Lue keskustelun säännöt.
Semmoinen kesämökki, jota hallitsee anoppi ja appi, mutta jotka eivät enää jaksa/pysty sitä hoitamaan, on ihan mahdoton yhdistelmä voida tomia
13.06.2017 |
Nimimerkki; Olen jo viimeiset 15 vuotta toivonut, että tämä pakollinen "Meidän perhe viettää juhannuksen ja kesäloman suvun mökillä" voisi jo tulla tiensä päähän.
Minä olen miniä eli se joka yrittää niissä vuodelta 1962 olevissa keittiökomero-olosuhteissa ruokkia 4 aikuista ja yhden 10-vuotiaan.
Ruokkiminen ei suinkaan tarkoita mitään semmoista, mitä kaikissa lehdissä ja blokeissa esitellään: Että laitetaan kevyt salaatti, homejuustoa ja mansikoita ja hieman balsamikoa. Että grillissä paistuisi jotain lammasvartaita ja grillattua paprikaa. Ei missään nimessä!
Ruokailu pitää sisällään: aamukahvin, voileivät sekä puuron. Puuroa pitää olla, muuten ei maha kestä. Selelvä.
Lounas jo ennen puolta päivää: perunoita ja kastiketta. Lihaa pitää olla. Salaattia voi olla mutta se tarkoittaa tomaattilohkoja ja kurkunpaloa. Salaattikastike on thousand island ja muuta ei voi olla.
Iltapäiväkahvit: voileivät ja jotain makeaa. Keksipaketti häviää parissa päivässä.
Päivälinen: Perunoita, lihaa, kastike, salaatti ja jälkiruoka.
Iltatee: karjalanpiirkakka, tai voileipä. Keksejä.
Sitten siiivotaan sitä tupaa ja keittiökomeroa, kellarissa voi säilyttää kylmiä, kun kaasujääkaapissa on tilaa ehkä voipaketille ja vähän päälle.
Tässä törmää nyt elämäntavat ja sukupolvet. Anoppi ja appi yli 70 vee ja kunto heikkenee vääjäämättä. Me elämme kaupungissa semmoista kaupunkilaista elämäntapaa ja siinä ei oikein nämä päivärytmit ja ruokailutavat oikein vanhusten kanssa kohtaa.
Siitä on ollut puhetta, ja aina talvisin anoppi varsinkin halutessaan olla marttyyri ja surkea, esittää että kyllä me nyt luovutetaan se mökki teille ja saatte sen laittaa niinkuin haluatte, me tullaan sitten vierailulle kesällä. Me innostutaan miehen kanssa ja aletaan vähän suunnittelemaan remonttia ja välttämättömiä hommia mitä siellä ainakin pitäsi tehdä. Ensimmäisenä kaadetaan varmaan 30 runkoa puita , jotka varjostaa ja pimentää koko tontin. Nythän ne kasvaa siellä korkeutta kuulemma tuulensuojana.
Siinä sitten tulee kevät ja kesäsuunnitelmat menee niin, että anoppi ja appi ajaa omalla autollaan, koko läntisen suomen tieliikenteen turvallisuutta uhmaten mökille ja laittelee ne nyssäkät ja pussukat paikoilleen ja istuvat terassille tuoleilleen odottamaan että me tullaan paikalle ja saadaan talous pyörimään.
Kuitenkaan mökin hallinta tai mikään tekeminen ei voi tapahtua ilman että se tehdään justiins niinkuin on 50 vuotta tehty ja mitään ei saa muuttaa.
Tiedän , että luonnonjärjestyksen mukaan joskus koittaa sekin kesä, että me voidaan tosissaan olla siellä keskenään. Lopulisesti siis. Mutta sitä ennen olisi jo kiva saada paikkaa kunnostettua, päivitettyä, hoidettua kuntoon. Mutta vielä se ei vaan käy.
Kyllä turhauttaa. Tämän vaan tässä avauduin kun taas alaa tuo juhannus tuolta lähestyä ja mökkipusikko nousta mieleen.
Nyt tähän yksioikoisia ja pahantuulisia vakiovastauksia että mitäs lähdet, sano appivanhemmille suorat sanat, tee ruokaa vaan itelles, älä lähde mökille koskaan ollenkaan ja lopuksi haukutaan mies että miksei se sano vanhemmilleen suoraan että nyt tämä poika kaataa puut ja korjaa saunan.
