Emmekö voi tehdä mitään? Tytär törsännyt antamamme lahjarahat ihan turhuuteen ja jatkaa samaa peliä
Reilut pari vuotta sitten annettiin hänelle 20v syntymäpäivälahjaksi 20 000 euroa, jotka olimme isänsä kanssa säästäneet hänelle. Tarkoituksella emme antaneet sitä hänelle heti 18-vuotiaana, koska oletimme parikymppisen tajuavan rahankäyttöä jo paremmin. Viikonloppuna tyttären käydessä meillä tuli puheeksi tuo antamamme lahjaraha ja pidimme itsestäänselvänä tyttärellä olevan vielä se, vaan eipä ollut. Tytär myönsi nolona siinä olevan enää vajaat 7000 euroa jäljellä. Eli hän on parissa vuodessa tuhlannut yli 13 tuhatta turhuuteen! Yhtään mitään järkevää isompaa sillä rahalla ei ole näyttänyt hankkivan! Isänsä meinasi saada sydärin kuultuaan tämän, koska etenkin hän on aina ollut tosi tarkka rahasta.
Nyt sitten ollaan ilmiriidoissa koko perhe, koska tytär ei suostunut antamaan jäljellä olevia rahoja isänsä taakse turvaan ja tietysti olemme todella vihaisia jo menetetyistä rahoista. Meille on ollut kunnia-asia kasvattaa lapsi järkeväksi rahankäyttäjäksi, mutta näköjään olemme epäonnistuneet pahasti. Kyllä surettaa, kun mietimme sitä kuinka olemme koko tyttären lapsuuden säästäneet hänelle huomaamatta tuota pesämunaa niin, ettei se ole ollut pois mistään lahjoista tai muista. Miten kiitollinen ja onnellinen hän silloin pari vuotta sitten syntymäpäivillään olikaan tuosta yllätyksestä. Kaikki aivan turhaan. Ollaan niin pettyneitä häneen. Emme edes ymmärrä miten voi olla mahdollista törsätä 13 tonnia sillä tavoin, ettei siitä jää yhtään mitään konkreettista käteen? Hän ei ole edes matkustellut.
Ilmeisesti emme kuitenkaan voi tehdä mitään, koska rahat ovat hänen omaisuuttaan? Löytyykö täältä vanhempia, jotka olisivat meidän tavoin pettyneet lapsensa saaman lahjarahan käyttöön?
Kommentit (155)
Ap, vastaa nyt ihmeessä monen esittämään kysymykseen, mikä olisi ollut mielestänne hyväksyttävää käyttöä rahoille? Minulle jää nyt kuva että lahjoititte tyttärellenne rahat itsenne takia, että voitte ylpeillä olevanne hyviä vanhempia, saada hieman arvonnousua muiden silmissä.
Ap, ne köyhät opiskelijat, jotka ei saa vanhemmiltaan rahaa, ottaa lainaa tai tekee töitä opiskelun ohella. Se on sanottu tässä ketjussa moneen kertaan. Mutta onko velkaantuminen ja/tai itsensä uuvuttaminen heti nuorena oikeasti parempi vaihtoehto kuin lahjarahojen "törsääminen"?
Minulla oli säästöjä n.10 000 kotoa muuttaessani. Opiskelin, vuokra oli 550e/kk ja tukia sain 500e/kk. 1,5v elin pääasiassa säästöillä, kesät tietysti kävin töissä, kunnes säästöjä ei oikeastaan enää ollut. Sitten jouduin ottamaan lainaa loppuajaksi. Ensimmäistä vuotta en elänyt nuukasti, söin muutakin kuin makaroonia ja hernekeittoa, mutta en myöskään törsännyt. Sittemmin söin vain halvimpia merkkejä. En shoppaillut muuta kuin pakolliset tai matkustellut koko opiskeluaikana.
