Lue keskustelun säännöt.
Semmoinen kesämökki, jota hallitsee anoppi ja appi, mutta jotka eivät enää jaksa/pysty sitä hoitamaan, on ihan mahdoton yhdistelmä voida tomia
13.06.2017 |
Nimimerkki; Olen jo viimeiset 15 vuotta toivonut, että tämä pakollinen "Meidän perhe viettää juhannuksen ja kesäloman suvun mökillä" voisi jo tulla tiensä päähän.
Minä olen miniä eli se joka yrittää niissä vuodelta 1962 olevissa keittiökomero-olosuhteissa ruokkia 4 aikuista ja yhden 10-vuotiaan.
Ruokkiminen ei suinkaan tarkoita mitään semmoista, mitä kaikissa lehdissä ja blokeissa esitellään: Että laitetaan kevyt salaatti, homejuustoa ja mansikoita ja hieman balsamikoa. Että grillissä paistuisi jotain lammasvartaita ja grillattua paprikaa. Ei missään nimessä!
Ruokailu pitää sisällään: aamukahvin, voileivät sekä puuron. Puuroa pitää olla, muuten ei maha kestä. Selelvä.
Lounas jo ennen puolta päivää: perunoita ja kastiketta. Lihaa pitää olla. Salaattia voi olla mutta se tarkoittaa tomaattilohkoja ja kurkunpaloa. Salaattikastike on thousand island ja muuta ei voi olla.
Iltapäiväkahvit: voileivät ja jotain makeaa. Keksipaketti häviää parissa päivässä.
Päivälinen: Perunoita, lihaa, kastike, salaatti ja jälkiruoka.
Iltatee: karjalanpiirkakka, tai voileipä. Keksejä.
Sitten siiivotaan sitä tupaa ja keittiökomeroa, kellarissa voi säilyttää kylmiä, kun kaasujääkaapissa on tilaa ehkä voipaketille ja vähän päälle.
Tässä törmää nyt elämäntavat ja sukupolvet. Anoppi ja appi yli 70 vee ja kunto heikkenee vääjäämättä. Me elämme kaupungissa semmoista kaupunkilaista elämäntapaa ja siinä ei oikein nämä päivärytmit ja ruokailutavat oikein vanhusten kanssa kohtaa.
Siitä on ollut puhetta, ja aina talvisin anoppi varsinkin halutessaan olla marttyyri ja surkea, esittää että kyllä me nyt luovutetaan se mökki teille ja saatte sen laittaa niinkuin haluatte, me tullaan sitten vierailulle kesällä. Me innostutaan miehen kanssa ja aletaan vähän suunnittelemaan remonttia ja välttämättömiä hommia mitä siellä ainakin pitäsi tehdä. Ensimmäisenä kaadetaan varmaan 30 runkoa puita , jotka varjostaa ja pimentää koko tontin. Nythän ne kasvaa siellä korkeutta kuulemma tuulensuojana.
Siinä sitten tulee kevät ja kesäsuunnitelmat menee niin, että anoppi ja appi ajaa omalla autollaan, koko läntisen suomen tieliikenteen turvallisuutta uhmaten mökille ja laittelee ne nyssäkät ja pussukat paikoilleen ja istuvat terassille tuoleilleen odottamaan että me tullaan paikalle ja saadaan talous pyörimään.
Kuitenkaan mökin hallinta tai mikään tekeminen ei voi tapahtua ilman että se tehdään justiins niinkuin on 50 vuotta tehty ja mitään ei saa muuttaa.
Tiedän , että luonnonjärjestyksen mukaan joskus koittaa sekin kesä, että me voidaan tosissaan olla siellä keskenään. Lopulisesti siis. Mutta sitä ennen olisi jo kiva saada paikkaa kunnostettua, päivitettyä, hoidettua kuntoon. Mutta vielä se ei vaan käy.
Kyllä turhauttaa. Tämän vaan tässä avauduin kun taas alaa tuo juhannus tuolta lähestyä ja mökkipusikko nousta mieleen.
Nyt tähän yksioikoisia ja pahantuulisia vakiovastauksia että mitäs lähdet, sano appivanhemmille suorat sanat, tee ruokaa vaan itelles, älä lähde mökille koskaan ollenkaan ja lopuksi haukutaan mies että miksei se sano vanhemmilleen suoraan että nyt tämä poika kaataa puut ja korjaa saunan.
