Emmekö voi tehdä mitään? Tytär törsännyt antamamme lahjarahat ihan turhuuteen ja jatkaa samaa peliä
Reilut pari vuotta sitten annettiin hänelle 20v syntymäpäivälahjaksi 20 000 euroa, jotka olimme isänsä kanssa säästäneet hänelle. Tarkoituksella emme antaneet sitä hänelle heti 18-vuotiaana, koska oletimme parikymppisen tajuavan rahankäyttöä jo paremmin. Viikonloppuna tyttären käydessä meillä tuli puheeksi tuo antamamme lahjaraha ja pidimme itsestäänselvänä tyttärellä olevan vielä se, vaan eipä ollut. Tytär myönsi nolona siinä olevan enää vajaat 7000 euroa jäljellä. Eli hän on parissa vuodessa tuhlannut yli 13 tuhatta turhuuteen! Yhtään mitään järkevää isompaa sillä rahalla ei ole näyttänyt hankkivan! Isänsä meinasi saada sydärin kuultuaan tämän, koska etenkin hän on aina ollut tosi tarkka rahasta.
Nyt sitten ollaan ilmiriidoissa koko perhe, koska tytär ei suostunut antamaan jäljellä olevia rahoja isänsä taakse turvaan ja tietysti olemme todella vihaisia jo menetetyistä rahoista. Meille on ollut kunnia-asia kasvattaa lapsi järkeväksi rahankäyttäjäksi, mutta näköjään olemme epäonnistuneet pahasti. Kyllä surettaa, kun mietimme sitä kuinka olemme koko tyttären lapsuuden säästäneet hänelle huomaamatta tuota pesämunaa niin, ettei se ole ollut pois mistään lahjoista tai muista. Miten kiitollinen ja onnellinen hän silloin pari vuotta sitten syntymäpäivillään olikaan tuosta yllätyksestä. Kaikki aivan turhaan. Ollaan niin pettyneitä häneen. Emme edes ymmärrä miten voi olla mahdollista törsätä 13 tonnia sillä tavoin, ettei siitä jää yhtään mitään konkreettista käteen? Hän ei ole edes matkustellut.
Ilmeisesti emme kuitenkaan voi tehdä mitään, koska rahat ovat hänen omaisuuttaan? Löytyykö täältä vanhempia, jotka olisivat meidän tavoin pettyneet lapsensa saaman lahjarahan käyttöön?
Kommentit (155)
Paljonko ne opiskelija tuet ovat lainan kanssa? Jos leikitään vaikka, että 800-1000e, niin 1300- 1500e/kk ei ole mikään järkyttävä summa elämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Reilut pari vuotta sitten annettiin hänelle 20v syntymäpäivälahjaksi 20 000 euroa, jotka olimme isänsä kanssa säästäneet hänelle. Tarkoituksella emme antaneet sitä hänelle heti 18-vuotiaana, koska oletimme parikymppisen tajuavan rahankäyttöä jo paremmin. Viikonloppuna tyttären käydessä meillä tuli puheeksi tuo antamamme lahjaraha ja pidimme itsestäänselvänä tyttärellä olevan vielä se, vaan eipä ollut. Tytär myönsi nolona siinä olevan enää vajaat 7000 euroa jäljellä. Eli hän on parissa vuodessa tuhlannut yli 13 tuhatta turhuuteen! Yhtään mitään järkevää isompaa sillä rahalla ei ole näyttänyt hankkivan! Isänsä meinasi saada sydärin kuultuaan tämän, koska etenkin hän on aina ollut tosi tarkka rahasta.
Nyt sitten ollaan ilmiriidoissa koko perhe, koska tytär ei suostunut antamaan jäljellä olevia rahoja isänsä taakse turvaan ja tietysti olemme todella vihaisia jo menetetyistä rahoista. Meille on ollut kunnia-asia kasvattaa lapsi järkeväksi rahankäyttäjäksi, mutta näköjään olemme epäonnistuneet pahasti. Kyllä surettaa, kun mietimme sitä kuinka olemme koko tyttären lapsuuden säästäneet hänelle huomaamatta tuota pesämunaa niin, ettei se ole ollut pois mistään lahjoista tai muista. Miten kiitollinen ja onnellinen hän silloin pari vuotta sitten syntymäpäivillään olikaan tuosta yllätyksestä. Kaikki aivan turhaan. Ollaan niin pettyneitä häneen. Emme edes ymmärrä miten voi olla mahdollista törsätä 13 tonnia sillä tavoin, ettei siitä jää yhtään mitään konkreettista käteen? Hän ei ole edes matkustellut.