Opiskeluaika on muutenkin rankkaa ja ahdistavaa, ja on järjettömän kuuloista, että 20 000e pitäisi odottaa pankkitilillä, samalla kun elää kituen ja ottaa lainaa. Olisihan jopa opiskeluaikanakin elämästä mukavaa nauttia. Haluaisin tietää, mikä oli tämä teidän rahankyttösuunnitemanne? Jollei tytär asu solussa, jolloin opintotukirahat saattaisivat juuri ja juuri kattamaan elämän, ei 500e/kk ole mikään järkyttävä summa. Se ei kuulosta edes siltä, että tytär olisi rahat käyttänyt juomiseen tai turhaan shoppailuun, vaikka olisihan se opiskelijalle ihan luksusta. Kokeilepa itse tehdä excel ja laskea paljon sinun menosi ovat kuukaudessa.
Olisitteko olleet tyytyväisempiä, jos tytär olisi tällä summalla hankkinut esimerkiksi auton joka olisi syönyt koko rahan, vaikka olisi jukisillakin pärjännyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama, vaikka raha olisi "kulunut kuin itsestään" häneltä, meidän on silti vaikea uskoa hänen olleen näin röyhkeä. Hän on opiskelija, jolla on lainaa ja olemme yhdessä suunnitelleet hänen rahankäyttönsä normaaliin elämään. Kuten sanoin, olemme pitäneet kunnia-asiana lapsemme opettamista järkeväksi rahankäyttäjäksi ja siinä epäonnistuminen on todella kova pettymys. En esimerkiksi tiedä yhtään, saavatko isä ja tytär enää välejään korjattua, koska isälleen tämä oli niin kova isku.
Tietysti maksettiin lahjavero. Suunniteltiin aikoinaan pitkään sitä rahalahjan antamista hänelle 20v syntymäpäiviksi. Tyttären ollessa lapsi ajattelimme ensin antavamme sen hänelle heti täysi-ikäistyttyään, mutta lähempänä hänen 18v syntymäpäiviä päätimme lykätä sitä silloin noihin kaksikymppisiin, koska oletimme sen suojelevan tältä ongelmalta.
Ap
Mitä röyhkeää siinä on että tyttärenne käyttää lahjaksi saamiaan rahoja? Ja millä oikeudella te vaaditte niitä jäljelläolevia 7000€ takaisin "isän taakse turvaan"?
20-vuotias on aikuinen, eikä millään tavalla tilivelvollinen vanhemmilleen.
En yhtään ihmetteleisi jos vaikka tytär katkaisee välinsä vanhempiinsa tuollaisen takia.
Sen takia ehdotettiin rahojen turvaan laittamista, koska uskomme hänen jossakin vaiheessa katuvan niiden rahojen törsäämistä turhaan. Hän muutti omilleen jo 17-vuotiaana ja osasi silloin elää normaalia elämäänsä ilman lahjarahoja, joten emme ymmärrä isänsä kanssa, miten nyt yhtäkkiä se sama eläminen vaatii tuhansia turhuuteen?
Näköjään nykynuoret eivät sitten enää kunnioita saamiaan lahjarahoja kuten minun aikanani kunnioitettiin. Silloin jo pelkät syntymäpäivälahjoiksi tai joululahjakoiksi saadut rahat tuli käytettyä sillä tapaa järkevästi, että saattoi kertoa myöhemmin lahjanantajalle mitä on hänen lahjarahalla ostanut, esim. kirjan. Noloa olisi ollut myöntää lahjarahan menneen vaan vaikka karkkiin tai elokuvakäynteihin. Nytkään meidän tytär ei osannut yhtään edes sanoa mihin reilut 13 TONNIA on hävinnyt. Selvästi ei ole ollut minkäänlaista kunnioitusta lahjarahaa ja sen antajia kohtaan ollut ja tämä loukkaa meitä. Lisäksi tietysti ollaan harmissamme, kun emme pystyneet antamaan ainoalle lapsellemme sen pesämunan myötä mitään konkreettista järkevää, jota hän ei olisi voinut muuten saada.
Ihmettelen edelleen teitä, jotka kommentoitte tuon rahan menneen vaan normaaliin elämiseen, niin miten muka ne lukuisat muut nuoret pärjäävät, joilla ei ole tuhansia tilillään? Samaa normaalia arkea hekin elävät. Tyttärenikin eli sitä sen 17-20-vuotiaana ennen lahjarahojen saamista.