Tätä ei kukaan jaksa uskoa, mutta omille vanhemmilleen ja appivanhemmilleen ei ole kovin helppoa alkaa juurikaan sanomaan suoraan. Se ei ole hyvää käytöstä, se ei johda mihinkään ja siitä ei mökkiolot eikä elämä helpota kuitenkaan.
Kommentit (68)
Olenkohan ihan täysin eri sukupolvea jo , tai muuten jostain toisesta todellisuudesta kun näitä lukee.
Nimittäin aina, kun joku valittelee tunkeilevasta anopista, passuuttavasta appiukosta, miehen hemmotellusta siskosta tai kälystä tms. niin enemmistön vastaukset on että sano vaan suoraan että v-uako tänne tuutte ja minä en ala teille mitään laittamaan tai laita vaan itsellesi ruuat ja anna muiden istua ruuatta. Sitten neuvotaan ihan surutta sulkemaan ovi - kirjaimellisesti - vaikka vanhan anopin nenän edestä , tai ihmetellään kuorossa, että miksei ap sano suoria sanoja ja homma on sitä myöten selvä?
Että rehelliseti nyt: näinkö tosiaan enemmistö toimii niinkö?
Että täällä nyt suomenmaalla istuu semmoisessa semi-raivossa satoja miniöitä , jotka ovat sanoneet suorat sanat tai valmistautuvat ihan justiins sen sanomaan.
Ja samaan aikaa sadoissa kodeissa istuskelee anopit ja apet ja kälyt yksin kotona ja ihmettelee että ei nyt sitten oltu tervetulleita eikä näköjään koskaan ollakaan.
Tämähän on aivan järkyttävää! Siis se suru, ja paha mieli, ja se itsekkyys ja se toisten hylkääminen jonkun ärsyttävän tavan tai ominaisuuden takia!
Kyllä on itseriittoista porukkaa sitten suurin osa. Hyvin pärjäätte sitten itseksenne varmasti. Tiettyyn kohtaan saakka luulen mä.
Kyllä elämä opettaa. Jos ei muuta, niin hitaasti kävelemään.
Kyllä vähän suvaitsevaisuutta ja jaksamista täällä toistemme kanssa. Pitää tänne kaikkien mahtua ja mieluusti antaa vanhuksillekin sitä tilaa olla omanlaisiaan.
Hirvittää lukea neuvoja, että laita vaan itelles ruoka, tai että lähe lenkille ja jätä sanan puhumatta muut istumaan ja ihmettelemään että mikäs nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä niin ymmärrän sua. Meillä asia on ratkaistu siten, että emme koskaan käy appivanhempien mökillä. Syynä siihen on se, että anoppi ei laita/osaa laittaa ruokaa, joten siellä oikeasti kuolisi nälkään. Jos taas minä alkaisin ankeissa olosuhteissa kokkaamaan, anoppi loukkaantuisi. Mies tuon lautakasan perii, itse en haluaisi ollaa missään tekemisissä ränsistyneen homeisen mökin kanssa. Ja Suomen rannat on täynnä tätä ongelmajätettä, joka ränsisistyy, koska omistajat eivät enää jaksa huolehtia, mutta eivät anna kenekään muunkaan huolehtia.235
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannattaisi nyt alkuun muistaa ettei mökki ole hänen sukunsa mökki, ei kannata yrittää omia sellaista joka ei itselle kuulu.
Tätä minäkin ihmettelin. On miniä aika ahnaasti mökkiasioita järkkäilemässä, kuin omia konsanaan. Hankkisivat OMAN mökin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap:n kannattaisi nyt alkuun muistaa ettei mökki ole hänen sukunsa mökki, ei kannata yrittää omia sellaista joka ei itselle kuulu.
Tätä minäkin ihmettelin. On miniä aika ahnaasti mökkiasioita järkkäilemässä, kuin omia konsanaan. Hankkisivat OMAN mökin.
Ja appivanhemmat voivat itse kaataa puunsa, huoltaa mökkiä, sekä hankkia että opetella tekemään ruokansa? Sulta jäi kateruudessasi tämä toinen puoli asiasta huomioimatta.