Ilmeisesti emme kuitenkaan voi tehdä mitään, koska rahat ovat hänen omaisuuttaan? Löytyykö täältä vanhempia, jotka olisivat meidän tavoin pettyneet lapsensa saaman lahjarahan käyttöön?
Mitäs annoitte ne rahat sille?
Ihan oma vikanne. Tyhmyydestä kärsii oma talouskin. Kyllä aikuinen ihminen osaa elättää itsensä muutenkin.
Vierailija kirjoitti:
Harvalla meistä aikuisistakaan toimii järki superisti jos tulee lottopottina 20.000e, yllättäen siis, tienaamatonta rahaa. Ihanaa! Voin ostaa vihdoinkin ne himoitsemani kengät! Ihanaa! Voin maksaa vuokrarästit tms mitä nyt onkaan, osamaksuja pyykkikoneesta tai auton huoltoon, ostaa jonkun kivan matkan itseni hemmotteluun tai laadukkaampia/kalliimpia meikkejä, tarjota ystäville ravintolassa!
Ymmärrän ap:n pettymyksen. Harva teini-iän juuri ohittanut on järkevä rahankäyttäjä jolla on sijoittamiset, rahastot, säästötilikorot jne hallussa, saati lahjavero. Kyllä tuon ikäinen vielä on aika lapsenkengissä ellei ole kotona opetettu noita asioita.
Kyllä siinä on taas elämänhallinta hukassa jos ensimmäisenä lähdetään jotain meikkejä ostamaan Ja tarjoamaan kavereille ravintolassa heti kun vähän ylimääräistä saadaan.. Huhhuh.
Ap, ymmärän miltä sinusta tuntuu. Omat vanhemmat ovat koko lapsuuteni ja nuoruuteni säästäneet lapsilisiä jotka antavat minulle sitten joskus (25v nyt). Tarkoituksena on just asunnon pesämuna, ensimmäinen auto tai jokin investointi. Saisivat sydänkohtauksen ja jäisin perinnöttä jos tuhlaisin rahat rakennekynsiin tai baari-iltoihin.
Olen tosin aina ollut tietoinen että noita rahoja on ja vanhemmat ovat jo pienestä asti opettaneet rahan käyttöä. Varsinkin ensimmäiset vuodet omassa asunnossa on sellaiset että vaikka olisi kuinka opetettu niin oppii nilkan kautta mutta onneksi sain raha-asiat nopeasti kuriin sen ensimmäisen vuoden jälkeen.
Käyn opiskeluun ohella töissä, säästössä on pari tonnia ja ajattelen aina miten rahoja voi sijoittaa tulevaisuudessa. Ehkä tämän takia omat vanhemmat eivät pelkää että pistän heti haisemaan kun saan sen pesämunan.
On helppoa olla jälkiviisas mutta olisi todellakin kannattanut kertoa noista rahoista jo pienenä, katsoa miten lapsi kuluttaa rahaa (omat vanhemmat näkee vieläkin minun pankki asioita) ja antaa vasta sen jälkeen. 20 on todellakin tosi nuori, mielestäni olisi tyhmää jos minun vanhemmat antaisivat ne rahat nyt kun olen jo 25 vuotias. Asunnon ostaminen ei ole vielä ajankohtaisista, eikä auton kun olen opiskelija ilman kunnon tuloja (verot, bensat ja muut). Turhaa antaa ne vielä.
Itse elin koko yliopistoajan opintotuella (ja asumislisällä) ja vieläpä säästin vuoden aikana kesäksi matkarahat ulkomaille :). Asuin soluissa ja elin nuukasti. Välillä kävin viihteellä, mutta pahin biletyskausi oli jäänyt jo pois. Rahankäytön oppiminen on yksi tärkeimmistä asioista elämässä. Jos se on kunnossa, niin suuri osa ongelmista on poissa. "Ei ne suuret tulot vaan ne pienet menot".
