtään sillä tuulella. Ahdistaisi tosi pahasti jos mies alkaisi vaatimaan sellaista ja kokisin seksuaalisen itsemääräämisoikeuteni loukatuksi. Jos miehen pitää saada aina kun haluttaa, viis vaimon tunteista, voi ottaa eron mun puolestani
Minusta tuollainen ällöttäminen ei ole normaalia, oli sitten itse sillä tuulella tai ei. Jos kumppani ällöttää, niin olet väärän ihmisen kanssa.
En ole tuon aiemman viestin kirjoittaja, mutta hänen kanssaan samaa mieltä, joten saanen valottaa hieman. Vaikka puolisoni olisi muuten kuinka rakas ja haluttava, tuollaisessa tilanteessa seksuaalinen kosketus ällöttäisi. Jos puolisoni haluaisi ja olettaisi seksiä toistuvasti huolimatta siitä haluanko minä yhtään, ei se kivalta tuntuisi - vaan siltä että seksi on hänelle yhtä kuin omien tarpeiden tyydyttäminen. Minulle seksi on melko paljon enemmän, enkä pystyisi itse harrastamaan seksiä haluttoman kumppanin kanssa. Tulisi vähän liian hyväksikäyttäjä olo, ja niin tulee myös roolien ollessa toisinpäin.
Missä kohti kukaan on väittänyt, että toinen vaatisi jotain? Kyse oli nimenomaan siitä, että jos näkee että toisella on paineita niin luulisi että tekisi mieli auttaa vaatimattakin. Jotkut ihmiset kuulkaa ihan tosissaan saavat itse iloa siitä, että voivat tuottaa rakkaalleen nautintoa. Oletteko kuulleet koskaan? Joo, seksi on yhteinen juttu mutta se on myös tarve ja tarpeissa on eroja.
Niih kirjoitti:
Jotenkin kyllä todella ahdistavan kuuloista, että osa täällä tyydyttää kumppaneitaan vaikka itse ei halua. Itse en nimittäin ikinä pystyisi oman hyväksikäyttötaustan takia, ja jos kumppani alkais useamman kerran vaatia multa jotain vaikka selkeestikään en halua tai oon jopa siitä jankkaamisesta ahdistunut, niin lähtisin siitä suhteesta kyllä hippulat vinkuen.
Eli sinulta pitää aina vaatia, et oma-aloitteisesti halua ilahduttaa toista? Ehkä tuo tausta sitten selittää sen ja on ikävä juttu, en tahdo sitä sanoa. Mutta aika monella on jotenkin kieroutunut suhtautuminen koko seksuaalisuuteen. Jos minua ei juuri nyt paneta niin koko seksi on ihan ällöttävää, enkä ainakaan halua kumppanin nauttivan edes pienestä kädenliikkeestä. Ei ole ihan tervettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tyydytän. Ja lähes aina siinä syttyy itsekin, kun alkaa touhuta. Kivittäkää vain, mutta olen sitä mieltä, että jos on yksiavioinen parisuhde, molemmilla on vastuu hyvästä seksielämästä. Toisinsanottuna mielestäni ei voi kahlita yksiavioiseen seksittömään suhteeseen toista. Seksi on minulle ainakin tarve, ei mikään lisä, joka pitää erikseen ansaita.
Toki jos toinen on törppö eikä huomioi kuin oman nautintonsa, ei tekisi mieli tyydyttää. Mutta Tästä ei kuulosta teillä olevan kiinni, vaan vaikutat hyvältä seksikumppanilta. Pari- ja seksuaaliterapeutilta kannattaa hakea neuvoja kevyin perustein. Seksielämä on todella suuri osa parisuhteessa. Mielestäni neuvoja kannattaa kysyä syyllistämättä ketään aina silloin, kun näkemykset eivät kohtaa.Seksi on minullekin suuri tarve, mutta en ajattele, että kukaan on velvollinen minua tyydyttämään.
Suhde perustuu sitoutumiseen, ei seksiin.Ja miten se haluton seksi edes onnistuu? Se yhdyntähän tuntuu naisesta kamalalta sekä henkisesti että fyysisesti, jos ei sitä halua. Itseltä lähtisi kaikki halut, jos joutuisin makaamaan miehen patjana.
Kukaanhan ei puhunut yhdynnästä mitään. Tai patjana olemisesta. Ihme asenne osalla tähän. Meillä on parisuhteessa juuri tasa-arvon ollessa kunnossa halu tyydyttää toista, vaikka itse ei seksiä haluaisikaan. Sillä ei ole mitään tekemistä alistumisen kanssa, päinvastoin. Ja jos sitä halua tyydyttää ei joka kerralla ole, sekin on ok, pääasia on tuon "minähän en mikään sinun patjasi tai huorasi ole" -asenteen puuttuminen. Meillä pidetään säännöllisellä keskustelulla, myös ulkopuolisen ammattilaisen kanssa huoli siitä, että molemmat tulevat kuulluksi ja saavat sen, mitä haluavat tinkimättä omasta tai toisen tahdosta. Ihme, että tämä ärsyttää joitakin.
