Lue keskustelun säännöt.
Jaahas, se oli sitten jo neljäs isukkimies, joka valehteli aluksi olevansa lapseton. Mikä miehiä oikein vaivaa?
ei_kiitos_isukeille
08.06.2017 |
Olen itse lapseton ja tahdon ehkä joskus lapsia sellaisen miehen kanssa, jolle minun lapseni on myös ensimmäinen oma lapsi. Minusta ei olisi mihinkään uusioperhekuvioon tai äitipuoleksi. Siinä tulisi vaan itku ja viha kaikille, joten etsin lapsetonta miestä. Vaan mitenkäs on käynyt? Tapasin eilen taas yhden miehen, jonka kanssa on tapailtu useampi kuukausi. Hän oli jo neljäs mies, joka on lopulta tunnustanut hänellä olevankin lapsi tai lapsia. "En mä miellä mulla silleen olevan lapsia, kun ne ei asu mun luona.. Ne on mun luona vaan parin viikon välein.." ym. selittelyä.
Ehdin jo taas vähän ihastua, mutta pistin pillit pussiin ihan meidän kaikkien, jopa niiden miehen lasten takia. Ei kukaan tahdo äitipuoleksi ihmistä, joka ei sitä jobia halua. Mistä hitosta löydän _oikeasti_ lapsettomia miehiä, kun ei nettideittien "ei lapsia"-ruksiin voi enää yhtään luottaa?
Kommentit (146)
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja totuuden puhuminen lopettaa suhteen heti, eli kumman valitset??
On parempi lopettaa suhde totuuteen, kuin valheeseen.
No ei ole reilua että joutuisi elämän suurinta mokaa(ehkäisyn pettäminen) selvittelemään jollekin baarituttavuudelle, kun itse on vela, mutta on pakotettu isäksi, vielä jos ei ole koskaan nähnyt lasta, eikä tule koskaan oleman tekemisissä, niin on aika julmaa. Vielä jos on 20 vuotta sitten nuorena poikana hölmöillyt, niin joo, selvittelenpä sitten että kun ei äiti halunnut että olen kuvioissa niin olenpa nyt paska lapsenhylkääjä joo...Te ootte sairaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vakiokeskustelu joka tulee AINA vastaan kun käy joskus baareissa tms. Pätee tilanteissa kun kohtaa mielenkiintoisen ihmisen ja haluaisi viritellä keskustelua tai ehkä jotain muutakin. N: "Ootko naimisissa?" M: "öö joo, oon mä joo kyllä silleen naimisissa, mutta on vähän silleen hankala tilanne kotona.." N: No onko sulla lapsia? M: tota on joo niitä pari, mutta ei ne niinku hirveesti enää rassaa, kun ne on jo teinejä".
No johtaako keskustelu mihinkään? Ensimmäisen kysymyksen vastaus saa jo kysyjän suupielet laskuun ja toinen vastaus johtaa pikaiseen poistumiseen paikalta. Niin että jos oikeasti haluaa jotain äksöniä elämäänsä, pitää siis valehdella. Siksi.
Niin omasta mielestäsi sinulla on joku subjektiivinen oikeus tuohon toiseen ihmiseen? Hänelle ei tarvitse jättää päätäntävaltaa sen suhteen, millaisen ihmisen kanssa hän haluaa lähteä tutustumaan?
Luulen, että suurin turn off kaikille on valehtelu. Mitä se kertoo miehestä, jos hän valehtelee jostakin noin isosta asiasta? Jos hän valehtelee lapsistaan tai siviilisäädystään, niin eikö hän silloin ole valmis valehtelemaan aika monesta muustakin asiasta? Sen sijaan en pidä ihan täysin pois suljettuna sitä, että nainen, joka etsii ensisijaisesti lapsetonta miestä elämäänsä, saattaakin antaa mahdollisuuden myös lapselliselle miehelle, jos tämä osoittautuu suoraselkäiseksi ja rehelliseksi sekä asiansa (ja lapsensa) kunniallisesti hoitavaksi. Valehtelu ei kannata koskaan.
En jaksa lukea keskustelua, mutta aloitukseen totean että itselläni on sama juttu toisinpäin, eli olen mies jolla ei ole naisia ja oon ehtinyt tutustumaan jo moneen naiseen jotka kertoo omista lapsistaan vasta sitten kun on jo ehditty tutustumaan paremmin. Miksei sitä voi naisetkin sanoa suoraan ensimmäisellä kerralla. Vai pitäisikö aina kysyä ensitreffeillä että onko sulla muuten lapsia. Oon aina olettanut että se olisi sen verran oleellinen asia että sen kertoisi itse muutenkin ettei tarvitse töksäyttää tuommoista kysymystä
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea keskustelua, mutta aloitukseen totean että itselläni on sama juttu toisinpäin, eli olen mies jolla ei ole naisia ja oon ehtinyt tutustumaan jo moneen naiseen jotka kertoo omista lapsistaan vasta sitten kun on jo ehditty tutustumaan paremmin. Miksei sitä voi naisetkin sanoa suoraan ensimmäisellä kerralla. Vai pitäisikö aina kysyä ensitreffeillä että onko sulla muuten lapsia. Oon aina olettanut että se olisi sen verran oleellinen asia että sen kertoisi itse muutenkin ettei tarvitse töksäyttää tuommoista kysymystä
Siis mies jolla ei ole lapsia... No, ei naisiakaan kyllä... :D
"Olen mies, jolla ei ole naisia, ja aina uuden lapsen tavatessani kysyn, onko hönellä vanhempia, ja vastaus on aina ei. Usein kuitenkin parien treffien jälkeen paljastuu, että kyllä ne vanhemmat ovatkin olemassa ja yleensä aika vihaisia."
Mitäs se täällä hönkiminen sitten auttaa?