Meillä on sellainen tilanne, että mökin omistus on jo siirretty miehelle mutta appivanhemmilla on hallintaoikeus. Ja sitähän se todellakin on. Anoppi on sellainen kontorollifriikki että oksat pois. Maton hapsuakaan ei saisi siirtää omin luvin mihinkään suuntaan. Asiat todellakin pitää tehdä niin kuin aina on tehty ja elämä on yhtä suorittamista.
Joka kerta kun menemme mökille, menemme sinne vierailemaan. Siis omalle mökille. Juuri mihinkään ei voida vaikuttaa. Ei ruokailuihin, ei mihinkään. Tai no yrittää voi, ja sitä on tehtykin, mutta silti appivanhemmat tekevät niin kuin haluavat. Eli niin kuin aina on tehty. Ja sitten joskus kun ollaan joku oma asia saatu läpi, niin ollaan niin marttyyriä, niin marttyyriä.
Mutta sitä kyllä vaaditaan, että töitä pitää tulla mökille tekemään. Jatkuvasti tulee viestiä kuinka pitää sitä puuta kaataa tuolta ja tätä naputella täältä. Mutta siihen ei pystytä vaikuttamaan, että mitä siellä tehdään.
Hieman rasittava tilanne ja täytyy kyllä sanoa, että sitä päivää odottelen minäkin, että mökki saadaan oikeasti haltuun. Kun se kerta jo omistetaankin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä näkyy kyllä huomattava ero siinä, mitä some ja naistenlehdet ja kaikenmaailman lifestylet meille esittää että tämmöistä. Ei se taida ihan niin mennä.
Ei ole meidänkään mökillä nähdä skumppaa eikä balsamico-kastikkeita. Jos yrittäisin työntää mansikoita salaattiin, niin sekä appivanhemmat että miehen veli kattois mua sen näköisenä, että mitä ihmettä? Ja seuraavaksi hoidettaisiin asiat niin, että mulla ei olisi asiaa keittiöön vaan mies tai käly siirtyisi sinne.
Joten meilläkään ei grillissä tirise mikään muu kuin grillimakkara. Vartaat ja tahinit ja kvinoat saa jäädä kauppoihin ja kuvat netin sivustoihin. Tämä on totuus.
Minun on ihan mahdoton kuvitellakaan, että kukaan uskaltaisi tulla tavalla hyppiä silmilleni mökillä tai missään muuallakaan. Jos haluan laittaa mansikoita salaattiin niin laitan, ja appivanhemmat ja kälyt saa katsoa ihan vapaasti niin vaikka silmät tippuisi päästä. Jessus mitä lapasia olette :)
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan ihan täysin eri sukupolvea jo , tai muuten jostain toisesta todellisuudesta kun näitä lukee.
Nimittäin aina, kun joku valittelee tunkeilevasta anopista, passuuttavasta appiukosta, miehen hemmotellusta siskosta tai kälystä tms. niin enemmistön vastaukset on että sano vaan suoraan että v-uako tänne tuutte ja minä en ala teille mitään laittamaan tai laita vaan itsellesi ruuat ja anna muiden istua ruuatta. Sitten neuvotaan ihan surutta sulkemaan ovi - kirjaimellisesti - vaikka vanhan anopin nenän edestä , tai ihmetellään kuorossa, että miksei ap sano suoria sanoja ja homma on sitä myöten selvä?
Että rehelliseti nyt: näinkö tosiaan enemmistö toimii niinkö?
Että täällä nyt suomenmaalla istuu semmoisessa semi-raivossa satoja miniöitä , jotka ovat sanoneet suorat sanat tai valmistautuvat ihan justiins sen sanomaan.
Ja samaan aikaa sadoissa kodeissa istuskelee anopit ja apet ja kälyt yksin kotona ja ihmettelee että ei nyt sitten oltu tervetulleita eikä näköjään koskaan ollakaan.
Tämähän on aivan järkyttävää! Siis se suru, ja paha mieli, ja se itsekkyys ja se toisten hylkääminen jonkun ärsyttävän tavan tai ominaisuuden takia!
Kyllä on itseriittoista porukkaa sitten suurin osa. Hyvin pärjäätte sitten itseksenne varmasti. Tiettyyn kohtaan saakka luulen mä.
Kyllä elämä opettaa. Jos ei muuta, niin hitaasti kävelemään.
Kyllä vähän suvaitsevaisuutta ja jaksamista täällä toistemme kanssa. Pitää tänne kaikkien mahtua ja mieluusti antaa vanhuksillekin sitä tilaa olla omanlaisiaan.
