Emmekö voi tehdä mitään? Tytär törsännyt antamamme lahjarahat ihan turhuuteen ja jatkaa samaa peliä

Ei noin pienille lapsille voi antaa vastuuta tai rahaa, aivotkin on vielä kehitysasteella. Jossakin siellä 30 ikävuoden tienoilla voi olla jotakin mahdollisuutta järkevään rahan käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on 19v poika, joka ei ole saanut kotoa lahjarahoja. Sen sijaan hän sai Nordnet-tunnukset 15v iässä ja on sen jälkeen itsenäisesti hoitanut sijoituksensa. Tällä hetkellä omaisuutensa arvo on vähän yli 70 000 e ja pohjana on ollut omat kesätyötpalkat sekä rippi- ja yo-lahjat. Ostamalla ja myymällä omaisuus on karttunut eikä vanhemmat ole kertaakaan itkeneet, että nyyh kun tuhlaat rahojasi. Omiaanpa tuhlaa.

Yllä olevaa kommenttia on kiihkoissaan yläpeukutettu, vaikka siinä ei kerrota juuri mitään. Ikään kuin poika olisi ollut tyhjätasku 15-vuotiaana ja onnistunut neljässä vuodessa keräämään 70 000 euron omaisuuden.

Entä sellainen nuori, joka ei saa kesätöitä, tai jos saa, niin tienaa vain 500 euroa kesässä? Entä sellainen nuori, jolla ei ole sukulaisia, joilta tulee lahjarahoja jopa useita tuhansia?

Minua kiinnostaisi tietää ihan konkreettisesti millainen rahasumma esimerkin pojalla oli tilillään alun perin ja millaisilla sijoituksilla hän on saanut kasaan nykyisen 70 000 euroa. Kotonaan hän varmasti ainakin asuu ja vanhemmat maksavat kaiken elämisen.

No ei kai 15-vuotiaalla voi tilillään olla kovin paljon rahaa, jos sanotaan, että rahalahjoituksia ei ole annettu. Lasken kyllä tähän myös perinnöt ja lapsilisäsäästötkin. Mitä sinun mielestäsi siellä tilillä sitten voisi olla? Eihän tuon ikäinen kesätöissäkään vielä ole kummoisia aikoja ollut.

Vierailija kirjoitti:

Reilut pari vuotta sitten annettiin hänelle 20v syntymäpäivälahjaksi 20 000 euroa, jotka olimme isänsä kanssa säästäneet hänelle. Tarkoituksella emme antaneet sitä hänelle heti 18-vuotiaana, koska oletimme parikymppisen tajuavan rahankäyttöä jo paremmin. Viikonloppuna tyttären käydessä meillä tuli puheeksi tuo antamamme lahjaraha ja pidimme itsestäänselvänä tyttärellä olevan vielä se, vaan eipä ollut. Tytär myönsi nolona siinä olevan enää vajaat 7000 euroa jäljellä. Eli hän on parissa vuodessa tuhlannut yli 13 tuhatta turhuuteen! Yhtään mitään järkevää isompaa sillä rahalla ei ole näyttänyt hankkivan! Isänsä meinasi saada sydärin kuultuaan tämän, koska etenkin hän on aina ollut tosi tarkka rahasta.

Nyt sitten ollaan ilmiriidoissa koko perhe, koska tytär ei suostunut antamaan jäljellä olevia rahoja isänsä taakse turvaan ja tietysti olemme todella vihaisia jo menetetyistä rahoista. Meille on ollut kunnia-asia kasvattaa lapsi järkeväksi rahankäyttäjäksi, mutta näköjään olemme epäonnistuneet pahasti. Kyllä surettaa, kun mietimme sitä kuinka olemme koko tyttären lapsuuden säästäneet hänelle huomaamatta tuota pesämunaa niin, ettei se ole ollut pois mistään lahjoista tai muista. Miten kiitollinen ja onnellinen hän silloin pari vuotta sitten syntymäpäivillään olikaan tuosta yllätyksestä. Kaikki aivan turhaan. Ollaan niin pettyneitä häneen. Emme edes ymmärrä miten voi olla mahdollista törsätä 13 tonnia sillä tavoin, ettei siitä jää yhtään mitään konkreettista käteen? Hän ei ole edes matkustellut.