Mutta sinulla on HALU tyydyttää toinen. Saat ilmeisesti jotain nautintoa toisen nautinnosta.
Täällä ovat nyt äänessä ne, jotka eivät halua vaan toisen tyydyttäminen olisi vastentahtoista. Siksi siihen liittyvät nämä patja-asenteet. Puhutaan kahdesta eri asiasta.
Olen silti sitä mieltä, että hyvässä parisuhteessa pitäisi olla halu antaa toiselle mahdollisuus nauttia omasta haluttomuudesta huolimatta. Tavalla tai toisella. Ei tietystikään ikinä patjana makaamalla. Jos ei sitä halua ollenkaan ole, kannattaa miettiä asioita laajemmin, ja yrittää löytää syy siihen.
Niin, minulla ei ole tuota halua. Halukkuutta seksiin on kyllä yleensä, mutta ei toki aina. Joskus on mennyt kuukausi ilman, mutta normaalitilanteessa pisin tauko on ehkä viikon verran mutta sitä käy kyllä aika usein. Meillä tämä taas menee niin, että jos miestä ei haluta, tuntuisi minusta kummalliselta ruveta pyytämään, että hän vaikka nuolisi minua. En usko, että saisin siitä mitään irti ja pystyisin edes nauttimaan, kun tiedän, että toinen tekee sitä velvollisuudentunnosta vaikka häntä ei kiinnosta. Homma tuntuisi teennäiseltä ja ikävältä, jo ajatus inhottaa. Onneksi mieheni on samoilla linjoilla kanssani, eikä hänkään halua seksiä, jos minä en halua. Ei kuulemma nauti, jos en ole mukana täysillä. Mielestäni meillä on tässä hyvä tasapaino ja seksissä pysyy kipinä, kun sitä tehdään vain ihan aidosta aidosta halusta eikä runkata rutiininomaisesti toista kelloa vilkuillen ja kotitöitä ajatellen. Satunnaiseen halujen kohtaamattomuuteen auttavat omat kädet. Minulle parisuhde on niin monta muutakin asiaa kuin seksi. Se toisen oikeus omaan rauhaan on myös hirveän tärkeää, samoin kuin se, ettei kumpikaan koe tulleensa painostetuksi johonkin noinkin intiimiin. Minua puistattaa ajatus seksistä velvollisuutena.
Mutta näin meitä ihmisiä ja parisuhteita on erilaisia, että se mikä on sinulle hyvää, voi olla toiselle huonoa.
Teillä kuulostaa ihan hienolta, mutta ei toisen tyydyttäminen tarkoita kelloa tuijottaen väkisin runkkaamista. Ainakaan meillä. Eikä tietenkään kukaan tervejärkinen väkisin halua toisen kanssa maata. Sitä olenkin Tässä yrittänyt sanoa. Ei kunnollisessa parisuhteessa kenenkään pitäisi olla patjana tai väkisin tyydyttää. Yritän sanoa sitä, että ärsyttää kun halu tyydyttää tuomitaan aina alistumiseksi ja väkisin tehtäväksi asiaksi, josta toisen osapuolen ei pitäisi oikeasti nauttia.
Ei, en minä tuomitse sitä, että haluat tyydyttää kumppanisi tai tee mitään oletuksia siitä, miltä se sinusta tuntuu. Ihan hienoa, jos haluat tyydyttää puolisosi, ei siinä mitään. Minä kerron vain, miltä tuntuu se, kun sitä halua ei ole. Silloin se tuntuu usein hyväksikäytältä ja alistumiselta ja tuhoavalta. Eikä sitä halua ole mikään pakko olla, jotta parisuhde olisi hyvä.
Ehkä kannattaa erota ja hankkia sellainen kumppani, jota tekee mieli koskettaa noin ihan ylipäänsä?
ytry kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ällöttävää koskea toiseen seksuaalisesti jos itse ei ole yhtään sillä tuulella. Ahdistaisi tosi pahasti jos mies alkaisi vaatimaan sellaista ja kokisin seksuaalisen itsemääräämisoikeuteni loukatuksi. Jos miehen pitää saada aina kun haluttaa, viis vaimon tunteista, voi ottaa eron mun puolestani
On ällöttävää imuroida jos itse ei ole yhtään sillä tuulella. Ahdistaisi tosi pahasti jos nainen alkaisi vaatimaan sellaista ja kokisin itsemääräämisoikeuteni loukatuksi. Jos miehen on imuroitava aina kun nainen haluaa, viis miehen tunteista, voi ottaa eron mun puolestani
Mutta vertaat nyt seksihalua imurointihaluun. Ei niitä voi verrata. Seksihalu on ihmisen biologiassa. Ihmisessä on tietyt hormonit, jotka tekevät sen seksihalun. Se on fysiologinen juttu. Mutta imurointihalu ei sentään ole ihmisen fysiologinen ominaisuus.