Hirvittää lukea neuvoja, että laita vaan itelles ruoka, tai että lähe lenkille ja jätä sanan puhumatta muut istumaan ja ihmettelemään että mikäs nyt.
Kuule on niitä niin itsekkäitä vanhuksia mökinomistajanikin. Sellaisia, jotka hylkäsivät lapsensa, sabotoivat lapsen elämää ja vanhoilla päivillä soitellaan mökille pyytäen. Siellä onkin työlista valmiina: katon paikkaaminen, halkotyöt, ojan kaivuuta, puun kaatoa yms. Viikonloppu vierehtää hommissa ja vanhukset arvostelevat työtapoja puutarhakeinussa. Kiva kun kävit ja hei-hei, siinä puheet. Merkitystä on vain sillä, mitä hyötyä narsistivanhukset saavat lapsestaan, muulla ei ole vanhuksille väliä. Lapselle kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä nyt ihmettelen miksi tuo kokkailu jää yksin sulle? Ilmeisesti appivanhemmat kuitenkin asuvat ihan kotonaan ja hoitavat arkisin omat ruokansa niin miksi ei mökillä onnistu ja miksi miehesi ei osallistu? Miksi alistut piiaksi?
Toisekseen unohtaisin kyllä ne puiden kaadot ja muut isot muutokset ennen kuin oikeasti hallitsette mökkiä, muuten voi käydä niin ettei koko mökki tulekaan koskaan teille.
Appivanhemmat asuvat omassa kerrostalohuoneistossaan. Ruoka tulee ruokapalvelusta ja appi käy sitten Lidlstä hakemassa jotkut , erittäin pienet, perustarvikkeet. Ruuanlaitto ei enää oikein anopilta onnistu ja appi ei varmaan osaa edes teevettä keittää. -ap-
Eivät kykene ruoanlaittoon mutta ajavat autollaan halki Suomen :O
Mitä outoa tuossa on? Anoppi on sairas tai muuten huonossa kunnossa ettei kykene enää laittamaan ruokaa eikä hän osaa ajaa autolla, mutta kykenee istumaan kyydissä. Appi pystyy ajamaan autolla, mutta ei osaa tehdä keittiössä mitään. Tuollaisia vanhoja pariskuntia on Suomi täynnä.
Ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta osaako kukaan neuvoa kuinka helposti pääsee eroon perintömökistä. Mulla on osaomistuksessa nyt kaksi, ja itkettää pelkkä niiden olemassaolokin. En ikinä käy enkä tule käymäänkään. En ymmärrä tällaisten myymisestä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan ihan täysin eri sukupolvea jo , tai muuten jostain toisesta todellisuudesta kun näitä lukee.
Nimittäin aina, kun joku valittelee tunkeilevasta anopista, passuuttavasta appiukosta, miehen hemmotellusta siskosta tai kälystä tms. niin enemmistön vastaukset on että sano vaan suoraan että v-uako tänne tuutte ja minä en ala teille mitään laittamaan tai laita vaan itsellesi ruuat ja anna muiden istua ruuatta. Sitten neuvotaan ihan surutta sulkemaan ovi - kirjaimellisesti - vaikka vanhan anopin nenän edestä , tai ihmetellään kuorossa, että miksei ap sano suoria sanoja ja homma on sitä myöten selvä?
Että rehelliseti nyt: näinkö tosiaan enemmistö toimii niinkö?
Että täällä nyt suomenmaalla istuu semmoisessa semi-raivossa satoja miniöitä , jotka ovat sanoneet suorat sanat tai valmistautuvat ihan justiins sen sanomaan.
Ja samaan aikaa sadoissa kodeissa istuskelee anopit ja apet ja kälyt yksin kotona ja ihmettelee että ei nyt sitten oltu tervetulleita eikä näköjään koskaan ollakaan.
Tämähän on aivan järkyttävää! Siis se suru, ja paha mieli, ja se itsekkyys ja se toisten hylkääminen jonkun ärsyttävän tavan tai ominaisuuden takia!
Kyllä on itseriittoista porukkaa sitten suurin osa. Hyvin pärjäätte sitten itseksenne varmasti. Tiettyyn kohtaan saakka luulen mä.
Kyllä elämä opettaa. Jos ei muuta, niin hitaasti kävelemään.
