Mikä on nolointa, mitä sinulle on tapahtunut julkisella paikalla?
Kommentit (1938)
Vierailija kirjoitti:
Olin ystäväni kanssa elektroniikkaliikkeessä kiertelemässä. Ja voi kumpa olisin huomannut että liikkeessä oli samaan aikaan aivan ystäväni näköinen nainen... Sillä jossain vaiheessa aloin seuraamaan tätä ja lörpöttelin ja kommentoin kaikkia tuotteita hänelle muka vitsikkäästi. "Ystävä" vain jatkoi matkaa eikä vastannut mitään, enkä edes tajunnut ihmetellä. Olisinko ehkä 5-10 min seurannut ja puhellut tälle valeystävälle kunnes hän lähti liikkeestä mitään sanomatta ja samassa jo huomasinkin oikean ystäväni. Tämä vieras varmaan piti minua ihan kahelina.
Tämä sattui kaauan sitten vanhemmilleni. Mentiin siis perheen kanssa ensimmäistä ja viimeistä kertaa laivalle ja me lapset olimme juuri sairastaneet oikein kunnon oksennustaudin. No paluumatkallahan se sitten iski vanhempiini. Olivat aika pahan näköisiä ja oksennellessaan pelkkää nestettä saivat hyvin pahoja katseita. Samoin bussissa, sillä Tallinkin kassit kourassa oksenteleva pariskunta lapsineen voi aiheuttaa tiettyjä mielikuvia.
Ei oo ihme että laivoilla on välillä näitä noro-epidemioita kun lähdetään reissuun vaikka muksut vasta olleet vatsataudissa!
Jollain zumbatunnilla huomasin, että salin lattialla oli käytetyt pikkuhousut. Naureskelin asialle, kunnes huomasin niiden näyttävän kovin tutulta. Oli jäänyt jumppatrikoiden sisään likaset pöksyt, jotka oli tippuneet siinä hypellessä. Nolona poimin housut ja koitin piilottaa jonnekin vesipullon ja seinän väliin
Ei mikään noloimmasta päästä tapaus, mutta jäänyt silti muistiin. Olin käynyt silmälääkärin vuositarkastuksessa Helsingissä ja sieltä päästyäni minulle jäi vajaa tunti ylimääräistä aikaa ennen kuin seuraava lähijunani lähtisi. Elettiin marraskuun loppupuolta, joten päätin mennä Sokokselle etsiskelemään miehelleni joululahjaa. Miesten osastolla ei ollut väkeä, ja pyöriskelin ja hypistelin ja yritin keksiä jotain sopivaa kunnes huomasin myyjän seuraavan minua. Ihmettelin että miksi, kun olen ihan perustyylikäs toimistotantta enkä kaiketi mikään potentiaalinen ongelma. Kävellessäni peilin ohi valkeni: pupillini olivat mydriaatti-tippojen vaikutuksesta lautasen kokoiset, ja myyjä näköjään vain päätti seurata ettei moinen narkkiakka pölli mitään. Poistuin pää painuksissa kaupasta ja menin odottamaan junaa hämyisään asemabaariin.
Viestittelin toverini kanssa ja puheeksi tuli eräs komea mies, jota tapailin silloin. Toveri sitten halusi nähdä tämän miehen kuvan kun kerroin, että hän on malli. Otin kuvakaappauksen/screenshotin miehen kuvasta ja olin lähettämässä sitä toverilleni. Saman tien kun painoin ”Lähetä”, alkoi kuumotus ja tajusin että nyt meni kuva väärälle henkilölle. Olin samaan aikaan viestitellyt myös tämän miehen kanssa ja eiköhän se kuva mennyt juuri kyseiselle miehelle!!! Hävetti niin paljon kun mies varmasti ihmetteli, miksi olin ottanut hänen malliotoksestaan kuvakaappauksen. Selitin jonkun niin nolon selityksen, ettei taatusti mennyt läpi.