13 000 € on iso raha. Lahjaksi tullutta rahaa ei moni osaa arvostaa, vaan se käytetään kaikenlaiseen ektraan. Samoin jos tottuu korkeaan elintasoon ja kaikenlaiseen "kivaan", niin siitä on vaikea päästä enää pois. Menetetyille rahoille ette voi enää mitään. Itse olisin säästänyt rahoja itse niin kauan, kunnes tytöllä olisi ollut joku tarve rahoille (asuntolainan alkupääoma, matka tms). Yritääkää puhua tytölle järkeä, että säästäisi ainakin ne loput 7 000€.
Aika moni onkon jo sanonut, että jos teillä oli joku tietty jutt mihin rahat olisi pitänyt käyttää, niin se olisi pitänyt sanoa sille tyttärelle viimeistään siinä vaiheessa, kun ne rahat hänelle annettiin. Tai siis olisitte voineet esittää toiveen, mihin ne rahat käytetään. Tytär on täysi-ikäinen ja saa itse päättää.
Toinen vaihtoehto olisi ollut esim odottaa kunnes hän ostaa /tarvitsee jotain, mitä hyväksytte (Auton? Asunnon?) ja antaa ne rahat siinä vaiheessa.
En ole pettynyt,kasvatin lapsen itse. Tein vain niin etten antanut kauheaa mälliä rahaa vaan johdin esimerkillä. Liikaa vaadittu 20 vuotiaalta,enkä usko että niin saita kun olenkin niin tuo olisi ollut liikaa vaadittu jopa minulta, tuon ikäisenä. Kait ymmärrät ettei tyttö ole tehnyt mitään rahan eteen joten se ei tunnu missää.
Vierailija kirjoitti:
Mitakakkaa kirjoitti:
Jaahas poika 19v aloittaa 15v sijoittamisen ja neljässä vuodessa kertynyt muka 70k. Taitaa olla sijoittaminen helppo tapa rikastua..hehheh. tai sitten rikas suku antanu melkoset yo ja rippilahjat joita nyt on ehkä sijoittanut nappikaupassa 100€ arvosta.
Et osaa lukea? Poika on sijoittanut kesälomatienestit 4 vuodelta sekä rippi- ja yo-lahjat. Esimerkiksi F-Securen arvo on noussut 15% muutamassa kuukaudessa. Jos sitä osti vaikka 10 000 eurolla, on arvo nyt jo 11500 e.
Voit jättää rahat makaamaan tilille tai sijoittaa ne, ostaa osakkeita halvalla ja myydä kalliimmalla. 4 vuodessa ehtii jo aika lailla kartuttamaan omaisuuttaan, jos vaivautuu miettimään, mitä tekee. Isot riskit, isot tuotot. Voi myös ostaa Kampista asunnon 170 000 eurolla (isä takaamassa koko summan) ja 4 vuoden kuluttua myydä kämpän 220 000 eurolla.
Voit saada toki kämpän 170.000 :lla sieltä koto-Hikiältä, mutta Kampissa ne on vähän eri hintaisia
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen kyllä näitä, jotka sanovat, että tuohan menee elämiseen helposti. Miten te kuvittelette, että ne opiskelijat, joille vanhemmat eivät anna rahaa, selviävät opiskeluajasta? Mutta joo, toki, tytöllä on oikeus käyttää rahat elämiseen, jos tahtoo vähän leveämpää elämää, kuin köyhemmillä opiskelijoilla.
Minä selvisin lainalla ja pätkätöillä. Täällä Helsingissä vuokrat ovat sitä luokkaa, että ne vievät sekä opintotuen asumislisän että sen koko opintotuen (joka olisi tarkoitettu elämiseen) ja vielä sen jälkeenkin jää maksettavaa. Nyt kaksi vuotta valmistumisen jälkeen maksan kuukausittain opintolainaa takaisin ja tulen maksamaan monen monta vuotta. Olisin ollut ja olisin edelleen erittäin kiitollinen jos olisin saanut vanhemmiltani rahaa niin ettei olisi tarvinnut lainataakkaa kerätä opiskellessa. Vaikka se näyttäisi katoavan kuin tuhka tuuleen niin kyllä sillä rahalla olisi ollut iso merkitys. Tiedän toki että omilla vanhemmillani ei sellaiseen olisi ollut mahdollisuutta enkä ikinä olisi sellaista pyytänyt, kunhan vain sanon että JOS olisi omalla kohdallani ollut sellainen tilanne niin todellakin olisin sitä osannut arvostaa ja arvostaisin vielä tänä päivänäkin.