Kyllä vähän suvaitsevaisuutta ja jaksamista täällä toistemme kanssa. Pitää tänne kaikkien mahtua ja mieluusti antaa vanhuksillekin sitä tilaa olla omanlaisiaan.
Hirvittää lukea neuvoja, että laita vaan itelles ruoka, tai että lähe lenkille ja jätä sanan puhumatta muut istumaan ja ihmettelemään että mikäs nyt.
Kuule on niitä niin itsekkäitä vanhuksia mökinomistajanikin. Sellaisia, jotka hylkäsivät lapsensa, sabotoivat lapsen elämää ja vanhoilla päivillä soitellaan mökille pyytäen. Siellä onkin työlista valmiina: katon paikkaaminen, halkotyöt, ojan kaivuuta, puun kaatoa yms. Viikonloppu vierehtää hommissa ja vanhukset arvostelevat työtapoja puutarhakeinussa. Kiva kun kävit ja hei-hei, siinä puheet. Merkitystä on vain sillä, mitä hyötyä narsistivanhukset saavat lapsestaan, muulla ei ole vanhuksille väliä. Lapselle kyllä.
Ne narsistit on aina eri sukupolvea kuin kirjoittajat: anoppeja tai miehen lapsia, koskaan en ole kenenkään kuullut haukuvan itseään itsekkääksi ja manipuoloijaksi.
En tiedä auttaako yhtään, mutta niin kuin olisi meikäläisen kynällä kirjoitettu, muutamia vuosia sitten. I feel u <3
Itse lakkasin ton toiminnan tai toimimattomuuden takia käymästä mökillä jo monta vuotta ennen, ennen kuin otin miehestäni eron. Mies ei koskaan saanut vanhemmilleen sanottua, että voisitteko joskus esim. juhannuksena mennä jonnekin muualle TAI että meidän perhe olisi juhannuksena lähtenyt ulkomaille.
Lapseni perivät mökin joku aika sitten, mutta rasitteeksi jäi toki nämä ex-appivanhemmat sekä ex-mieheni käyttöoikeus.
Mikä ihana vapauttava tunne, kun ei enää tarvitse olla sen porukan kanssa tekemisissä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun appivanhempieni väläyksiä:
Vain pottu ja liha/läski ja pulla on ruokaa
Kaiken muun tarjoaminen käynnistää soittorumban 16 sisarukselle ja järjettömän nalkutuksen, jossa ei edes Afrikan orpoja unohdeta
Vain nainen eli miniä nuoremmakseen voi kokata
Meidän pitäisi ostaa heille talo vanhuudenpäiviksi ja kun heistä aika jättää, me saisimme sitten sen talon kälyjemme kanssa. Siis oman talomme, jonka kaikki kulutkin olisimme maksaneet vuosikymmeniä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olenkohan ihan täysin eri sukupolvea jo , tai muuten jostain toisesta todellisuudesta kun näitä lukee.
Nimittäin aina, kun joku valittelee tunkeilevasta anopista, passuuttavasta appiukosta, miehen hemmotellusta siskosta tai kälystä tms. niin enemmistön vastaukset on että sano vaan suoraan että v-uako tänne tuutte ja minä en ala teille mitään laittamaan tai laita vaan itsellesi ruuat ja anna muiden istua ruuatta. Sitten neuvotaan ihan surutta sulkemaan ovi - kirjaimellisesti - vaikka vanhan anopin nenän edestä , tai ihmetellään kuorossa, että miksei ap sano suoria sanoja ja homma on sitä myöten selvä?
Että rehelliseti nyt: näinkö tosiaan enemmistö toimii niinkö?
Että täällä nyt suomenmaalla istuu semmoisessa semi-raivossa satoja miniöitä , jotka ovat sanoneet suorat sanat tai valmistautuvat ihan justiins sen sanomaan.
Ja samaan aikaa sadoissa kodeissa istuskelee anopit ja apet ja kälyt yksin kotona ja ihmettelee että ei nyt sitten oltu tervetulleita eikä näköjään koskaan ollakaan.
Tämähän on aivan järkyttävää! Siis se suru, ja paha mieli, ja se itsekkyys ja se toisten hylkääminen jonkun ärsyttävän tavan tai ominaisuuden takia!
Kyllä on itseriittoista porukkaa sitten suurin osa. Hyvin pärjäätte sitten itseksenne varmasti. Tiettyyn kohtaan saakka luulen mä.