Esimerkki oli vähän huono, mutta se ei olkaan pontti. Toisen tyydyttäminen ei vaadi omaa seksihalua, se vaatii vain sen että haluaa kumppanilleen hyvää. Joku käsihoito on täysin verrattavissa vaikka hartiahierontaan, sen kummemmasta ei ole kyse. Mutta jos ei vaivaudu niin ei vaivaudu.
Miten enemmän halukas voi yhtyä kumppaniinsa tietäen, ettei tämä ole kiihottunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäkää, että joillekin tuo ei vain onnistu tuo haluttomana patjana makaaminen.
Se tuntuu PAHALTA fyysisesti ja psyykkisesti. Minkälainen kumppani vaatii, että toinen osapuoli kärsii seksistä? Minusta tuntuu pahalta ottaa miestä sisään jos en ole kiihoittunut. Eikai parisuhteen tarkoitus ole traumatisoida toista seksuaalisesti?
Ja jos nyt mietitään seksuaalisen halun tyydyttämistä, niin eihän mieskään voi naista tyydyttää ilman omaa halua yhdynnällä? Miksi naisen pitäisi maata miehen patjana, mutta miehen ei sitten tarvitsekaan tyydyttää naista, esim ottamalla viagraa jos ei halua ole?
Minä en haluaisi olle miehelleni ilmainen h*ora.
Eikai kukaan ole haluttoman raiskaamisesta puhunutkaan. Nimenomaan terveessä ja hyvässä suhteessa seksiä ei vaadita tilanteissa, jotka tuntuvat pahalta. Se ei sulje pois mahdollisuutta tyydyttää, vaikka itse ei seksiä haluaisikaan.
Mutta entäs kun haluton yhdyntä tuntuu naisesta aina pahalta? Silloin ei ole mahdollista antaa, jos itseä ei huvita. Naisen kuuluu kiihottua ennen yhdyntää. Miten mies muuten vastaavan velvollisuuden täyttää?
Mut eihän tässä nyt alunperinkään edes oo mistään yhdynnästä kyse. Vaan toisen tyydyttämisestä muin keinoin, esim. käsillä tai suulla.
Mutta jos ei tyydyty muilla keinoin? Minä naisena en tyydyty muulla kuin yhdynnällä. Jos mies ei halua/kykene, niin en saa tyydytystä :(
Eli täällä on naisia, jotka eivät vain ymmärrä miehiä kovinkaan hyvin? Voin kertoa, että mies tyydyttyy käsipelillä aivan riittävästi. Aina ei tarvitse mitään jumalaista sieluja yhdistävää seksiä, mies tarvitsee joskus nopean ja yksinkertaisen paineiden poiston. Eli jos olet valmis hieromaan miestä hartioista, niin ei luulisi tuonkaan olevan ylitsepääsemätöntä, jos siis ylipäänsä kiinnostaa toisen ilahduttaminen. Omaa seksihaluakaan ei siinä tarvita.
Ei mitään ongelmaa ottaa suihin vaikkei itsellä tee mieli sekstailla. Mukavahan se on antaa nautintoa puolisolle. Ja itsekin vertaan tätä vaikka hartiahierontaa, kuten tuossa ylempänä on kirjoitettu.
Meillä ei kyllä väkisin kinuta jos toista ei huvita. Itse en ainakaan pysty nauttimaan seksistä samalla tavalla kun samaan aikaan tiedän että toinen ei sitä sillä hetkellä halua tehdä. En nauti enää itsekään silloin. Seksi on parempaa kun molemmat haluavat sitä ja on väärin painostaa toista. Jos tiedän että kumppanilla on ollut raskas päivä ja selvästi on uupunut, en edes ehdota seksiä. Silloin otan hänet vain kainaloon, mahdollisesti hieron tai silitän. Toimii myös päinvastoin.
Vastavuoroisuutta kehiin ja ymmärrystä. Jos näistä kumpikaan ei toimi molemmilla niin suhteessa ei ole kaikki kunnossa.
Vaimo tekee fyysisesti raskasta työtä ja tekee kahta työtä (valmennusta) joten ymmärrän hyvin ettei hän joka päivä jaksa. Jos alkaisin häntä painostamaan loppuisi häneltä luultavasti halut kokonaan ja hän tuntisi itsensä arvottomaksi.
Oletko AP lestadiolainen? Kirjoittamasi perusteella niin voisi päätellä. Ymmärrän ajatuksenjuoksuasi ja teksti voisi olla pitkälti minunkin kirjoittamani. Asia on vaikea, eikä ratkaisua varmasti kovin helposti löydy. Asiasta kannattaa pyrkiä keskustelemaan mahdollisimman neutraalisti. Vältä syyllistämistä.
Mutta jos ei tyydyty muilla keinoin? Minä naisena en tyydyty muulla kuin yhdynnällä. Jos mies ei halua/kykene, niin en saa tyydytystä :(