Ilmeisesti emme kuitenkaan voi tehdä mitään, koska rahat ovat hänen omaisuuttaan? Löytyykö täältä vanhempia, jotka olisivat meidän tavoin pettyneet lapsensa saaman lahjarahan käyttöön?

Onkos tästä verot maksettu? Vastuullisesti.

Ap,

laskepa montako kymmentä tonnia te olette käyttäneet parissa vuodessa? Ja mitä jäänyt käteen? Asuminen ruoka vaatteet ym arkihomma, ei mitään pysyvää. Paljonko olette tienanneet yhteensä parin vuoden aikana?

Mitenkä te olette koittaneet sitä rahankäyttöä opettaa? Eli mikä oli tämä epäonnistunut metodi? Arvaukseni on että olette sanelleet koko elämän mihin mikäkin kolikko pitää käyttää ja näyttäneet jonkunlaista pihistelyn mallia. Todella tehokasta ja pedagogista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Reilut pari vuotta sitten annettiin hänelle 20v syntymäpäivälahjaksi 20 000 euroa, jotka olimme isänsä kanssa säästäneet hänelle. Tarkoituksella emme antaneet sitä hänelle heti 18-vuotiaana, koska oletimme parikymppisen tajuavan rahankäyttöä jo paremmin. Viikonloppuna tyttären käydessä meillä tuli puheeksi tuo antamamme lahjaraha ja pidimme itsestäänselvänä tyttärellä olevan vielä se, vaan eipä ollut. Tytär myönsi nolona siinä olevan enää vajaat 7000 euroa jäljellä. Eli hän on parissa vuodessa tuhlannut yli 13 tuhatta turhuuteen! Yhtään mitään järkevää isompaa sillä rahalla ei ole näyttänyt hankkivan! Isänsä meinasi saada sydärin kuultuaan tämän, koska etenkin hän on aina ollut tosi tarkka rahasta.

Nyt sitten ollaan ilmiriidoissa koko perhe, koska tytär ei suostunut antamaan jäljellä olevia rahoja isänsä taakse turvaan ja tietysti olemme todella vihaisia jo menetetyistä rahoista. Meille on ollut kunnia-asia kasvattaa lapsi järkeväksi rahankäyttäjäksi, mutta näköjään olemme epäonnistuneet pahasti. Kyllä surettaa, kun mietimme sitä kuinka olemme koko tyttären lapsuuden säästäneet hänelle huomaamatta tuota pesämunaa niin, ettei se ole ollut pois mistään lahjoista tai muista. Miten kiitollinen ja onnellinen hän silloin pari vuotta sitten syntymäpäivillään olikaan tuosta yllätyksestä. Kaikki aivan turhaan. Ollaan niin pettyneitä häneen. Emme edes ymmärrä miten voi olla mahdollista törsätä 13 tonnia sillä tavoin, ettei siitä jää yhtään mitään konkreettista käteen? Hän ei ole edes matkustellut.

Ilmeisesti emme kuitenkaan voi tehdä mitään, koska rahat ovat hänen omaisuuttaan? Löytyykö täältä vanhempia, jotka olisivat meidän tavoin pettyneet lapsensa saaman lahjarahan käyttöön?

Onkos tästä verot maksettu? Vastuullisesti.

Mistä tulee oletus, että veroja ei olisi maksettu? Miksi tätä pitää kysyä sataan kertaan? Kysytkö kaikilta työssäkäyviltäkin, että maksavathan he varmasti veronsa?

Vierailija kirjoitti:

Ihan sama, vaikka raha olisi "kulunut kuin itsestään" häneltä, meidän on silti vaikea uskoa hänen olleen näin röyhkeä. Hän on opiskelija, jolla on lainaa ja olemme yhdessä suunnitelleet hänen rahankäyttönsä normaaliin elämään. Kuten sanoin, olemme pitäneet kunnia-asiana lapsemme opettamista järkeväksi rahankäyttäjäksi ja siinä epäonnistuminen on todella kova pettymys. En esimerkiksi tiedä yhtään, saavatko isä ja tytär enää välejään korjattua, koska isälleen tämä oli niin kova isku.