Jos AP tarkoitti lahjansa ihan tiettyyn käyttötarkoitukseen, niin ehkä olisi kannattanut tehdä se selväksi, tai ihan niin että rahat olisi käytetty suoraan AP:n hyväksymään menoon. Jos rahojen esimerkiksi oli tarkoitus olla pesämuna omaan asuntoon, niin olisivat odottaneet siihen että tyttären elämässä on ensiasunnon osto ajankohtaista ja tarjoutuneet sitten maksamaan vaikka käsirahan tai osan siitä. Lahjan antamisen jälkeen se on ihan lahjansaajan oma asia miten lahjan käyttää. Ei kuulosta kovin vilpittömin mielin annetulta lahjalta kun jälkeenpäin kitistään kuinka lahja on käytetty väärin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitakakkaa kirjoitti:
Jaahas poika 19v aloittaa 15v sijoittamisen ja neljässä vuodessa kertynyt muka 70k. Taitaa olla sijoittaminen helppo tapa rikastua..hehheh. tai sitten rikas suku antanu melkoset yo ja rippilahjat joita nyt on ehkä sijoittanut nappikaupassa 100€ arvosta.
Et osaa lukea? Poika on sijoittanut kesälomatienestit 4 vuodelta sekä rippi- ja yo-lahjat. Esimerkiksi F-Securen arvo on noussut 15% muutamassa kuukaudessa. Jos sitä osti vaikka 10 000 eurolla, on arvo nyt jo 11500 e.
Voit jättää rahat makaamaan tilille tai sijoittaa ne, ostaa osakkeita halvalla ja myydä kalliimmalla. 4 vuodessa ehtii jo aika lailla kartuttamaan omaisuuttaan, jos vaivautuu miettimään, mitä tekee. Isot riskit, isot tuotot. Voi myös ostaa Kampista asunnon 170 000 eurolla (isä takaamassa koko summan) ja 4 vuoden kuluttua myydä kämpän 220 000 eurolla.
Voit saada toki kämpän 170.000 :lla sieltä koto-Hikiältä, mutta Kampissa ne on vähän eri hintaisia
Joo, hieman ihmetytti myös tuo Kampin asunto 170 tuhannella :D Oma ensiasunto maksoi tuon verran hyvin hyvin kaukana Kampista... :'D
vieraana kirjoitti:
Itse jouduin ottamaan muutamassa vuodessa tuon 13 000€ opintolainaa. Olisin aivan varmasti käyttänyt tuollaiset lahjarahat elämiseen ja jättänyt lainat ottamatta!
Joo niinpä, sehän se vasta hullua olisi ottaa korollista lainaa kun samaan aikaan tilillä lojuu 20 tonnia... Kyllä ne ihan käyttöön menee.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ymmärän miltä sinusta tuntuu. Omat vanhemmat ovat koko lapsuuteni ja nuoruuteni säästäneet lapsilisiä jotka antavat minulle sitten joskus (25v nyt). Tarkoituksena on just asunnon pesämuna, ensimmäinen auto tai jokin investointi. Saisivat sydänkohtauksen ja jäisin perinnöttä jos tuhlaisin rahat rakennekynsiin tai baari-iltoihin.
Olen tosin aina ollut tietoinen että noita rahoja on ja vanhemmat ovat jo pienestä asti opettaneet rahan käyttöä. Varsinkin ensimmäiset vuodet omassa asunnossa on sellaiset että vaikka olisi kuinka opetettu niin oppii nilkan kautta mutta onneksi sain raha-asiat nopeasti kuriin sen ensimmäisen vuoden jälkeen.
Käyn opiskeluun ohella töissä, säästössä on pari tonnia ja ajattelen aina miten rahoja voi sijoittaa tulevaisuudessa. Ehkä tämän takia omat vanhemmat eivät pelkää että pistän heti haisemaan kun saan sen pesämunan.
On helppoa olla jälkiviisas mutta olisi todellakin kannattanut kertoa noista rahoista jo pienenä, katsoa miten lapsi kuluttaa rahaa (omat vanhemmat näkee vieläkin minun pankki asioita) ja antaa vasta sen jälkeen. 20 on todellakin tosi nuori, mielestäni olisi tyhmää jos minun vanhemmat antaisivat ne rahat nyt kun olen jo 25 vuotias. Asunnon ostaminen ei ole vielä ajankohtaisista, eikä auton kun olen opiskelija ilman kunnon tuloja (verot, bensat ja muut). Turhaa antaa ne vielä.