Ap
Tuohon viimeiseen kappaleeseen, olet sitten perustanut ihan oman ketjun jonka vastauksia et viitsi edes lukea, mutta silti pitää jankata vastaan? Täällä on useampi vastaaja jo kertonut, että ne opiskelijat joilla ei ole tuhansia tilillä saavat muunlaista avustusta vanhemmilta, ottavat lainaa tai menevät töihin. Useimmat kaikkia edellä mainituista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama, vaikka raha olisi "kulunut kuin itsestään" häneltä, meidän on silti vaikea uskoa hänen olleen näin röyhkeä. Hän on opiskelija, jolla on lainaa ja olemme yhdessä suunnitelleet hänen rahankäyttönsä normaaliin elämään. Kuten sanoin, olemme pitäneet kunnia-asiana lapsemme opettamista järkeväksi rahankäyttäjäksi ja siinä epäonnistuminen on todella kova pettymys. En esimerkiksi tiedä yhtään, saavatko isä ja tytär enää välejään korjattua, koska isälleen tämä oli niin kova isku.
Tietysti maksettiin lahjavero. Suunniteltiin aikoinaan pitkään sitä rahalahjan antamista hänelle 20v syntymäpäiviksi. Tyttären ollessa lapsi ajattelimme ensin antavamme sen hänelle heti täysi-ikäistyttyään, mutta lähempänä hänen 18v syntymäpäiviä päätimme lykätä sitä silloin noihin kaksikymppisiin, koska oletimme sen suojelevan tältä ongelmalta.
Ap
Mitä röyhkeää siinä on että tyttärenne käyttää lahjaksi saamiaan rahoja? Ja millä oikeudella te vaaditte niitä jäljelläolevia 7000€ takaisin "isän taakse turvaan"?
20-vuotias on aikuinen, eikä millään tavalla tilivelvollinen vanhemmilleen.
En yhtään ihmetteleisi jos vaikka tytär katkaisee välinsä vanhempiinsa tuollaisen takia.
Sen takia ehdotettiin rahojen turvaan laittamista, koska uskomme hänen jossakin vaiheessa katuvan niiden rahojen törsäämistä turhaan. Hän muutti omilleen jo 17-vuotiaana ja osasi silloin elää normaalia elämäänsä ilman lahjarahoja, joten emme ymmärrä isänsä kanssa, miten nyt yhtäkkiä se sama eläminen vaatii tuhansia turhuuteen?
Näköjään nykynuoret eivät sitten enää kunnioita saamiaan lahjarahoja kuten minun aikanani kunnioitettiin. Silloin jo pelkät syntymäpäivälahjoiksi tai joululahjakoiksi saadut rahat tuli käytettyä sillä tapaa järkevästi, että saattoi kertoa myöhemmin lahjanantajalle mitä on hänen lahjarahalla ostanut, esim. kirjan. Noloa olisi ollut myöntää lahjarahan menneen vaan vaikka karkkiin tai elokuvakäynteihin. Nytkään meidän tytär ei osannut yhtään edes sanoa mihin reilut 13 TONNIA on hävinnyt. Selvästi ei ole ollut minkäänlaista kunnioitusta lahjarahaa ja sen antajia kohtaan ollut ja tämä loukkaa meitä. Lisäksi tietysti ollaan harmissamme, kun emme pystyneet antamaan ainoalle lapsellemme sen pesämunan myötä mitään konkreettista järkevää, jota hän ei olisi voinut muuten saada.
Ihmettelen edelleen teitä, jotka kommentoitte tuon rahan menneen vaan normaaliin elämiseen, niin miten muka ne lukuisat muut nuoret pärjäävät, joilla ei ole tuhansia tilillään? Samaa normaalia arkea hekin elävät. Tyttärenikin eli sitä sen 17-20-vuotiaana ennen lahjarahojen saamista.
Ap
Väännänkö nyt rautalangasta saman minkä moni muu on yrittänyt sanoa?