Kerran olin käynyt treffeillä kivan miehen kanssa. Vaikutti oikein potentiaaliselta tyypiltä ja selkeästi hänkin piti minusta. Menin sitten hehkuttamaan ryhmäkeskustelussa ystävilleni vähän vitsilläkin, että ”No tästä saisi hyvän miehen itselleen, jos haluaisi”. Eiköhän taas tuo kyseinen viesti mennyt juuri tälle miehelle. Teki mieli vajota maan alle. Mies vaan nauroi kun tajusi, että kirjoittelin hänestä. Tietenkin yritin selitellä jotain omasta mielestäni kovinkin nerokasta. Sekään ei tainnut mennä läpi, mutta juttu jatkui siitä huolimatta hyvän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikani oli jotain ehkä just kouluikäinen, kun olimme Stocmannilla vaateostoksilla. Oltiin siis vaateosastolla, kun pojalla tuli yht´äkkiä huono olo ja hän laattasi ihan sairaat puurot keskelle käytävää (roiskui varmaan sinne vaatetelineisiin pisaroita). Voivottelin pojalle vaan että "voi voi pikkunen onko sulla huono olo" ja samalla kävelimme -melkein niin kuin mitään ei olisi tapahtunut- ulko-ovelle päin. Siinä heti oksentamisen jälkeen katsoin lähellä olevaa myyjää suoraan silmiin ja ei hän kovin tyytyväiseltä näyttänyt. Hävetti just sen ajan kunnes päästiin ulos ovesta, siellä rupesi jo naurattamaan.
Siis mitä??? Lapsesi oksenti pitkin kauppaa ja sinä talutit sen ulos kertomatta kenellekään/pahoittelematta? Missä mustalaiskylässä olet kasvanut ja miksi haluat opettaa lapsellesi omat huonot tapasi.
Hyi helvata kun hävettää puolestasi.
Niin kuin tässäkin, monessa ketjun jutussa häpeä on ihan turha _joskin ymmärrettävä tunne_. Tosin minusta lapsen oksentelun ei pitäisi hävettää. Hänhän on sairas.
Noloin homma on sattunut töissä. Pomo tuli katsomaan kuinka työni eteni tietokoneella. Yhden äkin sanoi lähdetäänpäs käymään tuolla" Ja käytävässä suunnilleen huusi "sä haiset viinalle" Minä, en varmasti! No oli kaikki ylimpiä pomoja myöten siellä toimistossa kun mut puhallutettiin. Kaikki vahtasivat suut auki. 0% näytti mittari. Sanoin pomolle et olin just ottanu hörpyn energia juomaa. Hän sitten kaikessa viisaudessaan päättelu mun haisevan viinalta. Kyllä vitutti. Anteeksikaan ei pomo pyytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Kakkasin housuun työpäivän lopulla, en voinut mennä bussilla kotiin vaan jouduin kävelemään 2,5 tuntia helsingissä. Lähellä kotia vastaan tuli päiväkotilapsiryhmä. Kuusivuotiaan pojan silmät oli juuri paskaisten housujeni korkeudella. Muistan vieläkin sen porautuvan katseen...
Melko pieni 6 vuotias...
Ei sen nolompaa kuin joskus opiskeluaikana vedin vanhat mutta ehjät farkut jalkaan, bussilla koululle. Bussista ulosmennessä tiputin jotain maahan ja kumarruin nostamaan sen niin kuului vaan rits räts ja rupesi tuntumaan semmoinen vilpoinen tuulahdus takapuolella. Ei muuta kuin seuraavalla bussilla kotiin vaihtamaan vaatetusta. Kotona näin sitten vauriot eli oli kohtalaisen iso osa takamuksesta + vastaava määrä alushousuista näkyvissä.
Ravintolassa kävin vessassa ja hame oli jäänyt jotenkin takaa ylös silleen että pehva/alkkarit näky kun kävelin täyden ravintolan läpi ovelle. Oli vielä menkat ja mulla oli kauheet rupuset mummoalkkarit ja paksu side. Joku mummo tuli ovella sanomaan. onneks sano.
Pierujuttuja: Tein selällään vatsalihasliikkeitä yläasteella liikunnantunnilla ja toinen oppilas oli kyykyssä ja piti mun jalkoja alhaalla. Pääsi kauheen kova pieru melkeenpä naamaan mutta jatkettiin silti liikkeet loppuun :D
Katselin kadulla (aikuisena) että pierettää ja ketään ei näy missään. Pierasin kovan paukun ja just samantien kulman takaa tuli nuori mies joka katto mua suoraan. Käveltiin vielä pitkään samaan suuntaan.