Oletko jonkun holhouksen alla vai muuten vain jäänyt napanuora katkaisematta jos vanhempasi edelleen näkevät pankkiasiasi?? 25v on kuitenkin jo täysin aikuinen ihminen, monilla tuossa iässä jo tutkinnot suoritettuna ja oma perhe...
Vierailija kirjoitti:
Ihan sama, vaikka raha olisi "kulunut kuin itsestään" häneltä, meidän on silti vaikea uskoa hänen olleen näin röyhkeä. Hän on opiskelija, jolla on lainaa ja olemme yhdessä suunnitelleet hänen rahankäyttönsä normaaliin elämään. Kuten sanoin, olemme pitäneet kunnia-asiana lapsemme opettamista järkeväksi rahankäyttäjäksi ja siinä epäonnistuminen on todella kova pettymys. En esimerkiksi tiedä yhtään, saavatko isä ja tytär enää välejään korjattua, koska isälleen tämä oli niin kova isku.
Tietysti maksettiin lahjavero. Suunniteltiin aikoinaan pitkään sitä rahalahjan antamista hänelle 20v syntymäpäiviksi. Tyttären ollessa lapsi ajattelimme ensin antavamme sen hänelle heti täysi-ikäistyttyään, mutta lähempänä hänen 18v syntymäpäiviä päätimme lykätä sitä silloin noihin kaksikymppisiin, koska oletimme sen suojelevan tältä ongelmalta.
Ap
Surullisin teksti mitä olen lukenut aikoihin. Toivon tosiaan että tämä on provo! Mutta jos tämä on totta... Ap, jos olisin sinä, en olisi lainkaan pettynyt tyttäreeni, mutta aivan järjettömän pettynyt mieheeni eli tyttären isään. Millainen isä hän omalle lapselleen on jos täytyy edes sekunnin murto-osaa miettiä menevätkö välit poikki muutaman tonnin takia, vieläpä LAHJAKSI annetun rahan takia?! Järkyttävää. En ikinä voisi kuvitellakaan pistäväni välejä poikki lapseeni vaikka menisi koko omaisuus ja talo alta. Raha on rahaa mutta oma perhe ja etenkin lapsi on jotain mitä ei mikään raha maailmassa voi korvata. Toivon että Ap ja miehesi katsotte peiliin hyvin pitkään ja mietitte mikä elämässä on tärkeää. Sitä paitsi olette itsekin täysin surkeita rahankäyttäjiä, eihän kukaan järkevä ihminen maksa lahjaveroja 20.000 eurosta kun vain muutaman vuoden hajautuksella sen voi lahjoittaa täysin verotta, etenkin tällaisessa tapauksessa kun ette edes halunneet rahaa käytettävän saman tien. Ei omena kauas puusta putoa?
Se on vain naisellisuutta, siihen pitää oppia ja ymmärtää. Nyt se tyttö tarvitsee tietenkin sellaisen miehen, joka pystyy kaiken kustantamaan.
Tosin itse olen epäonnistunut, tytär valmistuu juuri maisteriksi. On hankkinut samalla 3v työkokemusta johtajanhommista, ollut vuoden Englannissa ja puolivuotta Australiassa. Yllärinä kertoi että on hankkinut muutamalla tonnilla osakkeita. Hänellä ikää 25. No, huonona puolena se, että ei huolita töihin Suomessa, kun on liian hyvät paperit.
Vierailija kirjoitti:
Oletko jonkun holhouksen alla vai muuten vain jäänyt napanuora katkaisematta jos vanhempasi edelleen näkevät pankkiasiasi?? 25v on kuitenkin jo täysin aikuinen ihminen, monilla tuossa iässä jo tutkinnot suoritettuna ja oma perhe...
Ei tarvi olla holhouksen alla tai napanuora katkaisematta että olisi vanhemmilla vielä oikeus nähdä minun pankki asioitani. Eikö tässä keskustelussa juuri valitettu sitä että vanhemmat puhuu mielummin anaaliseksistä kun raha-asioista lasten kanssa? Meillä uskalletaan puhua, eikä vaan epämääräisesti niin kun jotkut jotka "pisti vähän säästöön" (niin, kuinka paljon) tai osti vähän isomman auton (niin, paljoko se sitten maksoi) vaan ihan rehellisesti ja avoimesti.