Pärjännyt omillaan 17-20 vuotiaaksi, kunniotettavaa, mutta luultavasti elänyt tiukalla budjetilla. Lahjarahojen myötä on voinut ostaa hieman kalliimpaa ruokaa, muutakin kuin halvinta jogurttia, ollut varaa syödä ulkona joskus, taksilla yöbussin sijaan kotiin kapakasta, ja sinne kapakkaan on jo ollut ikää ja haluja. Uudet kesäkengät, talvikengät, muutakin kuin halvinta shampoota, pari ylimääräistä kampaamokäyntiä vuodessa, kuntosalijäsenyys, uusi fillari, uusi harrastus, varaa käydä useammin elokuvissa/teatterissa tms. Tuo 13.000,- jyvitettynä kahteen vuoteen on runsaat 500,-/kk, ja se kuluu helposti. Elämä ei ole ilmaista, ja 20-vuotias aikuinen kuluttaa eri tavalla kuin vasta omilleen muuttanut 17-vuotias lapsi.
Jos lahjarahaa olisi pitänyt erikseen kunniottaa, niin olisitte helkkarissa kertoneet ehdoista lahjansaajallekin! Minun ei koskaan tarvinnut tehdä tiliä lahjarahoistani kenellekkään, enkä ole sitä keltäkään vaatinut. En kehtaisi.
Ihan mielenkiinnosta ap, minkä ikäinen olet? Epäilisin että suht samaa ikäluokkaa kuin minä 52v; kuitenkin tuntuu että olemme aivan eri sukupolvea.
Samaa mieltä. Ja ennen kaikkea, pitää antaa mahdollisuus kieltäytyä lahjasta, jos lahjan antaja tulkitsee ostavansa sillä määräysvaltaa lahjan saajan elämään. Pitää lahjaa antaessa sanoa selvästi, että saat minulta summan x jos lupaat elää sellaista elämää kuin minä käsken. Veikkaan, että voisi moni köyhempikin opiskelija valita itsenäisyytensä mieluummin kuin rahan.
18-vuotiaasta teiniperseestä onkin huikea matka 28-vuotiaaseen bimboon. Huohh...
Vierailija kirjoitti:
18-vuotiaasta teiniperseestä onkin huikea matka 28-vuotiaaseen bimboon. Huohh...
Eikun 20-vuotiaaseen, däämn.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen näitä "kai verottajalle on ilmoitettu"-huutoja...
Suomen ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että täältä on yhteisöllisyys kuollut, ennen ihmiset puhalsivat yhteen hiileen, nykyään jokaisen ilo tuntuu olevan, kun saa ilmiannettua naapurin/sukulaisen/kanssaihmisen viranomaiselle milloin mistäkin turhuudesta...
Eihän tuollainen 500 € / kk mitään törsäilyä ole. Nuoren kuitenkin täytyy pitää sosiaalisia suhteita yllä, mikä vaatii joskus viihteellä käymistä, ja ainakin pk-seudulla ei alle 100 € per ilta pärjää (eikä tarkoita tolkutonta jupottelua). Jos haluaa harrastaa jotain, edes kuntosalia, on sekin 50-100 € / kk. Liikkuminen julkisilla, PK-seudulla 50-90 € / kk. Jos haluaa syödä vähän laadukkaammin, eikä mitään makaronitonnikalapullahöttöä, luomu- ja lähiruoka maksaa enempi. Oletetaan, että nuori nainen käy kampaajalla kerran kuussa - helposti menee yli 100 € perus leikkaus+värjäys...
Ohis, mut pakko kommentoida, vaikka tuosta verottaja -jutusta olenkin ihan samaa mieltä, ja kyllä opiskelijana helposti olisi saanut sen ylimääräisen 500 e/kk kulumaan. MUTTA, pk-seudulla ei voi käydä ulkona alle 100 eurolla/kerta?? Jos sisäänpääsy + narikka maksaa paikasta riippuen 10-20 e, niin meneekö sulla juomiseen 80-90 e per ilta? Vai ostetaanko joka viikonlopulle uudet bilevaatteet ja ajellaan taksilla baariin ja takaisin? Ja kuka opiskelija maksaa kuntosalista 100 e/kk ja syö luomulähiruokaa? Halvempiakin harrastuksia löytyy ja monella oppilaitoksella on ilmainen kuntosali. Sit vielä leikkaus ja värjäys tukkaan kerran kuussa?? Aika käsitys on opiskelijaelämästä!