Huoh..tämä nolottaa vieläkin. Olen suht pulska ja kun viimein uskaltauduin mukaan sellaiseen vauhdikkaampaan jumppaan jossa oli hyppelyä yms ihanaa niin en voinut sille mitään mutta pieruja alkoi päästä hyppelyjen tahdissa ihan Hyppy!Trööt! Hyppy!Trööt! tahtiin..onneksi oli mukava ryhmä ja naurua piisasi, nauratti itseäkin mutta kyllä nolottikin niin hel..
Kerran kävi niin, kun olin junassa matkalla lappiin, niin vaunussani ei ollut ketään muuta kuin minä.
Siinä hieman ilma kiersi mahassa, joten vapautin paukun ilmaan. Olin mielissäni, kun sain siinä yksikseni olla ja rauhassa paukuttaa.
n. 1 min myöhemmin lipuntarkastaja avasi vaunun päässä olevan oven ja tallusti minua kohti.
Pakokauhun vallassa yritin huomaamattomasti huitoa kaasupilveä kauemmas. En onnistunut.
Lipuntarkastajan ilmeestä näki että nyt joku kyllä käy nokkaan. :(
Hävetti ihan tajuttomasti.
Olin lähtenyt hakemaan uudet lasit optikolta ja muutenkin kuluttamaan aikaa kaupungille, mukana oli tuolloin 1v lapseni rattaissa. Monihan varmaan tietää sen, että uudet lasit voivat vähän pyörryttää?
No, vaihdoin uudet lasit päähän ja poistuin tyytyväisenä lapsen kanssa kunnes tajusin , että jalat menee eri suuntiin ja koko katu aaltoilee ! Roikuin rattaissa kiinni kuin hukkuva pelastusrenkaassa ja koetin edetä siksakkia johonkin istumaan, sitten oli pakko lysähtää kävelykadun penkille.
Kohta viereeni ajoi poliisiauto: Joku oli tehnyt ilmoituksen humalaisesta naisesta lastenrattaiden kanssa!
Puhalluttivat ja jututtivat hetken, homma oli sillä ok mutta häpesin niin shoppailun asemasta vaihdoin vanhat lasit päähän ja lähdin bussilla kotiin.
Joskus teininä ekoja kertoja ryyppäämässä kylillä ja iski hirveä pissahätä. Päätin sitten mennä yhden pienen kerrostalon pihan perälle pissalla syyshämärän turvin. Kun sain housut nostettua syttyi taskulamppu ja kaksi poliisia seisoi edessä. Poliisit nuhteli hyväksi, en onneksi saanut sakkoja...
Uusi työpaikka ja ensimmäinen kokous uuden työporukan kanssa. Pomo esitteli minut ja sanoi "Tell us about yourself". Iski hirveä jännitys, mutta aloin kertomaan "Well, I have one big sister..." Kunnes pomo keskeytti ja sanoi, että niin ammatillisessa mielessä siis. Kyllä nolotti. Onneksi porukassa oli hyvä henki ja osa kertoi myöhemmin oman esittelynsä kohdalla oliko heillä sisaruksia. :)
Olin juuri päässyt Kiinaan kun sain yskänkohtauksen kentällä ja pieraisin kuuluvasti. Matkaseurani kuuli sen.
Märkäpieru kirjoitti:
Olin puolimaratonilla ja tottakai kaikki paikat täynnä väkeä. Juoksin rennosti, juoksu kulki, stailit kuteet päällä ja miesten katseetkin tais vähän hivellä - tunsin itseni aika timmiksi ja urheilulliseksi ja kivan näköiseksi.
Sitten yhtäkkiä...liekö ollut urheilujuoma, harjoittelun aiheuttama stressi vai hyvää vauhtia vedetty eka kymppi...maha kääntyi ympäri. Pidättelin hetken mutta Tunsin että märkä juoksi shortsinlahkeesta ja haistoin hirveän happaman lemahduksen, tuli sellainen märkä vetelä vinkuva pieru ja tunsin että koko mahan sisältö oli tulossa kohta lahkeen kautta ulos. Syöksyin äkkiä väkijoukon läpi mutta en ehtinyt kovinkaan kauas kun oli pakko laskea kastuneet, paskanhajuiset housut kinttuun ja päästää noin arviolta kuusi litraa vesiripulia ruoholle. Kaikki katsoivat, kaikki. Kaikki näkyi, yritin pidellä paitaa ylhäällä ja laskin huutoripulia persauksista, katse ja etupuoli kohti yleisöä, äijät tuijotti suoraan jalkoväliin (joka oli juoksun takia sheivaamatta) ja minä vaan väänisin myrkynkatkuista lantaläjää ja tuijotin epätoivoisena takaisin. Sitten yksi äijä, joukon komein tietysti, tuli kohti, niin että se näki ihan KAIKEN, ihan läheltä. Antoi mulle pari nenäliinaa ja sanoi ihan neutraalisti että juostessa josku tapahtuu tota, ja kääntyi selin ja jäi näkösuojaksi vähän matkan päähän. Juoksin puistoja ja metsiä pitkin kotiin ja itkin häpeästä koko matkan. Toivottavasti kukaan porukasta ei nähnyt. Muistan sitä yhtä äijää iltarukouksissani.