Tätä ei kukaan jaksa uskoa, mutta omille vanhemmilleen ja appivanhemmilleen ei ole kovin helppoa alkaa juurikaan sanomaan suoraan. Se ei ole hyvää käytöstä, se ei johda mihinkään ja siitä ei mökkiolot eikä elämä helpota kuitenkaan.
Kommentit (68)
Otsikon perusteella meinasin tulla kirjoittamaan, että sehän riippuu appivanhemmista. Tekstisi luettuani vastaus on, että ei toimi, suoraan sanottuna kuulostaa ihan kamalalle. Kuumassa keittokomerossa monta kertaa päivässä keitellä ruokia... hrrrr...
Ymmärrän kyllä turhautumisesi, mutta sitä ikiaikaista perunan ja ruskean kastikkeen liittoa et vain voi murtaa. Itse yrittäisin osan ruuasta korvata vaivihkaa säilykkeillä, jos makuaisti syöjillä ei enää ole ihan terävimmillään. Vaihtoehtoina on kärsiä tai jäädä kokonaan pois. Otan osaa sydämeni pohjasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jotain positiivista: kuulostaa siltä että mökki tulee teidän hallintaan joku päivä. Eikä sitä ole jakamassa muita sisaruksia, jotka edelleen odottavat mökin olevan allinclusive lomailupaikka aina kun heille sopii...
Me myimme mökin.Eipä tartte tapella vuoroista.
Yksi elämäni parhaista päätöksistä. Toinen oli se kun ilmoitin että vietän jatkossa kaikki juhlapyhät kuten haluan ja tapaan sukua arkena jos aikaa on.
Tässä näkyy kyllä huomattava ero siinä, mitä some ja naistenlehdet ja kaikenmaailman lifestylet meille esittää että tämmöistä. Ei se taida ihan niin mennä.
Ei ole meidänkään mökillä nähdä skumppaa eikä balsamico-kastikkeita. Jos yrittäisin työntää mansikoita salaattiin, niin sekä appivanhemmat että miehen veli kattois mua sen näköisenä, että mitä ihmettä? Ja seuraavaksi hoidettaisiin asiat niin, että mulla ei olisi asiaa keittiöön vaan mies tai käly siirtyisi sinne.
Joten meilläkään ei grillissä tirise mikään muu kuin grillimakkara. Vartaat ja tahinit ja kvinoat saa jäädä kauppoihin ja kuvat netin sivustoihin. Tämä on totuus.
Meillä appiukon dieetti on juurikin toi pottu plus liha ruskeella kastikkeella. Mitään "jänön ruokaa" ei syö, riisi on vinosilmille jne. Tuoretta pullaa pitää myös olla ja jälkiruoaksi kiisseliä. Tää euokavalio on erityisen toimiva kun pojallaan on keliakia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikolle vahva KYLLÄ! Lisänä omassa tilanteessani vielä miehen sisarukset, jotka haluavat kyllä omistaa mökistä osansa, mutta eivät osallistu mökin ylläpito- ja korjauskuluihin millään tavalla. Mökin käyttäminen on kyllä mieluista. Olemmekin miehen kanssa tekemässä oman siirtomme, saavat jäädä keskenään mökkiä käyttämään.
Meillä vanhempani myivät mökin serkulleni jättäen itselleen hallintaoikeuden. Veljen vaimon naama oli näkemisen arvoinen, kun hänelle selvisi, että isän kuoltua mökille ei ollut enää mitään menemistä. Toivotaan, että ap:Ta edeltävä sukupolvi tajuaa myydä mökin ajoissa ulkopuoliselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Innostutte siitä, että saisitte hallita mökkiä? Jo on aikoihin eletty. Teidänhän pitäisi käydä siellä ja hoitaa sitä.
Otan osaa. Suuren sukupolven omistamille mökeillä alkaa käymään vähitellen niin, että ne rapistuvat, kun he eivät mökkejään hoida. Antaisivat mökit ennakkoperintönä, niin olisi aikuisilla lapsilla motivaatiota käydä hoitamassa mökkiä sekä tonttia. Kuitenkaan kunnostuskustannuksiin eivät pihit, rikkaat vanhukset osallistu, mutta mökillä passattavana olo kelpaa aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä vanhempani myivät mökin serkulleni jättäen itselleen hallintaoikeuden. Veljen vaimon naama oli näkemisen arvoinen, kun hänelle selvisi, että isän kuoltua mökille ei ollut enää mitään menemistä. Toivotaan, että ap:Ta edeltävä sukupolvi tajuaa myydä mökin ajoissa ulkopuoliselle.