Omina opiskeluaikoina (ei niin kauan sitten) baari-iltaan meni max. 40-50 e. Pohjia otettiin kotona ja baarissa juotiin halvinta kaljaa, ei mansikkamargaritoja. Kotiin mentiin pyörällä, bussilla tai kävellen (ellei taksia voinut jakaa). Kellään opiskelijakavereistani ei ollut kuntosalikorttia, muutenkin kalliita harrastuksia vältettiin (opiskeluaikana on kaikkea muutakin kivaa). Kampaajalla käytiin pari kertaa vuodessa (jos sitäkään), ja useimmat värjäsi tukkansa itse markettiväreillä. Jotenkin ärsyttää kun nykyään kuvitellaan, että opiskeluaikanakin pitäisi kaikilla olla varaa trendimerkkivaatteisiin, ulkomaanmatkoihin pari kertaa vuodessa, autoon, rotukoiraan ja kuntosalijäsenyyteen kun se nyt vaan on "normaalia" ja muuten menee elämä pilalle. Sitten kun se opintotuki ei oikeasti riitä edes ruokaan ja asumiseen, niin kai se alkaa ahdistaa ja tuntuu että pitää ottaa pikavippejä ollakseen "niin kuin muutkin"... vaikka itsehän me ne normit luodaan. Siksi en tykkää kun levitellään käsityksiä, että opiskelijat tarvii kuntosalijäsenyyksiä ja kalliita kampaajakäyntejä...
Itse asiasta: jos ne rahat on lahjana annettu, niin saa käyttää mihin vaan. Ei se 500 e/kk oikeasti ole kovin hurja summa, ihan tavalliseen elämään sen saa käytettyä. Ymmärrän et vanhemmat on pettyneitä jos on ollut puhetta että rahat säästetään tai sijoitetaan johonkin, mutta jos on vaan yleisesti sanottu että "järkevään" saa käyttää niin kuluuhan ne, ruokaan, vuokraan, vaatteisiin. Ei tuommoisen takia voi välejä katkaista, tyttökin vielä häpeää itse että on ne lahjarahat käyttänyt eli ihan fiksu varmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama, vaikka raha olisi "kulunut kuin itsestään" häneltä, meidän on silti vaikea uskoa hänen olleen näin röyhkeä. Hän on opiskelija, jolla on lainaa ja olemme yhdessä suunnitelleet hänen rahankäyttönsä normaaliin elämään. Kuten sanoin, olemme pitäneet kunnia-asiana lapsemme opettamista järkeväksi rahankäyttäjäksi ja siinä epäonnistuminen on todella kova pettymys. En esimerkiksi tiedä yhtään, saavatko isä ja tytär enää välejään korjattua, koska isälleen tämä oli niin kova isku.
Tietysti maksettiin lahjavero. Suunniteltiin aikoinaan pitkään sitä rahalahjan antamista hänelle 20v syntymäpäiviksi. Tyttären ollessa lapsi ajattelimme ensin antavamme sen hänelle heti täysi-ikäistyttyään, mutta lähempänä hänen 18v syntymäpäiviä päätimme lykätä sitä silloin noihin kaksikymppisiin, koska oletimme sen suojelevan tältä ongelmalta.
Ap
Mitä röyhkeää siinä on että tyttärenne käyttää lahjaksi saamiaan rahoja? Ja millä oikeudella te vaaditte niitä jäljelläolevia 7000€ takaisin "isän taakse turvaan"?
20-vuotias on aikuinen, eikä millään tavalla tilivelvollinen vanhemmilleen.
En yhtään ihmetteleisi jos vaikka tytär katkaisee välinsä vanhempiinsa tuollaisen takia.
Sen takia ehdotettiin rahojen turvaan laittamista, koska uskomme hänen jossakin vaiheessa katuvan niiden rahojen törsäämistä turhaan. Hän muutti omilleen jo 17-vuotiaana ja osasi silloin elää normaalia elämäänsä ilman lahjarahoja, joten emme ymmärrä isänsä kanssa, miten nyt yhtäkkiä se sama eläminen vaatii tuhansia turhuuteen?