Voi ei, mua rupes melkein itkettämään myötähäpeästä kun tää oli jo niin noloa. Voi sua! 😳
Meillä kävi ehkä kk sitten Lidlissä niin, että oltiin lapsen kanssa valitsemassa karkkihyllyltä karkkia. Mies oli jo kerinnyt menemään kauemmas kärryjen kanssa.
No, lapsi sai valittua mieleisensä karkit ja laittoi ne selkänsä takana oleviin kärryihin (koska luuli niiden olevan meidän omat kärryt), no nepäs ei ollut meidän kärryt vaan kun katsoin kärryjen työntäjiä, niin siinä oli venäläispariskunta joiden ilme oli paljonpuhuva.
Nappasin lapsen karkit äkkiä heidän kärryistään pois ja hoin vaan nauraen, että ”sorry, sorry, sorry....”. Mä ja lapsi revettiin siinä nauruun ja kyllä ne venäläisetkin tais vähän hymyillä. Mutta se ensimmäinen katse heiltä jäi mieleen kun katsoivat silmät ymmyrkäisinä että mitä nyt. 😂 Oikeesti tämmönen ilme: 😳
Löydettiin sitten mies ja oikeat kärryt ja tyrskittiin sitten koko loppukauppareissu tapahtuneelle. Sama venäläispariskunta tuli muutamia kertoja vielä siellä kaupassa vastaankin mutta eivät enää reagoineet meihin mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin lähikaupassa lapseni kanssa. Lapseni taisi olla n. 6-7v. Pysähdyin kalja/siiderihyllylle ja ajattelin ostaa yhden siiderin itselleni saunajuomaksi. Eikös vaan lapseni kajauttanut kovalla äänellä "TAASKO SÄ ÄITI OSTAT KALJAA?!"
Kaikki kääntyi tuijottamaan, ihan kaikki. Olin varmasti kirkkaanpunainen. Jäi sidukka ostamatta. Juon n. 3 sidukkaa tai kaljaa per VUOSI joten en ymmärrä miksi lapsi sanoi noin. Lapsi ei itsekään osannut sanoa miksi kajautti tuollaista. Nyt lähikaupassa luullaan et olen joku alkkis :'(Olen itsekin pienenä kaupassa huudellut noin isälleni. Äiti ja isäkin joivat vain joskus ja jouluna saunakaljat meidän lasten nähden, joten eivät tosiaankaan olleet mitään alkkiksia. Mutta muistan, että silloin sai aina niitä selityksiä että "tämä on aikuisten juomaa, eikä lapsille", niin tottakai se kaljanjuonti sitten tuntui pikkulapsesta tosi kiinnostavalta ja jännältä :)
Täällä myös yksi isälleen moista huudellut :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies75 kirjoitti:
Olin lenkillä ja kävin sen päätteeksi lähikuppilassa parilla.
Matkalla kotiin noin 1km ennen kotia alkoi vatsassa kiertää kovasti. Juoksin kotiin, mutta rappukäytävässä ripili valahti housuihin.
Menin hissillä 4krs, jossa hissiä odotti seinänaapuri. Hissi haisi kunnon ihmispaskalle - ei pierulle.
En ole sen jälkeen pystynyt katsomaan naapuria silmiin.Kävi parilla millä lenkin jälkeen? Kahvillako? Älkää vain sanoko, että joku menee lenkiltä juomaan alkoholia.
No miksei menisi? Onko sinusta terveellisempää juoda alkoholia sen jälkeen kun on mässännyt kaksi päivää sipsejä sohvalla lojuen ja polttanut automatkalla baariin askin röökiä?
Öö wtf hikisenä märkänä haisevana ja urheiluvaatteissa. Hyihelvetti
Tosimies jyystää vaikka Tuksua, joten ei toimi...
-ohis-