Miten niin ei ollut menemistä?
Lähdette juhannuksena/kesällä vaikka jonnekin hotelliin tai Katinkultaan. Ja olette siellä miten haluatte. Tossukoita olette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän sinua ap hyvin. Minun appivanhemmat ja äitikin on ihan samanlaisia, tapoihinsa piintyneitä. Onneksi minun ei tarvitse mökkeillä heidän kanssaan, siitä ei tulisi yhtään mitään. Tuota samaa puuro/peruna/ruskeakastiketta se olisi. Onko sulla mitään mahdollisuutta vähentää mökillä käyntiä? Jos siis tuommoinen mökkeily ei vaan tunnu sinun jutulta? Sekin on harmi, että vanhat eivät enää ymmärrä ja jaksa pitää huolta ympäristöstä ja mökistä. Remontin ja pihatöiden tarve vaan kasvaa mitä pitempään niitä lykätään. Mut eihän niitä, kaiken pitää olla niin kuin ennenkin. Ja toisaalta, tuommoiset seitsemänkymppiset saattaa hyvinkin elää vielä kakskymmentä vuotta. Tai enemmänkin.
Ihme uhriulinaa, jota en jaksanut edes lukea loppuun.
Aikuinen ihminen päättää ihan itse, miten ja missä juhannusta viettää tai on viettämättä.
Kukaan muu ei voi asioistasi olla vastuussa kuin sinä itse!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lähinnä nyt ihmettelen miksi tuo kokkailu jää yksin sulle? Ilmeisesti appivanhemmat kuitenkin asuvat ihan kotonaan ja hoitavat arkisin omat ruokansa niin miksi ei mökillä onnistu ja miksi miehesi ei osallistu? Miksi alistut piiaksi?
Toisekseen unohtaisin kyllä ne puiden kaadot ja muut isot muutokset ennen kuin oikeasti hallitsette mökkiä, muuten voi käydä niin ettei koko mökki tulekaan koskaan teille.
Työssäkäyvälle mökkeily voi olla toiseen työpaikkaan lähtemistä, kun pitää siivota ja passata. Se siitä kesälomasta.
Vierailija kirjoitti:
Innostutte siitä, että saisitte hallita mökkiä? Jo on aikoihin eletty. Teidänhän pitäisi käydä siellä ja hoitaa sitä.
Aloituksesta saa sen käsityksen, että ap miehensä kanssa haluavat käydä mökillä sekä kunnostaa ja hoitaa sitä. Nythän kaikki pitäisi mennä samalla tavalla mitä viimeiset 50 vuotta on tehty. Kun vesisankona on aina ollut punainen muovisanko, sitä ei niin vain saakaan vaihtaa siniseksi.
No voitko tehdä noita sooseja ja puuroja etukäteen kaupungissa? Jos käytät lihakastikkeet pakastimen kautta niin pysynevät hyvinä pidempään mökkijääkaapissakin. Ei tarvitsisi sitten kuin keitellä ne potut vanhuksille ja muut leivät ja karjalanpiirakat laittaa esille melko helposti ilman keittokomerohikoilua. Ja voittehan sitten grillata omalla porukalla kun vanhuksille on omat pöperöt katettuna.
Ap:n kannattaisi nyt alkuun muistaa ettei mökki ole hänen sukunsa mökki, ei kannata yrittää omia sellaista joka ei itselle kuulu.
Olen pahoillani, ap.
Mitä miehesi sanoo, kun olet sanonut, että et halua lähteä tänä kesänä mökille?
Miksi miehesi ei tee ruokia siellä?
I feel you. Me emme vietä kesiä mökillä, mutta juttu on edennyt sellaiseen suuntaan, että meidän pitäisi ajaa sinne aika usein nurmikkoa leikkaamaan ja muuta hommaa tekemään. Koska mökki siirtyy miehelle niin kustannukset siirtyy myös. En tiedä tuleeko perintöveroja päälle. Ja appivanhemmat kuitenkin asuvat sitä mökkiä, jota me ei kyllä haluta, mutta ei haluttais niitä kuluja eikä töitäkään. Tässä on pohdittu, että mitenhän tuon ilmaisisi niin, että kukaan ei loukkaannu.