Tietysti maksettiin lahjavero. Suunniteltiin aikoinaan pitkään sitä rahalahjan antamista hänelle 20v syntymäpäiviksi. Tyttären ollessa lapsi ajattelimme ensin antavamme sen hänelle heti täysi-ikäistyttyään, mutta lähempänä hänen 18v syntymäpäiviä päätimme lykätä sitä silloin noihin kaksikymppisiin, koska oletimme sen suojelevan tältä ongelmalta.

Ap

-Isän pitää nyt tarkistaa prioriteettinsa ja ottaa itseään niskasta kiinni

-Jos antaa opiskelevalle 20v:lle 20 000e tilille, niin on hyvin todennäköistä, että ne menevät ei-niin-järkeviin asioihin. Itselleni olisi varmasti käynyt samoin, ja veljelleni, joka sai isältään ison summan, kävi täsmälleen samoin. Olemme kuitenkin nyt 30(veli) ja  40(minä) -vuotiaina korkeasti koulutettuja, vastuuntuntoisia, asiamme hoitavia ihmisiä joilla on omaisuutta ja rahaa säästössä. Mutta alle 25v, juuri kotoa muuttaneina, vähän eksyksissä, paikkaa maailmassa hakevina opiskelijoina tilanne oli aivan eri, vaikka täysi-ikäisiä olimmekin.

-Kyse EI ole röyhkeydestä vaan ihan normaalista nuoren ihmisen ajattelemattomuudesta/elämänhallinnan puutteesta.

-> te laitoitte hänet tilanteeseen, josta harva 20-vuotias olisi selvinnyt säästäen ja sijoittaen. Teillä ei ole mitään oikeutta olla pettyneitä tyttäreenne. Olkaa pettyneitä itseenne. Eikä niiden rahojen antamisen takia, vaan reaktionne, joka käy ilmi lainaamastani viestistä.

Tämä on juuri se syy miksi en halua että isovanhemmat avaavat tytölle tilin jonka saa käyttöönsä täysi ikäisenä. Mieluummin säästävät omalle tililleen ja maksavat sitten asioita kun tyttö muuttaa omilleen..

Vierailija kirjoitti:

Minulla on 19v poika, joka ei ole saanut kotoa lahjarahoja. Sen sijaan hän sai Nordnet-tunnukset 15v iässä ja on sen jälkeen itsenäisesti hoitanut sijoituksensa. Tällä hetkellä omaisuutensa arvo on vähän yli 70 000 e ja pohjana on ollut omat kesätyötpalkat sekä rippi- ja yo-lahjat. Ostamalla ja myymällä omaisuus on karttunut eikä vanhemmat ole kertaakaan itkeneet, että nyyh kun tuhlaat rahojasi. Omiaanpa tuhlaa.

Teidän poika onkin Roope-Setä!!! Näin ne on lapset erilaisia.

Kyseessä on nainen. Eipä ihme, että raha polttelee taskuissa.

Järkyttävää, vanhemmat itse hölmöilevät ja sitten laittavat välit poikki omaan lapseensa lasta syyttäen. 

Itse jouduin ottamaan muutamassa vuodessa tuon 13 000€ opintolainaa. Olisin aivan varmasti käyttänyt tuollaiset lahjarahat elämiseen ja jättänyt lainat ottamatta!

Vierailija kirjoitti:

Ei noin pienille lapsille voi antaa vastuuta tai rahaa, aivotkin on vielä kehitysasteella. Jossakin siellä 30 ikävuoden tienoilla voi olla jotakin mahdollisuutta järkevään rahan käyttöön.

Suksi  sä Ikis kuuseen tästä ketjusta.

Jos olette olleet tosi pihejä, ettei tytsy ole saanut teininä "mitään" kivaa. Niin ei ihme!

Ette voi tehdä asialle enää mitään. Rahat siirtyivät tyttärenne omaisuudekseen lahjakirjassa määriteltynä päivämääränä (tai ellei lahjakirjaa ole niin tilisiirron hetkellä), ja täysi-ikäisenä hänellä on täysi oikeus päättää, kuinka omaisuuttaan käyttää.

