Semmoinen kesämökki, jota hallitsee anoppi ja appi, mutta jotka eivät enää jaksa/pysty sitä hoitamaan, on ihan mahdoton yhdistelmä voida tomia
Nimimerkki; Olen jo viimeiset 15 vuotta toivonut, että tämä pakollinen "Meidän perhe viettää juhannuksen ja kesäloman suvun mökillä" voisi jo tulla tiensä päähän.
Minä olen miniä eli se joka yrittää niissä vuodelta 1962 olevissa keittiökomero-olosuhteissa ruokkia 4 aikuista ja yhden 10-vuotiaan.
Ruokkiminen ei suinkaan tarkoita mitään semmoista, mitä kaikissa lehdissä ja blokeissa esitellään: Että laitetaan kevyt salaatti, homejuustoa ja mansikoita ja hieman balsamikoa. Että grillissä paistuisi jotain lammasvartaita ja grillattua paprikaa. Ei missään nimessä!
Ruokailu pitää sisällään: aamukahvin, voileivät sekä puuron. Puuroa pitää olla, muuten ei maha kestä. Selelvä.
Lounas jo ennen puolta päivää: perunoita ja kastiketta. Lihaa pitää olla. Salaattia voi olla mutta se tarkoittaa tomaattilohkoja ja kurkunpaloa. Salaattikastike on thousand island ja muuta ei voi olla.
Iltapäiväkahvit: voileivät ja jotain makeaa. Keksipaketti häviää parissa päivässä.
Päivälinen: Perunoita, lihaa, kastike, salaatti ja jälkiruoka.
Iltatee: karjalanpiirkakka, tai voileipä. Keksejä.
Sitten siiivotaan sitä tupaa ja keittiökomeroa, kellarissa voi säilyttää kylmiä, kun kaasujääkaapissa on tilaa ehkä voipaketille ja vähän päälle.
Tässä törmää nyt elämäntavat ja sukupolvet. Anoppi ja appi yli 70 vee ja kunto heikkenee vääjäämättä. Me elämme kaupungissa semmoista kaupunkilaista elämäntapaa ja siinä ei oikein nämä päivärytmit ja ruokailutavat oikein vanhusten kanssa kohtaa.
Siitä on ollut puhetta, ja aina talvisin anoppi varsinkin halutessaan olla marttyyri ja surkea, esittää että kyllä me nyt luovutetaan se mökki teille ja saatte sen laittaa niinkuin haluatte, me tullaan sitten vierailulle kesällä. Me innostutaan miehen kanssa ja aletaan vähän suunnittelemaan remonttia ja välttämättömiä hommia mitä siellä ainakin pitäsi tehdä. Ensimmäisenä kaadetaan varmaan 30 runkoa puita , jotka varjostaa ja pimentää koko tontin. Nythän ne kasvaa siellä korkeutta kuulemma tuulensuojana.
Siinä sitten tulee kevät ja kesäsuunnitelmat menee niin, että anoppi ja appi ajaa omalla autollaan, koko läntisen suomen tieliikenteen turvallisuutta uhmaten mökille ja laittelee ne nyssäkät ja pussukat paikoilleen ja istuvat terassille tuoleilleen odottamaan että me tullaan paikalle ja saadaan talous pyörimään.
Kuitenkaan mökin hallinta tai mikään tekeminen ei voi tapahtua ilman että se tehdään justiins niinkuin on 50 vuotta tehty ja mitään ei saa muuttaa.
Tiedän , että luonnonjärjestyksen mukaan joskus koittaa sekin kesä, että me voidaan tosissaan olla siellä keskenään. Lopulisesti siis. Mutta sitä ennen olisi jo kiva saada paikkaa kunnostettua, päivitettyä, hoidettua kuntoon. Mutta vielä se ei vaan käy.
Kyllä turhauttaa. Tämän vaan tässä avauduin kun taas alaa tuo juhannus tuolta lähestyä ja mökkipusikko nousta mieleen.