Sitäpaitsi suvussa on vähän rahaa (kaikki mustasukkaiset saa alapeukuttaa) niin se on helpompi että yksi ihminen näkee ja pääsee tallentamaan rahaa sinne tänne kun että pitäisi melkein joka kuukausi itse siirellä rahaa tililtä toiselle, yhdestä maasta toiseen. En kyllä ikinä jaksaisi hoitaa jotain ulkomaalaisia vero juttuja mun raha juttujen takia ellei olisi ihan pakko, ja kun ne hoitaa isän äidinkielellä niin miksi maksaa tulkkauksista ja siitä sun tästä kun suvussa on jo joku joka voi hoitaa sen kaiken? Hoidan sitten itse kun vanhemmat eivät enää pysty.
Vierailija kirjoitti:
Mitakakkaa kirjoitti:
Jaahas poika 19v aloittaa 15v sijoittamisen ja neljässä vuodessa kertynyt muka 70k. Taitaa olla sijoittaminen helppo tapa rikastua..hehheh. tai sitten rikas suku antanu melkoset yo ja rippilahjat joita nyt on ehkä sijoittanut nappikaupassa 100€ arvosta.
Et osaa lukea? Poika on sijoittanut kesälomatienestit 4 vuodelta sekä rippi- ja yo-lahjat. Esimerkiksi F-Securen arvo on noussut 15% muutamassa kuukaudessa. Jos sitä osti vaikka 10 000 eurolla, on arvo nyt jo 11500 e.
Voit jättää rahat makaamaan tilille tai sijoittaa ne, ostaa osakkeita halvalla ja myydä kalliimmalla. 4 vuodessa ehtii jo aika lailla kartuttamaan omaisuuttaan, jos vaivautuu miettimään, mitä tekee. Isot riskit, isot tuotot. Voi myös ostaa Kampista asunnon 170 000 eurolla (isä takaamassa koko summan) ja 4 vuoden kuluttua myydä kämpän 220 000 eurolla.
Kampista 170 000 e? Huutonaurua.
370 000 olisi oikeampi summa.
Lapseni ovat suorastaan sairaalloisen säästäväisiä. Meillä ei koskaan ole ollut antaa moisia summia lahjaksi, joten kaipa ovat ajoissa tajunneet, ettei raha kasva puussa. Tytöt ovat 20 ja 18. Vanhempi on omillaan, nuorempi jakaa pienet tienestinsä minun kanssani asuin- ja ruokamenoissa, sai onneksi palkallisen harjoittelupaikan.
Ehkä lopetatte lahjojen antamisen tähän. Jotkut oppivat vain kovimman kautta. Ikävää.
Minä sain äidiltäni 10 000 e kun täytin 18. Nyt 8 vuotta myöhemmin jäljellä 2000 e. Tässä välissä opiskelin tutkinnon ja sain kaksi lasta, joita hoidin 3 ja 5 v kotona. Raha meni huonekaluihin, lastenvaatteisiin ja tarvikkeisiin ja "opintolainaksi", eli en ottanut opintolainaa 3,5 v opintoihin.
Eräs pienituloisen perheen isä kertoi, kuinka he tallettivat vuosien aikana kaikki lapsilisät lasten tileille. Rahat olisi kuulemma tarvittu joka päiväiseen elämiseen, ruokaan ja vaatteisiin, mutta vanhemmat olivat ajatelleet, että lapset saisivat sitten aikanaan pienen pesämunan, kun aloittelevat omaa elämää. Voisivat hankkia vaikka huonekaluja ensi asuntoon tai maksaa opiskelukulujaan.
No, täysi-ikäisenä lapset olivat sitten ne lapsilisät saaneet. Isä oli vaan ollut pettynyt, kun huomasi rahojen menevänkin viihteellä olemiseen ja ihan turhanpäiväisiin ostoksiin.
Että tämmöinen tapaus.
Ap, minua kiinnostaisi, miten tyttären olisi pitänyt toimia rahojen kanssa, että olisitte tyytyväisiä? Toki minustakin olisi ollut järkevämpää esim. säästää/sijoittaa edes puolet, mutta toisaalta jos hän on elänyt niillä mukavaa elämää opiskeluaikana, niin onko sen nyt niin kauhean huono tapa käyttää rahat?
Ja mitä meinaat tuolla, että "voitteko tehdä jotain"? Siis mitä esimerkiksi?