Kyllä elämä opettaa. Jos ei muuta, niin hitaasti kävelemään.
Kyllä vähän suvaitsevaisuutta ja jaksamista täällä toistemme kanssa. Pitää tänne kaikkien mahtua ja mieluusti antaa vanhuksillekin sitä tilaa olla omanlaisiaan.
Hirvittää lukea neuvoja, että laita vaan itelles ruoka, tai että lähe lenkille ja jätä sanan puhumatta muut istumaan ja ihmettelemään että mikäs nyt.
Kuule on niitä niin itsekkäitä vanhuksia mökinomistajanikin. Sellaisia, jotka hylkäsivät lapsensa, sabotoivat lapsen elämää ja vanhoilla päivillä soitellaan mökille pyytäen. Siellä onkin työlista valmiina: katon paikkaaminen, halkotyöt, ojan kaivuuta, puun kaatoa yms. Viikonloppu vierehtää hommissa ja vanhukset arvostelevat työtapoja puutarhakeinussa. Kiva kun kävit ja hei-hei, siinä puheet. Merkitystä on vain sillä, mitä hyötyä narsistivanhukset saavat lapsestaan, muulla ei ole vanhuksille väliä. Lapselle kyllä.
Ne narsistit on aina eri sukupolvea kuin kirjoittajat: anoppeja tai miehen lapsia, koskaan en ole kenenkään kuullut haukuvan itseään itsekkääksi ja manipuoloijaksi.
Todelliset narsistit kyllä tunnistaa tosielämässä, koettu on. Lapsena niitä elämän harvoja psykopaatteja ei vielä tunnista ja aikuisenakin on ollut vaikeata sitä uskoa, ymmärtää ja käsitellä. Jos uskot, että miehien lapset ovat narsisteja, niin mene hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla vielä appivanhemmat hyvässä kunnossa, mutta toi mökkihelvetti kuulostaa tutulta. Kohta on taas edessä se vuoden kamalin juhla eli juhannus, kun me pienten lasten kanssa tungetaan appivanhempien n.40neliön mökkiin (tai no ei se ole edes noin iso), mihin ei tule edes juokseva vesi. Siellä on sitten mukava vaihdella kakkavaippoja. Puhumattakaan siitä, että mökki on saaristossa ja piha kuhisee punkkeja. Ai että. Kerran jäätiin kotiin ja siitä syntyi sellainen sota, ettei mies halua sitä enää.
Niin ja perunaa tietysti syödään ja makkaraa grillataan, ja tottakai kahvia ja pullaa.
Me ollaan otettu oma paikkamme ja tilamme. Välillä on sanottu suoraan, joskus on vaan tartuttu toimeen. Lopulta elämän uuninpankolle työnnetyt vanhemmat on olleet tyytyväisiä. Esim.meidän suvun mökki sähköpiuhoineen olisi romahtanut, jos en olisi alkanut sisarusten kanssa hoitaa sitä. Tilit on perustettu, sukulaisia ollaan ostamassa ulos.
Jokainen voinee ottaa mukaan sellaista ruokaa ja lisukkeita mitä haluaa syödä. Niin on oikeastaan aina tehty. Koska mökkimme on mummolamme, ollaan säilytetty muutama soul food jotka kuuluvat lapsuuden kesiin. Niitäkään ei ole pakko syödä.
Miiehen mökillä on jarruna dementoituva ja dominoiva isä, jonka tahtoa on alettu vastustaa kohtalaisen äsken. Hänkin on pohjimmiltaan ollut mielissään, jos ja kun on tehty oman tahdon mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla vielä appivanhemmat hyvässä kunnossa, mutta toi mökkihelvetti kuulostaa tutulta. Kohta on taas edessä se vuoden kamalin juhla eli juhannus, kun me pienten lasten kanssa tungetaan appivanhempien n.40neliön mökkiin (tai no ei se ole edes noin iso), mihin ei tule edes juokseva vesi. Siellä on sitten mukava vaihdella kakkavaippoja. Puhumattakaan siitä, että mökki on saaristossa ja piha kuhisee punkkeja. Ai että. Kerran jäätiin kotiin ja siitä syntyi sellainen sota, ettei mies halua sitä enää.
Niin ja perunaa tietysti syödään ja makkaraa grillataan, ja tottakai kahvia ja pullaa.