Nyt tähän yksioikoisia ja pahantuulisia vakiovastauksia että mitäs lähdet, sano appivanhemmille suorat sanat, tee ruokaa vaan itelles, älä lähde mökille koskaan ollenkaan ja lopuksi haukutaan mies että miksei se sano vanhemmilleen suoraan että nyt tämä poika kaataa puut ja korjaa saunan.
Tätä ei kukaan jaksa uskoa, mutta omille vanhemmilleen ja appivanhemmilleen ei ole kovin helppoa alkaa juurikaan sanomaan suoraan. Se ei ole hyvää käytöstä, se ei johda mihinkään ja siitä ei mökkiolot eikä elämä helpota kuitenkaan.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta osaako kukaan neuvoa kuinka helposti pääsee eroon perintömökistä. Mulla on osaomistuksessa nyt kaksi, ja itkettää pelkkä niiden olemassaolokin. En ikinä käy enkä tule käymäänkään. En ymmärrä tällaisten myymisestä mitään.
Kysy onko joku muu osakas kiinnostunut osastasi. Joku voi hyvinkin laillani katsella mökkiä rempankiilto silmissä. Olemme melkein onnistuneet siskon kanssa ostamaan yhden sukulaisen pois perintömökistä, asia on vireillä. Ostaisin heti loputkin, jotka omistavat, vitkuttavat eivätkä osallistu millään lailla esim.käymällä enää paikalla. Käyttö ei olisi heiltäkään kielletty, vaikka myisivätkin mökin niille jotka maksavat ja tekevät.
Meillä on pankin lakimies, pankissa on vanhastaan mummon tili. Hidas ja hankala saada kiinni, mutta on tehnyt osituksen jokaisen euromääräisestä osasta. Ensin hinta on tietenkin arvioitu. Silloin en ollut paikalla enkä nyt muista mitä papereissa on, isäni hoiti sen, mutta arvelisin että sen teki joku kiinteistöalan asiantuntija. Teillä voi hyvinkin olla ositus ok.
Asiasta pitää laatia paperit mutta olen vielä tässä vaiheessa jumissa joten en osaa neuvoa enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta osaako kukaan neuvoa kuinka helposti pääsee eroon perintömökistä. Mulla on osaomistuksessa nyt kaksi, ja itkettää pelkkä niiden olemassaolokin. En ikinä käy enkä tule käymäänkään. En ymmärrä tällaisten myymisestä mitään.
Kysy onko joku muu osakas kiinnostunut osastasi. Joku voi hyvinkin laillani katsella mökkiä rempankiilto silmissä. Olemme melkein onnistuneet siskon kanssa ostamaan yhden sukulaisen pois perintömökistä, asia on vireillä. Ostaisin heti loputkin, jotka omistavat, vitkuttavat eivätkä osallistu millään lailla esim.käymällä enää paikalla. Käyttö ei olisi heiltäkään kielletty, vaikka myisivätkin mökin niille jotka maksavat ja tekevät.
Meillä on pankin lakimies, pankissa on vanhastaan mummon tili. Hidas ja hankala saada kiinni, mutta on tehnyt osituksen jokaisen euromääräisestä osasta. Ensin hinta on tietenkin arvioitu. Silloin en ollut paikalla enkä nyt muista mitä papereissa on, isäni hoiti sen, mutta arvelisin että sen teki joku kiinteistöalan asiantuntija. Teillä voi hyvinkin olla ositus ok.
Asiasta pitää laatia paperit mutta olen vielä tässä vaiheessa jumissa joten en osaa neuvoa enempää.
Täälläkin ilmottautuu pientä remonttia kaipaavan mökin ostaja. Olisimme valmiita neuvottelemaan myös mökin muiden osakkaiden kanssa, jos tilanne olisi sama kuin mökkiongelman kyselijällä.
Nämä yhteissukumökit on kyllä pahoja. Joskus toimii, useimmiten ei. Tsemppiä.
Hah, tulipa mieleeni eräs kesäilta ex-miehen mökillä, hänen vanhempiensa valvovan silmän ja mökin hallinnoinin alla.