Osa rahosita on mennyt myös verottajalle, noin suuri summa kertalahjoituksena on verollinen. Jos tytär on käyttänyt rahaa 13000€ ja jäljellä on 7000€, niin silloin ovat lahjaverotkin jääneet maksamatta (lahjaveroa menee jokaisesta 5000 euron tai sitä suuremmasta lahjasta, eli esim. kumpikin vanhempi saa lahjoittaa verottomana 4999,99 € kolmen vuoden tarkastelujakson aikana, kaksi vanhempaa yhteensä siis 9999,98€/3v). Saattaa siis tyttärellenne tulla verottajalta yllättävä lasku + syyte veronkierrosta, jos verot on todella maksamatta ja joku kaveri käräyttää.

Tietenkin olisitte voineet ennakoida tilanteen ja lisätä (tai mieluummin teettää lakimiehellä) lahjakirjaan pykälän, jossa määritellään mihin tarkoitukseen/tarkoituksiin lahjarahoja ei saa käyttää. Yhtä lailla lahjoittaja voi määritellä kohteen, johon rahat saa käyttää (esim. opiskelu, yrityksen perustaminen tai asunnon osto). Silloin tyttärenne olisi ainakin periaatteessa pitänyt noudattaa lahjoittajan tahtoa, muussa tapauksessa lahjoittaja voisi periä summan takaisin. Sanon periaatteesa, koska valvonta ja toteen näyttäminen on käytännössä hankalaa, ellei peräti mahdotonta, ellei lahjoitukselle ole avattu erillistä tiliä käytön seuraamiseksi. Lahjoitettavan omaisuuden käyttö- ja hallintaoikeutta rajaavat ehdot on kuitenkin määriteltävä aina etukäteen, ja molempien osapuolten on ne myös allekirjoituksellaan hyväksyttävä ennen kuin raha tai muu omaisuus vaihtaa omistajaa.

Ihmettelen näitä "kai verottajalle on ilmoitettu"-huutoja...

Suomen ongelmat johtuvat pitkälti siitä, että täältä on yhteisöllisyys kuollut, ennen ihmiset puhalsivat yhteen hiileen, nykyään jokaisen ilo tuntuu olevan, kun saa ilmiannettua naapurin/sukulaisen/kanssaihmisen viranomaiselle milloin mistäkin turhuudesta...

Eihän tuollainen 500 € / kk mitään törsäilyä ole. Nuoren kuitenkin täytyy pitää sosiaalisia suhteita yllä, mikä vaatii joskus viihteellä käymistä, ja ainakin pk-seudulla ei alle 100 € per ilta pärjää (eikä tarkoita tolkutonta jupottelua). Jos haluaa harrastaa jotain, edes kuntosalia, on sekin 50-100 € / kk. Liikkuminen julkisilla, PK-seudulla 50-90 € / kk. Jos haluaa syödä vähän laadukkaammin, eikä mitään makaronitonnikalapullahöttöä, luomu- ja lähiruoka maksaa enempi. Oletetaan, että nuori nainen käy kampaajalla kerran kuussa - helposti menee yli 100 € perus leikkaus+värjäys...

Lahja on tarkoitettu lahjan saajalle.

Miks edes lahjoititte rahaa, jos haluutte päteä ja osoittaa ylemmyyttänne päättämällä, kuinka aikuinen tyttärenne rahansa käyttää?

Jos kasvaa köyhissä oloissa niin varmasti oppii miten säätelee elämäänsä rahan takii..

Opiskelijan vanhempana sanoisin, että tyttärenne on käyttänyt rahat järkevästi, jos hän on niiden ansiosta välttynyt ottamasta opintolainaa.

Mitä ihmettä kuvittelitte ja odotitte? Että tyttärenne elättäisi itsensä opiskelijana pyhällä hengellä, panttaisi rahoja ksokemattomina tilillään ja siirtäisi aikanaan lahjoittamanne summan omalle lapselleen?

Onko ap vieläkään avannut, mihin "turhuuteen" rahat on ihan konkreettisesti käytetty? Koska ruoka ja muut perusmenot eivät omasta mielestäni ole turhuutta.