Näköjään nykynuoret eivät sitten enää kunnioita saamiaan lahjarahoja kuten minun aikanani kunnioitettiin. Silloin jo pelkät syntymäpäivälahjoiksi tai joululahjakoiksi saadut rahat tuli käytettyä sillä tapaa järkevästi, että saattoi kertoa myöhemmin lahjanantajalle mitä on hänen lahjarahalla ostanut, esim. kirjan. Noloa olisi ollut myöntää lahjarahan menneen vaan vaikka karkkiin tai elokuvakäynteihin. Nytkään meidän tytär ei osannut yhtään edes sanoa mihin reilut 13 TONNIA on hävinnyt. Selvästi ei ole ollut minkäänlaista kunnioitusta lahjarahaa ja sen antajia kohtaan ollut ja tämä loukkaa meitä. Lisäksi tietysti ollaan harmissamme, kun emme pystyneet antamaan ainoalle lapsellemme sen pesämunan myötä mitään konkreettista järkevää, jota hän ei olisi voinut muuten saada.
Ihmettelen edelleen teitä, jotka kommentoitte tuon rahan menneen vaan normaaliin elämiseen, niin miten muka ne lukuisat muut nuoret pärjäävät, joilla ei ole tuhansia tilillään? Samaa normaalia arkea hekin elävät. Tyttärenikin eli sitä sen 17-20-vuotiaana ennen lahjarahojen saamista.
Ap
Huh, onneksi ei ikinä ole tarvinnut raportoida myöhemmin mihin lahjarahat on käytetty! Sain opiskelijana usein hieman rahaa esim. isovanhemmilta, "johonkin kivaan käytettäväksi". Kyllähän sitä tietysti olisi halunnut kertoa, että kiitos lahjasta, ostin sillä tämän ihanan mekon tai kävin kavereiden kanssa reissussa jossain. Yleensä vaan meni niin, että sinne se raha hulahti vuokranmaksuun ja kaurahiutaleiden ostoon S-marketista. Tai tenttiviikon jälkeiseen olueen. Ei jäänyt jälkipolville kertomista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Provohan tämä on, arvosana 3/5
Ei mitenkään voi olla 3/5. Tää on niin surkeesti kyhätty provo että ip-lehdet vielä tarttuu tähän. Kukaan ei mainosta olevansa harkitseva rahankäyttäjä ja lykkää opiskelijalle 20 000€ yhdessä paketissa että pääsee lahjaveroja maksamaan. (Provoilija ilmoitti myöhemmässä viestissä maksaneensa lahjaverot, dorkaa).
Kela saa verottajalta tiedon lahjasta viimeistään parin vuoden päästä ja opiskelija joutuu maksamaan kaikki tukensa tältä vuodelta takaisin. Tai vaihtoehtoisesti lahjan saaja ilmoittaa potista Kelalle ja tuet katkeaa ja tänä vuonna jo saadut tuet pitää palauttaa. Verojen ja menetettyjen tukien jälkeen potista ei jää pahemmin mitään ylimääräistä kenellekään.Sitten asiaan. Näitä sankareitahan on jotka antavat lahjaksi esim. 100€ opiskelijalle ja pettymys on suuri kun pennitön opiskelija käyttää satkun elämiseen. "Kun minä luulin että laitat sen säästöön". Vanhemmat saa eräänlaisen vallan kotoa pois muuttaneeseen lapseensa antamalla lahjaksi rahaa ja jeesustelemalla joka käänteessä mihin rahat on käytetty. Sain valmistumislahjaksi 1000€ vanhemmiltani ja sitä ei olisi saanut käyttää oikeastaan mihinkään. Vasta kun sanoin että maksan tonnin takaisin korkoineen, vanhempani lopetti ininän siitä miten rahat olisi pitänyt käyttää. Enää en vastaanota rahalahjoja, kaikista avustuksista tehdään velkakirja jos joku jotain haluaa "lahjoittaa".
Samaa mieltä. Miksi kelan kaavakkeissa kysellään onko omaisuutta, säästöjä, toista pankkitiliä, omistatko maata, osakkeita jne jos ei vaikuta tukiin mitenkään. vai huvikseenko ne kyselee? En tiedä, paljonko pitää omaisuutta olla, mutta varmaan 20 000€ jo alkaa vaikuttaa. Jos asiasta ei ilmoita, niin kun asia selviää, saadut tuet todella maksetaan korkoineen takaisin, petos syyte asiasta myös napsahtaa.