Oltiin siinä jo varmaan viikon verran oltu, ja täysin tuli selväksi että missä järjestyksessä sitä huushollia pyöritetään - eli kyseessä oli aikamatka suoraan jonnekin 1960-70 - lukujen vaihteeseen.
Huomatkaa, että myöskin mieheni lähti tähän aikamatkaan ja taantui joksikin pikkupojaksi ja alkoi suurinpiirtein ampua ritsalla rätäköitä ja muussata perunat ja kastikkeen (juurikin se ruoka) semmoiseksi mössöksi ja lapioida siitä sitten naamaansa.
Yritin tehdä ajankulukseni jotain puutarhahommia, hyvin pienimuotoisia tietysti , ettei mikään lehdykän paikka taikka pensas siirtyisi pois ikiaikaiselta paikaltaan...
Olikin jo iltapuoli, kun se päivällinenkin oli jo syöty ja ulkona sopivasti viilentynyt ja oli kiva puuhailla rauhassa ulkona.
Mutta tässä tein virheen: appiukko oli ennenvanhaan eli juurikin 1960-luvulla ollut kalastaja ja tottunut menemään nukkumaan n. klo 19 lähteaäkseen sitten taas verkoille aamuyöstä. Vanhuuttaan olivat molemmat tulleet tietysti kovin aroiksi ja pelkäsivät milloin mitäkin rosvoja ja molatteja (=mulatti eli mamu) joten appiukkohan laittoi ovet lukkoon meni maate!!
Minun mieheni oli vetäytynt sinne lapsuuden vinttikamariinsa lukemaan jotain tex willereitä eikä se edes huomannut että minä olin vielä ulkona.
Anoppi oli omassa kamarissaan kuuntelemassa radiosta jotain mitä sieltä nyt vielä hän korvilleen sopivaa tuli.
Ja minä seison ulko-ovella, sekä toisella kuistilla - ja molemmat lukossa ja talo sen näköinen klo 21.00 että kaikki nukkuu ja palataan huomenna asiaan, tack o hej.
Otin muuten nokkiini..Olin vähän väsynyt ja muutenkin hermostunut koko paikassa. Ja sitten tämä vielä kiitokseksi, lukitaan -tana pihalle!
Sain miehen havahtumaan sieltä vintistään että tulee avaamaan oven ja päästää mut sisään. Ukko vielä kehtasi naureskella ja oli sitä mieltä ettei mitään isompaa vahinkoa ole päässyt tapahtumaan. Olin eri mieltä.
Tarkemmin ajatellen, olen vieläkin loukkaantunut. Appi on jo hautuumaalla, samoin anoppi, kevyet mullat heillekin.
Jos jatkat tuota, voit viettää kesäsi noin vielä pitkän aikaa. Minä en halua viettää edes yötä appivanhempien mökillä. Ihana mökki saaressa eikä appivanhemmissakaan ole moittimista, mutta se paskaisuus hirvittää. Ulkohuussista tullaan vain normaaleihin askareisiin käsiä pesemättä. Pesevät hampaat keittiössä niin, että hammastahnaroiskeita on hanat ja lavuaari täynnä. Astiat pestään vain laskemalla kylmää vettä paskaiseen altaaseen ja upotetaan astiat sinne. Eipä tee mieli laittaa mitään ruokaa siellä eikä syödäkään. Siksi en viihdy siellä kauaa.
Heippa! Miten on kesä menny? Kerron myöhemmin meidän lomasta, nyt en ehdi!
Meillä tuli vastaan tuo ulkohuussi. Ei pysty kykeentymään käymään asioilla. Mitään vaihtoehtoa ei tietenkään missään metsän keskellä ole. Tai no, järvihän siinä kimaltelee rannassa.
Nämä on niitä tilanteita että oman osuuden kun menet myymään ulkopuoliselle, ei tarvitse enää olla tekemisissä ko. sukulaisten kanssa jotka omistavat lopun :D voihan suku...