Kerro sille , että voi mennä mökille jos haluaa, mutta te vietätte nyt juhannuksen esim. kaupungissa. Vetoa vaikka punkkeihin, tai kerro että tämä vain nyt on nin ja piste. Mikä ihmeen pakkojuhla juhannus on? Ensi vuonna se on taas, vaikka mielestäni saisi olla olematta vaikka joka toinen vuosi. Puoliturha juttu.
Tästä tuli nyt itsetutkistelun paikka. Minä olen se anoppi ja mökki on kuolinpesän eli puoliksi veljeni kanssa omistama. Itssellä on vain tytär ja hänellä avomies. Olen itse aikoinaan ollut paljon mieheni kanssa mökillä ja sitä myös kunnostimme. Omat vanhemmat eivät enää meidän lasten aikuistuttua mökillä halunneet käydä mutta koska se heidän oli niin halusivat maksaa kustannukset. Olimme nuoria ja osaksi vielä opiskelimmekin niin se oli hyvä.
Nyt alkaa mökkivuoro siirtyä tyttärelle ja avokille mutta itse kyllä jonkin verran mökillä käyn. Suurin piirtein samoin tehdään kuin vanhempieni aikana. He tekevät ja minä ja veljeni maksetaan jos kustannukset ovat mielestämme järkeviä.
Hyvin on mennyt tähän asti. Tytär sanoo reippaasti että äiti ei nyt tule mökille kun haluavat viettää kahdenkeskeista aikaa, vävy ei sanoisi tuota koskaan. Tämä on minulle ok. Joskus ollaan porukalla ja syödään mitä kukin mukanaan tuo. Suurin kiista on tähän mennessä tyttären kanssa tullut mökin matoista,hän haluaa räsymatot ja minä kaislamatot,se joka siivoaa saa laittaa mieleisensä :). Eli sopu sijaa antaa. AP..llä on kyllä hankala tilanne kun sen miniän/vävyn on tosi vaikea mitään vaatia koska se monesti aiheuttaa kovia riitoja. Minusta sen lapsen jonka vanhemmista on kyse tulee asettaa rajat .
Vierailija kirjoitti:
Ei liity varsinaisesti aiheeseen, mutta osaako kukaan neuvoa kuinka helposti pääsee eroon perintömökistä. Mulla on osaomistuksessa nyt kaksi, ja itkettää pelkkä niiden olemassaolokin. En ikinä käy enkä tule käymäänkään. En ymmärrä tällaisten myymisestä mitään.
Ilmoita kunkin mökin muille osakkaille, että haluat myydä osuutesi pois. Tarjoa ensin heille osuuttasi hintaan X. Elleivät halua ostaa, ilmoita että laitat osuutesi myyntiin. Laita ilmoitus Toriin tai Etuoveen ja sovi esittelykäynnit. Tuskin kukaan haluaa ostaa osuuta mökistä, paitsi jos halvalla saa. Prosessi voi kuitenkin vauhdittaa ratkaisua, haluaako muut ostaa osuutesi vai laitatteko porukalla mökin myyntiin kummassakin tapauksessa.
Vierailija kirjoitti:
Miehelläni ei ole sisaruksia ja meidänkin lapsi jäi ainokaiseksi. Mökki tulee meille ja me jätetään se meidän jälkeläiselle ellei ihan kummia tapahdu.
Appivanhemmat siis talvisin suunnittelevat, että on jo aika siirtää mökki miehelle, mutta kevään tullen se sitten unohtuu.
Mökissä on mahdollisuuksia, mutta nyt olisi jo aika alkaa tekemään niitä töitä. Tuommoinen rantatontti metsittyy ihan viidakoksi vajaassa vuosikymmenessä jos siellä ei raivaussaha ja moottorisaha ala käymään.
-ap-
Ensi talvena viette valmiiksi laaditut luovutuspaperit allekirjoitettavaksi ja kerrotte että olette ottaneet lainan perintöverojen maksamiseksi ja remontointiin. Kevääksi ja kesäksi on remonttifirmojen urakat kilpailutettavana.
Jos ei nimiä tule paperiin, tekisin omat päätelmäni eli tuskin aikovat ennen kuolemaansa sitä teille luovuttaa.
Miksei miehesi kokkaa?
Toisekseen tee ite ruokaa mitä haluat ja jos tulee valitusta sanot että tätä nyt on ja jos ei kelpaa ei tarvitse syödä