No ei sen niitä tietenkään takasin tarvitse antaa? Ymmärrän että olette pettyneet mutta menneet mitkä menneet. Uskon että on ostanut silti jotain pysyvääkin, uuden kännykän / tietokoneen, jonkun kalliimman vaatteen tai laukun, jne mikä ainakin itselle on tärkeämpää ja merkitsee enemmän kuin matkustelu.
Ainakin on saanut kaksi vuotta elää ilman stressiä siitä, riittääkö rahat, mikä tekee hyvää mielenterveydelle. Kai se on jonkunnäköinen hopeareunus.
Vierailija kirjoitti:
Tarkoituksella emme antaneet sitä hänelle heti 18-vuotiaana.
Vaikuttaa siltä että käytätte rahaa tyttärenne manipuloimiseen ja kiristämiseen. Jos antaa hyvästä sydämestä lahjan, oli se sitten rahaa tai tavaraa, ei tarvitse kysellä sen perään miten lahjoituksen saaja sen käyttää.
Varmasti on ikävä tilanne, mutta vielä surullisempaa on jos isä ja tytär riitautuvat lopullisesti rahan takia. Kannattaako välit pilata, koska on vihainen ettei tytär ole kypsempi kuin mitä itse kuvitteli?
Ymmärtäisin jos olis menny huumeisiin ja huoriin koko kakskyttonnia, mutta tuskin näin on käynyt.
Ei tän oo pakko olla provo, vaikka voikin olla. Ulkopuolisen silmin idiootteja ihmisiä on mielin määrin. He elää niin omassa kuplassaan että ei ne usko usko jos täällä joku sanoo heitä idiooteiksi. Tostakin on voitu maksaa lahjavero, mikä on omastakin mielestä typerää, tai sitten sitä ei oo maksettu ja väitetään vaan maksetun että voitaisiin näpäyttää torujille.
Mullakin on kaveri perheenisänä ja kasvatusmetodinsa ovat niin kaavoihin kangistuneita että mun mielestä tyyppi on täysi idiootti. Kaverina ihan jees, mut perheenpäänä ääliö. Se heppu on perinyt ominaisuutensa luultavimmin omalta isältään.
Itse opin vähän liian lepsulle rahankäytölle nuorena. Liian iso viikkoraja jne. Piti aikuisena opetella uudestaan rahankäyttöä. Parikybäsenä tuommoinen 20 tonnia olisi mennyt vauhdilla. Sillon ollaan nuoria ja voittamattomia eikä ole kykyä ajatella mimmosta on kolmekymppisenä tai pitäiskö sinne säästää jotain. Sitä vaan on ihmeissään kaikista mahdollisuuksista ja luottaa että asiat järjestyy. En voi sanoa että vieläkään olisin mikään pihi tai hirveän säästäväinen. Semmoiseksi en varmasti enää muutu. Nyt ikää 36v. Kuitenkin oppinut että itse tienattu raha on arvossaan ihan eriä kuin jostain saatu. Jos nyt saisin 20 tonnia kyllä siinä olisi houkutus ostaa vesiskootteri tai muu turhake, kun elämä muuten mallillaan.
Sääli tuota muksua jos joutuu nyt pelkäämään isä-suhteen menetystä kun on altistettu tuollaiselle summalle ylimääräistä rahaa.
Ap jos kykenet katsomaan kuplasi ulkopuolelle. Mieti asiaa nuoren silmin. Unohda se jankutus miten olette mielestänne lapsen kasvattanut. Se miten asian omassa mielessään ajattelee, ei välttämättä vastaa todellisuutta.
Olette mahdollistaneet lapselle mukavat opiskeluvuodet ilman tonnikaladietillä kituuttamista. Käytetty summa tuossa ajassa ei tarkoita että rahaa olisi törsätty holtittomasti. Jos tyttö olisi lähtenyt sille linjalle euroakaan ei olisi jäljellä.
Ap, vastaa nyt ihmeessä monen esittämään kysymykseen, mikä olisi ollut mielestänne hyväksyttävää käyttöä rahoille? Minulle jää nyt kuva että lahjoititte tyttärellenne rahat itsenne takia, että voitte ylpeillä olevanne hyviä vanhempia, saada hieman arvonnousua muiden silmissä.